Hakutulokset
- Näytetään 1 - 7 / 7
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317939
www.theseus.fi/bitstrea...la_Elise.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Jääkiekko on maailman nopein jalkojen päällä pelattava peli ja sillä on Suomessa jopa 190 000 aktiivista harrastajaa ja 72 176 lisenssipelaajaa. Jääkiekossa lantio ja keskivartalon lihakset ovat kaiken liikkumisen taustalla. Hyvä keskivartalon neuromuskulaarinen kontrolli on edellytys lantion ja keskivartalon lihasten oikeanlaiselle toiminnalle. Tasapaino, taklausvoima, laukaisuvoima sekä taklausten vastaanottokyky lähtee keskivartalosta ja lantiosta. Keskivartalon hallinnan puute näkyy esimerkiksi kaksinkamppailuissa sekä luistelupotkun vajaassa liikeradassa. Aihe on erittäin ajankohtainen koko Suomessa ja kaikissa ikäluokissa. Keskivartalon ja pakaralihasten harjoittamisen yhteys luistelunopeuteen, dynaamiseen tasapainoon sekä vartalonhallintaan on ajankohtainen kyseisellä ikäluokalla, sillä ryhmässä on esiintynyt paljon loukkaantumisia selän rasitusvammojen muodossa. Tämä kertoo paljon ikäluokan loukkaantumisriskistä sekä yksipuolisesta harjoittelusta. Yhteistyökumppanina työssä toimi Porin Ässät ja joukkueena D-03 pelaajat. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, onko keskivartalon ja lantion stabiliteetin harjoittamisella vaikutuksia luistelunopeuteen ja dynaamiseen tasapainoon kyseisellä ikäluokalla. Työn tavoitteena on luoda tietoisuutta syvien lihasten harjoittelun tärkeydestä niin seuran valmentajille kuin pelaajillekin. Harjoitusohjelmasta niin kyseisen ikäluokan kuin koko seuran juniorivalmentajat saavat työkaluja päivittäiseen työhön oheisharjoittelussa. Työssä selvitettiin, vaikuttaako kuuden viikon mittainen keskivartalon ja lantion stabiliteettia ylläpitävien lihasten harjoittaminen luistelunopeuteen ja dynaamiseen tasapainoon. Tutkimus koostui luistelunopeuden sekä dynaamisen tasapainon alku- ja loppumittauksista, joiden jälkeen suoritettiin kahta eritasoista keskivartalon ja lantion stabiliteetin harjoitteita sisältävää harjoitusohjelmaa. Harjoitusohjelmat etenivät progressiivisesti, toisena suoritettu harjoitusohjelma oli haastavampi kuin ensimmäinen. Harjoitusohjelmat sisälsivät liikekontrollin häiriön harjoitteita, syviä vatsa- ja selkälihaksia sekä pakaralihaksia aktivoivia harjoitteita. Dynaamisen tasapainon testitulokset kohenivat tilastollisesti erittäin merkittävästi. Progressiivisesti etenevällä harjoittelulla, oikealla harjoittelun kuormittavuudella ja annostuksella on siis positiivisia vaikutuksia keskivartalon kestovoiman lisääntymiseen. Luistelunopeuteen interventiolla ei ollut vaikutusta. Voidaan siis päätellä, että harjoitusohjelmat eivät yksinään paranna luistelunopeutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229560
www.theseus.fi/bitstrea...la_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää soveltavaa luistelua seuratoiminnan tueksi sekä tuottaa soveltavan luistelun raportti taitoluisteluseuralle. Opinnäytetyön tavoitteena oli vastata kysymykseen: mitä tulee ottaa huomioon soveltavan luistelun ohjaamisessa ja järjestämisessä sekä miten luodaan mahdollisimman toimiva soveltavan luistelun kokonaisuus. Opinnäytetyö tarttui ajankohtaiseen aiheeseen erityisryhmien liikunnan harrastamismahdollisuuksista ja soveltavan liikunnan merkityksestä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Turun Riennon Taitoluistelu ry:n kanssa osana seuran soveltavan luistelun toimintaa. Opinnäytetyössä menetelminä käytettiin havainnointia, päiväkirjaa ja tuokioiden suunnittelun pohjana hyödynnettäviä menetelmiä, joita ovat opetustyyli, säännöt ja ohjeet, asianmukaiset välineet sekä tila ja ympäristö. Havainnointimenetelminä käytettiin tarkkailevaa ja osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyössä toteutettiin kaksitoista soveltavan luistelun kertaa Turun Riennon Taitoluistelun aikuisten soveltavan luistelun ryhmässä aikavälillä kevät 2017- kevät 2018. Havainnoinnin avulla saatiin välitöntä palautetta harjoitteiden toimivuudesta niin yksilö kuin ryhmätasollakin sekä pystyttiin seuraamaan eri ohjaustyylien ja -tapojen toimivuutta. Päiväkirjamerkinnät muodostettiin kahdeltatoista toteutuskerral-ta, johon koottiin jokaisen toteutuskerran toiminnat ja sisällöt sekä toimintakerroilta esiin tulleet ratkaisut ja haasteet. Soveltavan luistelun kertojen tärkeimmiksi asioiksi nousivat ohjauksen, harjoitteiden, pelien, tilojen sekä välineiden soveltaminen. Ohjaajia oli osallistujien määrän nähden sopivasti, harjoitteet olivat osallistujien taitotasolle sopivia ja niitä pystyttiin soveltamaan. Tuloksena voidaan kuitenkin myös todeta, että osallistujat olisivat jossain määrin tarvinneet yksilöllisempää ohjausta ja tarvitsivat varsinkin ensimmäisillä kerroilla jonkin verran myös lepotaukoja. Toiminnan suunnittelun ja ohjauksen kannalta haasteita aiheutti osallistujien suuri vaihtuvuus sekä erilaiset luistelutaustat ja taitotasot. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että kahdestatoista soveltavan luistelun kerrasta muodostui kokonaisuus, johon oli helppo tulla mukaan kesken toiminnankin. Yhteenvetona voidaan todeta, että soveltavan luistelun ryhmän toiminta oli kaikille avointa ja osallistujat löysivät luistelun ilon. Opinnäytetyön tuloksena syntyi soveltavan luistelun raportti, joka on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettävissä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101201574
www.theseus.fi/bitstrea...amk_2010.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Projektimuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli käynnistää Porin alueella erityislasten luistelukerho. Opinnäytetyö on osa Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishanketta, ”Kaikille avoimen toiminnan kehittäminen Satakunnan alueella”, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle mielekkään, monipuolisen ja tavoitteellisen liikunnan harrastaminen asuinalueellaan. Opinnäytetyöni oli pilottihanke ja työn avulla erityislasten luistelukerho on helpompi toteuttaa tulevaisuudessa. Opinnäytetyö on laadultaan toiminnallinen, ja sen tarkoituksena on kuvata luistelukerhon toimintaa, lasten erityistarpeita ja liikunnallisten taitojen kehittymistä Käytännön osuus koostui kymmenestä luistelukerrasta, jotka jakautuivat viiteen tuokioon syksyllä 2009 ja viisi keväällä 2010. Kerho toteutettiin Porin tekojääradalla. Yhteistyökumppaneina olivat Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimiva soteekki ja Porin vapaa-aikavirasto. Soteekissa toimivista harjoittelijoista sain avustajat luistelukerroille. Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu kerhon järjestelystä, erityislasten tarpeiden huomioimisesta ja heidän ohjaamiseen liittyvistä asioista. Opinnäytetyössäni kuvaan luistelukerroilla tehdyt harjoitteet ja asioita joita pitää huomioida erityistä apua tarvitsevien kohdalla. Toteutin luistelutaitoa kuvaavan testin, jonka avulla pystyin seuraamaan luistelu nopeuden kehittymistä kurssin aikana.