Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 110
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Human Kinetics Health Care in Sport and Exercise is a comprehensive digital collection of 33 ebooks and over 450 videos. Digitally exclusive on an unlimited access basis, this product offers students, researchers and instructors unrivalled access to Human Kinetics’ market-leading physical therapy, athletic training, and sport-related health care content.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809173157
www.theseus.fi/bitstrea...uu_laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektityön tavoitteena oli tuottaa opas erityislasten vanhemmille liikunnallisesta terveyden edistämisestä terveysaineiston laatukriteereitä noudattaen. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa liikunnan terveydellisistä eduista ja liikkumattomuuden aiheuttamista haitoista. Tarkoituksena on myös motivoida perheitä harrastamaan liikuntaa aktiivisemmin lastensa kanssa. Oppaassa käsitellään lasten liikuntaa, erityisesti erityislasten näkökulmasta. Opas on tehty Pomarkun kouluterveydenhoitajan käyttöön. Pomarkussa on EHA luokka, eli erityisharjaantumisluokka, jossa lapsia on yhteensä kymmenen. Jokaisella lapsella on jokin liikuntakykyä heikentävä vamma. Kouluterveydenhoitaja jakaa oppaat erityislasten vanhemmille. Projektin tausta-aineisto sisältää perustietoa liikunnan tärkeydestä ja yhteydestä terveyteen. Terveyden edistämisen kannalta on tärkeää tietää liikunnan biologiset vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Projekti tarkastelee lasten liikunnan merkitystä lapsen elämänlaadun parantajana ja ilon tuottajana. Erityislapselle liikunta merkitsee edellisten lisäksi myös kuntoutumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Erityislapsella työssä tarkoitetaan lasta, joka vammansa vuoksi on kykenemätön liikkumaan, kuten terveet lapset. Työssä käsiteltiin myös syitä liikuntavammaisuuden syntyyn. Liikuntavammaisuudella tarkoitetaan synnynnäistä tai tapaturman aiheuttamaa vammaa, sairautta tai sairauden jälkitilaa tai vaikean tapaturman tai sairauden aiheuttamaa vioittumista.
Työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutussuhteessa ilmenevä seksuaalisuus Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200806262796
www.theseus.fi/bitstrea...maa_anni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Seksuaalisuus ja vammaisuus ovat yhteiskunnassamme edelleen tabu- asemassa ja niiden kohtaaminen yhdessä saattaa olla haastavaa. Seksuaalisuus on kuitenkin ihmisen kokonaisvaltaisuuteen kuuluva osa- alue, joka pitää huomioida asiakaslähtöisessä työskentelyssä, riippumatta asiakkaan vammasta tai sairaudesta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää niitä seksuaalisuuteen liittyviä asioita jotka onnistuvat tai ovat haastavia työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, miten työntekijän saama seksuaalisuuteen liittynyt koulutus vaikuttaa työskentelyyn sekä miten työntekijä käsittelee omaa seksuaalisuuttaan osana työtään. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole erityisesti paneutua seksuaaliseen häirintään. Tutkimus toteutettiin kyselyä ja haastattelua käyttäen. Kyselyt toteutettiin informoituina kyselyinä kahdessa liikuntavammaisten asumispalveluyksikössä, kohderyhmänä olivat asumispalveluyksiköiden työntekijät ja erityisesti ne työntekijät jotka tekevät päivittäistä työtään kaikkein lähinnä asiakasta. Kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 18. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin halukkuutta osallistua teemahaastatteluun. Haastatteluun osallistui kolme henkilöä. Pienestä vastausprosentista huolimatta tutkimus toimii tärkeimmässä tehtävässään: keskustelun herättäjänä. Keskimääräinen kyselyhaastatteluun vastannut henkilö oli 1970- luvulla syntynyt opisto- tai ammattitason ammattitutkinnon suorittanut nainen. Tutkimuksen mukaan seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat jokapäiväistä hoivatyötä, mutta seksuaalisuuden kohtaamiseen saatu koulutus ei ole kovin vankalla pohjalla. Lisäkoulutukseen haluaisi osallistua alle puolet vastaajista. Halutuin oli yksi kahdeksan tunnin koulutuspäivä. Vastaajien mukaan seksuaalisuuteen suhtaudutaan työyhteisössä enimmäkseen huumorilla, kuitenkin vastaajat olivat havainneet myös negatiivista suhtautumista.Työntekijät kohtaavat työssään seksuaalisuutta erilaisista lähtökohdista ja lopullisen toimintamallin muotoutumiseen on vaikuttanut monta tekijää omasta lapsuuden perheestä koulutukseen ja työyhteisöön asti. Työntekijät eivät koe oman seksuaalisuutensa tulevan työskentelyssä erityisesti esille, vaikka puolet vastanneista oli pohtinut omaa seksuaalisuuttaan asiakastilanteiden herättämänä. Seksuaalisuuden kohtaamisessa helppoa oli tiedon jakaminen, vaikeaksi koettiin esimerkiksi itsetyydytystilanteiden käsitteleminen.
Kuntoilu 2.0 : liiku tehokkaammin, treenaa fiksummin, palaudu nopeammin ja elä pidempään Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057865
www.theseus.fi/bitstrea...tta_juho.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten Porin Validia-palvelussa asuvat liikuntavammaiset kokevat tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden toteutuvan. Tutkimuksen tavoite on kehittää Porin Validia-palvelun henkilökunnan tietoutta liikuntavammaisten kokemuksista tasa-arvosta ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa määrittelen mitä tarkoitetaan liikuntavammaisella, itsemääräämisoikeudella ja tasa-arvolla. Käsittelen myös liikuntavammaisten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta Suomen lainsäädännön kannalta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista teemahaastattelua eli laadullista tutkimusmenetelmää. Ohjeeksi haastatteluihin tein mittarin joka sisälsi neljä kysymystä jotka käsittelivät tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta, täydensin kysymyksiä täydentävillä ja tarkentavilla kysymyksillä tarpeen mukaan. Tutkimus toteutettiin Porin Validia-palvelussa, jossa haastattelin neljää liikuntavammaista heidän asunnoissaan. Haastatteluissa saatujen tulosten mukaan tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus toteutuvat Porin Validia-palvelussa ainakin osittain. Haastateltavat eivät itse kokeneet että heidän itsemääräämisoikeus ei asumispalvelussa toteutuisi tai he eivät olisi tasa-arvoisia asumispalvelun muiden asukkaiden kanssa. Haastateltavat pystyivät kuitenkin osoittamaan asioita mikä osoittavat että tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus ei toteudu kaikkien asumispalvelun asukkaiden kesken.
Urheiluvammat : ehkäise, tunnista ja hoida Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090168
www.theseus.fi/bitstrea...en_Milla.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimus toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmän tilauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, soveltuuko Firstbeat Bodyguard 2 -mittari pyörätuolikäyttäjien fyysisen aktiivisuuden määrän sekä intensiteetin objektiiviseen mittaamiseen sekä sitä missä määrin nuorilla pyörätuolikäyttäjillä toteutuvat valtakunnalliset liikuntasuositukset. Tutkimusryhmän tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää pyörätuolikäyttäjien fyysisen aktiivisuuden tutkimista objektiivisen mittarin avulla. Tilaaja hyödyntää työstä saatuja tuloksia tulevassa kehitystyössään. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Mittauksiin osallistui kolme 16–28-vuotiasta urheilijaa, jotka liikkuivat pääsääntöisesti pyörätuolilla kelaten. Aineisto kerättiin Firstbeat Bodyguard 2 -mittarin mittaustulosten perusteella Firstbeatin hyvinvointianalyysi järjestelmän tekemistä hyvinvointiraporteista, mitattavien täyttämästä liikuntapäiväkirjasta sekä palautekeskusteluista avulla. Saaduista aineistosta tarkasteltiin mitattavien fyysisen aktiivisuuden määrää sekä sen intensiteettiä kolmen päivän mittausajanjaksolla ja tuloksia verrattiin valtakunnallisiin liikkumissuosituksiin. Liikuntapäiväkirjasta ja palautekeskusteluista kerättiin tietoa mittarin soveltuvuudesta. Määrälliset mittaustulokset osoittivat, että liikuntasuositukset eivät toteutuneet Firstbeat Bodyguard 2 -mittarilla yhdelläkään mitattavalla. Liikuntapäiväkirjoista ja palautekeskusteluista kävi ilmi, että mitattavat hyödynsivät urheillessa vettä elementtinä useana mittauspäivinä. Näitä fyysisen aktiivisuuden määriä tai intensiteettejä ei kyetty tarkastelemaan lainkaan, sillä mittari ei ole vesitiivis ja tämän vuoksi mitattavat eivät saaneet käyttää mittareita vedessä. Veden hyödyntämisen yleisyys huomioiden kyseisen kohderyhmän kuntoutuksessa sekä liikunnan harrastamisessa, Firstbeat Bodyguard 2 -mittari ei sovellu pyörätuolikäyttäjien fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen. Täten lisätutkimus muiden mittareiden soveltuvuudesta on tarpeen.