Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 626
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Lastensuojelun käsikirjan ensisijainen tavoite on tarjota työväline lastensuojelun työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Käsikirja on työväline ja lastensuojelutyön tuki päivittäiseen lastensuojelutyöhön. Sen sisältö perustuu ennen kaikkea lastensuojelulakiin, jonka toimeenpanon tueksi se on luotu. Lastensuojelun käsikirja ohjaa valtakunnallista lastensuojelutyötä tarjoamalla yhtenäisen ja ajantasaisen tiedon niin työntekijöille kuin kansalaisille. Sen avoimuus lisää läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta, kun sama tieto on sekä työntekijän että asiakkaan saatavilla.
Aiheet:
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252731
www.theseus.fi/bitstrea...ola_sari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lapseen tai nuoreen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö oli aiheena sellainen, johon ei mielellään perehtyisi ollenkaan. Toisaalta sen vaikutusten tunnistaminen on hyvin tärkeä teema kaikkialla, missä kohdataan lapsia ja nuoria. Tutkimusaineistossa alaikäiseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys: suomalaisen aineiston perusteella jopa n. 7% tytöistä ja 4% pojista oli ennen 14 ikävuottaan joutunut jonkinasteisen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tarkastellen lukema yllättää myös: kahden viime vuoden aikana Suomessa on tuomittu alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta 25 lähisuhteessa lapseen/nuoreen olevaa miestä. Samalla yhteiskunnassamme seksuaalisuuden ylikorostuminen hämärtää terveen ja poikkeavan käytöksen rajoja ja etenkin turvattomissa olosuhteissa elävät alaikäiset ovat kasvavassa vaaravyöhykkeessä myös suhteessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien voisi olettaa kohtaavan jossain uransa vaiheessa väistämättä myös nuoria, jotka elämänhistoriansa aikana ovat tulleet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Tästä syystä sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevien on hyvä myös tunnistaa ne myöhäänkin itse tapahtuman jälkeen ilmenevät oireet, jotka voivat johtaa juurensa tästä traumaattisesta kokemuksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää oirehdintaa ja vaikutuksia, jotta hyväksikäytettyjen nuorten kanssa työskentelevillä olisi paremmat mahdollisuudet kohdata ja auttaa nuoria. Yleisimpiä hyväksikäyttöön liitettyjä psyykkisiä oireita ovat mm. traumaperäinen stressihäiriö, masennus, itsetuhoisuus, ahdistuneisuushäiriö, dissosiaatiohäiriö sekä syömishäiriöproblematiikka. Toisaalta ei ole olemassa yksittäistä oiretta tai sairautta, joka viittaisi juuri seksuaaliseen hyväksikäyttöön, vaan kukin oireilee omalla tavallaan riippuen mm. siitä, millaisen ja kenen taholta tapahtuneen hyväksikäytön uhriksi on joutunut. Yhteistä uhreille lienee kuitenkin turvallisuudentunteen haavoittuminen sekä itsetuntoon ja seksuaali-identiteettiin liittyvät haasteet jossain elämän vaiheessa itse rikoksen jälkeen. Jotta lapset ja nuoret näinkin traumaattisten kokemusten jälkeen voisivat toipua ja eheytyä, he tarvitsevat tukea moniammatillisesti ja laajasti, myös sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevien taholta. Työntekijöiden on hyvä pyrkiä ensisijaisesti luomaan turvalliset puitteet nuorelle ja synnyttämään luottamukselliset välit, jotta traumaattisesta kokemuksesta voi toipua. Tämä teema saattaa herättää voimakkaita tunteita kokeneimmassakin työntekijässä, joten on hyvä yrittää huolehtia myös itsestään ja omasta jaksamisestaan tukeutuen mm. työyhteisöön sekä muihin ammattilaisiin nuoren ympärillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111830005
www.theseus.fi/bitstrea...en_Julia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Laadullisessa opinnäytetyössäni toimeksiantajana toimii Lastensuojelulaitos Konkari-koti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastuusosiaalityöntekijöiden kokemuksia, miten Konkari-kodin arviointityöskentely on auttanut heitä lopullisessa päätöksenteossa lapsen palvelutarpeen arviointia tehdessä, sekä selvittää kehitysideoita arviointityöskentelyyn Konkari-kodin työntekijöitä varten. Toteutin opinnäytetyöni laadullisena tutkimuksena. Käsittelin tutkimuksen teoriaosuudessa lastensuojelutyötä, kiireellistä sijoitusta sekä palvelutarpeen arviointia. Teoriaosuudessa tarkoituksena oli määritellä mitä kiireellinen sijoitus pitää sisällään, mitä lastensuojelu on ja mitä palvelutarpeen arvioinnissa pitää ottaa huomioon. Tutkimusaineisto kerättiin Googleforms kyselyn avulla haastattelemalla neljää sosiaalityöntekijää syksyllä 2023. Kyselyaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelun menetelmää. Kyselyaineiston avulla tarkoituksena oli saada tietoa Konkari-kotiin aiemmin sijoittaneiden vastuusosiaalityöntekijöiden kokemuksia arviointijaksosta työvälineenä sekä millaisia kehitysideoita heillä olisi työntekijöille tulevaisuutta varten. Googleforms kyselyaineistoista saadun tuloksien mukaan tutkimus osoitti, että sosiaalityöntekijät ovat kokeneet arviointityöskentelyn ja sen yhteenvedon hyödyllisiksi. Arviointijakson yhteenvedon sisältö on ollut riittävän kattava ja työskentely on ollut tavoitteellista. Tutkimustulosten perusteella sosiaalityöntekijät eivät olleet tietoisia Konkari-kodin laatimasta arviointijaksosta ja kehitysideana toivottiin arviointijakson mainostusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327936
www.theseus.fi/bitstrea...nenErika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa esite Pelastakaa Lapset Ry:n sijaishuoltoyksikkö Suvilinnasta. Esite toimii Suvilinnan markkinointivälineenä, kun Suvilinnasta vapautuu asiakaspaikka. Sosiaalityön harkitessa Suvilinnaa sijoituspaikaksi, esite voidaan lähettää sosiaalityöntekijälle, jolloin hänen on helpompi harkita, onko Suvilinna sopiva sijoituspaikka sijoitettavalle lapselle tai nuorelle. Esitteen avulla sosiaalityölle on mahdollista antaa kattava kuvaus Suvilinnan tiloista, miljööstä, henkilöstöstä, erityisosaamisesta ja keskeisistä työmenetelmistä yhden tiedoston avulla. Suvilinnan keskeisimmät työmenetelmät ovat omaohjaajatyöskentely ja korjaavan kiintymyssuhteen luominen omaohjaajan ja lapsen tai nuoren välille. Omaohjaajan tehtävänä on vastata lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta koko sijoituksen ajan. Omaohjaajatyöskentelyn tavoitteena on luoda uusi, korjaava kiintymyssuhde. Turvattomissa oloissa kasvaneilla lapsilla kiintymyssuhde hänestä huolta pitäviin aikuisiin voi monista eri syistä olla turvaton tai puutteellinen. Suvilinnassa tämän turvattoman kiintymyssuhteen tilalle pyritään rakentamaan uusi turvallinen kiintymyssuhde niin, että uutena kiintymyksen kohteena on lapsen omaohjaaja. Esitteen teko osoittautui monessa mielessä haastavammaksi, mitä olisin osannut odottaa. Halutun visuaalisen ilmeen toteutumiseksi tarvittiin uusia kuvia ja taitoja kuvien editoinnissa sekä taitoa luoda visuaalisesti miellyttävä kokonaisuus. Tilaaja oli tyytyväinen kokonaisuuteen ja he ottavat esitteen käyttöön Suvilinnan markkinoinnissa. Olen itse myös tyytyväinen esitteen ulkoasuun ja sisältöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537633
www.theseus.fi/bitstrea...la_elisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aihe oli lapsen hyväksi kokemat asiat lastensuojelulaitoksessa. Hyväksi koettuja asioita kartoitettiin kolmella lapsen teemahaastattelulla eräässä lastensuojelulaitoksessa. Haastatteluissa haluttiin nostaa esiin voimavaroja ja positiiviseksi koettuja asioita, sillä usein lastensuojelusta puhuttaessa saatetaan keskittyä enemmän haasteisiin. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lastensuojelun sijaishuoltoa, lapsen oikeuksia ja osallisuutta sekä arkea lastensuojelulaitoksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saamme kuulla millaisia asioita lapset lastensuojelulaitoksessa arvostavat. Näin voidaan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota lapsen tärkeäksi kokemiin asioihin. Näin toimimalla voidaan tukea lapsilähtöistä työskentelyä lastensuojelulaitoksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös osallistaa lapsia haastattelun keinoin ja vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että hänen mielipiteensä on tärkeä. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että lapset kokevat useita hyviä asioita lastensuojelulaitoksessaan. Arjessa lapset kertoivat hyviksi asioiksi muun muassa kaverit ja ohjaajat, ulkoilemisen, pelaamisen ja oman huoneen. Etenkin ohjaajien rooli korostui tutkimustuloksissa. Ohjaajien kanssa on mukava viettää aikaa, he tarjoavat hoivaa ja asettavat turvaa luovia rajoja ja rutiineja. Osallisuuden kokemuksia lapsilla oli esimerkiksi ruokailuun ja palavereihin liittyvissä asioissa. Lapset kokevat, että heillä on arjessaan asioita, joihin he saavat itse vaikuttaa. Näitä asioita on esimerkiksi oman huoneen sisustaminen ja ulkoileminen lastensuojelulaitoksen pihalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125389
www.theseus.fi/bitstrea...i_Rautio.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Käsikirja koottiin käyttämällä työyhteisön valmista perehdyttämiskansiota pohjana. Vanha perehdyttämiskansio tarjosi raamit käsikirjan kirjoittamiselle. Uuden lastensuojelulain muutokset astuivat voimaan vuodenvaihteessa 2020, mikä aiheutti muutoksia työntekoon ja -toteutukseen lastensuojelulaitoksissa. Käsikirjaan koottiin kattavasti työssä tarvittava tieto, sekä useita työssä käytettäviä työmenetelmiä. Käsikirja toimii niin uuden työntekijän perehdyttämisoppaana, kuin kokeneen työntekijän tarkistuslistana. Käsikirjan tavoite on selkiyttää Uudenkoiviston vastaanottokodin ohjaajan työnkuvaa ja tuoda paremmin esiin vastaanottokodissa käytettäviä käytänteitä, sekä muuttunutta lastensuojelulakia. Käsikirja pitää sisällään ennen kirjoittamatonta materiaalia toimintatavoista, sekä selkeät ohjeet muun muassa rajoitustoimenpiteiden käyttöön ja tekoon kirjausohjelma sosiaaliEfficassa. Työntekijä löytää käsikirjasta helposti ja nopeasti tarvittavan tiedon. Käsikirjan lähtökohtana oli käytettävyys, tiedonhaku, sekä päivitettävyys. Käsikirja toteutettiin niin kansiona, kuin sähköisessä muodossakin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818763
www.theseus.fi/bitstrea...paa_emmi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin lastensuojelulaitoksessa työskentelevien työstä palautumista sekä palautumisen merkitystä työntekijöiden näkökulmasta. Työn tilaaja on yksityinen lastensuojelupalveluita tuottava porilainen yritys. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään työstä palautumista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Lastensuojelutyöstä ja arjesta lastensuojelulaitoksessa kerrotaan yleisesti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin neljää työntekijää, jotka työskentelevät kaikki samassa lastensuojelulaitoksessa. Haastattelujen kysymykset olivat koottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opinnäytetyön tilaajan tarpeiden sekä teoriatiedon pohjalta. Lastensuojelulaitoksen työntekijöiden palautuminen oli yleisesti tarkasteltuna hyvällä pohjalla. Työajansuunnittelu nousi useissa vastauksissa esille ja se vaikutti hyvin paljon palautumiseen. Palautuminen oli hyvin yksilöllistä ja samassa paikassa työskentelevillä oli eri palautumisen osa-alueilla suuria eroja keskenään. Työntekijät tiesivät palautumisesta ja sen merkityksellisyydestä kiitettävästi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082617179
www.theseus.fi/bitstrea...Janniina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Systeemisen toimintamallin pilotointi alkoi Suomessa vuonna 2017, perustanaan alunperin Lontoossa kehitetty Hacney-malli. Systeemisen toimintamallin tarkoituksena on lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sosiaalityöntekijöiden työkuormaa. Systeemisessä toimintamallissa korostuu perheterapeuttinen työskentely, moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaan oma mielipide otetaan vahvasti huomioon. Tärkeimpänä on saada sosiaalityöntekijöille tukea vaikeidenkin päätösten tekoon ja uusien näkökulmien esiin tuominen on erittäin tärkeää. Tutkin opinnäytetyössäni teoreettisesti ja kyselyn avulla Porin Perusturvan avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden työssä viihtymistä systeemisessä tiimissä. Tein sähköisen kyselyn sosiaalityöntekijöille, mihin sain kahdeksan vastausta. Kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät työskentelevät kaikki systeemisessä tiimissä. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus, jossa tutkin teoriaa apuna käyttäen työssä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä sosiaalialan työssä. Vertaan teoriatietoa saamaani kyselyn tuloksiin ja tutkin systeemisen toimintamallin käsitettä. Tutkimustulosten perusteella sosiaalityöntekijät ovat saaneet tukea systeemisestä työskentelymallista ja johtajuus koettiin hyväksi. Erityisesti tiimin tuki ja uusien näkökulmien esiintuominen oli tärkeää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018279
www.theseus.fi/bitstrea...ehto_esa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The target of the thesis was to get produce a guide which supports the emancipation of young in after-care and for their instructors. With the help of the guide instructor can discuss with young about emancipation related matters with modeling, giving instructions and guiding. With the help of the guide it is possible to anticipate and ponder cause-and-effect relationship. As a target for guide is to get acquainted for young matters and services which he will be facing in everyday life. In this manner the young have possibility to cope independently and it supports the emancipation and agency of young and increases the feeling of autonomy. Another important target of guide is to offer after-care instructors a practical tool, which can help to estimate the service needs of young and the strength and challenges of skills of independency. The guide and the usage of it was examined as social pedagogical framework as an after-care point of view because strengthening of inclusiveness and agency is important when working with young during their emancipation process. After-care and the law related to it gives frames on their own for the guide and its users. Development tasks of adolescence and everyday-life runner role of Itsenäistyvän nuoren roolikartta® determined the content selected for the guide. Work was conducted in collaboration with Sospro Satakunta Oy Käplyä community care. Käpylä community care include services e.g. professional supports person service, after-care and supported accommodation and there is also independency work specialized Käpylä children’s home in the same yard, in which the guide will also be used. The guide includes things as financial management, getting a apartment, household and hygiene and job searching. In addition, there is list of some common service phone numbers and internet services where one can contact in case of emergency. In the test run of the guide was found that practical product was successful and the structuring information with the help of the guide was easy. If one would like to develop the product further, guide could be turned into a practical application, which may activate the young to use the guide independently more.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125286
www.theseus.fi/bitstrea...Sampinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The main idea of the thesis was to clarify long-term placed children´s parents´ thoughts of parenthood and experiences of working with the foster care institution. The thesis was done in cooperation with the children`s home. The objective is to gather experiences of the cooperation with the children`s home and the parents. Based on the experiences and development proposals of the parents the cooperation with the parents in the unit should be developed. The methodology used in this thesis was qualitative and the data were collected with theme interviews. A framework of the questions and themes were prepared for the interviews. Interviews divided in two main themes, parenthood and cooperation with the foster care place. In the interviews the parents fairly experienced the parenthood in the same way. On the other hand, the parents disagreed the effects of the child`s foster care to the parenthood among themselves. The parents were mainly satisfied to the cooperation with the foster care place. According to the parents, the cooperation was fluent and they were satisfied to it. Especially the communication and its regularity emerged for development. The parents hoped for more common joint activities together with the foster care place.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036186
www.theseus.fi/bitstrea...antaMari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomessa on yli 50 000 syrjäytynyttä nuorta. Asiaa on puitu lehdissä ja kouluissa, sillä useimmiten koulu on se paikka, josta syrjäytyminen helposti alkaa. Reilu vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin teini-ikäisten kiinnostusta koululiikuntaa kohtaan. Siinä todettiin, että liikunnassa tärkeimpiä asioita ovat yhteenkuuluvuus, yhdessä toimiminen, ryhmähenki ja hauskuus. Yhteinen onnistumisen kokemus liikunnan kautta on nuorille myös erittäin arvokasta. Saavuttaakseen onnistumisen kokemuksia nuoren on uskottava itseensä ja asioihin, joita hän tekee. Onnistuminen on vahvasti sidoksissa luottamukseen, hyväksymiseen ja ilmapiiriin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kaksi liikuntatuntia lastensuojelulaitos Mesikämmenen nuorille. Tarkoituksena oli myös tarjota erilaisia elämyksiä ja kokemuksia nuorille, jotka eivät muutoin ole kiinnostuneita liikunnasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhteisöllisyyden paraneminen liikunnan avulla Mesikämmenen nuorten keskuudessa. Liikuntatunnit toteutettiin marras-joulukuussa 2012. Toinen liikuntatunti oli ryhmäliikuntaa salibandyn merkeissä ja toinen yksilöliikuntaa seinäkiipeilynä. Kahden liikuntatunnin jälkeen yhteisöllisyyden paranemista ei voi vielä havaita. Tarkoituksena kuitenkin on jatkaa yhteistä liikuntaa nuorten kanssa viikoittain. Tämän avulla varmasti päästään tavoitteeseen. Vaikka tavoite ei vielä täyttynyt, oli kuitenkin huomattavissa nuorten kiinnostuksen heräämistä erityisesti seinäkiipeilyä kohtaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101115960
www.theseus.fi/bitstrea...min_opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...oAlaniva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla Satakunnan alueella toimivien lastensuojelulaitosten väkivallan ennaltaehkäisyn nykytilaa, käytössä olevia väkivallan ennaltaehkäisymenetelmiä sekä kerättiin työntekijöiden kehitysideoita aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön kartoituksen sekä kirjallisen lähdeaineiston pohjalta koottiin ”Yhteisin voimin” -opas, joka sisältää teoriatietoa työpaikkaväkivallasta, vinkkejä haastaviin asiakastilanteisiin sekä kartoituksesta saatuja työntekijöiden kehitysideoita. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avattiin lastensuojelun, väkivallan ja työpaikkaväkivallan käsitteitä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvointia, väkivallan ennaltaehkäisyä työpaikalla sekä väkivaltaa kohdanneen työntekijän jälkihoitoprosessia. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kahden Satakunnassa toimivan yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa. Kyseiset lastensuojelulaitokset käsittävät yhteensä viisi lastensuojeluyksikköä. Kaikki nämä viisi yksikköä sekä niiden työntekijät olivat mukana opinnäytetyössä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin yhteensä 42:lle työntekijälle, joista 35 työntekijää vastasi kyselyyn. Kartoituksen vastauksista saatiin selville, että työntekijät ovat pääosin hyvin tietoisia väkivallan uhasta työssään, tunnistavat uhan ja osaavat varautua siihen ennalta. Työntekijät myös ymmärtävät oman toimintansa merkityksen väkivallan ennaltaehkäisyssä ja heillä on selkeitä ideoita siihen, miten väkivallan ennaltaehkäisyä voitaisiin omalla työpaikalla kehittää. Työnjohdolle osoitettiin kehitysideoita erityisesti hälytysjärjestelmien sekä koulutusten päivittämiseen liittyen, kun taas työyhteisölle suunnatut kehitysideat liittyivät lähinnä yhteisten toimintatapojen ylläpitämiseen sekä avoimeen keskusteluun. Työntekijöille osoitetuissa kehitysideoissa painotettiin sitä, että työntekijän tulisi uskaltaa hälyttää apua ajoissa sekä kehittää omia vuorovaikutustaitojaan haastavia asiakastilanteita varten.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418112
www.theseus.fi/bitstrea...en_Maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tuottaa lastensuojelulaitos Lehmuskolo Oy:n Jukolan yksikön ohjaajille aistikortit uudeksi työkaluksi lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten aistikuormien purkamiseksi. Tavoitteena oli kehittää uusi aistiystävällinen menetelmä neuropsykiatristen häiriöiden tueksi, jolla lapset ja nuoret voivat purkaa omaa aistikuormitustaan sosiaalisesti hyväksyttävillä tavoilla epäsopivien tapojen sijasta luontoa apuna käyttäen. Opinnäytetyössä tarkasteltiin luonnon terveysvaikutuksia sekä aistiesteetöntä näkökulmaa, joita voidaan hyödyntää lastensuojelulaitoksen arjessa. Luonnon aistiesteettömyyttä tarkasteltiin ekopsykologian sekä aistiesteettömyys-määritelmän pohjalta. Opinnäytetyöllä tavoiteltiin positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten käyttäytymiseen sekä heidän kehittymiseensä. Aistikortit luotiin pääasiallisesti työkaluksi lastensuojelulaitoksen ohjaajien käyttöön. Aistikortteja on viisitoista ja kortit on jaettu kolmeen kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa on paikallaan tehtäviä mielen harjoitteita, toisessa kategoriassa on kevyitä fyysisiä harjoitteita, jotka yhdistyvät myös mielenharjoitteisiin ja viimeinen kategoria sisältää fyysisesti raskaita harjoitteita, joiden tarkoituksena on parantaa fyysistä kuntoa ja sitä kautta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kortit pilotoitiin kolmen fysioterapiaopiskelijan kanssa sekä tämän jälkeen kortit esiteltiin lastensuojelulaitoksen ohjaajille käytännössä. Korttien esittelyn tarkoituksena oli lisätä ohjaajien tietotaitoa luonnon terveysvaikutuksista ja sen aistiesteettömästä näkökulmasta ja opettaa heitä korttien käytössä. Toteutus korttien soveltamisesta ja käytöstä nuorten kanssa jäi ohjaajille itselleen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147245
www.theseus.fi/bitstrea...en_Niina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä lastensuojelun yksityiselle palveluntuottajalle JuSa-Kodit Oy:n lastensuojelulaitos Konkari-kodille sähköinen asiakaspalautekysely. Opinnäytetyön tarkoituksena oli korvata vanha paperinen asiakaspalautelomake uudella sähköisellä asiakaspalautekyselyllä ja näin edistää yritystoiminnan laadun seuraamista, arvioinnin ja kehittämistä. Opinnäytetyön tekemisessä hyödynnettiin monipuolisesti lähdemateriaalia, jonka pohjalta muodostettiin opinnäytetyön teoriasisältö. Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lapsilta ja nuorilta, heidän vanhemmiltaan, sekä heidän asioitaan hoitavilta viranomaisilta tulee kerätä systemaattisesti palautetta. Asiakaspalautelomakkeen laadinnassa hyödynnettiin lastensuojelun laatuteorian ja lastensuojeluun liitännäisten lakien lisäksi yrityksen omavalvontasuunnitelmaa ja teoriatietoa asiakaspalautteen keräämisestä. Opinnäytetyö toteutettiin projektin suunnitteluvaiheiden mukaisesti. Projektimuotoinen kehittämismenetelmä valittiin, koska opinnäytetyössä oli selkeitä projektin piirteitä kuten määräaikaisuus, ainutkertaisuus ja selkeä tavoite. Opinnäytetyön teoriaperustana oli lastensuojelun laatuajattelu sijaishuollon ja avopalveluiden tuottamisen taustalla ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Erityisesti opinnäytetyössä teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään lastensuojelun laatusuositukseen. Valmis asiakaspalautekyselystä jäi yrityksen käyttöön ja siitä tuli osa konkarikodin laatujärjestelmää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251586
www.theseus.fi/bitstrea...nSusanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tehtävä oli kehittää työväline, jonka avulla lisätään tavoitteellisuutta ja sen käyttöä jokapäiväiseen työhön, 13- 17-vuotiaiden nuorten lastensuojelulaitoksessa. Työvälineen toivotaan kannustamaan tavoitteellisempaan yhteistyöhön sijoitetun nuoren ja omaohjaajan välillä, nostamaan paremmin esiin sijoitetun nuoren omat ajatukset ja tämän mielipiteen, näin osallistavan nuorta omien asioidensa hoitamiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin tavoitteiden ja tavoitteellisuuden, lapsen osallisuuden, vuorovaikutuksen sekä omaohjaajatyön merkityksellisyyttä. Moniammatillisesti käytetyn SMART-tekniikan avulla muodostui pohja uudelle työvälineelle. Tuotoksena syntyi Tavoiteportaat. Tavoiteportaat-työmenetelmän tarkoitus on tukea tavoitteellista työskentelyä, samalla toteuttaen lastensuojelulakia siinä, että nuori huomioidaan ikätasoaan vastaavasti ja häntä autetaan ilmaisemaan itseään. Tavoiteportaat-menetelmä tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tehdä omista tavoitteistaan itselleen selkeät ja helposti ymmärrettävät. Omaohjaajalle työväline tarjoaa mahdollisuuden nuoren motivointiin ja kannustamiseen sekä tekee selkeästi näkyväksi nuoren edistymisen sijoituksen aikana. Tavoiteportaat tehtiin etenkin kannustamaan lastensuojelulaitoksessa tehtävää asiakastyötä laadukkaammaksi. Opinnäytetyö on näin myös lastensuojelutyön kehittämistä, sillä lopullisesti Tavoiteportaiden tavoitteena on nuoren parempi kuuleminen, osallistaminen sekä paremman asiakassuunnitelman aikaansaaminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425751
www.theseus.fi/bitstrea...ela_Satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa ensisijaisesti Turun kaupungin perhehoitajille, mutta myös perhehoidon parissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille perhehoitajan käsikirja. Perhehoitajan käsikirjan on tarkoitus helpottaa perhehoitajia löytämään tietoa perhehoidosta, perhehoidon termeistä, sekä antaa perhehoitajille tietoa, neuvoa ja apua tilanteisiin, joita perhehoidossa voi tulla vastaan. Turun kaupungin Tukipalvelut yksikössä, sekä perhehoitajien keskuudessa huomattiin, että Turusta puuttuu perhehoitajille tarkoitettu käsikirja. Perhehoitajan käsikirjoja on valtakunnallisesti useita ja ne kaikki ovat hyvin yhteneväisiä. Perhehoito pohjautuu pitkälti lakiin ja säädöksiin, joita kunnat noudattavat tuottaessaan lastensuojelun perhehoitoa. Opinnäytetyönä toteutettu perhehoitajan käsikirja toteutettiin kokoamalla perhehoidon kirjallisuudesta, Turun kaupungin lastensuojelun toimintaohjeista, sekä aiemmin julkaistuista käsikirjoista ja oppaista lastensuojelun perhehoitoon liittyvää tietoa ja termistöä yhteen ja kirjoittamalla niistä pohjautuvaan tietoon perustuen perhehoitajien käsikirja. Perhehoitajan käsikirjasta tehtiin nettiversio, jotta sitä voidaan helposti muokata tietojen muuttuessa. Toivon, että perhehoitajan käsikirjan avulla perhehoitajien on mahdollista saada hyödyllistä tietoa Turun kaupungin perhehoidosta ja ohjata lisätiedon hakemiseen. Toivon, että myös työntekijät voivat hyödyntää työssään perhehoitajan käsikirjaa ja löytää sen avulla tietoa perhehoidosta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810310
www.theseus.fi/bitstrea...ro_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää miten lastensuojeluyksikkö Haikaranpesän asiakkaat kokevat omaohjaajatyön. Haikaranpesä on yksi Lehmuskolo oy:n yksiköistä, ja se on profiloitunut perhetyöhön. Lehmuskolossa aloitettiin vuonna 2021 omaohjaajatyön kehittämisen työryhmä, josta tämä opinnäytetyö sai inspiraation. Työn tarkoitus oli selvittää miten Haikaranpesän nykyiset ja entiset asiakkaat ovat kokeneet omaohjaajatyöskentelyn. Ovatko he kokeneet omaohjaajatyön riittäväksi ja hyödylliseksi? Mikä on ollut heidän mielestään parasta omaohjaajatyössä? Millaista omaohjaajatyötä he toivoisivat heidän ja heidän lastensa kanssa tehtävän? Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista kyselytutkimusta. Koska tutkimuksen tavoite oli kerätä vastauksina tietyn ryhmän kokemuksia ja ajatuksia vastauksena tutkimusongelmaan, oli kvalitatiivinen tutkimus tähän tarkoitukseen sopiva. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joita voisi verrata puolistrukturoituun haastatteluun. Lomake lähetettiin sähköisesti neljälletoista Haikaranpesän entiselle ja nykyiselle asiakkaalle. Vastauksia kyselyyn saatiin viisi. Vastauksista koottiin yhteenveto ja niitä analysoitiin tutkimusongelmaan peilaten. Kaikilla vastaajilla oli pysynyt vähintään toinen omaohjaaja samana koko sijoituksen ajan ja kolme vastaajaa oli jo muuttanut pois Haikaranpesästä. Voidaan päätellä, että vastatessaan heillä on jo pidempiaikaista kokemusta omaohjaajiensa kanssa työskentelystä. Tutkimuksen mukaan Haikaranpesän asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä heidän kanssaan tehtävään omaohjaajatyöhön ja kokevat saavansa riittävästi aikaa omaohjaajiensa kanssa. Ajan tasapuolisuus molempien omaohjaajien kanssa sen sijaan ei toteutunut suuremmalla osalla vastaajista. Asiakkaat kokevat luottamusta ja molemminpuolista kunnioitusta sekä tuntevat että heitä kuunnellaan. Omaohjaajat olivat asiakkaiden mielestä riittävästi perillä heidän elämästään ja asioistaan sekä tukivat riittävästi arjessa ja vanhemmuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269892
www.theseus.fi/bitstrea...Peltomaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...2/tuotos.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössämme kartoitimme pitkäaikaissijoitettujen lasten laitoksien työyhteisöjen työhyvinvointia. Kartoitus toteutettiin pitkäaikaissijoitettujen laitoksissa. Opinnäytetyömme toteutettiin projektiluonteisesti. Kartoituksen kohderyhmänä olivat kyseisten yksiköiden henkilökunta. Laadimme yksiköihin avoimista kysymyksistä muodostuvan kyselyn, jonka toteutimme e-lomakkeella. Tarkoituksena oli nostaa esiin työyhteisöstä ja sen toimivuudesta nousevia kokemuksia ja näkemyksiä. Tämän kartoituksen perusteella kokosimme työyhteisöihin työhyvinvointia käsittelevän kansion: ”Yhdessä eteenpäin – eväitä työhyvinvointiin”. Työhyvinvointi ja lastensuojelu ovat erittäin ajankohtaisia aiheita, jotka ovat tulleet esille myös median eri tiedotusvälineissä. Aihe myös puhuttaa laajasti koko lastensuojelun henkilöstöä. Tavoitteenamme oli saada laitosten työntekijät ajattelemaan työhyvinvointiin liittyviä asioita, erityisesti oman käytöksen vaikuttavuutta koko työyhteisöön. Pyrimme tällä tavoin saamaan kyseisille työyhteisöille keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. ”Yhdessä eteenpäin – eväitä työhyvinvointiin” lopputuotoksen esittelytilaisuudessa avasimme tekemäämme kansiota ja sen sisältöjä. Kansio on väline, johon työntekijät voivat palata aika ajoin ja pysähtyä pohtimaan työyhteisön hyvinvointia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905159995
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Juha.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to bring the advantages of nature-assisted activities to children and youth in child welfare by experience. Simultaneous purpose was also to develop Green Care as a part of operating model for Perhekeskus Harjula from nature activities and Photographing’s viewpoint. The expeditions included environmental education that will help children value nature and its uniqueness. The goal of the project was to get children exited and take part to expeditions, and to planning. Other goals are that expeditions are rehabilitative in experience that involve Photographing. Photographing gives the possibility to commemorate, share and re-live memories. We held a photo-exhibition in Perhekeskus Harjula from the photos that the children took. The children experienced nature to ease their stress and refresh their mood. It has been discovered that moving in the wild has a healing effect to physical, psychological and social well-being. These experiences of well-being are created through different senses. The effects of this project are visible in the children’s interest towards the nature, camping and photography. Answers were also shown in interviews. Nature also has an effect to increase communality.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726620
www.theseus.fi/bitstrea...Takkinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The thesis investigated the experiences of young people living in the substitute care unit of a private child welfare institution about the implementation of their involvement in client plan negotiations and their opinions on the development of inclusion. The young people living in a substitute care unit are placed there either for a long time or urgently. The purpose of the research was to survey how a young person feels his or her involvement to be realized, that is, how his or her opinions, views and wishes are taken into account in the client plan negotiations. Also, the purpose was to find out the young person's point of view about the development of inclusion. The aim was to increase employees' understanding of the world of young people's experiences in order to take even better account of the realization of the client's involvement. Thus, the work could also be developed to be more customer oriented. The theoretical basis of the research consists of various book and online sources on youth, inclusion, child protection, inclusion in child protection, the child's rights to inclusion and related laws and regulations, as well as qualitative research methods. The thesis was carried out as a qualitative research, in which a thematic interview was used, that is, a semi - structured interview as a data collection method. Three young people participated in the interviews, and the interviews were conducted as individual interviews at the premises of the substitute care unit of a private child welfare institution. The results were good and provided answers to the research questions. Based on the results, it can be stated that the young people interviewed were mainly feeling that their involvement in client plan negotiations is good. Young people's views are heard and taken into account, but in some situations, they hope to have more opportunities to influence their own affairs. Referring to the results, it can also be said that young people have no thoughts about developing inclusion other than the desire to be listened to more and tried to be better understood. The results cannot be generalized, as the experiences of each young person are individual.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179355
www.theseus.fi/bitstrea..._Jalonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käyttävätkö Porin kaupungin ja Rauman kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijät samoja työmenetelmiä asiakasperheiden kanssa. Tutkimus perustui Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön sosiaaliohjaajan ideaan tutkia kahden eri kaupungin lastensuojelun perhetyötä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös lastensuojelun perhetyöntekijöiden tietoisuutta ehkäisevästä perhetyöstä, jossa asiakasperheellä ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Teoreettinen viitekehys perustui erilaisten perhetyyppien määrittelyyn ja perhetyön eri muotojen selventämiseen. Teoria osuudessa avattiin perhetyön historiaa sekä lastensuojelua sekä lastensuojelulakia. Ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön eroavaisuuksia avattiin teoriassa ja otettiin asia mukaan myös haastattelukysymyksiin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisina ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhdestä työryhmästä 2-4 työntekijää. Haastatteluihin varattiin aikaa kaksi tuntia haastattelua kohden. Haastatteluihin osallistui yhteensä 8 lastensuojelun perhetyötä tekevää työntekijää. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkien kaupunkien perhetyöntekijöiden mielipiteisiin, vaan tutkittavien kaupunkien haastateltavien näkemyksiin. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun perhetyöntekijöillä on tietoutta ehkäisevästä perhetyöstä. Yhteistyön ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön välillä kerrottiin olevan vähäistä. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että lastensuojelun perhetyössä käytetään samoja työmenetelmiä niin Porissa kuin Raumalla. Työmenetelmien valintaan katsottiin vaikuttavan työntekijän omien vahvuuksien lisäksi asiakasperheen vahvuudet ja tarpeet. Työmenetelminä nähtiin jo valmiiksi kehitettyjen menetelmien lisäksi aito kuunteleminen, konkreettinen apu ja keskustelut perheen kanssa. Perhetyöstä teoriassa ja käytännössä voitiin päätellä, että koulutus perhetyön ohjaajaksi saadaan opiskelun kautta, mutta varmuus työskentelyyn tulee työkokemuksen kautta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138558
www.theseus.fi/bitstrea...to_Maija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli tehdä opas Lastensuojelulaitos Keisarinviittaan lastensuojelulain mukaisista rajoitustoimenpiteistä tukemaan ohjaajan työtä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrottiin lastensuojelulain kehityksestä luoden johdatuksen nykyasetuksiin ja säännöksiin. Opinnäytetyössä kerrottiin myös organisaatiorakenteesta, lakiuudistuksesta sekä̈ varsinaisista rajoitustoimenpiteistä. Tehtävänä oli kehittää opas, joka kiteyttää rajoitustoimepiteen langettamisen edellytykset huomioiden kuitenkin lapsen edun. Lasten oikeuksia muutettiin lakiuudistuksilla tammikuussa 2020, mikä on johtanut rajoitustoimenpiteiden ja niiden riittämättömyyden kyseenalaistamiseen. Opinnäytetyöllä pyrittiin osoittamaan rajoitustoimenpiteiden olevan poikkeavaa kasvatuskeinoa, mutta samalla haluttiin korostaa rajoitusten merkitystä ja tarpeellisuutta lastensuojelutyössä. Opinnäytetyöllä haluttiin eriyttää kasvatuksellisen otteen, laitoksen sääntöjen ja rajoitustoimenpiteiden eroja. Samalla haluttiin selkeyttää rajoitustoimenpiteiden kirjallista ja laillista toteuttamista. Tavoitteena oli osoittaa, ettei lakimuutoksella ole tarkoitus evätä sosiaalialan ammattilaisten puuttumista tai keinoja, vaan lisätä rajoitustoimenpiteiden valvontaa ja oikeudenmukaisuuttaa. Lisäksi oppaan tarkoitus oli näyttää toteen, että lastensuojelulain tulkinta ja rajoitusten noudattaminen ovat oleellisia työkaluja ohjaajan työtä lastensuojelulaitoksessa eikä niiden käyttöä tulisi epäröidä. Oppaassa korostettiin, että kirjallisten päätösten tekeminen lisää niin ohjaajien työn näkyvyyttä, lasten oikeuksien valvontaa sekä lisätä ymmärrystä rajoitustoimenpiteiden oikeanoppiselle käytölle. Opinnäytetyössä tuotiin myös esiin näkökulma, miten ohjaajien tulisi edistää omaa turvallisuutta omassa työssään ilman rajoitustoimenpiteiden mielivaltaista tai liiallista käyttöä. Rajoitustoimenpiteet ovat laadittu ensisijaisesti lapsen edun, turvallisuuden ja oikeuksien toteuttamiseen. Opinnäytetyössä painotettiin myös lapsen yksilöllistä arviointia, kohtelua ja sitä, että lapsi tulee nähdä omana itsenään ikätasoonsa ja kulttuuriinsa nähden ilman, että aiemmat kokemukset vaikuttavat kohtuuttomasti henkilökunnan päätöksiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097488
www.theseus.fi/bitstrea...20Riikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Askeleittain ammattiin on oppimateriaali lastensuojelulaitoksessa tapahtuvaan harjoitteluun. Sen tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden osaamista harjoittelujakson aikana. Tarve oppimateriaalille on syntynyt omien kokemusteni ja kollegoiden ajatusten pohjalta. Oppimateriaali perustuu kehittämisprosessiin Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelulaitos Eemelin kanssa. Kehittämisprosessissa käsiteltiin asioita, jotka opiskelijat ja työntekijät kokivat tärkeiksi ja tarpeellisiksi onnistuneen harjoittelun kannalta. Näiden tulosten pohjalta olen koonnut oppimateriaalin, johon opiskelija voi tutustua ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun päätyttyä. Oppimateriaalin aiheet käsittelevät lastensuojelulaitoksen toimintaa, opiskelijan harjoitteluun menoa, ja hänen rooliaan laitoksen arjessa. Oppimateriaalissa käydään läpi aiheita ja tilanteita, joita opiskelija todennäköisesti harjoittelussa kohtaa. Oppimateriaali on rakennettu mahdollisimman käytännönläheisesti, jotta se auttaisi aiemmin opitun teorian soveltamista käytäntöön ja näin edesauttaisi opiskelijaa etenemään askeleittain mahdollisesti tulevaan ammattiinsa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017427
www.theseus.fi/bitstrea...nen_suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli lastensuojelussa työskentelevien kokema myötätuntouupumus. Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli selvittää, missä määrin lastensuojelutyöntekijät kokevat myötätuntouupumusta työnsä seurauksena. Tutkimuksen tavoitteena oli myös pyrkiä tunnistamaan, mitkä tilanteet erityisesti aiheuttavat myötätuntouupumusta ja, mitkä asiat aiheuttavat suurentuneen riskin kokea myötätuntouupumusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin lastensuojelua työnä, keskittyen erityisesti lastensuojelutyössä työntekijöiden kohtaamiin tilanteisiin. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin myötätuntouupumuksen määritelmä ja käsiteltiin myötätuntouupumuksen ilmenemismuotoja sekä siihen liittyviä erityispiirteitä. Teoriaosuudessa kuvattiin myös niin myötätuntouupumusta lisääviä riskejä kuin myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä. Teoriaosuuden tarkoituksena oli lähdeaineiston kautta määritellä, mitä myötätuntouupumus on, mitkä ovat myötätuntouupumuksen erityispiirteet ja mitä riskejä myötätuntouupumukseen liittyy. Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelun tarkoituksena oli nostattaa keskustelua myötätuntouupumuksesta ja saada esille monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä lastensuojelussa työskentelevää ammattilaista, joiden koulutustausta oli sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). Haastattelussa käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltavat keskustelivat annetuista teemoista, jotka olivat lastensuojelutyö, uupumus ja stressi sekä myötätuntouupumus. Tavoitteena oli nostattaa avointa ja luottamuksellista keskustelua myötätuntouupumukseen liittyen. Tutkimus osoitti, että myötätuntouupumus on terminä vähän tunnettu. Myötätuntouupumuksen erityispiirteiden erottaminen tavallisesta uupumuksesta osoittautui tärkeäksi. Tutkimuksessa nousi esille, että lastensuojelutyöntekijöillä on selkeä riski kokea myötätuntouupumusta työnsä takia. Työntekijöiden persoonallisilla piirteillä, työn haastavuudella ja työssä kohdatuilla tilanteilla osoittautui olevan vaikutusta myötätuntouupumuksen kokemiseen. Tutkimuksessa korostui työntekijän henkilökohtaisen elämän, koulutuksen ja työyhteisön merkitys myötätuntouupumuksen ehkäisyssä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912262
www.theseus.fi/bitstrea...ja_julia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The topic of this thesis is school bullying of young people placed in children's home. The thesis examined the experiences of young child welfare customers in school bullying through interviews and dealt with school bullying and its prevention. The aim was to map the need for support for placed young people in relation to school bullying and to look into their experiences for ways that have been perceived to work in terms of promoting well-being and resources. The thesis consists of a theoretical part and interviews. The themes of the interview questions are opened in the thesis in the light of theoretical and research information. The theoretical framework provides the basis for this thesis. I interviewed three young people who have been customers of child welfare and placed in a children's home, and in the interview section I open the content of these three interviews. Interviews revealed that placed young people have experienced a lot of bullying and that there is still a need for effective measures to reduce or stop bullying. The purpose of this thesis was to bring more experiential information directly from young people placed in the Home of Konkari. In my thesis, I also wanted to highlight current information related to school bullying, so that the information could be utilized from the perspective of a young person placed in care, a child welfare education counselor and also a family member.