Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 397
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035972
www.theseus.fi/bitstrea...palainen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaan-hoitajaopiskelijoiden valmiuksia lääkehoidon osaamisessa sekä lääkehoidon opetuk-sen vastaavuutta lääkehoidon vaatimuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa ke-hittämään lääkehoidon opetusta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tilaaja oli Satakunnan sairaanhoitopiiri. He olivat kiinnostuneita val-mistuvien sairaanhoitajien omista kokemuksista lääkehoidon osaamisessa ja mahdolli-sesta tarpeista lisäkoulutukseen ja perehdytykseen heille töihin tuleville vastavalmis-tuneille sairaanhoitajille niin, että hyöty olisi molemminpuolinen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistona käytettiin valmistuvien sairaanhoitajien viimeisellä, syventävällä harjoittelulla tekemästä lääke-hoidon esseevastausta, jossa opiskelijat pohtivat oman lääkehoidon osaamisen kehit-tymistä verrattuna valmistuvien sairaanhoitajien lääkehoidon vaatimuksiin sekä kriteereihin. Aineisto koostui 11 sairaanhoitajaopiskelijan antamasta lääkehoidon tehtävästä. Vastaukset analysoitiin induktiivisellä sisällönanalyysillä. Valmistuvat sairaanhoitajaopiskelijat kokivat valmiutensa lääkehoidon osalta hyväksi, mutta tietyt asiat tuntuvat epävarmoilta. Ohjatut työharjoittelut, erityisesti syventävät työharjoittelut, teoriaopinnot, laboraatiotunnit sekä lääkehoitopassi ovat edistäneet lääkehoito-osaamista. Kielteisinä asioina koettiin nettitentit sekä oma osuus oppimisesta, jota pidettiin suurena. Lääkehoidon vaatimukset koettiin laajoina ja vaativina. Lääkehoidon opetus ei vastannut valmistuvien sairaanhoitajien mielestä vaatimuksia. Kuitenkin lääkehoidon opetus antoi vastaajien mielestä hyvän pohjan lääkehoidon osaamiselle.The purpose of this thesis was to investigate the transferable skills of nursing students in pharmacological treatment and to find out how well the tuition meets the requirements of pharmacological treatment in Satakunta University of Applied Sciences. This thesis was commissioned by health care district of Satakunta. The commissioner was interested in the personal experiences of graduating nursing students in pharmacological treatment skills. They were also interested in potential further education and introduction needs of their newly graduated employees. The thesis was carried out using qualitative methods. The data used in this thesis comprised of assignments for pharmacological treatment, written by graduating students during the final advanced practical training period. The students were asked to reflect the development of their personal knowledge on pharmacological treatment against the institution's requirements and criteria for graduating nursing students. The final sample comprised of assignments written by 11 nursing students. Inductive content analysis was used to analyse the data. Graduating nursing students in this study felt good about their transferable skills in pharmacological treatment but were insecure in some respects. Supervised practical training and particularly on the advanced level, theoretical studies, laboratory studies and pharmacological treatment passport were experienced as increasing pharmacological treatment skills. The students were negative about internet exams, and felt that they had too much responsibility of their own learning. The requirements of pharmacological treatment were seen as extensive and demanding. The students felt that the tuition of pharmacological treatment did not meet the requirements. However, the tuition was seen as a good foundation for pharmacological treatment skills
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061013198
www.theseus.fi/bitstrea...ten_Anni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä päivitettiin Sastamalassa sijaitsevan ikäihmisille tarkoitetun Jussinkodin lääkehoitosuunnitelma ja arvioitiin Jussinkodissa toteutunutta lääkehoitoa. Tavoitteena oli saada aikaan lääkehoitosuunnitelma, joka vastaa Sosiaali- ja Terveysministeriön ohjeistusta lääkehoitosuunnitelmasta. Tavoitteena oli myös lisätä henkilökunnan tietoa lääkehoitosuunnitelman sisällöstä ja parantaa henkilökunnan sitoutumista yhdessä sovittuun kehittämissuunnitelmaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin sitä, mitä lääkehoito pitää sisällään ja kuinka ikääntyminen vaikuttaa lääkehoitoon. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös lääkehoitosuunnitelman laatimiseen ja henkilökunnan lääkehoito-osaamisen kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina keväällä 2017. Projektin aikana päivitettiin lääkehoitosuunnitelma ja arvioitiin lääkehoitoa SWOT-analyysimenetelmällä. Lääkehoitosuunnitelma ja SWOT-analyysit koottiin esitykseksi, joka esitettiin Jussinkodin henkilökunnalle kehittämisiltapäivässä. Esityksen aikana käytiin keskustelua ja laadit-tiin kehittämissuunnitelma yhdessä työntilaajan ja henkilökunnan kanssa. Lääkehoitosuunnitelma tulisi päivittää vuoden välein. Jatkossa SWOT- analyysi voitaisiin toistaa lääkehoitosuunnitelmaa päivittäessä. Näin nähtäisiin, onko kehittymistä tapahtunut ja miten lääkehoitoa tulisi kehittää lisää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901291669
www.theseus.fi/bitstrea...en_Niemi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten turvallinen lääkehoito toteutuu Rauman Terveyspalveluiden osastoilla sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tilaajalle ajankohtaista tietoa osastojen sairaanhoitajien turvallisen lääkehoidon osaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman Terveyspalveluiden osastojen T1, T2 ja T3 sairaanhoitajat (N=58). Aineisto kerättiin valmiilla mittarilla, jonka Lissu Heinilä oli laatinut tutkiessaan lääkehoidon turvallisuutta kotihoidossa. Heinilältä on saatu lupa käyttää ja muokata mittaria, johon lisättiin muutama kysymys tilaajan toiveesta. Kyselyyn vastattiin e-lomakeohjelmassa sähköisesti. Vastausprosentiksi tuli 31% (n=18). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina, lukuina ja kaavioina. Tulosten mukaan lääkehoitosuunnitelman osio osastoilla toteutui pääosin hyvin ja sairaanhoitajat tietävät, mitä työyksikön lääkehoitosuunnitelma pitää sisällään. Työyksi-köissä oli epäselvyyttä siitä, miten esimies arvioi lääkehoidon turvallisuutta ja toteutuuko se työyksikön ohjeiden mukaisesti. Melkein puolet sairaanhoitajista olivat sitä mieltä, että työyksikössä ei ole ohjeita potilaan lääkehoidon turvaamiseen apteekin ollessa kiinni. Tulosten mukaan lääkehoidon kirjaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sekä vaaratapahtuman sattuessa potilaan oikeudet olivat osalle sairaanhoitajista epäselviä. Tulosten mukaan lääkehoidon turvallisuutta ei pysty luotettavasti arvioimaan pienen vastausprosentin vuoksi, mutta vastausten perusteella lääkehoidon turvallisuus näiden vastaajien osalta toteutuu hyvin. Kehitettävää tulosten mukaan löytyy työyksikön ohjeistuksista koskien potilaan ja omaisten ohjausta lääkehoidossa, lääkehoidon kirjaamisesta ja potilaan neuvonnassa Kanta-palvelun käytöstä. Jatkotutkimushaasteena mittaria voisi käyttää uudelleen esimerkiksi henkilökunnan lisäkoulutuksen jälkeen ja verrata tuloksia keskenään. Mittaria voisi käyttää myös muissa terveydenhuollon yksiköissä, joissa lääkehoito on isossa roolissa.
Yhteenveto:
Duodecim lääketietokanta tarjoaa kattavasti lääkkeen määräämiseen ja käyttöön tarvittavan tiedon terveydenhuollon ammattilaisille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403283635
www.theseus.fi/bitstrea...-Korpela.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia lastensuojelulaitos Konkari-koti Oy:lle asianmukainen ja ajantasainen lääkehoitosuunnitelma tukemaan kyseisessä yksikössä toteutettavaa lääkehoitoa. Tavoitteena oli tehdä tilaajalle lääkehoitosuunnitelma, jonka itse tilaaja ja laillistettu lääkäri hyväksyvät. Samalla tavoitteena oli myös, että tilaaja ottaisi lääkehoitosuunnitelman käyttöön ja siitä tulisi osa yksikön lääkehoitoa. Lääkehoitosuunnitelma yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet ja selkeyttää vastuunjakoa. Suunnitelma myös parantaa potilasturvallisuutta, lääkitysturvallisuutta sekä toimii osana uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Lääkehoitosuunnitelma on löydyttävä kaikista lääkehoitoa toteuttavista sosiaali- ja terveysalan toimintayksiköistä. Opinnäytetyö tehtiin työelämälähtöisenä projektityönä, joka koostuu kahdesta osasta; teoriaosasta ja lääkehoitosuunnitelmasta, joka on liitteenä (LIITE 1). Opinnäytetyön teoriaosassa lähteinä käytettiin ajankohtaista alan kirjallisuutta, internet-lähteitä, lakeja ja asetuksia. Lääkehoitosuunnitelman pohjana käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Turvallinen lääkehoito–opasta. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä tilaajan henkilökunnan kanssa. Projekti toteutettiin elokuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt lääkehoitosuunnitelma luovutettiin sellaisenaan tilaajan käyttöön. Valmis lääkehoitosuunnitelma käytiin seikkaperäisesti läpi Konkari-kodin sairaanhoitajan kanssa. Hänelle painotettiin lääkehoitosuunnitelman merkitystä sekä suunnitelman päivittämisen tarvetta. Vastuu lääkehoitosuunnitelman käyttöönotosta jäi siis tilaavan yksikön sairaanhoitajalle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801261687
www.theseus.fi/bitstrea...ilaLissu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten lääkehoidon turvallisuus toteutuu kotihoidossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla opinnäytetyön tilaaja voi kehittää lääkehoidon turvallisuutta kotihoidossa, jos puutteita havaitaan. Työn tilaaja oli Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kotihoidon hoitohenkilöstöstä (N=106). Ai-neisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla e-lomakkeella sähköisesti. Vastaus-prosentiksi tuli 32 % (n=34). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla. Tulosten mukaan kotihoidon lääkehoitosuunnitelmaan liittyvä osio toteutui melko hyvin. Esimiehen rooli lääkehoidon turvallisen toteutuksen arvioinnissa ja seuran-nassa ei toteutunut tai ei osattu sanoa toteutuiko se hyvin. Lääkehoidon täydennys-koulutuksen mahdollisuus oli osalle vastaajista vieras asia. Kaikki hoitajat eivät osanneet sanoa onko työyksikössä lääkevastaavaa. Tilanteissa, jolloin apteekki oli kiinni, lääkehoidon turvaaminen ei onnistunut kovin hyvin. Lääkehoidossa kaksois-tarkistus, lääkehoidon jatkuvuus sekä lääkkeiden vaikuttavuuden seuranta eivät to-teutuneet kovin hyvin neljäsosalla hoitajista. Lääkkeen määräämiseen liittyvät asiat kokonaisuutena olivat kotihoidon hoitajille vieraita. Muutamat hoitajat eivät osan-neet kertoa lääkkeen terapeuttista leveyttä eivätkä tunnistaneet lääkityshaitoille alt-tiita potilaita sekä käytössä olevia riskilääkkeitä. Lääkehoidon neuvontaan ja oh-jaukseen eivät kaikki hoitajat osallistuneet. Kanta-palveluun ohjaaminen lääkehoi-toon liittyen oli melko vähäistä. Kolmannes hoitajista ei osannut neuvoa potilaalle kuuluvia oikeuksia lääkehoidon vaaratapahtumissa. Potilasasiamiehen yhteystiedot tiesi vain kolmannes hoitajista. Hyvin toteutui oikean lääkkeen, oikealle potilaalle, oikeaan aikaan antaminen. Kehitettävää tulosten perusteella löytyi, jotta lääkehoidon turvallisuus sekä laatu pysyisivät hyvällä tasolla. Jokaisessa osiossa oli parannettavaa ohjeisiin sekä käy-tännön toimintamalleihin liittyen. Kehittämisehdotuksena olisikin, että kotihoidon hoitajille järjestettäisiin lääkehoidon lisäkoulutusta. Jatkotutkimushaasteena olisi uusia kysely samassa työyksikössä kertauskurssin tai muun lisäkoulutuksen järjestämisen jälkeen. Saman kyselyn voisi kysymyksiä muokkaamalla toteuttaa myös eri toimintayksikössä.
Yhteenveto:
Hoitotyön Pharmaca Fennica on hoitotyötä varten suunniteltu lääketieto-verkkopalvelu. Se sisältää Pharmaca Fennica -teoksen lääketiedot hoitotyötä helpottavassa muodossa. Palvelu sisältää sanallisia ja kuvallisia lääketietoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504023896
www.theseus.fi/bitstrea...maaTiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...nnitelma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ajantasainen lääkehoitosuunnitelma asumisyksikkö Joenhelmeen tukemaan lääkehoidon osa-alueiden hallintaa. Tavoitteena oli, että lääkehoitosuunnitelma toimisi henkilökunnan työvälineenä lääkehoidon osa-alueiden hallinnassa sekä tukisi perehdytystä. Henkilökohtaiset tavoitteeni olivat oma ammatillinen kehittyminen lääkehoidossa, turvalliseen lääkehoitoon perehtyminen sekä projektityötaitojen kehittyminen. Projekti sai alkunsa tilaajan toiveesta syksyllä 2013, koska yksiköllä ei ollut lääkehoitosuunnitelmaa. Lääkehoitosuunnitelman rakentaminen alkoi teoriatietoon perehtymisellä ja projektisuunnitelman laadinnalla, joka hyväksyttiin elokuussa 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on luonut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta. Oppaassa kävi ilmi osat, jotka lääkehoitosuunnitelmassa tulee olla. Lääkehoitosuunnitelma on jaoteltu seuraavanlaisesti: lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, riskitekijät, henkilökunnan rakenteen kuvaus sekä vastuut ja velvollisuu-det, lupakäytännöt, lääkehuolto, lääkkeiden jakaminen ja antaminen, ohjaaminen ja informointi, vaikuttavuuden arviointi, dokumentointi ja tiedonkulku sekä seuranta- ja palautejärjestelmä. Ohjeistus antoi hyvän pohjan lääkehoitosuunnitelman laadintaan. Lääkehoitosuunnitelma toteutettiin vastaamaan yksikön tarpeita. Keväällä 2014 palautettiin yksikköön alustavasti arvioitavaksi lääkehoitosuunnitelman. Yksikön sairaanhoitaja luki työn läpi ja tämän jälkeen kävimme yhdessä keskustelua lääkehoitosuunnitelman kehittämisestä ja parannuksista. Lopullinen lääkehoitosuunnitelma palautettiin yksikköön toukokuussa 2014. Yksikön esimiehen ja sairaanhoitajan mielestä lääkehoitosuunnitelma on selkeä sekä vastaa yksikön tämän hetkistä lääkehoitoa. Yksikön toiminta ja luonne ovat tämän jälkeen kehittyneet, jolloin olen päivittänyt ja muokannut lääkehoitosuunnitelmaa ajantasaiseksi. Lääkehoitosuunnitelma on luonteeltaan yksikön lääkehoitoon mukautuva ja siksi sitä tarvitsee tulevaisuudessakin kehittää. Vastuu lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä jäi yksikön lääkehoidosta vastaavalle henkilökunnalle. Jatkossa voisi myös tehdä kyselyjen avulla tutkimuksen, jossa selvitetään lääkehoitosuunnitelman tunnettavuutta sekä hyödyntämistä perehdytyksessä sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden henkilöstöllä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086866
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Noora.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien käyttökokemuksia lääkehoitopassista hoitotyön opiskelijoiden lääkehoito-osaamisen tukena ohjatun harjoittelun aikana. Tavoitteena oli saada tietoa, jolla voidaan tehostaa lääkehoitopassin käyttöä harjoittelun aikana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla Satakunnan keskussairaalan osastojen M1, AB4, A6, A5, M3 ja M4 sairaanhoitajilta, jotka ovat osallistuneet opiskelijan ohjaukseen. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja väittämiä ja neljä avointa kysymystä. Kyselylomakkeita jaettiin 103 kappaletta ja niitä saatiin takaisin 56, joten vastausprosentti oli 54. Aineisto analysointiin pääosin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien käyttökokemuksia lääkehoitopassin käytöstä ohjatun harjoittelun aikana. Sairaanhoitajat kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi perehdytystä työpaikallaan lääkehoitopassin käyttöön. He arvioivat oman lääkehoito-osaamisensa pääosin tyydyttäväksi tai huonoksi, mutta pyysivät harvoin tai eivät koskaan apua kollegalta lääkehoitopassin käyttöön. Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat toimivat usein sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajina, mutta eivät auttaneet tai auttoivat harvoin opiskelijoita lääkehoitopassin käytössä. Lääkehoitopassia ei pidetty luotettavana dokumenttina opiskelijan lääkehoito-osaamisesta, vaikka osa vastaajista oli toista mieltä. Lisäksi sairaanhoitajat eivät olleet tulosten perusteella perehtyneet lääkehoitopassin oppimistehtäviin. Tutkimustuloksista ilmeni, että opiskelijoita tulisi aktiivisesti motivoiva lääkehoitopassin käyttöön, niin oppilaitoksissa kuin harjoitteluissakin. Ammattikorkeakouluissa tulisi enemmän korostaa opiskelijan vastuuta lääkehoitopassin käytöstä. Sairaanhoitajat tarvitsevat runsaasti lisäkoulutusta lääkehoitopassin käytöstä ja sen merkinnöistä. Lisäkoulutus tulisi järjestää yhdessä oppilaitosten ja harjoittelupaikkojen kanssa. Lisäksi lääkehoitopassin muotoiluja ja rakennetta tulisi kehittää sekä parannella, jotta passi olisi selkeämpi ja helpompi käyttöinen. Yhtenä mahdollisena jatkotutkimusaineena on lääkehoitopassista järjestetyn lisäkoulutuksen jälkeen koulutuksen toteutuksen ja riittävyyden arviointi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071413319
www.theseus.fi/bitstrea...en_terhi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen potilaan tullessa osastohoitoon Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla 1 Helminen, Terhi Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2014 Ohjaaja: Santamäki, Kirsti Sivumäärä: 32 Liitteitä: 3 Asiasanat: lääke, lääkehoito, lääkehoitoprosessi, lääkehoidon turvallisuus ______________________________________________________________ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa lääkehoidon turvallisuuden nykytilanteesta toteuttamalla kyselytutkimus Nokian terveyskeskuksen vuodeosasto yhdellä kaikille lääkehoitoon osallistuville hoitajille. Työn tavoitteena oli parantaa lääkehoidon turvallisuutta potilaan tullessa osastohoitoon löytämällä toimiva prosessimalli lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen niin hoitajan kuin potilaan kannalta. Opinnäytetyö oli projektiluonteinen. Aineisto työhön kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli viisi avointa kysymystä liittyen lääkehoidon turvallisuuteen ja sen kehittä-miseen. Lomakkeita toimitettiin osaston jokaiselle hoitotyöntekijälle eli yhteensä 31 kappaletta ja vastauksia saatiin 22 kappaletta. Vastaukset luokiteltiin kolmeen pääluokkaan: hoitohenkilökunta, potilas ja rakenteet, joista jokainen jaettiin yläluokkiin, jotka jaettiin vielä alaluokkiin. Ylä- ja alaluokkia tuli kuhunkin kysymykseen eri määrä. Suurimpina ongelmina lääkehoidon kirjaamisessa koettiin se, että tiedot lääkehoidosta eivät olleet yhtäpitäviä eri dokumenttien välillä tai tiedot olivat puutteellisia sekä se, että lääkelistat eivät ole ajan tasalla tai selkeitä. Lääkehoidon toteuttamisessa suurimpana ongelmana koettiin lääkkeisiin liittyvät asiat : lääkkeiden annokset puuttuivat tai osastolla ei ollut käytössä olevia lääkkeitä. Lääkehoidon kirjaamista eniten helpottavana asiana koettiin ajan tasalla oleva, selkeä lääkelista sekä lääkehoidon toteuttamista eniten helpottavana asiana selkeä, ajantasainen lääkekortti. Projektin tuotos on prosessikaavio turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta potilaan tullessa osastohoitoon. Kaavioon on sisällytetty lääkehoidon turvallisuutta lisäävä kaksoistarkastus niin lääkehoidon kirjaamisvaiheeseen kuin toteuttamisvaiheeseenkin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090414957
www.theseus.fi/bitstrea...aAnniina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena on päivittää lääkehoitosuunnitelma Lavian terveyskeskuksen vuodeosastolle. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisperiaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvää vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset lääkehoitoon liittyen. Lääkehoitosuunnitelma on osa perehdytystä, jonka uudet hoitajat ja opiskelijat saavat. Lääkehoitosuunnitelman tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta Lavian terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opinnäytetyö on projektityö, johon kuuluu lääkehoitosuunnitelman päivittäminen yhteistyössä Lavian terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnan kanssa. Lääkehoitosuunnitelma on liitteenä (Liite 1). Projekti on alkanut maaliskuussa 2012. Teoriaosuuden lähteinä on käytetty ajankohtaista alan kirjallisuutta ja lääkehoitosuunnitelman pohjana Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito –opasta. Projektin tuotos on 19-sivuinen päivitetty lääkehoitosuunnitelma Lavian terveyskeskuksen vuodeosastolle. Lääkehoitosuunnitelma on täysin uudelleen kirjoitettu, sillä sähköistä versiota ei ollut olemassa. Lääkehoitosuunnitelman päivitys tapahtui yhteistyössä Lavian vuodeosaston osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan kanssa. Projekti tulee palvelemaan työelämää ja työlle on tarvetta.Purpose of this study is to update the pharmacotherapy plan Lavia health care center ward. The purpose of the pharmacotherapy plan is to unify the medical treatment of an embodiment policy, clarifying the implementation of the treatment received and the division of responsibility to define minimum requirements relating to medical treatment. The pharmacotherapy plan is part of the orientation for new nurses and students receive. Pharmacotherapy plan's objective is to increase patient safety Lavia health center wards. The thesis is a project work, which includes pharmacotherapy plan for updating the co-operation of Lavias health center wards staff. Pharmacotherapy plan is attached (appendix 1). The project has launched in March 2012. The theory has been used as sources of current literature in the field, and the pharmacotherapy plan based on Social Affairs and the Ministry of Health Safe Medication -a guide. The project output is a 19-page updated pharmacotherapy plan Lavia health center ward. Pharmacotherapy plan must be completely re-written, as the electronic version does not exist. Pharmacotherapy plan update happened co-operation with Lavia ward head nurses and staff with. The project will serve the needs of working life and the work is needed.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510002
www.theseus.fi/bitstrea...ioTapani.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää HaiPro -järjestelmään ilmoitettuja lääkepoikkeamia Kaunisjärven vanhainkodissa vuonna 2018. Tavoitteena oli, että henkilökunta saa tietoa lääkepoikkeamista kehittääkseen lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuksen aineisto koostui Kaunisjärven vanhainkodin lääkepoikkeamailmoituksista, jotka olivat ajalta 1.1.2018 – 31.12.2018 (N=98). Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvantitatiivinen, mutta sisälsi myös kvalitatiivisen eli laadullisen osuuden. Aineisto käsiteltiin sisällön analyysillä sekä tilastollisin menetelmin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Kuinka paljon HaiPro -ilmoituksista oli lääkepoikkeamia ja minkälaisia lääkepoikkeamat ovat olleet? Mitkä tekijät olivat vaikuttaneet niiden syntyyn ja miten niiden syntyä voitaisiin ehkäistä? Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että lääkepoikkeamista suurin osa koostui anto- jako- ja kirjaamispoikkeamista. Suurimmat vaikuttavat tekijät lääkepoikkeaminen syntyyn olivat toimintatavat sekä potilas ja läheiset. Merkittävimmiksi lääkepoikkeamien ehkäisykeinoiksi tutkimuksessa esiin nousi huolellisuus lääkkeiden jaossa, lääkkeiden jako- ja antotilanteiden rauhoittaminen sekä kaksoistarkastuksen merkitys.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209096
www.theseus.fi/bitstrea...ra-Maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta Rauman sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa työskentelevät sairaanhoitajat ovat saaneet ja millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta he kokevat tarvitsevansa. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa lääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen tämänhetkisestä tarpeesta sekä tietoa siitä, millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta sairaanhoitajat ovat jo saaneet. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa työskentelevät sairaanhoitajat (N=242). Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella, osa kysymyksistä oli avoimia. Vastausprosentti oli 23 %. Määrällisten kysymysten vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina ja lukumäärinä ja niitä havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin luokittelemalla. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat pitivät lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta tärkeänä. Vastaajista 52 % koki saaneensa työuransa aikana riittävästi lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta. Vastaajista 77 % koki päässeensä halutessaan osallistumaan lääkehoitoon liittyviin täydennyskoulutuksiin. Eniten täydennyskoulutustarvetta koettiin vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksistä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidosta, neurologisten sairauksien lääkehoidosta sekä kivun, reuman tai kuumeen lääkehoidosta. Vähiten lääkehoidon täydennyskoulutusta koettiin tarvittavan matemaattisista peruslaskutavoista, lääkkeiden hankinnasta ja käsittelystä, lääkkeiden antamisesta luonnollista kautta, injektion antamisesta ihon alle ja injektion antamisesta ihon sisään. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lääkehoidon täydennyskoulutusta järjestettäessä. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla sairaanhoitajien todellisen tietotaidon selvittäminen lääkehoidon osaamisen suhteen sekä tutkimus siitä, miten toteutettu lääkehoidon täydennyskoulutus vaikuttaa sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyviin tietoihin - ja taitoihin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121120384
www.theseus.fi/bitstrea...ulasaari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi sairaanhoitajat kokevat psyykelääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää osastojen lääkehoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, minkälainen on sairaanhoitajan rooli psyykelääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnissa psykiatrisella osastolla. Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Kohderyhmänä oli Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan tutkimus- ja hoito-osaston, kuntoutus- ja vanhuspsykiatrian osastojen sairaanhoitajat (N=19). Opinnäytetyöntekijä sai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä tutkimusluvan lokakuussa 2015. Aineistonkeruu suoritettiin esitestatulla e-lomakkeella marraskuussa 2015, jossa oli vastausprosentti 37. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat potilaan psyykelääkehoidon merkityksen erittäin suureksi toteuttaessaan hoitotyötä. Psyykelääkehoito oli ensisijainen hoitomuoto psyykkisen sairauden akuutissa vaiheessa ja se on perusta muiden hoitomuotojen onnistumiselle. Psykiatrisen potilaan lääkehoidon keskeiset haasteet koostuivat oikean lääkityksen asettamisesta, potilaan sitouttamisesta lääkehoitoon ja lääkehoidon jatkuvuuden turvaamisesta. Sairaanhoitajat arvioivat psyykelääkkeiden vaikuttavuutta havainnoimalla potilaan käytöstä ja keskustelemalla potilaan, omaisten, muun hoitohenkilökunnan ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Psyykelääkkeiden vaikuttavuuden arviointi on tärkeää erityisesti sairauden akuutissa vaiheessa. Tutkimuksessa käy ilmi, että työkokemuksella, hoitotyön osaamisella ja tiedolla on suuri merkitys sairaanhoitajan työssä psykiatrisella osastolla, sillä psyykelääkkeiden vaikutukset on tiedettävä ja tunnistettava, jotta osaa vaikutuksia arvioida. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat roolinsa ja vastuunsa lääkkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa keskeiseksi koska he ovat tekemisissä potilaan kanssa jatkuvasti. Lääkärillä on päävastuu lääkehoidosta, mutta he tekevät tarvittavia lääkemuutoksia pääasiassa juuri hoitajien raportoinnin perusteella. Jatkotutkimushaasteena olisi syventyä psyykelääkkeiden vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden arviointikeinoihin sekä psykiatrisessa osastohoidossa että avohoidossa. Kehittämishaasteena tutkimukselle olisi kartoittaa sairaanhoitajien psyykelääkkeiden vaikuttavuuden arviointia laajemmin, monessa sairaalassa ja muun hoitohenkilökunnan tai potilaiden näkökulmasta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163188
www.theseus.fi/bitstrea...elaJulia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Astma on nykyisin voimakkaasti lisääntymässä oleva sairaus. Vajaa 10 % väestöstä sairastaa astmaa ja sen lisäksi viidellä prosentilla on ajoittaisia astman kaltaisia oireita. Astman hoidon tavoitteita ovat potilaan oireettomuus sekä keuhkojen normaali toiminta. Lääkehoidossa käytetään pääsääntöisesti kahdenlaisia lääkkeitä: tulehdusta rauhoittavia sekä keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä. Lääkkeettömässä hoidossa puolestaan kiinnitetään huomiota tupakoimattomuuteen, allergisten tekijöiden poistamiseen elinympäristöstä sekä terveellisiin elintapoihin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tiivis ja selkeä opaslehtinen aikuisille astmapotilaille astman lääkehoidosta ja elämäntapasuosituksista. Työn tavoitteena oli lisätä astmapotilaiden tietoja astman hoidosta sekä motivoida heitä sen omahoidossa. Toisena tavoitteena oli astmahoitajan työn tukeminen hänen toimiessaan astmapotilaiden parissa. Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisena tavoitteena oli saada tuotoksesta hyödyllinen ja ajankohtaista tietoa sisältävä. Opinnäytetyö tehtiin Uudenkaupungin terveyskeskuksen astmahoitajalle. Tämä projektiluontoinen opinnäytetyö toteutettiin elokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tuotoksena syntyi yhdeksän sivua pitkä opaslehtinen, jota astmahoitaja pystyy muokkaamaan potilaskohtaisesti potilaan tarpeiden mukaan. Opaslehtisen arviointi tapahtui astmahoitajan, astmahoitajan sijaisen, kahden sairaanhoitajan sekä sisätautien lääkärin toimesta. Opaslehtinen sai hyvät arvostelut sisällöstä, johdonmukaisuudesta, ulkoasusta sekä sen käytettävyydestä. Jatkossa voisi tutkia potilaiden näkemyksiä astmaohjauksen toteutumisesta Uudenkaupungin terveyskeskuksessa. Tutkimuksessa voisi selvittää, mistä potilaat tarvitsevat lisää tietoa ja ohjausta sairautensa hoidossa. Toisena tutkimushaasteena voisi olla astmapotilaiden hoitoon sitoutumisen selvittäminen. Tutkimuksessa voisi selvittää astmahoitajan keinoja saada potilas sitoutumaan sairautensa hoitoon sekä selvittää, miten potilaiden mielestä astmahoitaja pystyy parhaiten työssään vaikuttamaan heidän hoitoon sitoutumiseensa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101015932
www.theseus.fi/bitstrea...nesranta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia lääkepoikkeamia Jokisimpukan vanhainkodin Vaahtera yksikössä on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Tarkoituksena oli myös selvittää hoitajien kokemuksia turvallisesta lääkehoidosta ja lääkepoikkeamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada hoitajat tekemään ilmoitukset lääkepoikkeamatapauksissa ja olemaan tarkempia lääkkeiden jaossa sekä edistää lääkehoidon riskien tunnistamisella yksikön lääketurvallisuutta. Tutkimuksen aineisto koostui Vaahteran yksikön lääkityspoikkeamailmoituksista, jotka olivat ajalta heinäkuu 2014 – joulukuu 2015 (N=8), sekä kyselylomakkeista (N=12), jotka lähetettiin Vaahteran yksikön hoitajille. Kyselylomakkeiden aineisto kerättiin huhtikuussa 2016 ja lääkityspoikkeamien aineisto lokakuussa 2016. Kyselylomake muodostui neljästä osasta, joissa käsiteltiin yksikön lääkkeenjakotapoja, lääkepoikkeamailmoituksen tekemistä ja syitä sen tekemättä jättämiseen sekä turvallisen lääkehoidon toteutumista yksikössä. Lääkepoikkeamakaavakkeista haettiin seuraavia asioita: missä tilanteessa lääkepoikkeama syntyi, missä työvuorossa ja mihin kellonaikaan, kuvaus lääkepoikkeamasta, kuinka tilanne hoidettiin, miksi näin kävi ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tässä tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysiä, mikä on perusanalyysimenetelmä kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että puolet (50%) lääkepoikkeamista tapahtui lääkkeiden jakelussa ja 30% lääkkeiden annostelussa. Tutkimuksessa ilmeni myös, että 67% lääkepoikkeamista tapahtui aamuvuoron aikana ja aika tasaisesti eri viikonpäivinä. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki osaston lääkkeenjakotavat toimiviksi. Osa hoitajista oli kuitenkin sitä mieltä, että lääkkeenjakopaikka ei ole tarpeeksi rauhallinen ja hälyä on liikaa. Jatkotutkimushaasteena on, että tutkimus uusittaisiin muutaman vuoden kuluttua, jotta voitaisiin seurata vähentyykö lääkepoikkeamat ja mitä mieltä hoitajat silloin ovat. Tätä aihetta ei ole ennen osastolla tutkittu.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113040
www.theseus.fi/bitstrea..._Susanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön laatua asiakkaan lääkehoidon toteutuksen alueella Invalidiliiton Turun palvelutaloissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia lääkehoidon nykyisestä toteutuksesta osana hoitotyötä, perehtyä asiakkaan lääkehoidon turvalliseen toteutukseen teorian ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen avulla sekä etsiä mahdollisia kehittämistarpeita ja varmistaa osaltaan asiakkaan lääkitysturvallisuuden toteutuminen. Teoriaosuudessa käsiteltiin hoitotyötä, määriteltiin hoitotyötä hoitotieteen kautta ja kuvailtiin hoitotyön prosessi käsitteenä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin lääkehoitoa, lääkehoitosuunnitelmaa ja annosjakelua sekä lääkitysturvallisuutta ja siihen liittyviä lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamia. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivis-kvalitatiivista strukturoitua kyselylomaketta, joka koostui erilaisista väittämistä ja muutamista avoimista kysymyksistä. Kohdejoukkoon valikoitui Turun Validia-talon, Vasaramäen Validia-asuntojen ja Hirvensalon Validia-talon lääkehoitoa toteuttava henkilökunta, johon kuului niin vakituinen henkilökunta kuin myös pitkäaikaiset sijaiset. Kyselylomakkeita toimitettiin 70 kpl ja niistä palautui täytettynä 30 kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 43 %. Tulokset analysoitiin ja muotoiltiin tilastolliseen muotoon Excel- ja Tixel-ohjelmia apuna käyttäen, ja tulokset ilmaistiin frekvensseinä, prosentteina ja graafisina kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Tutkimustulosten mukaan lääkehoito kokonaisuudessaan erilaisine käytäntöineen on osalle henkilöstöä vieras. Tutkimuksen avointen vastausten mukaan henkilöstö kaipaa lääkekoulutusta ja selkeää lääkekäytäntöjen vastuuhenkilöä. Lääkkeisiin liittyvää hoitohenkilöstön epävarmuutta ei ole syytä jatkaa, ja siksi koulutuksen ja perehdytyksen toteutus on hyvä suunnitella mahdollisimman pian. Tulevaksi jatkotutkimukseksi voidaankin ehdottaa, että tämä sama tutkimus toistettaisiin koulutuksen ja perehdytysohjelman jälkeen, jolloin tuloksia voitaisiin verrata keskenään. Muutenkin lääkehoitoon liittyvää tutkimusta voisi toteuttaa kyselynä määrävuosina niin, että voitaisiin selvittää lääkehoidon toteutumisen toimivuus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076842
www.theseus.fi/bitstrea...en_sonja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotettiin Kotihoito Lähellä Oy:lle lääkehoitosuunnitelma. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli tuottaa lääkehoitosuunnitelma mikä kuvaa lääkehoidon toteutumisen yrityksessä esim. vastuunjako. Lääkehoitosuunnitelma on laadittu ohjaamaan henkilöstön lääkehoitotyötä sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen. Lääkehoitosuunnitelma parantaa kotihoidon asiakkaiden asiakasturvallisuutta. Lääkehoitosuunnitelma on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön turvallinen lääkehoito oppaan mukaan. Opinnäytetyö toteutettiin marraskuu 2017-Huhtikuu 2018 välisenä aikana. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen projekti. Lääkehoito suunnitelma on tehty yhteistyössä yrityksen työntekijöiden sekä eri yhteistyö tahojen kanssa. Lääkehoitosuunnitelma on opinnäytetyön liitteenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091814721
www.theseus.fi/bitstrea...kyytinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Tiilimäen kampuksen simulaatio-oppimisympäristöä lääkehoidon näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella toimivat lääkehuollon tilat, jotka sisältävät asianmukaiset säilytysratkaisut lääkkeille. Tavoitteena oli myös saada simulaatio-oppimisympäristön tilat toimivammiksi ja opiskelijalähtöisemmiksi. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisprojektina, jonka tilaaja ja yhteistyötaho oli SAMK:n Terveys osaamisalue. Projektin tarve syntyi simulaatioluokan uudesta sijainnista ja tilan keskeneräisyydestä. Myös simulaatio-opetuksen määrän lisääntyminen hoitotyön koulutuksessa puolsi omalta osaltaan projektin toteuttamista. Projektin alussa haettiin teoriatietoa simulaatio-opetuksesta sekä lääkehoidon osaamisesta ja toteutuksesta. Näitä asioita käsiteltiin projektin teoreettisessa viitekehyksessä. Kehittämisideoiden tueksi tehtiin opintokäynnit kahden muun ammattikorkeakoulun simulaatio-oppimisympäristöihin. Projektin myötä syntyneet kehittämisideat esitettiin SAMK:n simulaatiotyöryhmän kokouksissa, joissa käytiin myös vastavuoroista keskustelua projektiin liittyvistä toiveista. Kehittämisideat toteutettiin käytännössä simulaatioassistentin toimesta. Simulaatio-oppimisympäristöön tuotiin lääkekaappi sekä erilaisia lääkevalmisteita. Tilaa järjesteltiin paremmin toimivaksi ja tavaroiden sijainnit merkittiin selkeästi. Lääkkeet, nesteet ja muut hoitotarvikkeet järjesteltiin erillisiksi kokonaisuuksiksi. Projektin kehittämisideoita voidaan hyödyntää uuden kampuksen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelussa. Tulevaisuudessa lääkehoidon ja simulaatio-opetuksen kehittämistä voitaisiin jatkaa järjestämällä uuden kampuksen simulaatio-oppimisympäristöön tila, jossa opiskelijat voisivat omatoimisesti harjoitella erilaisia hoitotoimenpiteitä, kuten kanylointia ja nestehoitoa. Jatkossa voitaisiin tutkia myös Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia simulaatio-opetuksesta. Tutkimuksesta saatuja tietoja voitaisiin hyödyntää opetuksen kehittämisessä entistä opiskelijalähtöisemmäksi.