Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 243
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097211
www.theseus.fi/bitstrea...taloEssi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Uudenkaupungin Merituulikodin hoitohenkilökunnan kokemuksia työn kuormittavuudesta. Tavoitteena oli saatujen tulosten pohjalta vähentää työn kuormittavuutta ja lisätä työhyvinvointia. Opinnäytetyö suoritettiin käyttäen kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen menetelmän yhdistelmämuotoa eli triangulaatiota. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä, että avoimia kysymyksiä. Kohdejoukkona olivat Uudenkaupungin Merituulikodin vakituisten työntekijät sekä pitkäaikaissijaiset. Kyselylomakkeita toimitettiin osastoille yhteensä 31 kappaletta, joista palautui täytettynä 22, jolloin vastausprosentiksi muodostui 71 %. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2012. Tutkimustuloksista selvisi, että suurin osa hoitohenkilökunnasta koki fyysisen työmäärän liian suureksi. Enemmistö vastanneista koki käsin tehtävät potilaiden siirrot ja nostot liian raskaiksi ja työergonomian onnistuvan huonosti. Suurin osa vastanneista ei kokenut työtään psyykkisesti liian raskaaksi. Jatkuvat muutokset, toisarvoiset työt ja kiire kuormittivat psyykkisesti eniten vastanneita. Myös potilaiden moniongelmaisuus, käytöshäiriöt, kommunikaatio-ongelmat ja motivoitumattomuus kuormittivat psyykkisesti eniten vastanneita. Tutkimustulosten mukaan enemmistö vastanneista koki hoitohenkilökunnan lisäämisen parantavan sekä fyysistä että psyykkistä kuormittumista työssä. Kiireen vähentäminen sekä esimiehen että hoitohenkilökunnan välisen ilmapiirin parantaminen koettiin myös lisäävän työssä jaksamista. Tämän tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää huomiota työn fyysiseen kuormittavuuteen ja etenkin työergonomiaan. Työhyvinvointia silmällä pitäen tulevaisuudessa olisi myös hyvä kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan työmäärään ja hoitohenkilökunnan mitoitukseen.
Työvälineenä oma persoona Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111517264
www.theseus.fi/bitstrea...ck_veera.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Stressi on hermostollinen ja hormonaalinen reaktio, joka käynnistyy toimintaa vaativissa tilanteissa. Stressireaktio on kaiken toiminnan edellytys mutta pitkittyessään siitä tulee haitallinen ilmiö. Stressin synty ja kokeminen ovat hyvin yksilöllisiä ja stressin aiheuttajat eli stressitekijät voivat vaihdella yksilöiden välillä suurestikin. Myös keinot käsitellä stressiä ovat jokaisella omanlaisensa. Rentoutuminen on yksi keino, jolla stressiä voidaan lievittää. Rentoutuminen voimistaa parasympaattisen hermoston toimintaa, jolloin lepotoiminnot ovat aktiivisia. Kyseessä on opeteltavissa oleva taito, jonka hallitseminen ja käyttö edistävät muun muassa stressinhallintaa ja stressistä selviytymistä. Virkistyshotelli Yyteri tarjoaa asiakasryhmilleen erilaisia palveluita ja aktiviteetteja, joihin myös rentoutukset kuuluvat. Aiemmin käytössä ei ole ollut selkeää mallia rentoutusten toteutukseen, joten ohjattujen rentoutusten laatu on vaihdellut. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Virkistyshotelli Yyterin asiakkaille ohjattavien rentoutusten sisältöä ja laatua käyttäen fysioterapian näkökulmaa sekä näyttöön perustuvaa tietoa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisen opinnäytetyön menetelmää käyttäen. Tuotoksena kehitettiin rentoutusmateriaali Yyterin Virkistyshotellilla käytettäväksi. Materiaaliin sisällytetyt rentoutukset pohjautuivat teoriatietoon. Rentoutusten toimivuutta pilotoitiin kesän 2018 aikana ja pilotoiduista rentoutuksista kerättiin osallistujilta kirjallista palautetta. Kerättyjen palautteiden perusteella rentoutusten sisältöjä muokattiin ennen lopullisen version valmistumista. Lopullinen tuotos sisälsi viisi erilaista rentoutusta, joiden aiheina olivat venyttelyrentoutus, hengitysrentoutus, jännitys-rentoutus –rentoutus, autogeeninen rentoutus ja mielikuvarentoutus. Rentoutusten kestot vaihtelivat 20 minuutista 50 minuuttiin. Pilotoinnista saatujen palautteiden perusteella tuotos oli toimiva ja myös opinnäytetyöntekijä sekä Virkistyshotelli Yyterin henkilökunta olivat tuotokseen tyytyväisiä. Jatkossa tuotoksessa olevien rentoutusten vaikuttavuutta voisi tutkia mittaamalla osallistujien rentoutumisen tasoa sekä rentoutumisen oppimista näitä harjoituksia toistuvasti käytettäessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188694
www.theseus.fi/bitstrea...i_Annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on tutkimus, jonka tarkoituksena on kartoittaa henkilökunnan työhyvinvointia ja työn kuormittavuutta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksiköissä. Tavoitteena on, että saatuja tuloksia voidaan hyödyntää molemmissa asumispalveluyksiköissä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli henkilökunta kahdessa mielenterveys- ja päihde-kuntoutujien asumispalveluyksikössä (tukiasuminen N=6 ja palveluasuminen N=13). Opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymysten lisäksi myös avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi tukiasumisyksiköstä viisi työntekijää ja palveluasumisyksiköstä 12 työntekijää. Saadut vastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Tulokset kuvataan sanallisesti ja tut-kimustuloksia havainnollistetaan kuvioilla. Tukiasumis- ja palveluasumisyksikön työntekijöiden työnhyvinvointikokemuksissa oli eroja työhyvinvoinnin kokemuksen suhteen. Keskeiset erot olivat kokemukset henkilökuntamäärän riittävyydestä sekä esimiestoiminnasta. Tutkimustuloksissa oli kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä koskien työhyvinvointia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä. Keskeisinä työhyvinvointia edistävinä tekijöinä koettiin työtoverit ja vapaa-aika. Kuormittavina tekijöinä esiin nousi turvattomuuden tunne ja heikko tiedonkulku. Vastaajat toivoivat lisää palautetta niin työtovereilta kuin esimieheltäkin. Molempien asumispalveluyksiköiden henkilökunta piti fyysistä kuntoa ja liikuntaa tärkeänä osana työssä jaksamista. Tämän tutkimuksen aineisto on hyvin pieni ja tulokset ovat yleistettävissä vain kyseisiin asumisyksiköihin. Mielenkiintoista olisi jatkossa esimerkiksi selvittää teemahaastattelulla turvattomuuden tunteen kokemuksia ja sitä, miten siihen voisi vaikuttaa ja millä keinoin turvallisuuden tunnetta voisi lisätä. Tärkeä jatkotutkimusaihe olisi myös tiedonkulku ja siihen liittyvän problematiikan selvittäminen. Projektina voisi toteuttaa asumispalveluyksiköihin työhyvinvointipäivän, jossa olisi aikaa keskittyä työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.