Hakutulokset
- Näytetään 1 - 35 / 35
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918095
www.theseus.fi/bitstrea...lliLaura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työssä perehdyttiin tiilirakenteiden materiaaleihin, tekniseen toimintaan ja vaurioitumiseen. Työ tehtiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen näkökulmasta. Tarve lähti tilaajan, Senaatti Kiinteistöjen tarpeesta saada Piispa Henrikin Saarnahuoneen suojahuoneen rakennusrungolle korjausohjeet. Suojahuone on rakennettu 1800-luvun puolivälissä ja sijaitsee Kokoemäellä. Nimensä mukaisesti suojahuone suojaa luhtiaittaa, joka on perimätiedon mukaan toiminut Piispa Henrikin saarnahuoneena. Tilaajan tarpeen kautta aiheeseen perehtyminen rajautui vanhan tiilirakenteen rungon materiaaleihin eli savitiiliin ja kalkkilaastiin. Materiaaleista etsittiin korjausten ja rakenteen toiminnan kannalta oleellisimpia tietoja, kuten materiaalien koostumus sekä ominaisuudet. Korjausten suunnittelu vaati myös perehtymisen tiilirakenteiden tekniseen toimintaan ja vaurioitumiseen sekä kohteen vauriokartoituksen. Vauriokartoituksessa rakennuksen rungossa todettiin olevan pakkasrapautumaa, halkeamia ja pienempiä liittyvien rakenneosien vaurioita. Löytyneisiin vaurioihin perustuen pohdittiin erilaisia materiaali- ja korjausvaihtoehtoja. Vaihtoehtojen pohdintaa ohjasi kohteen tärkeä kulttuurihistoriallinen arvo. Vauriokartoituksessa havaitut vauriot jaettiin kahteen ryhmään korjausten kiireellisyyden mukaan. Ensi tilassa suoritettaviksi korjauksiksi luokiteltiin kaikkien tornien pakkasrapautumien korjaus, etelä-puolen seinien ja kontreforien saumapaikkaukset sekä suurimpien halkeamien korjaus. Opinnäytetyön tuloksena saatiin listaus tehtävistä korjauksista sekä ohjeistus korjauksille. Rapautuneiden saumojen paikkauksen kohdalla työohjetta tulee vielä tarkentaa ja seuraavana teetetään laastitutkimukset.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188491
www.theseus.fi/bitstrea...en_Teemu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tarkoituksena oli tuottaa Turun linnan patteriverkoston tasapainotukseen tarvittavat laskelmat ja materiaalit, sekä tarkastella kulttuurihistoriallisen rakennuksen tuomia haasteita laskelmiin sekä mitoitukseen. Patteriverkoston tasapainotuksen päätavoitteet olivat sisätilojen lämpöolojen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Työn kohteena oli Turun linna, joka on rakennettu 1300-, 1400- ja 1500-lukujen aikana ja jota on kunnostettu ja restauroitu valmistumisesta aina nykypäivään asti. Turun linna koostuu kahdesta eri osasta: päälinnasta ja esilinnasta. Turun linnassa on havaittu alhaisia ja vaihtelevia lämpötiloja huoneiden välillä, joissain tiloissa on havaittu myös vetoa. Patteriverkoston tasapainotuksen lisäksi työssä tarkasteltiin myös muita lämpöhäviöihin ja sisäilman lämpöoloihin vaikuttavia tekijöitä. Työ aloitettiin laskemalla kaikille rakenteille U-arvot vanhojen rakennekuvien pohjalta. Lämpöhäviölaskenta Turun linnalle suoritettiin MagiCAD Room-ohjelmalla, jolla luotiin linnasta lämpöhäviömalli käyttäen U-arvojen laskennasta saatuja arvoja. Patteriverkoston tasapainotus ja mallinnus suoritettiin MagiCAD-ohjelmalla. Patteriverkoston tasapainotuksen teoreettisia lopputuloksia verrattiin alkuperäisiin suunnitelmiin ja todettiin verkoston olleen reilusti ylimitoitettu. Turun linnassa on silti havaittu alhaisia ja epätasaisia lämpötiloja vaikka lämmitysverkosto on ollut ylimitoitettu. Alhaisten ja epätasaisten lämpötilojen aiheuttajaksi todettiin patteriverkoston kiertovesipumppujen alimitoitus, jolloin kiertovesipumppujen paineenkorotus on ollut riittämätön patteriverkoston optimaalisen toiminnan kannalta. Patteriverkoston tasapainotuksen suunnittelun ollessa lähes valmis tapahtui Turun linnassa lämmityspatterin hajoaminen, jonka seurauksena päätettiin uusia koko patteriverkosto, jotta vastaavanlaisilta vahingoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Patteriverkoston tasapainotusta ei päästä valitettavasti toteuttamaan suunnitellulla tavalla, mutta tasapainotusta varten lasketut lämpöhäviöt sekä piirretty patteriverkosto toimivat hyvänä runkona uuden patteriverkoston suunnittelussa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236537
www.theseus.fi/bitstrea...a_mikael.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Mivax Oy:lle korjaussuunnitelma vanhasta hirsirakenteisesta ratavahdintuvasta. Korjaussuunnitelma tehtiin kuntotarkastuksen pohjalta. Opinnäytetyössä käytiin läpi yleisimpiä vanhojen hirsitalojen rakenneratkaisuja sekä suomalaisten rautatierakennusten historiaa. Korjaussuunnitelman lähtökohtana oli vanhojen rakennusmateriaalien säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Korjaussuunnitelmassa pyrittiin huomioimaan perinteiset rakennusmenetelmät. Suunnittelussa pyrittiin välttämään turhaa korjaamista. Opinnäytetyö aloitettiin perehtymällä perinnerakentamiseen Talotohtori-nimisen kirjan avulla. Työssä tutustuttiin suomalaisiin rautatierakennuksiin Museoviraston korjauskortteja apuna käyttäen. Lopuksi ratavahdintuvalle suoritettiin kuntotarkastus, jonka pohjalta tehtiin korjaussuunnitelma. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi ratavahdintuvan korjaussuunnitelma kuntotarkastuksen pohjalta. Opinnäytetyössä tuli esiin järkeviä ja halpoja korjausmenetelmiä vanhojen talojen kunnostajille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102218850
www.theseus.fi/bitstrea...y_Karrar.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tilaajana toimi Satakuntalainen saneerausalan yritys ja työssä tehtiin vanhan rakennuksen julkisivun uudistus. Työ toteutettiin samalla kuin suunnitelmaa kirjoitettiin. Työn tarkoituksena oli tehdä vanhaan kohteeseen julkisivun uudistus. Tämä rakennus on museoviraston suojelema, mikä teki työstä haastavamman, sillä Museoviraston korjauskortisto piti käydä läpi. Alkuun tutustuttiin museovirastoon ja historiallisiin rakennuksiin. Työn aikana myös tutustuttiin rakennusten yleisimpiin haitta-aineisiin, kuten asbestiin ja PAH-yhdisteisiin. Näiden asioiden jälkeen päästiin itse rakennuksen julkisivun uudistamiseen.
Vanhan talon historia ja hoito : rakennusperintöä Turunmaan saaristossa Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726711
www.theseus.fi/bitstrea...a_Tuukka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Unescon maailmanperintökohteen Vanhan Rauman kivijalkakaupat ovat muutoksen edessä. Tulevaisuuden tietynlaiset epävarmuutta aiheuttavat asiat vaativat kivijalkakauppoja löytämään keinoja, joilla ne voivat turvata yritystoimintansa jatkuvuutta ja kaupankäyntiä myös tuleville sukupolville Vanhassa Raumassa. Myös Vanhan Rauman Unescon maailmanperintökohteen statukseen liittyy tiettyä epävarmuutta, eikä sen säilyminen ole itsestään selvyys. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on avata Unescon maailmanperintökohteen statuksen merkitystä Vanhan Rauman kivijalkakaupoille sekä kaikille Vanhan Rauman asioista päättäville päätöksentekijöille. Tavoitteena on selvittää keinoja, joiden avulla kivijalkakaupat voivat turvata yritystoimintansa jatkuvuutta ja siksi työssä tutkitaan ensin sitä, miten työtekijöiden työhyvinvointi ilmenee eri onnellisuuden asteiden kautta Vanhan Rauman kivijalkakaupoissa. Toisena tavoitteena työssä on selvittää, millaisia kulttuurisia eri ulottuvuuksia kivijalkakaupat Vanhassa Raumassa edustavat. Opinnäytetyö perustuu laadulliseen tutkimusotteeseen ja se koostuu kahdesta eri pääteoriasta. Ensimmäisenä pääteoriana käsiteltiin työhyvinvoinnin sisältämään työn onnellisuuden asteita ja sen heijastumista työntekijän eri tunnetilojen kautta. Toisena pääteoriana käsiteltiin Geert Hofsteden kulttuurisia ulottuvuuksia. Näitä kahta pääteoriaa eli tulokulmaa peilattiin Vanhan Rauman kivijalkakauppoihin. Työssä tutkimusmenetelmänä sovellettiin haastattelua siten, että työssä haastateltiin kahta asiantuntijaa. Haastateltavien vahvaa kokemusta Vanhan Rauman kivijalkakauppiaana sekä maailmanperintäkohteen statuksen hyvin ymmärtävänä hyödynnettiin Vanhan Rauman kivijalkakauppoja koskevaksi teoriaksi. Tutkimusmetodina käytettiin toiminnallisen opinnäytetyön metodia, jonka konkreettisena tuotoksena laadittiin visuaalisestikin ammattitaitoinen huoneentaulu työn toimeksiantajan, Vanhan Rauman yrittäjyyden edistämiskeskus ry:n ja Vanhan Rauman kivijalkakauppojen käyttöön. Opinnäytetyön johtopäätöksinä voitaneen todeta, että opinnäytetyön avulla löydettiin useita keskustelunarvoisia asioita Vanhan Rauman kivijalkakauppojen kehittämisen ja maailmanperintöstatuksen säilyttämisen tueksi.