Hakutulokset
- Näytetään 1 - 47 / 47
Kuljetus & logistiikka Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112138
www.theseus.fi/bitstrea...ist_Sari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Metso Paper Porin lokaation kapitaalipuolen liiketoiminta koostuu pääosin projekteina hoidettavista prosessi- ja laitekokonaisuuksien myynneistä, suunnittelusta ja toimituksista. Porin lokaatiolla ei ole omaa valmistusta, vaan valmistettavat laitteet ja komponentit hankitaan konsernin omilta konepajoilta tai alihankkijoilta. Opinnäytetyö keskittyy Metso Paper Oy:n , Porin lokaation projektiosaston logistiikka tiimin työkuvan tarkasteluun ja logistiikkaprosessin kokonaislaatuun vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen. Työssä muodostettiin käsitys logistiikkatiimin toiminnasta ja sen pohjalta kuvannettiin laivauksesta prosessikaavio. Logistiikan merkitys kasvaa suurissa globaaleissa toimituksissa, joissa on mukana Metso konsernin muita yksiköitä. Porin lokaatio ottaa kokonaisvastuun kuljetuksista, jolloin korostuu logistiikan päätehtävä, tieto- ja materiaalivirtojen yhteensovitus nopeasti ja joustavasti. Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee logistiikkaa, logistista prosessia, projektin hallintaa ja sisäistä tiedottamista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112287
www.theseus.fi/bitstrea...nden_Anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä verrataan yhden kuljetusyrityksen kuljetushenkilöstön perehdytystä sekä sisäistä koulutusta ennen ja jälkeen, kun laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä tuli voimaan vuonna 2007. Päämäärään pyrittiin kysymällä vuonna 2012 yhden yrityksen, Nurmijärven Linja Oy:n, kuljettajilta koulutuksen laadusta kirjallisella kyselyllä ja verrattiin vastauksia vuoden 2004 vastaavan kyselyn vastauksiin. Tämän opinnäytetyön alussa kerrotaan yleisesti kauko- ja lähiliikenteestä Suomessa, jonka jälkeen esitellään kuljetusyritys Nurmijärven Linja Oy ja sen sisäisen koulutuksen historiaa. Lopuksi esitellään kyselyjen tulokset analysointineen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204145205
www.theseus.fi/bitstrea...i_Markus.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista ei ollut harkitsemassa tai käyttämässä vaihtoehtoisia polttoaineita lähitulevaisuudessa. Mahdollisesti joskus myöhemmin lähes kaikki vastaajat olisivat siirtymässä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Biokaasu oli kiinnostavin polttoaine ja nousi tutkimuksessa eniten esille. Muun muassa luotettavuuden osalta biokaasua pidettiin pääsääntöisesti luotettavana. Tärkeimmäksi hankintakriteeriksi osoittautui hinnan ja laadun välinen suhde. Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämiseksi parhaimmiksi tukitoimiksi nähtiin verotuksen kevennys sekä ammattiliikenteen polttoaineveroluokka. Polttoaineverkoston vähäisyys olisi silti ongelma. Vaihtoehtoiset polttoaineet eivät tutkimuksen perusteella ole yleisiä suomalaisissa kuljetusyrityksissä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910144927
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Vesa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona eräälle kansainväliselle logistiikkayritykselle. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä toimeksiantajalle lista potentiaalisista asiakkaista ja toimiala-analyysi, joita he voivat hyödyntää tulevaisuuden suunnitelmissa ja toimenpiteissään. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsitellään kuljetusta, uusasiakashankintaa ja toimialojen analysointia. Pääpaino teoriaosuudessa on uusasiakashankinnalla ja sen eri vaiheilla. Teoriaosa on kerätty käyttämällä erilaisia tietolähteitä kuten kirjoja, artikkeleita ja Internet-sivustoja. Empiirinen osa opinnäytetyöstä on pääasiallisesti tehty kirjoituspöytätutkimuksena. Tietoa on myös kerätty haastatteluista ja analysoimalla eri toimialoja. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon potentiaalisia asiakkaita uusista ja vahvoista toimialoista, sekä tehdä hyvä toimiala-analyysi, joka olisi hyödyllinen toimeksiantajalle. Tutkimusmenetelmät ja tutkimusprosessi on kuvattu omassa osiossaan. Tämä osio sisältää tutkimusmenetelmän ja luotettavuuden arvioinnin, sekä tutkimusprosessin. Tutkimusprosessiosio täsmentää, miten tieto on kerätty potentiaalisten asiakkaiden listalle. Tutkimustulososiossa on esitelty lista potentiaalisista asiakkaista ja toimiala-analyysi. Listaan on sisällytetty sata potentiaalista asiakasta kuudelta tärkeimmältä toimialalta ja ne ovat; LED-valaistus, metalli, sähkö, tuulivoima, aurinkoenergia ja kiinteistöt & rakentaminen. Yhteensä lista koostuu 15:sta eri toimialasta. Analyysiin on sisällytetty tiedonkeruu, kysymysten läpikäynti ja yhteenveto analyysistä. Loppupäätelmä vaiheessa tutkija tekee yhteenvedon koko opinnäytetyöprosessista. Tutkija kertoo hänen omat mielipiteensä tutkimuksesta ja suosituksensa yritykselle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812084313
www.theseus.fi/bitstrea...lla-Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lähtökohtana tutkimukselle oli löytää ne tekijät, jotka ohjaavat lastaus- ja purkupaikkojen suunnittelua, kun otetaan huomioon työskentelyn toimivuus ja turvallisuus. Kyseisillä lastaus- ja purkupaikoilla tarkoitetaan tässä työssä varastoilla ja tehtailla olevia paikkoja. Tutkimuksen pohjana olivat kirjoittajan omakohtaiset kokemukset kuorman käsittelypaikoista ja käytännön tuomat havainnot eroavaisuuksista. Samaan omakohtaiseen kokemukseen perustui myös se, että kuljetusalan käsittely tässä tutkielmassa rajoittui ADR- eli vaarallisiin aineisiin. Organisaatio, jolle tutkimus tehtiin, valikoitui tutkijan sidosryhmien kautta. Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry toimii kuljetusalan jäsenien edunvalvontayhdistyksenä ja keskusjärjestönä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsiteltiin työturvallisuutta, tapaturmia kuljetusalalla, kemikaalisäädöksiä ja erityissäädöksiä koskien nimenomaan vaarallisten aineiden kanssa toimimista. Teoriaosaan otettiin mukaan myös toimituslausekkeet ja pääkohdat vastuiden jakautumisesta työmailla. Aineiston perusteella oli tarkoitus koota yhteen työturvallisuuden pääkohdat tutkimuksen kohdealueeseen liittyen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimustapaa. Pitkien välimatkojen ja aikataulullisten kiireiden vuoksi päädyttiin siihen, että osalle tutkimukseen mukaan saaduista lähetettiin kysymykset sähköpostitse. Muutoin haastattelut käytiin tapaamisen yhteydessä läpi. Puhtaaksikirjoitetut haastattelut tarkistutettiin haastatelluilla. Haastattelut ja kyselyt tehtiin alkukeväästä 2008. Tulokset osoittavat, että lastaus- ja purkupaikkojen suunnitteluun ei ole olemassa vain yhtä ohjaavaa lakia tai säädöstä. Ei myöskään suoranaista mallia miten suunnittelu tulisi toteuttaa. Vastauksista havaittiin, että kuljetusliikkeillä ja kuljettajilla olisi tarjota käytännön tuomaa tietoa, jota voisi hyödyntää kuorman käsittelypaikkoja suunniteltaessa. Opastusta lastaus- ja purkupaikoilla annetaan pääosin pyynnöstä ja aktiivisuutta tähän toivotaan kuljetusliikkeen ja kuljettajan puolelta. Heillä on tarkemmin tiedossa onko tehdas- tai varastoalue ennestään tuttu. Molempiin suuntiin toimivalla viestinnällä ja yhteistyöllä logistisessa ketjussa saadaan aikaan toimivia ja turvallisia lastaus- ja purkupaikkoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732100
www.theseus.fi/bitstrea...io_Pipsa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Alfa Laval Aalborg Oy:n kanssa ja työn keskeisenä tavoitteena oli tutkia liiketoiminnan kuljetusketjun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Toimeksiantajan tavoitteena oli herättää ajatuksia kuljetusten aiheuttamista päästöistä sekä lisätä tietoisuutta kyseisestä aiheesta. Toimeksiantajan toiveena oli saada tarkempaa tietoa päivittäisten toimitusten päästöistä ja tämän työn tulokset toimivat suuntaa antavina arvioina kuljetusten hiilijalanjäljestä. Työn tarkoituksena on tuoda tietoutta kuljetusketjun ja eri kuljetustyyppien hiilijalanjäljestä ja laskentaperusteista, sekä luoda alustavaa pohjaa kuljetusketjun hiilijalanjäljen seurannalle ja mittaamiselle kohdeyrityksen liiketoiminnassa. Työssä kerättiin tutkimusdataa kuljetusliikkeiltä sekä kirjallisten kyselyiden että myös lyhytmuotoisten haastatteluiden muodossa. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää mitkä eri tekijät vaikuttavat kuljetusten aiheuttamiin päästöihin ja miten päästöjä pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään. Tutkimustyö perustuu sekä empiiriseen ennakkoaineistoon että myös kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksiin, kuljetusmuodoista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja energiamuotoihin. Kerätyn tutkimusaineiston perusteella, suurin osa toimeksiantajan valitsemista kuljetusliikkeistä omaa samoja arvoja ja tavoitteita toimeksiantajan kanssa, päästöjen vähentämisen sekä kestävän kehityksen saralla. Vertailussa toiset kuljetusliikkeet tarjosivat kattavaa dataa, ja toisilla oli vielä parantamisen varaa, sillä tarpeeksi todenmukaista ja ajankohtaista päästödataa ei vielä nykyisten järjestelmien avulla pystytty keräämään. Tutkimuksen suorittamiseen ja datan keräämiseen toi haasteita myös se, että osa kuljetuspalveluista on useamman välikäden tarjoamia kuljetuksia, alihankkijoita, joilla ei vielä ole käytössään nykyaikaista kuljetusten varaus ja seurantajärjestelmää. Tutkimuksen loppupäätelmät johtivat siihen faktaan, ettei lopullista kuljetuksista aiheutunutta päästölaskelmaa voida vielä tällä teknologialla laskea, mikäli kuljetuksien toteuttajana toimii useampi toimija, joiden järjestelmät eivät kommunikoi ajantasaisesti keskenään. Tutkimuksen päätelmissä pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, joiden avulla voidaan vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä.