Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 880
- Siirry seuraavalle sivulle
Viihtyisiä ja valoisia koteja Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090226330
www.theseus.fi/bitstrea...atkaisut.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Mitä jälkeen jää : taito tehdä kuolinsiivous Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110973
www.theseus.fi/bitstrea...ariKaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...lacetobe.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Houseplants are plants grown indoors. The purpose of this thesis is to cover different elements of plants through the form of an essay. The appeal of plants, attributes of color green and the reasoning behind owning a houseplant are studied in the text. In the process the cultural history of houseplants grown in Finland and the current elements combined with plants are also discussed. Even though houseplants are relatively often valued through their aesthetic appeal, plants do have more of a deeper and practical significance than being just a decoration. Via combining plants with mundane life an increase of satisfaction can be noticed Plants can also be utilized to examine one’s own cultural history through a single, narrative element.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414142
www.theseus.fi/bitstrea...i_Krista.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Sosiaali- ja terveysala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Väestön ikääntyessä tulee hyvinvointi yhteiskunnan kyetä järjestämään asukkailleen laadukasta ja turvallista hoitoa. Tämän hetken trendinä on kehittää kotihoitoa, jotta yksilön toimintakyvyn heiketessä voitaisiin kotona asumista tukea mahdollisimman pitkään, välttämällä laitoshoitoa. Kotihoitoa tulee kehittää kuntouttavampaan suuntaan, pitämällä tavoitteena ettei asiakasta auteta avuttomaksi vaan tuetaan toimivaksi. Kaupungit ja kunnat ulkoistavat sosiaali- ja terveysalan palveluitaan, hankkimalla esimerkiksi kotihoitoa ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen perustiedot yrittäjyydestä sosiaali- ja terveysalalla. Tiedonhaun rinnalla kehitellään kuvitteellisen sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustamista sekä toimintaa. Raportissa käsitellään yrityksen perustamiseen liittyviä seikkoja yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä kehiteltävän yrityksen fysioterapeutti yrittäjän tulevaisuuden toimenkuva tulee pitämään sisällään enemmän ennaltaehkäisevää, asiakkaan kotona tapahtuvaa toiminnallista kuntoutusta. Asiakkaan selvitessä päivittäisistä arjen haasteista avustettuna, antaa se mahdollisuuden osaltaan kohottaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä. Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, johon koottujen tietojen avulla voi lähteä alustavasti suunnittelemaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä sekä liiketoimintaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094693
www.theseus.fi/bitstrea...n_Marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to explore the significance of home to mentally disabled person in a residential home environment. A goal within the study was to bring out the significance of home in experience oneself , by mentally disabled persons own words. Which matters are important in home? Do they feel that residential home environment is their home, and if they don’t feel so, why not? How can residential home be proven, that it could feel even more like a home to them? How does the residents involvement and self-determination shows out in their every day life? A qualitative study was chosen as a research method and it was carried out as a individual interview, in summer 2018. Seven mentally disabled residents were interviewed to this study. In addition to questions about ones background, interviewees were asked about the history of their housing, the content of and the significance of home and also their involvement and self-determination. According to the results of this study the content of home was seen to include other residents, spirit of the home and important things and belongings like photographs. Also the environment of the home and the location of the home was an important factor in the content of the home by interviewees. Residents self-determination were also considered as important factor. Significant matters in home were freedom to move and that in home one can be oneself. Work, hobbies, daily routines and doing things together, were also important things. The results of the study strengthened that the residential home did not feel home to it`s residents and they didn`t call it home.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601041024
www.theseus.fi/bitstrea...ja_Jukka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ikääntyneiden henkilöiden asunnon muutostöiden palvelujärjestelmää. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteina oli ikääntyneiden kotona tehtävien muutostöiden prosessit sekä niiden vaikutus ja asumisen mahdollistaminen kotona. Tutkimusongelmina olivat 1) Millainen on ikääntyneiden kodin muutostöihin kohdennettu toimintamalli ja palvelujärjestelmä henkilöstön kuvaamana Porin perusturvassa? 2) Miten palvelujärjestelmässä mahdollistetaan ikääntyneen osallistuminen kodin muutostyöprosessiin Porin perusturvan henkilöstön arvioimana? 3) Miten kodin muutostyöt ovat vaikuttaneet ikääntyneen kotona asumiseen henkilöstön käsitysten mukaan Porin perusturvassa? ja 4) Miten ikääntyneen henkilön kodin muutostöiden palvelujärjestelmää tulisi kehittää henkilöstön arvioimana Porin perusturvassa? Kohderyhmänä tässä tutkimuksessa oli Porin perusturvan vanhuspalvelut palvelualueen työntekijät. Kysely toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena verkossa. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse ennakkoon valituille 30 henkilölle, joista kokonaisuudessaan 12 vastasi (N=12) kyselyyn, eli vastausprosentti oli 40 %. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tulosten mukaan muutostöiden toimintamalli palvelujärjestelmässä vaatii selkeyttämistä myös organisaation sisällä. Kokonaisuudessaan palvelujärjestelmä on hajanainen ja ihmisten tarvitsemia kodin muutostöihin liittyviä asioita siirretään palvelualueelta toiselle, koska työnjako ei ole organisaation sisällä selvä. Tulevaisuuden haasteena on tehtävien ja toimeksiantojen selkeyttäminen palvelualueiden sisällä. Henkilöstö tarvitsee koulutusta kodin muutostöihin liittyvissä asioissa pystyäkseen toimimaan asiakaslähtöisemmin. Lisäksi yhteistyötä eri palvelualueiden välillä pitäisi lisätä ja kehittää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610238
www.theseus.fi/bitstrea...eKoskela.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa Länsi-Porin alueella omakotitalossa asuvien ikääntyvien mietteistä kodista, palvelujen tarpeesta ja sitä, miten he ajattelevat pärjäävänsä tulevaisuudessa ja mistä saavansa tarvitsemansa avun ja tiedon. Samalla kartoitin heidän mietteitään mahdollisuuksistaan vaikuttaa omiin asioihinsa. Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan. Ikäpoliittisena linjauksena on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. Kotona asumista tuetaan palveluja tehostamalla. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluna aviopareille, molempien läsnä ollessa. Tutkimukseen osallistuvilla ei ole kotihoitopalveluja eikä omaishoitajan asemaa. Asia on ajankohtainen vuonna 2013 voimaan tulleen ns. vanhuslain tiimoilta. Laissa kehotetaan kuntaa huomioimaan vanhusten mielipiteet niin asumisesta, kuin yhteiskunnan muutoksista sekä osallistamaan ikääntyviä päätöksentekoon ja osallisuuteen. Tutkimuksesta ilmeni, että kotia pidetään arvossa. Hyväkuntoiset omakotitalossa asuvat ikääntyvät eivät kovinkaan paljon ajattele tulevaisuuden palvelujen tarvetta. Vaikuttamismahdollisuuksiaan he pitävät vähäisinä. Ikääntyville tarkoitetuista palveluista he hakisivat tietoa Kelasta ja eri yhdistysten lehtien tiedoista. Vanhuspalvelulain sisältö oli jäänyt haastateltaville vieraaksi. Tulevaisuuteen varautuminen oli vähäistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179597
www.theseus.fi/bitstrea...en_tarja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mitä koti merkitsee iäkkäälle. Tutkimuksella pyrittiin tuomaan kodin merkitys esille iäkkäiden itsensä kokemana, heidän omin sanoin; mitkä asiat ovat kodissa tärkeitä, auttaako koti jaksamaan, ylläpitääkö koti iäkkään toimintakykyä vai kuluttaako se liikaa jäljellä olevia resursseja? Ja jos oma tuttu koti auttaa jaksamaan ja pysymään liikkeellä, niin mitkä seikat kodissa siihen vaikuttavat? Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastatteluna, keväällä 2008. Tutkimukseen haastateltiin viittä yli 80 – vuotiasta ulvilalaista. Taustatietojen lisäksi haastateltavilta kysyttiin kodin historiasta ja sisällöstä sekä kodin merkityksestä. Tutkimuksen tulosten mukaan kodin sisältöön katsottiin kuuluvan mm. perhe, muistot, muurin lämpö ja kodin henki. Kodin ympäristö eli paikka missä koti sijaitsee, oli kaikkien haastateltujen mielestä tärkeä kodin sisältöön vaikuttava tekijä. Lisäksi kodissa tärkeitä muita asioita olivat itsemääräämisoikeus ja raha-asiat. Kodissa merkityksellisiä asioita olivat mm. vapaus; kotona saa olla oma itsensä, siellä ei tarvitse teeskennellä eikä näytellä. Toisaalta ympäristö, valokuvat ja perhe sekä ruuanlaitto olivat tärkeitä, sekä se, että mies oli kodin rakentanut. Lisäksi kodissa tärkeänä koettiin, että on lämmin pirtti ja leipää sekä piha, jota ”kupsuttaa”. Kodin merkitys oli kaikkien haastateltujen mielestä myös muuttunut iän myötä siten, että kodissa viihdyttiin nyt yksin, omien ajatusten ja muistojen kanssa, eikä kotoa enää haluttu niin usein vierailulle tai asioille, eikä enää mielellään muutettaisi. Koti antoi myös monelle voimia olemalla tuttu ja turvallinen. Lasten apu oli silti arjen sujumisen kannalta monelle tärkeää. Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että iäkkäät viihtyvät kotona ja haluavat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013082814819
www.theseus.fi/bitstrea...sto_Anna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
RAUMAN KAUPUNGIN KOTISAIRAALAN POTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN HOIDOSTA Saaristo Anna Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Rauma Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2013 Ohjaaja: Santamäki, Kirsti Sivumäärä: 25 Asiasanat: kotisairaala, koti, asiakastyytyväisyys, laatu ____________________________________________________________________ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta kotisairaalassa. Tavoitteena oli kehittää kotisairaalan palveluja saatujen tutkimustulosten perusteella. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman kaupungin kotisairaalan potilaat. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, haastattelemalla neljää kotisairaalan potilasta heidän omissa kodeissaan. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2013. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista menetelmää, joka antaa syvällisenpää tietoa yksittäisen henkilön kokemuksista. Tutkimusaineisto käsiteltiin deduktiivisella teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan potilaat kokivat kotisairaalatoiminnan tarpeelliseksi ja toipumista edistäväksi palveluksi. Turvallisuuden tunne nousi esille vahvana voimavarana, sekä hoitajien hyvä ammattitaito. Käyntimäärät koettiin riittävinä. Yhteydenottomahdollisuus hoitajiin milloin tahansa koettiin turvallisuutta tuovaksi. Haastateltavien mukaan hoitajien kohtelu oli ystävällistä ja sydämellistä. Avoimuus ja luottamus hoitajiin loivat toimivan hoitosuhteen. Hoitajat kunnioittivat myös potilaiden yksityisyyttä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057818
www.theseus.fi/bitstrea...aho_Meri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The artistic research was a project. During the project, two Homecoming exhibitions were organized at Runokulma Gallery in Uusikaupunki and at Galleria Paperihuone in Hämeenlinna in summer 2022. The research methods used were qualitative research, the hermeneutic method, but also a phenomenological approach. The aim was to move from a detailed approach towards a more general understanding. The stages of the exhibition projects were examined chronologically, from the idea through the background work, design, development and implementation phases, to the presentation. At the same time, the practices and laws of artistic work were explored and analyzed, which were assumed to be relevant or even a prerequisite for the creation of the works. The development of the artist's identity and the importance of experiencing memories and the home environment were also considered. In addition, the principles of graphic art that are essential for the artist were discussed. Answers were also sought to the question of whether memory can be shared or common, or what it is to remember. The material was produced through a call to the brother to write. In addition, work diaries were used as data. The progress and results of the work were reflected upon, drawing on art research and philosophy. The ways of making were found to be divided into two parts, an invisible phase that anticipates the work in the studio and a visible phase that takes place in the studio or gallery. The details of one’s own thematic choices were understood better, and different approaches to them were found. The conclusion was that the understanding of one’s own professional approach had increased and that one’s own professional identity as an artist had been further strengthened.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103123057
www.theseus.fi/bitstrea...lajamaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
TIIVISTELMÄ Pihlajamäki, Heli Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipalvelujen ohjaus Helmikuu 2011 Ohjaaja: Alvajärvi, Ari Sivumäärä: 41 Avainsanat: laatu, Helinä-koti Oy, laatukäsikirja, laatutyö, laadunhallinta ______________________________________________________________________ Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda laatukäsikirja ryhmäkoti Helinä-koti Oy:lle. Olen perustanut vuonna 2007 ystäväni kanssa Helinä-koti Oy:n, joka on 16-paikkainen ikäihmisten ryhmäkoti. Lääninhallitus vaatii laatukäsikirjan, jonka yhdessä työntekijöiden kanssa laadimme. Laadukkaista työtavoista ja laatukäsikirjasta hyötyvät kaikki. Uudet sijaiset voivat niiden avulla tutustua helposti työyhteisön toimintakäytäntöihin, työntekijät voivat tarkistaa yhdessä sovittuja toimintatapoja tai hallinnon työntekijät perustella päätöksiään. Yhtenäisesti sovitut laadukkaat työtavat vähentävät epäselvyyksistä johtuvaa kiirettä, virheiden määrää ja epävarmuutta. Laadukkaasta hoitotyöstä hyötyvät ennen kaikkea eniten potilaat ja heidän omaisensa. Aineistoa laatukäsikirjaa varten kerättiin palavereissa, havainnoin ja kirjallisuuskatsauksen keinoin. Yhdessä henkilökunnan kanssa työstimme laatukäsikirjaa. Halusimme tuottaa sellaisen teoksen, joka on selkeä ja vastaa täysin meidän toiminta-ajatustamme, arvojamme jne. Laatukäsikirja on lyhyt kuvaus yrityksen laatutavoitteista henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Opinnäytetyöprosessi alkoi toukokuussa 2008 koko henkilökunnan yhteisellä palaverilla. Ensimmäiseksi valitsimme laatutyöryhmän laatukäsikirjan suunnitteluun. Laatutyöryhmään lisäkseni kuuluu johtaja Hely Niemi ja vastaava sairaanhoitaja Tellervo Koskela. Koko henkilökunta on mukana työstämisessä yhteisten palaverien puitteissa. Tarkoituksenani on tehdä aihekohtaisesti henkilökunnalle kysymyksiä, esim. mitä arvoja sinun mielestäsi Helinä-kodissa tulisi olla jne. Kuukausipalaverissa jätän kysymyksen, johon jokainen vastaa ja jättää vastauksen minulle, jonka pohjalta jatkan laatukäsikirjan tuottamista. Toivon, että laatukäsikirjan 1.painos olisi valmis toukokuun loppuun 2009 mennessä. Väliraportointia ja tuotoksen lukemista henkilökunnan kanssa tehdään kerran kuukaudessa yhteisissä palavereissa. Henkilökunnan palautteiden perusteella voin tehdä sitten muutoksia. Laatutyöryhmä pyrkii kokoontumaan kerran kahdessa viikossa. Laatukäsikirjan hyväksyttäminen johdolla ja työntekijöillä toteutui joulukuussa 2009. Laatukäsikirjan julkistaminen toteutui tammikuussa 2010. Tuloksena tästä opinnäytetyöstä on syntynyt – Helinä-koti Oy:n laatukäsikirja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101201581
www.theseus.fi/bitstrea...amk_2010.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni on projekti, jonka yhteistyökumppanina toimi Kankaanpään A-koti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata A-kodin tarpeisiin kehittää päihdekuntoutustaan fyysisen terveyden neuvontaan ja arviointiin. Projektin taustana käytettiin soveltaen terveysliikunnan tehostettua neuvontamallia, joka on kehitetty Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla ”Terveysliikunnan palveluketju terveyssektorilla” – projektissa. Tämän projektin kohderyhminä ovat Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutujat, joiden pienyhteisöistä on valittu pilottiryhmä liikuntainterventiota varten sekä A-kodin henkilökunta. Projektin toteutus koostui kahden viikon aikana järjestetyistä neljästä pilottiryhmän tapaamiskerrasta, joihin myös henkilökunnasta osallistuttiin. Pilottiryhmän tapaamiskertojen jälkeen oli henkilökunnan luentoiltapäivä liittyen terveysliikuntaneuvontaan. Kolmas toteutusosio koostui terveysliikuntaan liittyen arviointilomakkeen kokoamisesta, jonka A-kodin henkilökunnan oli tarkoitus ottaa käyttöönsä arvioidessaan päihdekuntoutujan fyysistä terveyttä. Projektin tulosten perusteella päihdekuntoutujat ovat hyvin innoissaan terveysliikunnasta sekä kokevat fyysisen ja henkisen terveyden kulkevan käsi kädessä. Henkilökunnan mielipiteet terveysliikunnasta olivat positiivisia, mutta kyselyyn vastanneista suurin osa koki resurssien, kuten työajan, puutteen haittaavan terveysliikuntaneuvontaan perehtymistä. Henkilökunnan kyselyn tuloksista tulee ilmi myös ulkopuolisen luennoitsijan tarve terveysliikuntaneuvontaa varten. Arviointilomakkeen ja kokoamani terveysliikunnan ”tietopaketin” käyttöönotto koettiin kuormittavaksi ja ajallisesti mahdottomaksi kesälomien myötä. Opinnäytetyön tuloksellisuutta arvioitiin kolmen eri kyselylomakkeen kautta. Päihdekuntoutuksessa koetaan tarvetta terveysliikuntaneuvontaan, jossa esimerkiksi fysioterapeutti toimii henkilökunnan apuna muutosta eteenpäin viemässä. Fyysinen aktiivisuus ymmärretään osaksi terveyden edistämistä, mutta keinot käyttää ja tuoda se neuvonnan kautta esille uupuvat vielä.