Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 399
- Siirry seuraavalle sivulle
KonMari : siivouksen elämänmullistava taika Näytä tarkat tiedot
KonMari : siivouksen elämänmullistava taika Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092414871
www.theseus.fi/bitstrea..._johanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien mielipiteitä Porin perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueen kotihoidon yöpartiotoiminnan pilotista. Tavoitteena oli tuottaa työnantajalle tietoa toiminnan tarpeellisuudesta ja kehittämistarpeista hoitajan näkökulmasta. Aihealue valikoitui Porin perusturvakeskuksen opinnäytetyöaiheita sisältävästä materiaalista opinnäytetyön tekijän kiinnostuksen mukaan, jonka jälkeen rajauksesta keskusteltiin työn tilaajan kanssa eli opinnäytetyö oli työelämälähtöinen. Yhteistyötahona toimi Porin perusturvakeskuksen kotihoitopalvelu ja yhteyshenkilöinä vanhuspalveluiden johtaja ja vanhuspalveluiden esimies Keski-Porin kotihoidosta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena käyttäen teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin neljää säännöllisesti työskentelevää lähihoitajaa ja sillä pyrittiin kuvaamaan paikallista ilmiötä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kuvaamaan yöpartiotoimintaa koko Suomessa pienen otannan ja ilmiön paikallisuuden vuoksi. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yöpartiossa pilotin aikana vakinaisesti työskennellyttä työntekijää. Yöpartiotoimintaa kuvattiin lyhytaikaiseksi, pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon piirissä olevalle asiakkaalle tarjottavaksi palveluksi. Tyypillinen asiakas oli yli 65-vuotias, monisairas, usein vuodepotilas. Pilotin toimintaan oltiin tyytyväisiä. Työntekijöiden mielestä toiminta tuki asiakkaan toimintakykyä ja ehkäisi laitosjaksoja sekä loi turvallisuudentunnetta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pilotin aikainen työvuorojärjestely, seitsemän työyötä ja seitsemän vapaata, koettiin hyväksi sekä asiakkaille, että työntekijöille. Asiakkaille oli tärkeää tuttu työntekijä ja työntekijöitä se auttoi suunnittelemaan muuta ajankäyttöä ja he myös kokivat sen olevan parempi terveydelle, sai toipua kunnolla. Välineistöstä toivottiin ajantasaista ja tarkoituksenmukaista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että verenpainemittarit eivät työntekijöiden mielestä olleet aina sopivia käyttötarkoitukseen erilaisten sairauksien vuoksi. Navigaattori autossa olisi heidän mielestään helpottanut uusien asiakkaiden löytämistä, varsinkin talvella ja pimeässä. Kannettava tietokone internet-yhteydellä nopeuttaisi työtä. Tietokonetta perusteltiin myös turvallisuusnäkökohdalla, asiakkaan tietoihin päästäisiin asiakkaan luona. Koulutuksia toivottiin hoitotoimenpiteisiin ja hoidon tarpeen arviointiin. Esille nousi myös turvallisuuskoulutusten tärkeys ja työntekijät pohtivat esimerkiksi MAPA-koulutuksen tarpeellisuutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517128
www.theseus.fi/bitstrea...e_Marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa hämeenkyröläisten ikäihmisten kiinnostusta ja koettua tarvetta hoito- ja hoivapalvelua tuottavaan yritykseen. Lisäksi tavoitteena oli ohjata ikäihmisiä löytämään itselleen ajankohtaiset ja tarvittavat palvelut. Projektityö suoritettiin vuoden 2017 aikana. Projektityön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin ikäihmisten määrän kasvun vaikutuksia maassamme ja siihen liittyvää hoiva- ja hoitopalveluiden kasvuntarvetta. Nämä vaikutukset rinnastettiin Hämeenkyrön tilanteeseen ja palveluiden tarpeeseen. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja erilaisia hankkeita sote- ja maakuntamuutoksiin liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa iäkkäille tarkoitettuja palveluita. Aiheen valintaan vaikutti se, ettei Hämeenkyrössä ole tällä hetkellä yksityistä hoivapalvelun tuottajaa, joka tarjoaisi sairaanhoidollisia palveluita. Projektityön kohderyhmäksi valittiin ikäihmiset, koska he käyttävät sosiaali- terveydenhuollon palveluita eniten. Projektityö oli perusteeltaan toiminnallinen kehittämistehtävä, mikä tavoitteli käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista ja järjestämistä. Projektityön empiirinen osuus koostui kyselylomakkeella toteutetusta asiakaskyselyn vastausten esittelystä ja analysoinnista. Kyselyssä kartoitettiin 52 ikäihmisen tämän hetkisiä hoivapalveluita ja kiinnostusta laajentaa niitä mm. sairaanhoidollisiin palveluihin. Kysely toteutettiin haastatteluin yhteistyössä Hämeenkyrön kotihoidon, yksityisen kotipalveluyrittäjän, Pirkanmaan Muistiyhdistyksen ja Hämeenkyrön kunnan päivätoiminnan kanssa. Saatu tieto analysoitiin tilastollisesti. Vastausten perusteella hämeenkyröläiset ikäihmiset ovat kiinnostuneita yksityisistä sairaanhoito- ja hoivapalveluista. Asia kiinnosti eniten heitä, jotka olivat jo aiemmin tottuneet käyttämään yksityisiä palveluita. Suurin osa kiinnostuneista arveli käyttävänsä palveluita kerran kahdessa viikossa tai harvemmin. Suosituimmat ostamisen kohteet yksityisistä palveluista olivat kodinhoidolliset palvelut ja kotihoito/ terveydenhuolto. Vähiten kiinnostusta herätti yksityinen palveluapu sekä saattaja- ja ystäväpalvelu.
Ikäteknologia kotihoidossa hoitajan näkökulmasta – kuvaileva kirjallisuuskatsaus Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098494
www.theseus.fi/bitstrea...Santanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to find out with evidence-based information which devices and systems nurses use in home care. The aim of the work was to demonstrate how devices and systems affect the nurse’s work in home care. The thesis was carried out as a descriptive literature review. The information search was done by using domestic and international databases. Manual search was also used in information gathering. The information analysis was carried out with a data-oriented content analysis. Ten studies were selected to the thesis. The quality assessment of the studies was done using CASP checklists for qualitative study and systematic review. Nurses use information systems, terminal devices, personal safety systems, robots, sensor technology and meters in homecare operating environment. These devices and systems have several effects on the nurse’s work. They make nurses' jobs easier, they can create challenges, enable self-improvement and at the same time they change how the work is done. There are also ethical aspects to take into consideration when using devices. They can create challenges for ethical action and reflection. Age technology solutions are common in home care. Increasing nurses’ knowledge of devices and systems creates an opportunity to utilize technology as efficiently as possible. This helps to secure the care of growing number of clients. A general discussion among nurses about age technology and including the topic in nursing studies increases the acceptance and implementation of devices and systems. The aim of using technology is not to replace nurses but to act as a tool to them. Technology can’t always replace the work done by nurses but finding the right uses for it can improve the quality of home care services from both the nurse’s and the client’s perspective. As a further research proposal, more research is needed on the home care devices and systems used by nurses including topics related to ethical principles. In addition, home care clients should be asked about their experiences with age technology and how it affects the care that they receive.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113055
www.theseus.fi/bitstrea...ila_Eini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa henkilökunnan näkökulmasta Keski-Porin kotihoidon tarjoamien palveluiden vastaavuudesta asiakkaiden palvelutarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Keski-Porin kotihoidon palveluiden tarjonnan kehittämisessä. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmesta alueesta koostuvan Keski-Porin lähipalvelualueen yhden alueen henkilökunta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella Porissa tammikuussa 2015. Kyselyyn vastasi 19 kotihoidon työntekijää. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastanneista oli jokseenkin samaa mieltä kotihoidon tarjoamien palveluiden riittävyydestä asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden. Palvelut joille olisi enemmän tarvetta ja kysyntää, mutta joita kotihoito ei pysty tarjoamaan olivat vastanneiden mielestä eniten seurustelu, ulkoiluapu, asiointiapu, siivousapu ja ruoanlaitto apu. Työntekijöiden resurssipula vaikutti eniten kotihoidon palveluiden puutteeseen. Suurin osa vastanneista näki edistäviksi tekijöiksi kotihoidon palveluissa ja niiden tarjonnassa ammattitaitoisen, motivoituneen, ystävällisen ja tunnollisen henkilökunnan, työntekijöiden riittävän määrän ja hyvän tiedon kulun eri organisaatioiden välillä. Heikentäviksi tekijöiksi suurimmalla osalla oli säästötoimenpiteisiin liittyvät asiat. Näitä olivat kiire, työntekijöiden resurssipula, tietokoneiden vähyys, hoitomittareita (korvalamppu, verenpainemittari, hemoglobiinimittari) liian vähän työntekijä määrään nähden sekä liian suuret tiimit.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084050
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Oona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toimenpiteet, joilla pyritään saamaan henkilö sopeutumaan uuteen työpaikkaan ja työympäristöön mahdollisimman joustavasti, kutsutaan perehdyttämiseksi. Perehdyttäjän tulee käydä tärkeimmät asiat läpi yhdessä uuden työntekijän kanssa. Näiden asioiden lisäksi voi olla seikkoja, joihin uusi työntekijä voi itsenäisesti tutustua, esimerkiksi perehdytyskansion avulla. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio yksityiselle kotipalveluyritykselle. Tavoitteena oli kehittää uusien työntekijöiden perehdytystä. Yrityksessä työskentely on lähinnä yksintyöskentelyä, joten tavoitteena oli tehdä kansiosta samalla tietopaketti, jota voi töiden rinnalla koko henkilökunta hyödyntää. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi sitä, mikä on perehdytyksen merkitys, mitkä ovat perehdytyksen tavoitteet, millainen on hyvä perehdyttäjä sekä perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosuudesta löytyy myös määritelmät käsitteille kotihoito, kotisairaanhoito ja projektille. Perehdytyskansion suunnittelu alkoi vuoden 2014 lopulla. Opinnäytetyöntekijä pohti itsekseen perehdytyskansion sisältöä, jonka jälkeen hän esitti ehdotuksen yrityksen omistajalle. Tämän jälkeen alkoi perehdytyskansion tekeminen yhteistyössä. Perehdytyskansio valmistui maaliskuussa 2015. Opinnäytetyöntekijä laati arviointilomakkeen koskien perehdytyskansiota yrityksen työntekijöille. Arviointilomakkeen täytti neljä työntekijää. Tämän lisäksi yrityksen uusimmista työntekijöistä yksi halusi kertoa vastauksensa henkilökohtaisesti. Jokainen vastanneista oli sitä mieltä, että perehdytyskansiosta löytyvät oleellisimmat asiat, teksti oli helppolukuista sekä ymmärrettävää ja vastaajat olivat tyytyväisiä kansion ulkoasuun. Avoimiin kysymyksiin kaksi työntekijää oli vastannut kirjallisesti yhden henkilökohtaisen vastauksen lisäksi. Opinnäytetyöntekijä teki korjaus- ja kehittämisehdotukset perehdytyskansioon, jonka jälkeen antoi vielä kansion yrityksen esimiehelle hyväksyttäväksi. Opinnäytetyöntekijä oli perehdytyskansion valmistuttua tyytyväinen tuotokseensa. Suurimmaksi eduksi perehdytyskansion työstämiseen opinnäytetyöntekijä koki työskentelynsä kyseisessä yrityksessä. Opinnäytetyöntekijä oli lähiaikoina ollut itse uuden työntekijän roolissa ja perehdytettävänä. Tämän kokemuksen pohjalta oli luontevaa alkaa itse kehittää yrityksen perehdytyskäytäntöä laatimalla perehdytyskansio.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208977
www.theseus.fi/bitstrea...n_Janina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman kaupungin kotihoidon sairaanhoitajien mielipiteitä tabletin toimivuudesta heidän työssään, tabletin ongelmista ja kehittämisideoista tabletin käyttöön. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa parantamaan tabletin käyttöä kotihoidossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä oli Rauman kaupungin kotihoidon sairaanhoitajat, jotka olivat mukana tablettipilotoinnissa (N=10). Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisilla kysymyksillä helmikuussa 2016. Vastauksia palautui seitsemän kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 70. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan kirjaaminen tabletilla onnistui melko hyvin mutta puuttuvat otsikot ja välilehdet hankaloittivat kirjaamista. Tabletti nopeutti kirjaamista, kirjattiin vain oleellinen sekä vähensi kaksoiskirjaamista. Hyvänä asiana koettiin myös asiakkaan tietojen pysyminen ajantasaisina sekä tietojen tarkistamismahdollisuus. Myös asiakaskäynnin tilastoimismahdollisuutta pidettiin hyvänä asiana. Suurimmat ongelmat tabletin käytössä liittyivät puuttuviin ominaisuuksiin, joista tärkeimpinä pidettiin Antiko -lehden eli Marevan annostusohje- lehden sekä RR -lehden puuttumista. Puuttuvien toimintojen vuoksi koko asiakaskäyntiä ei saa kirjattua kokonaan asiakkaan luona, vaan kirjaamista on jatkettava toimistolla. Itse tablettiin ja tietotekniikkaan liittyvistä ongelmista esille nousi tietojen tallentumattomuus. Joskus tallennetut tiedot olivat kadonneet. Myös internetyhteydessä esiintyneet ongelmat haittasivat satunnaisesti tabletin käyttöä. Ideoita tabletin käytön kehittämiseksi tuli vähän. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi tabletin puuttuvien ominaisuuksien saaminen. Antiko- ja RR-lehden, jotka ovatkin jo kehitteillä, saaminen tabletille koettiin erittäin tärkeäksi. Jatkossa voitaisiin tutkia tabletin käytettävyyttä, kun siihen on saatu puuttuvat ominaisuudet. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, onko hoitajien käyttämä mobiilitekno-logia vaikuttanut jotenkin kotihoidon asiakkaiden elämään.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111521290
www.theseus.fi/bitstrea...nna-mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kuntoutusviestintää pidetään itsestään selvänä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella täytyy olla käsitteitä kuvaamaan ja perustelemaan omaa työtään. Käsitteiden avulla selvennetään asiakkaalle kuntoutuksen perusteita tai hyötyjä. Tässä opinnäytetyössä selvennettiin Keski-Suomessa sijaitsevan liikelaitos Saarikan kotihoidon kuntoutustermistöä. Saarikan kotihoidossa koettiin tarve yhtenäistää asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan välistä kuntoutusviestintää. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää kuntoutusviestintää kotihoidon henkilökunnan ja asiakkaiden välillä. Opinnäytetyössä selvennettiin Saarikan kuntoutustermistöä. Selvennettävät termit valittiin yhdessä kotihoidon kuntoutustyöntekijöiden toimesta. Opinnäytetyön teorian pohjalta laadittiin opas Saarikan kotihoidon käyttöön. Opas on tarkoitettu kotihoidon asiakkaille. Hyvällä vuorovaikutuksella ja viestinnällä on merkitystä kuntoutusprosessissa, näiden avulla pyritään selkeyttämään asiakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa kuntoutumisessa. Opinnäytetyön oppaasta tuli selkeä ja yksinkertainen toteutus, jossa on otettu huomioon kotihoidon asiakaskunta. Asiakaskuntaan kuuluu ikääntyneitä, joiden kognitio on alentunut, tämän vuoksi opas kirjoitettiin selkokielellä. Oppaan myötä Saarikan kotihoidon asiakkaat saavat tietoa heitä koskevista kuntoutukseen liittyvistä asioista ja käytettävästä termistöstä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116648
www.theseus.fi/bitstrea...n_Marjut.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Mini Nutritional Assessment (MNA)- mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen tilaa ja haastattelun perusteella selvittää, millaisia ongelmia heillä on ravitsemuksen toteuttamisessa. Opinnäytetyöni on työelämää kehittävä ja yhtenä tavoitteena on saada kotihoidon hoitajien säännölliseen käyttöön MNA-mittari. MNA on validoitu mittari ja se on kehitetty ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) henkilöiden virhe- tai aliravitsemusriskin määrittämiseksi. Ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ikääntyneiden ravitsemuksen heikkenemisen ja osaavat puuttua siihen. Tutkimukseen osallistui 19 kotihoidon asiakasta. MNA-mittarin tuloksien perusteella kotihoidon asiakkaista 58 %:lla oli normaali ravitsemustila ja 42 %:lla oli riski virheravitsemukselle kasvanut, MNA-testiä jatkettiin silloin arviointiosaan. Arviointiosaan osallistuneista kahdeksalla kotihoidon asiakkaasta oli riski virheravitsemukseen ja yhdellä oli aliravitsemus. Haastattelun perusteella kahdeksalla kotihoidon asiakkaalla on kotiin toimitettava ateriapalvelu ja lopuilla päivittäisen ateriasaannin hoitivat omaiset tai valmisaterioita tuotiin kaupasta. Päivittäisten aterioiden valmistukseen ja aterioiden esille laittoon apua tarvitsi yli puolet tutkittavista. Aterioiden esille laittamiseen apua tarvitsi tutkimukseen osallistuvista kotihoidon asiakkaista kymmenen ja yhdeksän pystyi siihen itsenäisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella lähes puolella tutkittavista kotihoidon asiakkaista oli hyvä ravitsemustila ja vastaavasti toisella puolella oli ongelmia ravitsemuksen kanssa. Kotona asuvan ikääntyneen ravitsemusongelmiin on kiinnitettävä huomiota jo aikaisessa vaiheessa. Tarjotaan useita pieniä aterioita päivässä, lisätään ruuan energiatiheyttä, välipaloja aterioiden välissä ja huomioidaan aamu- ja iltapalojen tärkeys.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076842
www.theseus.fi/bitstrea...en_sonja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotettiin Kotihoito Lähellä Oy:lle lääkehoitosuunnitelma. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli tuottaa lääkehoitosuunnitelma mikä kuvaa lääkehoidon toteutumisen yrityksessä esim. vastuunjako. Lääkehoitosuunnitelma on laadittu ohjaamaan henkilöstön lääkehoitotyötä sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen. Lääkehoitosuunnitelma parantaa kotihoidon asiakkaiden asiakasturvallisuutta. Lääkehoitosuunnitelma on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön turvallinen lääkehoito oppaan mukaan. Opinnäytetyö toteutettiin marraskuu 2017-Huhtikuu 2018 välisenä aikana. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen projekti. Lääkehoito suunnitelma on tehty yhteistyössä yrityksen työntekijöiden sekä eri yhteistyö tahojen kanssa. Lääkehoitosuunnitelma on opinnäytetyön liitteenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179049
www.theseus.fi/bitstrea...ki_valto.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden kokemuksia kotihoidon palveluista ja siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä palveluiden käyttöön. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Rauman kotihoidon käyttöön ikääntyneiden kokemuksista kotihoidon palveluista ja niiden vastaamisesta heidän tarpeisiinsa. Tutkimus oli lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimus sisälsi kvalitatiivisia piirteitä. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Kyseessä oli metodinen triangulaatio, jonka avulla pyrittiin poistamaan tiedonkeruun aukkoja. Opinnäytetyön kohderyhmäksi valikoituivat kotona asuvat yli 65-vuotiaat ikääntyneet, jotka olivat säännöllisen kotihoidon asiakkaita ja heillä oli voimassa oleva hoito- ja palvelusuunnitelma. Opinnäytetyö suoritettiin otantatutkimuksena, jossa perusjoukkoa edustavaksi otokseksi valikoitui 30 ikääntynyttä. Osallistuneet ikääntyneet valittiin systemaattisen otannan avulla. Vallitsevien Covid- 19 rajoitusten vuoksi, aineistonkeruun suoritti kolme Rauman kotihoidon työntekijää. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 21 kappaletta. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Microsoft Tixel10- tilastointiohjelman avulla ja avoimet kysymykset sisällön analyysin avulla. Kyselytutkimuksessa nousi esiin hyvin selkeitä tuloksia, vaikka otanta olikin hyvin niukka, eikä tuloksia voida näin ollen yleistää. Tuloksien perusteella saadaan kuitenkin vahvoja viiteitä siitä, että ikääntyneiden saamat kotihoidon palvelut vastaavat heidän tarpeitaan ja he ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Joskin osa ikääntyneistä kokee tyytymättömyyttä kotihoidon palveluihin ja mahdollisuuteen vaikuttaa niihin. Pieni osa on kieltäytynyt heille tarjotuista palveluista, koska ne eivät vastaa heidän tarpeitaan tai palvelut ovat liian kalliita. Tutkimuksen avulla toimeksiantajan on mahdollista kehittää toimintaansa ja palveluitaan yhä enemmän vastaamaan ikääntyneiden tarpeita.