Hakutulokset
- Näytetään 1 - 31 / 31
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110119100
www.theseus.fi/bitstrea...rin_Jari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tarkoituksena oli selvittää kaasuntankkausaseman tarpeellisuutta Raumalla tekemällä kysely lähialueen kuljetusyrityksille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään kuljetusyritysten halukkuutta siirtyä käyttämään kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ja millaisella aikataululla tämä siirtymä voisi tapahtua. Tutkimuksen tilasi Rauman kaupunki, ja kyselytutkimus tehtiin lähettämällä sähköpostilla sähköinen kysely Raumalla liikennöiville kuljetusyrityksille. Kyselyssä selvitettiin yritysten ajoneuvokalustoa ja ajettavia kilometrejä, sekä heidän näkemystään kaluston vaihtamisesta kaasukäyttöiseksi ja asioista mitkä estävät niiden käyttöönoton. Kyselyn vastauksista selvisi, että noin puolella yrityksistä olisi kiinnostusta siirtyä käyttämään kaasukäyttöisiä ajoneuvoja mahdollisuuksien rajoissa. Suomessa oleva kaasuntankkausasemien verkosto on kuitenkin liian harva vielä, eikä Raumalle mahdollisesti rakennettava kaasuntankkausasema auttaisi kuin osittain ajojen suuntautuessa pääasiassa ympäri Suomea. Vastausten perusteella laskettiin arvio millaista kaasuntankkausaseman käyttö voisi olla sen alkuvaiheessa. Nämä tulokset annettiin kaasuntankkausasemaan mahdollisesti investoivalle yritykselle tukemaan heidän investointipäätöstään.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019320
www.theseus.fi/bitstrea...la_taija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Yritys X:lle työkalu, joka auttaisi hyödyntämään tuotteille jo aikaisemmin laskettuja hiilijalanjälkiarvoja myyntitilanteessa. Osana työtä tehtiin myös selvitys eräiden muiden yritysten ympäristöviestinnästä. Hiilijalanjälkiä Yritys X:lle on laskettu vuonna 2010 erään hankkeen yhteydessä VTT:n (Teknologian tutkimuskeskus) toimesta. Hankkeessa kehitettiin Yritys X:n ekologista kalustemallistoa, jossa keskitytään tuotteiden ekologisuuteen ja turvallisuuteen. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös hiilijalanjälkeä käsitteenä, sillä sen määritelmä vaihtelee yhä lähteestä riippuen. Opinnäytetyössä esiteltyjen työkaluehdotusten tarkoituksena on esittää hiilijalanjälkiarvot helposti lähestyttävällä ja ymmärrettävällä tavalla asiakkaalle, jota tuotteiden hiilijalanjäljen kiinnostavat. Työkalua suunniteltaessa päädyttiin siihen, että eri tuotteiden hiilijalanjälkiarvojen vertailu keskenään on selkein tapa esittää asia myyntitapahtuman aikana. Jotta arvot ovat vertailukelpoisia, tulee tuotteiden hiilijalanjälkien olla laskettu samalla tavalla. Eri laskutavat tekevät esimerkiksi eri yritysten tuotteilleen laskemien hiilijalanjälkiarvojen vertailusta vaikeaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627623
www.theseus.fi/bitstrea...en_Robin.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Hiilidioksidi on useilla teollisuudenaloilla tärkeä materiaali, mutta samalla se muodostaa yli 80 prosenttia ilmastolle haitallisista kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen on tällä hetkellä ajankohtainen puheenaihe, nimittäin sillä pystytään tarjoamaan keino pysäyttää hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä sekä myös mahdollisesti kääntää se laskuun. Opinnäytetyössä selvitettiin hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksia teollisuudessa. Lisäksi työssä käytiin läpi markkinoilla olevien tunnetuimpien hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisjärjestelmien toimintatekniikat, joita ovat polton jälkeinen talteenotto, polttoa edeltävä talteenotto, sekä happipoltto. Työssä esiteltiin kolme isointa toimijaa maailmalta, jotka jo hyödyntävät kyseisiä järjestelmiä, kyseiset toimijat ovat CarbonFree, Carbon Clean ja LanzaTech, sekä tehtiin myös katsaus Satakunnan alueen mahdollisuuksista hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä. Työ toteutettiin Satakunnan Ammattikorkeakoululle selvitystyönä. Tietoa etsittiin artikkeleista, www-sivuilta ja raporteista sekä ottamalla yhteyttä Pori Energiaan. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen teollisuudessa ovat keskeisiä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja niillä on merkittävä rooli kestävän ja vähähiilisen tulevaisuuden rakentamisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185490
www.theseus.fi/bitstrea...en_Sofia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tuulivoima on lisääntynyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa huomattavasti viimevuosien aikana. Kasvavaan suosioon on vaikuttanut pyrkimys uusiutuvan energia lisäämiseen ja sitä kautta energiaomavaraisuuteen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Tuulivoimalan käyttöikä vaihtelee 25–30 vuoden välillä ja on tärkeää, että tuulivoimalla pystytään kattamaan myös tuulipuiston rakentamisen aikana syntyvä hiilijalanjälki. Opinnäytetyössä luotiin laskentapohja tuulivoimapuiston infratöiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Laskentapohja toteutettiin ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ja hiilijalanjäljen laskentaan liittyvien standardien mukaisesti. Täysimääräisesti ympäristöministeriön ohjeita ei kuitenkaan voitu soveltaa infrarakentamiseen. Työn pohjaksi luotiin Excel-laskentapohja, joka antaa työkalun kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen myös tulevaisuudessa. Laskenta suoritettiin case tuulivoimapuistolle, jonka infratyöt koostuvat gravitaatio-, paalu-, ja kallioankkuriperustustöistä sekä tiestön rakentamisesta ja kaapeloinnista. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämällä yrityksen vanhaa Excel-pohjaa uutta tarvetta vastaavaksi. Työn alussa tutustuttiin case tuulivoimapuiston toimintaan ja siitä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Toiminnasta aiheutuvista päästöistä kerättiin dataa mahdollisimman kattavasti. Päästökertoimet kerättiin erilaisista saatavilla olevista tietokannoista. Tuloksena saatiin luotua yritykselle laskentapohja tuulipuiston suurimpien kasvihuonekaasupäästölähteiden tarkkailuun. Case tuulivoimapuiston osalta todettiin koko puiston infratöiden hiilijalanjäljen kattavan 1526 keskivertosuomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen. Perustustöiden osalta suurimpana ympäristökuormittajana on betonointi. Betonointi kattaa yli 70 % päästöistä gravitaatio ja paaluperustuksen kohdalla ja loput noin 30 % päästöistä jakautuu muiden perustustöiden välille. Perustustyypeistä paaluperustuksella on tulosten perusteella suurin hiilijalanjälki, johon suurimpana vaikuttajana on paaluista aiheutuvat päästöt. Kallioankkuriperustuksessa hiilijalanjälki on pienin. Kallioankkuriperustuksessa kuitenkin hyödynnetään paljon enemmän suuripäästöistä juotosbetonia, joka nostaa perustustyypin hiilijalanjälkeä. Laskennasta saatu hiilijalanjälki kerätyn datan ja päästökertoimien perusteella on suuntaa antava. Hiilijalanjälkilaskenta on suuri töinen, joka vaatii paljon erilaista dataa, rajauksia ja aikaa.
Nationell energi- och klimatstrategi : statsrådets redogörelse till riksdagen den 20 mars 2013 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810203612
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jyrki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos ovat nykyään luonnon suurimpia ympäristöuhkia. Kasvihuoneilmiön aiheuttavat ilmakehän sisältämät ns. kasvihuonekaasut, jotka tehokkaasti absorboivat maanpinnan lähettämää pitkäaaltoista lämpösäteilyä, mutta eivät estä auringonsäteilyn kulkua maan pinnalle. Osa auringonsäteilystä imeytyy maan pinnalle lämmittäen maan pintaa ja osaa heijastuu takaisin avaruuteen. Maan pinnalle tuleva säteily on pääasiassa näkyvää valoa. On oletettu, että kasvihuoneilmiö nostaa maapallon keskilämpötilaa 1-3,5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Kasvihuonekaasuiksi luokitellaan: hiilidioksidi, metaani, vesihöyry, dityppioksidi, hiilivedyt, hiilimonoksidi ja typen oksidit. Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kuten esimerkiksi Kioton pöytäkirjan avulla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomi tulee panostamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. Porin alueella on tehty erityyppisiä toimenpiteitä. Porin kaupunki on tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen. Tämä insinöörityö tehtiin Prizztech Oy:n Energia- ja Ympäristö toimialalle. Projektin tarkoituksena on tehdä Porin seutukunnalle ilmasto-ohjelma. Yhtenä projektin osana, joka on myös insinöörityöni aihe, on tehdä kysely ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Kyselyn tekemisen apuna on käytetty tietokoneohjelmaa, jonka nimi on Zef Solutions. Kysely on julkaistu internetissä, mikä mahdollistaa sen että ihmiset pystyvät ottamaan siihen osaa. Kyselyn vastaukset analysoidaan lopputyössäni. Vastausten perusteella on myös tarkoitus antaa parannus ehdotuksia, jotta ilmastonmuutosta pystyttäisiin hidastamaan. Kyselyn aihealueet olivat: taustatiedot, liikkuminen, laitteiden hankinta, jätehuolto, energian käyttö ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Taustatietojen perusteella kyselyyn otti osaa enemmän miehiä kuin naisia. Suurin kyselyyn osaa ottanut ikäryhmä oli 46-60 vuotta täyttäneet henkilöt. Liikkumiseen liittyvissä asioissa kyseltiin, että mitkä tekijät vaikuttavat auton hankintaan. Huomattavaa oli, että ihmiset miettivät tarkasti autonhankintaa tehdessään esimerkiksi polttoaineen hintaa ja kulutusta ja muita seikkoja, jotka liittyvät autonhankintaan. Kyselystä ilmeni myös, että ihmiset käyttävät harvoin kimppakyytiä ja bussia työmatkoihin. Laitteiden hankintaa koskevissa kysymyksissä oli merkittävää havaita, että ihmiset paneutuvat laite hankintaa tehdessään laitteen laatuun ja energiankulutukseen. Jätehuoltoon liittyvissä asioissa ilmeni hyvin, että ihmiset ovat sisäistäneet kierrättämisen ja lajittelun tärkeyden. Energian käyttöön liittyvissä asioissa tiedusteltiin esimerkiksi lämmitykseen, valaistukseen ja kulutukseen liittyviä asioita. Osiossa ilmeni, että yleisin lämmitystapa on sähkölämmitys, mutta myös puun ja kaukolämmön osuus oli merkittävä. Myös energiaa säästävien laitteiden käyttö oli runsasta. Ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä kyseltiin yleisellä tasolla ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Merkittävää oli havaita, että suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä tiesi, että mikä on kasvihuoneilmiö ja mitkä ovat yleisimmät kasvihuonekaasut.
Ilmaston muuttajat Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205772
www.theseus.fi/bitstrea...ri_teija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ilmastolain (423/2022) uudistuminen astui 1.3.2023 voimaan, ja sen myötä kunnille tuli velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Velvoite pyrkii vahvistamaan kuntien ilmastotyötä. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelma viimeistään 2025–2029 valtuustokauden aikana. Opinnäytetyössä käsiteltiin kuntien ilmastojohtamista ja ilmastosuunnitelman laatimista, ja tapausesimerkkeinä toimivat Eura ja Kokemäki. Opinnäytetyö tehtiin osana ympäristöministeriön rahoittamaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hanketta. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen tuotos, joka perustuu pääosin kerättyyn aineistoon ja henkilöhaastatteluihin. Aineistoa kerättiin eri viranomais- sekä asiantuntijatahojen hallinnoimista verkkolähteistä ja julkaisuista. Lähteet valikoituivat luotettavuuteen ja ajankohtaisuuteen perustuen. Haastattelut suoritettiin Euran ja Kokemäen yhteyshenkilöille. Eurassa ja Kokemäellä on aloitettu aktiivisesti ilmastotyötä, ja kunnat ovat halukkaita kehittämään omaa ilmastojohtamistaan. Kunnissa on laadittu ilmasto- ja ympäristötoimiin perustuvat ohjelmat, jotka ohjaavat kuntien toimia ilmastotyössä. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kuntien tulee täydentää ohjelmiaan, jotta ne täyttävät ilmastolain vaatimukset. Kunnille laadittiin toimintamallit, joiden mukaan kunnat voivat kehittää ilmastojohtamista ja ilmastotyötä. Kuntien ilmastosuunnitelmien laatiminen on monitahoista työtä. Resurssien takaamiseksi kunnat voivat hyödyntää erilaisia rahoituskanavia ja tukiverkostoja. Ilmastosuunnitelmat voidaan laatia myös yhteistyönä kuntien kesken, jolloin saadaan jaettua vaadittavien resurssien määrää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097889
www.theseus.fi/bitstrea...en_Henri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä laskettiin hiilijalanjälki Talo Harmajan omakotitaloon Porin asuntomessualueella 2018. Laskennan tarkoituksena oli tarkastella suunnitelmista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Laskentaa varten luotiin materiaaliluettelo. Siitä saatiin materiaalimäärät ja niiden massat. Laskenta suoritettiin Ympäristöministeriön julkaisemalla Rakentamisen vähähiilisyyden arviointityökalun luonnoksella vuodelta 2018. Tuloksena laskennasta saatiin jokaiselle rakennusosalle oma hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki. Vertailtavuutensa vuoksi lopputulos ilmoitettiin neliömetrikohtaisena kasvihuonekaasupäästönä. Päästöt ilmoitettiin erikseen hiilijalanjäljelle ja hiilikädenjäljelle. Laskennan lopputuloksesta voitiin päätellä, että rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat tavanomaisella tasolla, ja päästöihin olisi voitu parhaiten vaikuttaa eri materiaali- ja suunnitteluvalinnoilla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092720499
www.theseus.fi/bitstrea...en_Valma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä on tarkasteltu julkisen liikenteen optimoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Satakunnan alueella. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat hiilidioksidista, metaanista ja dityppioksidista. Julkisen liikenteen optimoinnin keinoja ovat julkisen henkilötieliikenteen käyttöasteen kasvattaminen ja matkaketjuratkaisujen ja kutsuliikenteen kehittäminen. Henkilötieliikenteen päästöjä liikennemuodoittain on laskettu kolmella eri liikenteen päästöihin ja autoiluun tarkoitetulla laskurilla: Suomen ilmastopaneelin Autokalkulaattori, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Kulkuri ja Lahden kaupungin CitiCAPhankkeen mobiilisovelluksen päästökertoimet. Linja-autojen polttoaineiden kulutuksen ja hiilidioksidiekvivalenttina ilmoitettujen päästöjen yhteenveto on esitetty opinnäytetyössä Teknillisen korkeakoulun Autotekniikan laboratoriossa tehtyjen linja-autojen polttoainekulutusmallinnuksien ja Motivan julkaiseman Suomen markkinoiden energialähteiden ominaisuuksien taulukkojen pohjalta. Satakunnan alueelta on tehty yhteenveto vuodelta 2019 henkilöautoilun ja linja-autoliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Yhteenveto sisältää tiedot 17 satakuntalaisen paikkakunnan osalta. Hiilidioksidiekvivalenttina ilmoitetut päästöt ovat olleet vuonna 2019 henkilöautoilun osalta 12 kertaa suuremmat kuin linja-autoliikenteen päästöt. Opinnäytetyössä käytetyn henkilöliikenteen kolmen eri päästölaskurin antamien arvojen välillä on hyvin pieniä eroja hiilidioksidiekvivalentin laskennassa. B0-dieselin käyttö henkilötieliikenteessä on vähiten ilmastoystävällistä, kun taas raideliikenne on selkeästi ilmastoystävällisin liikennemuoto.
Government report on the National Energy and Climate Strategy for 2030 : (unofficial translation) Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732100
www.theseus.fi/bitstrea...io_Pipsa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Alfa Laval Aalborg Oy:n kanssa ja työn keskeisenä tavoitteena oli tutkia liiketoiminnan kuljetusketjun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Toimeksiantajan tavoitteena oli herättää ajatuksia kuljetusten aiheuttamista päästöistä sekä lisätä tietoisuutta kyseisestä aiheesta. Toimeksiantajan toiveena oli saada tarkempaa tietoa päivittäisten toimitusten päästöistä ja tämän työn tulokset toimivat suuntaa antavina arvioina kuljetusten hiilijalanjäljestä. Työn tarkoituksena on tuoda tietoutta kuljetusketjun ja eri kuljetustyyppien hiilijalanjäljestä ja laskentaperusteista, sekä luoda alustavaa pohjaa kuljetusketjun hiilijalanjäljen seurannalle ja mittaamiselle kohdeyrityksen liiketoiminnassa. Työssä kerättiin tutkimusdataa kuljetusliikkeiltä sekä kirjallisten kyselyiden että myös lyhytmuotoisten haastatteluiden muodossa. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää mitkä eri tekijät vaikuttavat kuljetusten aiheuttamiin päästöihin ja miten päästöjä pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään. Tutkimustyö perustuu sekä empiiriseen ennakkoaineistoon että myös kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksiin, kuljetusmuodoista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja energiamuotoihin. Kerätyn tutkimusaineiston perusteella, suurin osa toimeksiantajan valitsemista kuljetusliikkeistä omaa samoja arvoja ja tavoitteita toimeksiantajan kanssa, päästöjen vähentämisen sekä kestävän kehityksen saralla. Vertailussa toiset kuljetusliikkeet tarjosivat kattavaa dataa, ja toisilla oli vielä parantamisen varaa, sillä tarpeeksi todenmukaista ja ajankohtaista päästödataa ei vielä nykyisten järjestelmien avulla pystytty keräämään. Tutkimuksen suorittamiseen ja datan keräämiseen toi haasteita myös se, että osa kuljetuspalveluista on useamman välikäden tarjoamia kuljetuksia, alihankkijoita, joilla ei vielä ole käytössään nykyaikaista kuljetusten varaus ja seurantajärjestelmää. Tutkimuksen loppupäätelmät johtivat siihen faktaan, ettei lopullista kuljetuksista aiheutunutta päästölaskelmaa voida vielä tällä teknologialla laskea, mikäli kuljetuksien toteuttajana toimii useampi toimija, joiden järjestelmät eivät kommunikoi ajantasaisesti keskenään. Tutkimuksen päätelmissä pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, joiden avulla voidaan vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515463
www.theseus.fi/bitstrea...a_Emilia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The goal of this thesis was to make a list of waste management procedures that would help hospital districts to get closer to achieving their carbon neutrality goal. This thesis dealt with the carbon footprint, circular economy and carbon neutrality. Directives and legislation that affect health care services and healthcare special waste were also discussed about in this thesis. A waste management survey was done in addition to the thesis. The survey was sent to eight different hospital districts, five of which answered it. The purpose of the survey was to get some more information on the waste management of different sized hospitals and hospital districts as well as possible improvement ideas for waste management. Hospital districts are constantly trying to find ways to improve their carbon footprint and waste management. Changes need to be done in f.ex. waste management logistics, plastic collection, sorting and utilization, minimizing medicine and food waste and staff guidance. Replacement of single-use products brought up a lot of different opinions and point of views. A table at the end of the thesis shows changes that need to be applied to healthcare waste management and some things regarding the changes that need to be considered as well. The table as well as waste management improvements discussed in the thesis will help hospital districts in achieving their carbon neutrality goal.