Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 371
- Siirry seuraavalle sivulle
Yksinkertaista : kymmenen käytännöllistä tapaa puhdistaa sielu roinasta Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010656
www.theseus.fi/bitstrea...nen_satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten omaiset kokevat muuttuneen arjen ja siinä jaksamisen läheisen aivovamman jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hyödynnettävää tietoa omaisten arjessa jaksamisesta ja heidän voimavaroistaan Satakunnan aivovammayhdistys ry:lle. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan aivovammayhdistys ry:n kanssa. Tiedonantajina olivat omaiset, joiden läheisellä oli diagnosoitu aivovamma. Tutkittavien henkilöiden lukumäärä oli 50. Kyselyyn vastasi 19 aivovammautuneen omaista. Opinnäytetyö oli pääosin kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Vastaukset analysoitiin sekä sisällön analyysilla että Tixel-taulukko-ohjelmalla. Tutkimustulokset osoittivat, että tutkittavien henkilöiden kokemukset arjesta ja siinä jaksamisesta läheisen aivovamman jälkeen olivat melko samanlaisia. Tutkittavat henkilöt kokivat arjen muuttuneen ja aivovamman vaikuttaneen heidän elämään melko paljon. Tutkimukseen vastanneet nostivat esille uupumisen, työmäärän lisääntymisen ja läheisestä huolehtimisen. Vastaajat kokivat arjessa ongelmakohdiksi erilaiset tunnereaktiot ja aivovammaan liittyvät vaikeudet. Läheisen aivovammalla oli myös kohtalainen vaikutus perheen rooleihin. Tutkittavien henkilöiden iällä, sukupuolella, suhteella aivovamman saaneeseen tai aivovamman vaikeusasteella ei ollut vaikutusta tutkimustuloksiin. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset eivät ole kovinkaan yleistettävissä, koska tutkimusjoukko oli melko pieni ja tutkimus toteutettiin vain Satakunnan alueella. Tuloksista pystyi kuitenkin saamaan hyvän kuvan aivovamman omaisen kokemuksista ja jaksamisesta arjessa Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia, miten omaisia voisi tukea paremmin arjessa ja millä keinoilla voisi auttaa heidän arjessa jaksamistaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251582
www.theseus.fi/bitstrea...ne_sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman kaupungin erään tehostetun palveluasumisyksikön hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitajien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella. Kysely koostui kolmesta osiosta, taustatiedoista, työhyvinvoinnin edistävistä ja heikentävistä tekijöistä sekä hoitajien kokemuksista omasta työhyvinvoinnistaan. Aineisto kerättiin lokakuussa 2018 kaikilta hoitajilta (N=30), joilla oli vähintään kuuden kuukauden työkokemus kyseisessä yksikössä. Kyselyyn vastasi 21 hoitajaa, jolloin vastausprosentti oli 70%. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin lukumäärinä. Tuloksia havainnollistettiin kuvioilla ja taulukoilla. Avoimien kysymysten vastaukset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan ja esitettiin kukin oman osa-alueen yhteydessä. Tulosten mukaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat hyvä ilmapiiri, tasapuolinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus, positiivisen palautteen saaminen ja autonominen työvuorosuunnittelu. Heikentäviksi tekijöiksi vastaajat kokivat kiireen, työn raskauden, jatkuvat työyksikön muutokset ja oman terveydentilan heikkenemisen. Vastaajista viisi koki työhyvinvointinsa parantuneen viimeisen vuoden aikana ja osa (n=8) koki sen heikentyneen. Jatkossa kyselyä voitaisiin hyödyntää muissa Rauman kaupungin yksiköissä, jotta saataisiin tietoa kunkin yksikön työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulosten perusteella voitaisiin tutkia myös erilaisia keinoa, miten työhyvinvointia voitaisiin parantaa ja millä keinoilla ehkäistäisiin työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604234887
www.theseus.fi/bitstrea...la_Elina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien kokemuksia palveluseteleiden käyttämisestä, palveluseteliyrittäjien toiminnasta ja heidän tuottamistaan palveluista sekä palveluseteleiden käytön tuomista vaikutuksista omaishoitajana jaksamiseen. Tavoitteena oli löytää mahdollisia palvelusetelitoiminnan kehitystarpeita ja sitä kautta auttaa toimeksiantajaa parantamaan omaishoitajien tyytyväisyyttä palveluseteliyrittäjiin sekä heidän tuottamiin palveluihin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Rauman kaupungin vanhuspalveluiden kanssa. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Kysely suunnattiin yli 65- vuotiaiden omaishoitajille, jotka olivat valinneet omaishoidontuen joko osittain tai kokonaan palvelusetelit käyttöönsä. Kysely toimitettiin satunnaisesti viidellekymmenelle omaishoitajalle ja kyselyn vastausprosentiksi saatiin 86,5 prosenttia. Suurin osa omaishoitajista oli tyytyväinen ostamiensa palveluiden palveluntuottajiin. Palveluntuottajilta kaivattiin lisäinformaatiota niin palveluista kuin myös henkilökunnan koulutuksesta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet omaishoitajat kokivat palveluseteleiden käyttämisen auttaneen heitä jaksamaan paremmin omaishoitajana. Omaishoitajat kaipasivat kotiin saataville lisää apuja, henkistä tukea, kuuntelijaa ja ymmärtäjää. Fyysinen apu, henkinen tuki sekä vapaa-ajan mahdollisuudet olivat pääpainoina omaishoitajien vastauksissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179196
www.theseus.fi/bitstrea...nenTarja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli ikääntyneiden hoitajien työssä jaksaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti yli 55v työssä jaksamiseen. Tutkimus oli laadullinen ja narratiivinen tutkimus. Tutkimuksen toteutus tapahtui vuosina 2012 ja 2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden työntekijöiden itsensä kokemana työssä jatkamista. Tavoitteena oli saada yksilöllistä, käytännönläheistä tietoa koskien tutkimuskysymyksiä. Tutkimuksen toteutin Tehy-lehden, Super-lehden ja Keski-Satakunnan Terveydenhuollon kuntayhtymän viikkotiedotteissa olleiden ilmoitusten kautta. Sähköpostiini sain 12 vastausta, kaikki vastaajat olivat naisia hoitoalalta. Kirjoittajat saivat vapaamuotoisesti kertoa kokemiaan asioita kysymysten pohjalta. Tutkimuksen tuloksia olivat: Työssä jatkamista edistivät ikäjohtaminen, iän tuomien seikkojen huomiointi ja työolosuhteiden sovittaminen ikääntyneelle sopiviksi. Hyvä työilmapiiri ja tasa-arvoinen, oikeudenmukainen johtaminen olivat tärkeitä asioita. Työnimua ja työniloa koettiin parhaimmillaan sekä kollegiaalisuutta työtovereita kohtaan. Samoin oma positiivinen asenne ja voimaannuttava lähiyhteisö ja vapaa-aika auttoivat jaksamaan työelämässä. Negatiivisesti jaksamiseen vaikuttivat jatkuvat muutokset, elinikäinen oppiminen, koskien tietotekniikkaa. Huono, epäoikeudenmukainen johtajuus ja huono työilmapiiri, pahimmillaan ageismi ja työpaikkakiusaaminen toivat uupumista työhön. Raskas fyysinen työ, henkisesti raskas työ ja käytöshäiriöiset asiakkaat toivat jaksamisongelmia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269887
www.theseus.fi/bitstrea...mi_mikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella uudenlainen työaikajärjestelmä ja tutkia työaikajärjestelmän toimivuutta työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta. Tilaaja oli määritellyt, että työaikajärjestelmässä töitä tehtäisiin kuutena päivänä viikossa ja työaikaa tasattaisiin joka neljäs viikko pitämällä vapaata. Tarkoituksena oli tuotannon käyttöasteen nostaminen ja vastineeksi tehdylle työmäärälle säännöllisen pidemmän vapaa-ajan tarjoaminen työntekijöille. Tutkimuksessa laadittiin työaikajärjestelmä yhdelle tilaajayrityksen tilikaudelle. Samalla selvitettiin lomien ja vapaapäivien vaikutus työajan tasaantumiseen. Uusi työaikajärjestelmä noudatti 3+1 –periaatetta, jossa kolme ensimmäistä viikkoa työskenneltiin 9 tuntia päivässä maanantaista lauantaihin ja neljännellä viikolla pidettiin vapaata. 3+1 –työaikajärjestelmästä järjestettiin kokeilujakso, joka sisälsi kaksi 3+1 –jaksoa peräkkäin. Kokeilujaksoon osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautetta, jonka tarkoituksena oli saada selville työntekijän jaksaminen ja töiden sujuvuus 3+1 –työaikajärjestelmässä. Puolet kokeiluun osallistuneista piti työaikajärjestelmää hyvänä ja olisi ollut valmis jatkaman työskentelyä 3+1 –työaikajärjestelmässä. Loput eivät joko pitäneet työaikajärjestelmää hyvänä tai eivät osanneet sanoa haluaisivatko jatkaa. Työnantajan puolelta etua saavutettiin etenkin lauantain käyttöasteen nousun osalta. Tuotannon läpimenoaikoihin tai käytettäviin tuntimääriin ei kokeilujaksolla havaittu olevan vaikutusta. Kokonaisuutena 3+1 –työaikajärjestelmän suunnittelu ja kokeilu oli onnistunut tutkimus, jonka laajempaa käyttöönottoa voi tilaaja jatkossa harkita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417288
www.theseus.fi/bitstrea...ha-pekka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tehosairaanhoitajien työhyvinvointia ja sen merkitystä työssäjaksamiseen, sekä työhyvinvoinnin tukemisen keinoja. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tehohoitotyötä tekevien sairaanhoitajien työhyvinvoinnista ja sen merkityksestä työssä jaksamiseen. Tavoitteena oli myös tuottaa kehittämisehdotus, miten teho-osastolla työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan tukea yksittäisen työntekijän sekä koko työyhteisön toimesta. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston haku suoritettiin syksyllä 2015 ja alkuvuodesta 2016. Aineisto hankittiin Medic, Melinda, Theseus ja Finna tietokannoista, sekä manuaalisen haun kautta hakusanojen avulla. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen lähdeaineisto muodostui yhteensä neljästä julkaisusta, joista kolme oli pro gradu- tutkielmia ja yksi AMK- opinnäytetyö. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä ja niistä koottiin taulukko. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan työhyvinvoinnilla on merkitystä tehosairaanhoitajien työssä jaksamiseen, mutta sen lisäksi myös potilaiden hoitoon ja hoidon tuloksiin. Tärkein työssä jaksamista edistävä tekijä on työtyytyväisyyden kokeminen työssä. Työtyytyväisyyden kokemiseen vaikuttavat erilaiset tehohoitotyössä koetut kuormitustekijät. Työhyvinvointia edistäviä ja tukevia keinoja tulosten perusteella olivat hyvä ja kannustava johtaminen, hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus työyhteisön kesken, huumorin käyttäminen työssä, mahdollisuus autonomiaan sekä yksilövastuisen hoitotyön toteuttamiseen omassa työssä Kirjallisuuskatsauksen avulla tuotettiin kehittämisehdotus työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi teho- osastolla. Kehittämisehdotuksena esitettiin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvän learning cafe- tapahtuman säännöllinen järjestäminen esimerkiksi osastotunnilla tai sisällyttäen learning cafe tyky- päivän ohjelmistoon.