Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 100
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118276
www.theseus.fi/bitstrea...M_NIKLAS.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin Eckart Pigments Ky:lle, joka valmistaa helmiäispigmenttiä Kaanaan teollisuusalueella. Työn tarkoituksena oli kartoittaa Eckart Pigments Ky:n jäteveden käsittelyn nykytila, sekä kartoittaa käytöstä poistetut laitteet ja niiden mahdollinen hyödyntäminen omassa jäteveden käsittelyssä tulevaisuudessa. Työn teoriaosuus koostui jäteveden käsittelyn teoriasta. Ensimmäiseksi selvitettiin, mistä eri prosesseista jätevettä syntyy tehtaan jätevesikaivoihin. Seuraavaksi käsiteltiin kaikkien jätevesikaivojen jätevesimääriä kaivokohtaisesti. Työssä käsiteltiin jätevesianalyysien tuloksia, jotka ulkopuoliset yritykset olivat analysoineet. Joitain kokeita tehtiin myös Satakunnan ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Jätevesinäytteestä tehtiin peruskokeita koulun laboratoriolaitteiden avulla. Osa opinnäytetyön sisällöstä on määrätty salassa pidettäväksi. Ramboll Oy:n ja KVVY Tutkimus Oy:n jätevesianalyysien tuloksia ei tästä syystä julkaista. Lopputuloksena saatiin kartoitettua Eckart Pigments Ky:n jäteveden käsittelyn nykytila, mahdollisuus omalle jäteveden käsittelylle tulevaisuudessa sekä käytöstä poistettujen laitteiden hyödyntäminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401041319
www.theseus.fi/bitstrea...raportti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295352
www.theseus.fi/bitstrea...ri_ville.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli haja-asutusalueen jätevesijärjestelmät ja niiden tyhjentäminen. Työn tarkoituksena oli kerätä selkeä ja kattava tietopaketti aihealueesta sekä suorittaa kyselytutkimus jätevesisäiliöitä Pirkanmaan alueella tyhjentäville yrittäjille. Työ tehtiin tukemaan 1.1.2017 tulevaa muutosta, jolloin työn toimeksiantajalle siirtyy vastuu jätesäiliöiden tyhjennyksistä toiminta-alueellaan Pirkanmaalla. Jätevesien käsittelyä koskevat lait ja säädökset ovat ohjanneet haja-asutuksessa syntyvien jätevesien käsittelyä koko ajan kohti ympäristöystävällisempää asumista. Haja-asutusalueella asumisessa syntyvien jätevesien käsittelylle on olemassa nykypäivänä monia eri vaihtoehtoja. Jätevesisäiliöiden tyhjentäminen muodostaa myös oman erikoisalansa, joka vaatii oikeat työtavat ja –välineet. Työ aloitettiin keräämällä oleellisimmat säädökset ja lait tukemaan työn teoriaa. Teoriaosuuteen kerättiin myös kaikki jätevesien käsittelyjärjestelmävaihtoehdot sekä kuvailtiin niiden toiminnot. Työn teoriaosuudessa keskityttiin myös jätevesisäiliöiden tyhjennysprosessiin sekä siihen vaadittavaan kalustoon. Työ käsitti myös kyselytutkimuksen tyhjennyksiä suorittaville yrittäjille. Puhelimitse tai sähköpostitse suoritettavat toiminta-aluetta, tyhjennyksiä, jäteveden käsittelyä ja kalustoa käsittelevät kyselyt suoritettiin kaikkiaan noin 50:lle yrittäjälle. Kyselytutkimuksella saatiin tärkeää ja hyödyllistä tietoja toimeksiantajalle tulevaa muutosta ajatellen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710345
www.theseus.fi/bitstrea...dZakaria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa kevään 2014 aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida jätevedestä orgaanisia epäpuhtauksia kemiallisella hapenkulutuksella permanganaattimenetelmällä (CODMn) sekä dikromaattimenetelmällä (CODcr). Tuloksia vertailtiin toisiinsa. Työn tarkoituksena oli selvittää menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta. Näytteet otettiin oppilaitoksen keittiön jätevedestä, joka sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja rasvoja. Veden kemiallisella hapenkulutuksella tarkoitetaan sitä hapen määrää, jonka näyt-teessä oleva orgaaninen aine kuluttaa menetelmien mukaisissa olosuhteissa voimakkaan hapettimen läsnä ollessa. CODMn- menetelmässä käytetään hapettimena kaliumpermanganaattia ja CODcr- menetelmässä kaliumdikromaattia, joka kykenee ha-pettamaan orgaanisen aineen lähes täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Siksi viimeksi mainittu menetelmä soveltuu teollisuuden jätevesien analytiikkaan. Määritykset suoritetaan kolvipulloissa, jotka sisältävät tarvittavat reagenssit. Laitoskeittiön jätevedet sisälsivät runsaasti rasvaa ja hiilihydraatteja, jotka näkyivät myös analyysituloksissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301161346
www.theseus.fi/bitstrea...en_Veera.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Työn tarkoituksena oli tutkia Reposaaren jätevedenpuhdistamolla käytettävän saostuskemikaalin ferrisulfaatin optimaalisia syöttöolosuhteita. Puhdistamolta lähtevän veden laatua pyrittiin parantamaan saostuskemikaalin syötön optimoinnilla. Sopivia ajo-olosuhteita saostuskemikaalille etsittiin säätämällä pH-arvoa ja kemikaalin syöttömäärää sekä syöttöpisteitä. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kuppikokeita, joissa etsittiin optimaalinen pH-arvo sekä kemikaalin syöttömäärä. Lisäksi laboratoriossa tutkittiin saostuskemikaalin ja fosfaatin välistä reaktionopeutta. Kokeet suoritettiin huhti-toukokuun aikana 2022. Parhaimmat laboratoriotulokset testattiin puhdistusprosessissa. Koeajojakso toteutettiin kesä-syyskuun aikana 2022, jolloin prosessin pH:ta säädettiin arvojen 6,0–7,5 välillä. Saostuskemikaalia syötettiin arvojen 40–50 l/d välillä. Lopulta prosessiin asennettiin saostuskemikaalin kaksipistesyöttö. Säätöjen välillä tutkittiin monta näytettä ja nähtiin, miten säädöt vaikuttivat jätevesiprosessin tilaan ja puhdistustulokseen. Parhaimmat puhdistustulokset saavutettiin pH-tasolla 6,0, jolloin kokonaisfosforin poistoteho oli 95 % ja kiintoaineen 94 %. Lisäksi hyviä puhdistustuloksia saatiin kaksipistesyötön yhteydessä pH:n ollessa 6,8. Tällöin kokonaisfosforin ja kiintoaineen poistoteho oli parhaimmillaan 95 %. Koeajojakso päätettiin syyskuussa 2022. Prosessin ajoa jatkettiin saostuskemikaalin kaksipistesyötöllä ja pH:n arvolla 6,8. Työn päätyttyä Porin Vesi jatkoi omatoimisesti koeajoa kaksipistesyötöllä ja pH-arvolla 6,0.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188723
www.theseus.fi/bitstrea...inenJuho.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin pintakäsittelylinjojen jätevesilaitoksen kunnossapidon parannuskohteita hyödyntäen luotettavuuskeskeisen kunnossapidon keskeisiä työkaluja. Jätevesilaitoksen laitteet lueteltiin ja luokiteltiin kunnossapidon tarpeen mukaan. Vikaantumisherkille laitteille kuvattiin tarvittavat huoltotoimenpiteet ja – välit. Kemikaalisäiliöiden ja – putkistojen kunnossapito tarpeet määritettiin TUKES:en kemikaalimääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Jätevesilaitoksen raskasmetalli-pitoisuuksista ja pH-tuloksista tehtiin graafisia kuvaajia, joita analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kuvaajista voitiin todeta prosessin suorituskyvyn vaihtelevan eri kunnossapitoon ja prosessihäiriöihin liittyvistä syistä. Näistä kuvaajista luotiin erilliset toimenpide-ehdotukset, joilla voitaisiin parantaa prosessin onnistumista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317938
www.theseus.fi/bitstrea...UrpoJere.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä käsitellään jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella sekä jäteveden käsittelyyn liittyvät lait, asetukset ja säädökset. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma jätevedenkäsittelystä Ristiinan kunnassa sijaitsevalle loma-asunnolle, josta tarvittava selvitys ja jätevesijärjestelmä puuttuivat kokonaan. Opinnäytetyössä perehdyttiin alaan liittyvään kirjallisuuteen sekä määräyksiin. Aineistoa kerättiin käyttäen laadullista menetelmää, jossa pyritään ymmärtämään tutkittavat asiat. Kerättyjen tietojen pohjalta muodostettiin kokonaisuus, jossa kuvataan eri jätevesijärjestelmien toimintaa, niihin liittyvät määräykset sekä ympäristöystävällisyys. Työssä laadittiin loma-asunnon jätevesijärjestelmän toteutussuunnitelma casemenetelmää käyttäen. Tapaustutkimuksen aikana keskusteltiin tilaajan kanssa vaihtoehtoisista jätevesijärjestelmistä. Kohteesta pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkat lähtötiedot, jotta suunnitelman tekeminen ja toteuttaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen edetessä päädyttiin kahteen erilliseen jätevesijärjestelmään kiinteistöllä sijaitsevan päärakennuksen ja rakennettavan rantasaunan toisistaan pitkän välimatkan takia. Jätevesijärjestelmän valinta helpottui huomattavasti myös tilaajan asettamien reunaehtojen takia. Tutkimuksessa tehtiin hankeselvitys, jossa pyydettiin tarjoukset laitetoimittajilta, laitteistojen leikkauspiirrokset, asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Lisäksi tehtiin esiselvityslomake ja päivitettiin asemakuvaan järjestelmien sijainnit sekä korkeusasemat. Opinnäytetyö pysyi aikataulussa vaikka tietojen keräämiseen menikin aikaa enemmän kuin oli varattu. Työn laajuus rajattiin heti alussa. Kokonaisuudessaan työ eteni loogisessa järjestyksessä alusta loppuun, aina suunnitelmien luovutukseen asti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081919534
www.theseus.fi/bitstrea...ma-Kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä perehdyttiin jätevesihuollon varautumiseen ja valmiussuunnitteluun sekä käytiin läpi jätevesihuoltoon kohdistuvia häiriötekijöitä. Työn toimeksiantajana toimi Rauman Vesi. Työ toteutettiin kirjallisena tutkielmana. Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuutta uhkaavia tekijöitä nimitetään häiriötekijöiksi ja ne voidaan jakaa ympäristötekijöihin sekä saatavuus- ja toimintahäiriöihin. Häiriötekijöihin voidaan varautua laatimalla valmiussuunnitelma tai toimintaohjekortit tietyille häiriötilanteille. Toimintaohjeistuksen tarkoitus on tukea ja ohjeistaa toimimista häiriötilanteessa. Opinnäytetyön tuloksena Rauman Vedelle laadittiin toimintaohjekortit liikelaitoksen kriittisten toimintojen todennäköisimmille häiriötilanteille. Toimintaohjekortit tehtiin Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolle, viemäriverkostolle sekä pumppaamoille näiden yleisimpien häiriötilanteiden varalle, joita ovat muun muassa sähkökatkos, putkirikko ja viemäriverkoston tukkeutuminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158186
www.theseus.fi/bitstrea...akeristo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porin Veden jätevedenpuhdistamolla ja tekopohjavesilaitoksella käytettävien prosessimittausanalysaattorien toimintaa eli kuinka hyvin analysaattorien ilmoittamat arvot olivat yhteneviä SFS- standardien mukaisilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla tutkittavia analysaattoreita olivat ammoniumtyppi- ja fosforianalysaattorit sekä kiintoaine- ja pH-mittarit. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella tutkittiin vain pH- mittareita. Seurantajaksot suoritettiin syksyn 2010 ja talven 2011 aikana. Opinnäytetyön tuloksena saatiin tietoa siitä, miten analysaattorien ilmoittavat arvot vastasivat laboratoriossa saatuja tuloksia sekä mikä mahdollisesti vaikutti pitoisuuseroon analysaattorin ilmoittaman arvon ja laboratoriotuloksen välillä. Lisäksi saatiin tietoa siitä, kuinka usein käytettäviä antureita tulisi kalibroida ja puhdistaa.