Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 112
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002182561
www.theseus.fi/bitstrea...imuranta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to pilot ways of working within one of the teams in municipalities Akseli’s home care in order to evolve the team to be more self-directed. The aim of the thesis was to increase the occupational well-being of home care workers as well as job satisfaction. Intensive home care is reported to have increased in all provinces. There is room for improvement in the well-being of the home care staff, and up to half of the workers feel there is not enough time to perform required tasks in a satisfactory manner. Working time autonomy can increase the self-direction of employees, which also increases well-being at work and a sense of control over one's own life. In this thesis, in order to increase the self-direction of teams, the autonomous work-shift planning was introduced as part of Akseli's home care workforce. During the pilot, employees learned how to make autonomous duty rosters. As result, majority of the attendees of this pilot were satisfied in the autonomous work shift planning, thus providing evidence that the pilot was successful. In the future, self-direction could be gradually increased in Akseli's home care. For example, adjustments in the meeting culture allowing each employee to bring their views to the meetings using electronic forms. Also, each employee could in turn act in different roles as a chairman or a secretary. Autonomous work shift planning is also planned to start in the second home care area of the basic association in federation of municipalities Akseli.
Etätöihin siirtymisen vaikutukset organisaatiossa ja henkilöstössä Case yritys-X Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104064278
www.theseus.fi/bitstrea...rvi_Juho.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The thesis examined the effects of moving to telework on personnel and organization in company X. The aim of the study was to gather an answer to the research problem with a qualitative study. The research problem of the thesis was “What were the effects of moving to telework?”. The effects of moving to telework were studied from the perspective of the organization and the perspective of the personnel. The data collection was carried out using interview and survey. The CFO of Company X responded to an interview. Employees of the company’s financial administration responded to the survey. The main themes of the effects of the transition to telework were self-determination and well-being at work. Based on the results of the study, the effects of moving to telework were mostly positive. The work community was perceived to be already self-directed, but the transition to telework made the work community more independent. In terms of well-being at work, the biggest effects were on work ergonomics, because there were no adjustable tables at home.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134723
www.theseus.fi/bitstrea...a_Mirkka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Abstract The theme of the thesis arose from an interest in self - management and the need for a client company to develop self - determination management. The purpose of the thesis was to find out the current state of self – determination and self - determination management of the client company expert team and its supervisor. The aim was to provide development proposals for the development of self-determination and its management. The theoretical part of the study dealt with concepts related to self-determination. In addition, management models related to self-determination were studied and it was explained how self-determination can be developed. New literature on the subject was well available and were mainly used as source material for the theory in this work. The study was conducted as a qualitative study. In the empirical part, the issues raised in the theoretical part of the work were applied. The research material was obtained from the target work community through an interview and a survey. The obtained research material was analysed, and the functionality and challenges of self-determination were found out from the point of view of the team and the supervisor. The research material was summarized and an understanding of the current state of self-determination was obtained. Based on the results of the research, it became clear that the target work community already uses some of the methods typical of self-determination. However, the company needs to better clarify what self-determination means in daily activities. Attention should be paid to functional structures in order to clarify responsibilities, develop independent decision-making in order to increase agility and strengthen intrinsic motivation, and improve self-determination.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711589
www.theseus.fi/bitstrea...kko_eija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli työhyvinvoinnin kehittäminen työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka tavoitteena oli saavuttaa henkilökunnan tietoisuus siitä, mitä oma toiminta ja vastuu merkitsee omaan työhyvinvointiin ja koko henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Tarkoituksena oli lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauslomien määrää sekä henkilöstön vaihtuvuutta. Työhyvinvointia työntekijän näkökulmasta tutkittiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuksia valittiin seitsemän (n=7). Kirjallisuuskatsauksessa nousi paljon tekijöitä, jotka vaikuttivat työntekijän toiminnassa työhyvinvointiin. Tutkimuksista nousi 92 vaikuttavaa tekijää, joista valittiin viisi eniten esiintynyttä teemaa: vuorovaikutus, tehtäväkuva, palaute, luottamus ja toimiva työyhteisö. Toimintatutkimuksessa toteutui tutkimus ja toiminta samanaikaisesti, jolloin kehitettiin käytännön työelämässä toimivien ihmisten oman työn tutkimusta ja kehittämistä. Työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavien teemojen kehittämiseksi järjestettiin työpajapäivä. Työpajassa työntekijät pohtivat viidessä ryhmässä toimenpiteitä ja tavoitteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijät pohtivat työyhteisön ongelmia teeman toteutumisen estämiseksi ja vahvistavia toimenpiteitä teeman toteutumiseksi. Työntekijät pohtivat myös omaa toimintaansa. Työntekijät löysivät itse ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi, ja siten sitoutuvat muutokseen. Toimintatutkimuksella tähdättiin muutokseen, joka on pysyvä. Työntekijät olivat tietoisia siitä, mitä ongelmia työyhteisössä oli. Jokaisen teeman kohdalla nousi esille samoja ongelmia, jotka estivät teeman toteutumista. Samankaltaisia asioita nousi teemaa vahvistavina tekijöinä ja oman toiminnan arvioimisessa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousi kommunikaation lisääminen, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, vastuunotto työstä, palautteen antamien ja vastaanottaminen, me-henki ja perehdytys.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129314
www.theseus.fi/bitstrea...ia_Koski.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to find out the clearness of companys roles and how the clearness of the roles could be improved. The purpose was to find substantial ideas to make the roles more clear, so that the people in the company could work more self-directing way, more efficient and more flexible. That would make the personnel expe-rience better and that way also the customer experience would improve when doing seems efficient and customer service is good. The theory is including things like project in general level and the different roles that project includes. It also includes things from the roles in more general ways and what is the meaning of roles in workplace. It also includes issues from self-directing and multiple skilling as a talent. In the survey were asked opinions regarding the roles and roles clearness from the companys employees. They were also asked to give ideas of making the roles better and more clear. The link to the survey was sent to all employees in the company. At the end of the thesis I collected the results and gave development and tracking sug-gestions. The results shows that the roles aren’t clear to everyone and that should be made more clear.The development suggestion was to make a worksheet to every pro-ject that collects information of evey different roles and tasks to the project. Suggestion is to follow the development of roles clearness in about one year by making new sur-vey.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512046
www.theseus.fi/bitstrea...Viljanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Buurtzorgin mallia kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli, että kirjallisuuskatsaukseen koottua tietoa Buurtzorgin mallista voidaan hyödyntää materiaalina Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon – hankkeessa. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin erilaisista tietokannoista: Google Scholar, Samk Finna, EBSCOhost CINAHL, PubMed ja Theseus. Yhteensä 132 tutkimusta karsittiin lukemalla otsikot ja tiivistelmät. Lopulta kuusi tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Niiden laatu arvioitiin käyttämällä JBI-arviointikriteeristöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Buurtzorgin mallia kuvattiin kahdessa pääluokassa: asiakaskeskeinen hoitomalli ja tiimityöhön perustuva hoitomalli. Kotihoidon työntekijöiden kokemuksia Buurtzorgin mallista kuvattiin kolmessa yläluokassa: henkilöstön tyytyväisyys, itseohjautuvuuden toimivuus ja muutokset tiimin yhteishengessä. Vaikka mallia kuvataan onnistuneena ja se voisi toimia ratkaisuna moniin kotihoidossa esiintyviin ongelmiin, Buurtzorgin mallin siirto sellaisenaan vaatisi suuria organisatorisia muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusten erojen vuoksi. Jatkossa aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa, jotta nähtäisiin kotihoidon työntekijöiden valmiudet työskennellä Buurtzorgin mallin mukaisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123283
www.theseus.fi/bitstrea...o_Laura..pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö käsitteli itseohjautuvuuden kehittämistä kohdeorganisaation asiantuntijatiimissä. Kehitystyön tarpeellisuus pohjasi kohdeorganisaation toimintatapamuutokseen, kohti ketterää itseohjautuvaa työtapaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mikä itseohjautuvuuden tilanne oli asiantuntijatiimissä organisaatiomuutoksen jälkeen ja millä tavoin itseohjautuvuutta voidaan parantaa yksilö- ja tiimitasolla. Työssä tutkittiin millaiset laatustandardit ja suoriutumista mittaavat menetelmät tukevat itseohjautuvuutta ja onko palvelulle mahdollista määrittää ns. perustaso, joka edesauttaisi itseohjautuvuutta ohjaavien tavoitteiden mukaan toimimista ja tiimin jäsenten kuormittavuuden tasaamista. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, haastatteluilla ja osallistavalla aivoriihityöskentelyllä. Kysely toteutettiin strukturoituna e-lomakekyselynä ja haastattelut teemahaastatteluina. Työn teoreettinen viitekehys käsitteli pääaiheenaan itseohjautuvuutta, ketterää organisaatiomallia toimintatapoineen, motivaatiotekijöitä ja työn laadullista näkökulmaa. Opinnäytetyön tutkimustuloksista voitiin päätellä itseohjautuvuuden nykytilanteen olleen hyvällä tasolla työntekijöiden itseohjautuvuutta tukevien ominaisuuksien osalta. Halua ja uskallusta toimia itseohjautuvasti ilmeni tuloksista. Itseohjautuvuuden toteutumista esti tutkimuksen mukaan tavoitteisiin, työn kuormittavuuteen ja kommunikaatioon liittyvät aihealueet, joita lähdettiin työstämään ideariihityöskentelyllä. Ideariihessä keskityttiin itseohjautuvan toimintamallin kehikon rakentamiseen, palvelun perustason ajatukseen ja työn laatustandardien määrittelyyn. Kehittämiskohteita itseohjautuvan työtavan kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi ilmeni runsaasti. Näiden tulosten pohjalta opinnäytetyön lopussa on annettu toimenpide-ehdotuksia itseohjautuvamman toimintatavan rakentamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104276048
www.theseus.fi/bitstrea...tz_leena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to find out concrete means to develop self-determination in supervisor-employee relationship. The starting point for a study was mandators large organizational change, looking for the most efficient way for the new organization structure to work. The mandator wants to increase self-determination while preserving supervisors. The aim of the thesis was to gather concrete examples to support managering of self-directed organization. In the theoretical part, concept of self-determination, styles of leadership and earlier studies in self-determination were familiarized with. The thesis used a qualitative research. The study was conducted as an online thematic survey self-managing organizations. The study sought answers to questions about management style as well as concrete examples to support the management of self-determination. Survey answers contained many similarities with theoretical examples in the literature used. There is not a single way to lead self-determination. A common understanding on the concept of self-determination and its goals is important, for the organization to be able to self-organization. The transformation of the role from the supervisor into a coaching leader must also be considered. From employee point of view, individual coaching and clear instructions are the keys to success in the change.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431410
www.theseus.fi/bitstrea...en_laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tutkia Heymo 1-hotellin yhteisöohjautuvan yrityskulttuurin rakentumista. Työssä tutkitaan laadullisen tutkimuksen menetelmin prosessia ja aikaa, jolloin ensimmäistä Heymo-hotelliyksikköä avattiin ja yksikköön muodostuvaan toimintakulttuuriin ja -tapaan pyrittiin vaikuttamaan. Tutkimuksen lähestymistapa on yhdistelmä tapaustutkimusta ja toimintatutkimusta. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja kehittämisehdotuksia Heymo-hotellikonseptin jatkokehitykseen. Teoreettinen viitekehys sisältää johtamiskäytänteiden historiaa, yhteisöohjautuvuuden esimerkkiyksiköitä sekä akateemista positiivista psykologiaa johdettuna työelämäkontekstiin. Yhteisöohjautuvuutta tukevat toiminnalliset rakenteet muodostavat perustan yhteisöohjautuvan yrityskulttuurin luomiselle. Työssä tutkittiin Sokos Hotels-hotelliketjun pilottiyksikön yhteisöohjautuvuuden rakentumista toteuttamalla useita teemahaastatteluita ja tekemällä osallistuvaa havainnointia. Kerättyä laajaa haastattelumateriaalia käsiteltiin poikkeuksellisesti suorin lainauksin, jotta haasteltavien sanoma välittyy mahdollisimman muuttumattomana. Materiaali teemoitettiin ja havainnot kerättiin taulukkoon, josta erottui kolme selkeää aihepiiriä: yhteisöohjautuvuutta tukevat toimet, johtamiskäytänteet ja tunnistetut haasteet. Tutkimuksen lopputuloksena selvisi, että tutkimuksen aikana yhteisöohjautuvuutta ei saatu vakiinnutettua kohdeyksiköön suunnitellulla tavalla ja laajuudella. Yhteisöohjautuvien toimintatapojen oli tarkoitus edistyä konsultin laatimassa aikataulussa, mutta hotellin avaamiseen ja arjen toimintoihin liittyvät aikatauluhaasteet pitkittivät organisaatiokulttuurin kehittämistyötä. Tutkimuksen tavoite oli saada vastauksia tutkimuskysymyksiin ja niiden kautta luoda jatkokehitysehdotuksia seuraavia Heymo-hotelliyksiköitä varten. Työn tavoitteena oli myös tutkia uutta, avattavaa hotelliyksikköä ja olla edesauttamassa organisaatiomalleihin liittyvää kehitystä S-Ryhmässä. Tiimin edistymistä asteittain yhteisöohjautuvaksi tutkittiin ja dokumentoitiin kohdeorganisaation toivomalla tavalla, ja asetetuissa tutkimustavoitteissa voidaan nähdä onnistuneen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046425
www.theseus.fi/bitstrea...katriina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etätyötä ja itseohjautuvuutta. Työn tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen henkilöstöhallinnon etätyötä tekevien asiantuntijoiden itseohjautuvuuden vaikutuksia organisaatiokulttuuriin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka samanlaisena kohdeyrityksen henkilöstöhallinnon etätyöntekijät kokevat oman organisaatiokulttuurinsa koko kohdeyrityksen organisaatiokulttuurin kanssa. Tavoitteena oli myös lisätä kohdeyrityksen henkilöstöhallinnon tietoisuutta etätyön vaikutuksista ja auttaa siten henkilöstöhallintoa tukemaan ja kehittämään asiantuntijoiden etätyötä tulevaisuudessa. Opinnäytetyö perustuu laadulliseen tutkimusmenetelmään. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoitua e-lomakekyselyä, joka lähetettiin kohdeyrityksen henkilöstöhallinnon tiimin 11 jäsenelle, joista 7 vastasi kyselyyn eli vastausprosentti oli 64 %. Aineiston tuloksia tulkittiin tutkimustulososion lisäksi aiheeseen sopivissa teoriakohdissa, joissa aineistosta esitettiin suoria lainauksia näytteinä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin organisaatiokulttuuria Scheinin organisaatiokulttuuriteorian kolmen tason kautta. Lisäksi teoriassa käsiteltiin etätyötä ja sitä mahdollistavaa tieto- ja viestintäteknologiaa, uusimpia etätyön toimintaympäristöjä, virtuaalitiimejä sekä työaikojen uusia rakenteita. Lopuksi teoriassa käsiteltiin asiantuntijoiden itseohjautuvuutta etätyössä Decin ja Ryanin kehittämän itseohjautuvuusteorian kautta. Tämän opinnäytetyön empiirisestä aineistosta saatiin viittauksia siitä, että etätyöllä ja etätyöntekijöiden itseohjautuvuudella olisi vaikutuksia organisaatiokulttuuriin. Tutkimustuloksista selvisi, että etätyöntekijät kokevat oman organisaatiokulttuurinsa suhteelisen samanlaiseksi koko organisaation organisaatiokulttuurin kanssa. Lisäksi tuloksista nousi selkeästi esille se, että etätyöntekijät voivat kokea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteelliseksi, eli työ läikkyy niin kotiin kuin varsinaisen työajan ulkopuolelle. Tuloksista ilmeni myös, että etätyöntekijät voivat kokevat etätyön hyväksi työmuodoksi, jossa positiivisina asioina korostuvat erityisesti työn vapaus ja itsenäisyys. Mutta haitallisia asioita etätyöntekijöiden mielestä etätyössä voivat olla muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen vähyys tai puute, sekä työtehtäviin liitty-vä jonkinasteisen epämääräisyys.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838290
www.theseus.fi/bitstrea...enriikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö käsitteli itseohjautuvuuden johtamista ketterässä toimin-taympäristössä. Kohdeorganisaatiossa on otettu käyttöön ketterä toiminta-malli, jonka keskiössä ovat itseohjautuvat tiimit. Toimintatapamuutos teki tarpeelliseksi aiheen tutkimisen opinnäytetyönä. Opinnäytetyön viitekehys muodostui käsitteistä ketterä toimintamalli, itseohjautuvuus tiimeissä ja itseohjautuvuuden johtaminen. Ketterä toimintamalli muodostaa toimintaympäristön, johon kahta muuta käsitettä sovelletaan. Tällöin teoreettinen tarkastelu kohdistuu niihin ja empiirinen osuus tutkii asiaa käytännössä. Tiedonkeruu suoritettiin e-lomakekyselyllä tiimien jäseniltä ja haastattelemalla esihenkilöitä. Kyselyllä ja haastatteluilla saatiin tietoa itseohjautuvuuden sen hetkisestä tilanteesta kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön tutkimustuloksina todettiin, että tiimiläiset kokivat olevansa jo melko itseohjautuvia, mutta itseohjautuvuudelle koettiin olevan vielä esteitä. Tiimiläiset kokivat, että esteenä on työn vahva osaaminen, ja he mieltävät päätöksenteon ja työn kehittämisen osaksi itseohjautuvuutta. Esihenkilöt kokivat, että tiimien välillä on paljon eroja itseohjautuvuudessa ja uudet työntekijät eivät automaattisesti ole itseohjautuvia. Tiimien ei tulisi myöskään tyytyä tiettyyn itseohjautuvuuden tasoon, vaan tavoitella enemmän. Tutkimus osoitti monia kehittämiskohteita itseohjautuvuuden edistämiselle nimenomaan ketterässä toimintaympäristössä. Kehittämisehdotukset esitetään kootusti työn lopussa.