Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 52
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082914184
www.theseus.fi/bitstrea...ynensuvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistaa itsenäistymisopas 16–21 –vuotiaille tuetussa asumisyksikössä asuville nuorille. Teoriaosuus sisältää tietoa sekä lastensuojelusta että nuorten kasvamisesta ja itsenäistymisestä. Teoriaosuudessa pohjustetaan sen yksikön toimintaa, johon opas tehdään, kertomalla hieman lastensuojelun avohuollosta ja jälkihuollosta. Itsenäistyminen on lisätty omaksi osa-alueekseen teoriaan. Opinnäytetyötä olen lähestynyt kvalitatiivisesta näkökulmasta ja haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina. Työtä varten on haastateltu yksikön työntekijöitä ja nuoria. Haastatteluissa saatujen vastauksien pohjalta on valmistunut itsenäistymisopas kyseiseen yksikköön. Vastauksissa selvitettiin nuorten ja työntekijöiden mielestä tarpeellisia asioita itsenäistymisen opettelusta. Oppaan sisältö on koottu näiden vastausten perusteella.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603213397
www.theseus.fi/bitstrea...iSinikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö on tehty yhdestä Lounais-Suomen sijaishuollon laitoksesta. Tavoitteena oli selvittää miten kyseisessä laitoksessa tuetaan nuorta itsenäistymisprosessissa. Tarkoituksena oli tehdä opas tukemaan ohjaajien työtä nuorten itsenäistämisessä. Opinnäytetyössä keskitytään nuorten itsenäistymiseen sijaishuollon piirissä. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä lastensuojelulain mukaisesti huostaanotettujen lasten ja nuorten hoitoa ja huolenpitoa kodin ulkopuolella lastensuojelulaitoksessa, perhekodissa tai sijaisperheessä. Opinnäyte on lähestymistavaltaan laadullinen. Tutkimuksellisen taustoituksen lisäksi on haastateltu kyseessä olevan sijaishuollon yksikön neljää ohjaajaa sekä kolmea laitoksesta itsenäistynyttä nuorta. Jälkihuollon näkökulma saatiin lastenkodissa järjestetyssä tapaamisessa. Tapaamisessa olivat paikalla jälkihuollon ohjaajat sekä jälkihuollon esimies. Tämä opinnäytetyö keskittyy yhden sijaishuollon laitoksen käytäntöihin sekä laitoksen työntekijöiden ja poismuuttaneiden nuorten haastatteluihin. Haastatelvavia ohjaajia oli neljä ja poismuuttaneita nuoria kolme. Tulokset ovat siksi viitteellisiä, vain suuntaa antavia eikä niitä voi laajemmin yleistää. Nuoren itsnäistämisprosessi on laaja osa-alue sijaishuollon työtehtävissä. Itsenäistymisprosessin onnistumiseen vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin osa-alueet. Opinnäytetyön haastatteluissa tuli esiin juuri tämä moninaisuus. Nuoren tulisi osata monia taitoja. Hänellä tulisi olla riittävästi tietoa monista eri elämän osaamisalueista, jotta itsenäisen elämän aloittaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Nuorilla on mahdollisuus jälkihuollon tukeen muutettuaan pois lastenkodista. Nuoria tulisi informoida jälkihuollon tarjoamista tukipalveluista mahdollisimman hyvin jotta he motivoituisivat vastaanottamaan tämän heille tarjottavan tuen. Työntekijöiden haastatteluissa tuli vahvasti esille yksilöllisen ohjauksen tarve. Jokainen nuori on yksilö ja tarvitsee tukea sekä apua eri elämänhallinnan osa-alueilla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317345
www.theseus.fi/bitstrea...a_Maarit.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää avohuollon tukitoimina asumispalveluja tarjoavan asumisyksikön vakituisten työntekijöiden ajatuksia omasta työnkuvastaan, muutoksista työnkuvassaan heillä käynnissä olleen kehittämishankkeen myötä, yksilöohjauksesta yhteisökasvatukseen siirtymisestä sekä tuottaa tietoa mahdollisista kehittämistarpeista. Asumisyksikössä siirryttiin yksilöohjauksesta yhteisökasvatukseen syksyllä 2014 alkaneen kehittämishankkeen myötä ja työskentelytapoja muutettiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella näitä työnkuvassa tapahtuneita muutoksia työntekijöiden näkökulmasta sekä selkeyttää heidän työnkuvaansa. Tutkimuksen teoriaosuuden tarkoituksena oli tuoda asumisyksikön työntekijöille teoriatietoa heidän työnsä tueksi. Teoriaosuudessa käsiteltiin käsitteitä, joita työntekijät voivat mahdollisesti hyödyntää työssään asumisyksikössä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkia viittä asumisyksikön vakituiseen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Tutkimuksen analysointi tehtiin teemahaastattelurunkoa apuna käyttäen. Tutkimuksesta selvisi, että kehittämishanke oli tarpeen asumisyksikön toiminnan jatkuvuuden kannalta. Yksilöohjauksesta yhteisöllisyyteen siirtyminen oli kaikin puolin työläs, mutta erittäin tarpeellinen ja positiivinen muutos asumisyksikölle, sen työntekijöille ja asukkaille. Yhteisöllisyyden kasvatusperiaatteen myötä lapsille/nuorille kyettiin tarjoamaan heidän tarpeitaan vastaavia palveluja ja asukasvalinnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että asukasaines saatiin asumisyksikön palveluntarjontaa vastaavaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282776
www.theseus.fi/bitstrea...aSusanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena Autismisäätiölle. Kehittämis-hankeen myötä koostettiin Kultavuoren käsikirja. Käsikirjan käyttäjä kohderyhmänä ovat Autismisäätiön Kultavuoren asumisyksikköön muuttavat autismin kirjon henkilöt. Opinnäytetyö on työelämä- ja asiakaslähtöinen. Tarve käsikirjan koostamiselle on tullut Autismisäätiön asiakkailta, heidän toivoessaan kirjallista tietopakettia muuton tueksi. Kehittämishankkeessa asiakaslähtöisyys näkyi myös siten, että asiakkaat olivat mukana Kultavuoren käsikirjan suunnittelussa. Kultavuoren käsikirjan suun-nittelua ja ideoimista varten koottiin suunnittelutyöryhmä Kultavuoren asumisyksikön työntekijöistä ja asiakkaista. Kultavuoren käsikirjaan koottiin muun muassa käytännönohjeita muuttoon, ohjeistuksia asuntoon liittyen, opastusta käytössä olevista tiloista sekä tietoa myös lähialueen palveluista. Opinnäytetyön teoriassa kuvattiin autismin kirjon laajuutta ja monimuotoisuutta. Tarkemmin nostettiin esiin niitä autismin kirjon henkilön erityispiirteitä, jotka vai-kuttavat heidän kykyynsä hahmottaa asioita ja kokonaisuuksia muuttoprosessissa. Opinnäytetyön teoriassa kuvattiin Kultavuoren käsikirjan työstämisen vaiheita, sekä selkokielisen tekstin kirjoittamisen pääpiirteitä. Kultavuoren käsikirjan toivotaan osallistavan autismin kirjon henkilöä hänen muuttoprosessissaan. Autismisäätiön muut asumisyksiköt voivat hyödyntää pilottimallina toimivaa Kultavuoren käsikirjaa, työstäessään omat yksikkökohtaiset käsikirjansa. Opinnäytetyöstä Kultavuoren käsikirjan materiaaliosuus jää pelkästään Autismisäätiön käyttöön, joten sitä ei julkaista Theseuksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179604
www.theseus.fi/bitstrea...en_veijo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta sijaishuoltolaitoksessa. Tutkimuksen keskeinen ajatus oli selvittää, miten sijoitettu nuori kokee arjessa esiin tulevan tuen tarpeensa. Tutkimus yrittää myös valottaa ohjaajan roolia tuen antajana sekä erilaisten arjen työkalujen merkitystä nuorelle. Työkaluja ovat esimerkiksi asiakassuunnitelma, kasvatussuunnitelma ja nuortenkokoukset. Tutkimuksen kolmas aihe oli hahmottaa nuorten käsityksiä sijaishuollon nivelvaiheissa tapahtuvan tuen tarpeellisuudesta ja määrästä. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2008. Mukana oli kuusi Lehmuskolo oy:n sijaishuollon 15-17-vuotiasta nuorta. Kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonhankinnan perustana oli haastattelututkimus, ja haastattelun lähtökohtana oli teemahaastattelu. Nuorten haastatteluaineistosta pyrittiin löytämään yhdenmukaisuuksia ja mahdollisia poikkeavuuksia eri teemoista. Tutkimuksen mukaan sääntöjen noudattamista pidettiin hyvänä asiana, vaikka niiden määrä ja sisältö poikkesivat jonkun verran eri sijaishuoltolaitoksissa. Sääntöjen tulisi olla tarkoituksenmukaisia. Laitoksen ulkopuolisesta tuesta vanhempien ja kavereiden roolia korostettiin. Myös koulutuksen merkitys ymmärrettiin. Sosiaalityöntekijän merkitys koettiin hyvin vähäiseksi Nuoret odottivat ohjaajilta arjen tilanteissa enemmän läsnäoloa. Ohjaajan ja omaohjaajan rooli painottui käytännön asioiden hoitajaksi. Toisaalta nuorten tietämys erilaisista suunnitelmista, kokouksista tai virastoasioinneista osoittautui paikoin heikoksi. He eivät kaivanneetkaan jotain toimintoa helpottamaan heidän elämäänsä, koska he eivät olleet tietoisia siitä. Lisäksi arjen toiminnan ja suunnittelun välineet osoittautuivat tuen kannalta osin puutteellisiksi. Nuoret saattaisivat myös kaivata enemmän tukea sijaishuoltopaikan muutos- eli nivelvaiheissa. Nuoret halusivat, että ohjaajat kykenisivät ottamaan huomioon heidän ikätasonsa arkipäivän toiminnoissa. Nuoret myös korostivat, että sääntöjen noudattaminen on aiheellista, mutta niiden tulisi olla tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia. Nuoret eivät pitäneet erilaisia toiminnan ja suunnittelun välineitä välttämättä itselleen tärkeinä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114446
www.theseus.fi/bitstrea...la_kaisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan (myöhemmin WinNova) kanssa. Opinnäytetyön aihe valittiin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön aihepankista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten itsenäistyvä nuori kuvaa roolikartan osa-alueita ja millä sen alueilla nuori tarvitsi omasta mielestään eniten ohjausta. Roolikartta on apuväline, jonka avulla voidaan eritellä nuoren omia vahvuuksia ja niitä puolia joissa nuori tarvitsee vanhemman henkilön ohjausta tai tukea. Tavoitteena oli antaa tietoa WinNovan opettajille ja terveydenhoitajille siitä, millä roolikartan eri osa-alueilla nuoret tarvitsivat eniten ohjausta. Tämän tiedon avulla he voivat paremmin ohjata nuoria heidän itsenäistymisprosessissaan. Teoriaosassa käytettiin lähteinä aikaisempia tutkimuksia sekä tietoa elämänkaaripsykologiasta ja kehityspsykologiasta. Nämä teoriat vastaavat nuorien itsenäistymiseen liittyviin kysymyksiin sekä haasteisiin. Niiden avulla saatiin näkyväksi nuoren itsenäistymiseen kuuluvia kehitystehtäviä. Aineisto kerättiin WinNovan ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kyselylomakkeen avulla. Suurin osa kysymyksistä oli strukturoituja, mutta lisäksi kyselyssä oli kahdeksan avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi 20 nuorta ja vastausprosentti oli 62,5. Tuloksista kävi ilmi, että keskeisempiä ongelmia itsenäistyvällä nuorella oli psyykkisen hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja raha-asioiden hoidon osa-alueilla. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia roolikartan alueita syvällisemmin esimerkiksi haastattelemalla muutamaa nuorta, jotta saataisiin selville miten pystyttäisiin toteuttamaan ja edistämään nuorten kokonaista hyvinvointia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018279
www.theseus.fi/bitstrea...ehto_esa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The target of the thesis was to get produce a guide which supports the emancipation of young in after-care and for their instructors. With the help of the guide instructor can discuss with young about emancipation related matters with modeling, giving instructions and guiding. With the help of the guide it is possible to anticipate and ponder cause-and-effect relationship. As a target for guide is to get acquainted for young matters and services which he will be facing in everyday life. In this manner the young have possibility to cope independently and it supports the emancipation and agency of young and increases the feeling of autonomy. Another important target of guide is to offer after-care instructors a practical tool, which can help to estimate the service needs of young and the strength and challenges of skills of independency. The guide and the usage of it was examined as social pedagogical framework as an after-care point of view because strengthening of inclusiveness and agency is important when working with young during their emancipation process. After-care and the law related to it gives frames on their own for the guide and its users. Development tasks of adolescence and everyday-life runner role of Itsenäistyvän nuoren roolikartta® determined the content selected for the guide. Work was conducted in collaboration with Sospro Satakunta Oy Käplyä community care. Käpylä community care include services e.g. professional supports person service, after-care and supported accommodation and there is also independency work specialized Käpylä children’s home in the same yard, in which the guide will also be used. The guide includes things as financial management, getting a apartment, household and hygiene and job searching. In addition, there is list of some common service phone numbers and internet services where one can contact in case of emergency. In the test run of the guide was found that practical product was successful and the structuring information with the help of the guide was easy. If one would like to develop the product further, guide could be turned into a practical application, which may activate the young to use the guide independently more.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930783
www.theseus.fi/bitstrea...va_Tiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Itsenäistyminen lastensuojelun sijaishuollosta on suuri muutos nuoren elämässä ja sijaishuollon tehtävänä on antaa siirtymään riittävät valmiudet. Tämän tutkimusavusteisen kehittämistyön tarkoitus oli kehittää Terva Care Oy:n pienryhmäkotien omaohjaustyötä ja luoda nuorten itsenäistymistä tukeva työkirja. Tutkimuksellisessa osiossa kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin ajatuksia itsenäistymisestä Terva Care Oy:n työntekijöiltä ja sijoitetuilta nuorilta. Tutkimusosa vastaa kysymykseen, mitä Terva Care Oy:n lastensuojelun ammattilaiset pitävät itsenäistymisen kannalta tärkeänä ja mitä sijoitetut nuoret itse kokevat jo osaavansa ja mitä he haluaisivat vielä oppia. Kehittämistyön teoriaperusta koostuu nuoruuden ja lastensuojelun teemoista. Kehittämistyön tuotoksena valmistui työkirja nuorelle ja omaohjaajalle. Työkirja tuo laatua ja tasavertaisuutta ohjaustyöhön. Työkirjan menetelmällisyys perustuu dialogiseen ja suhdeperusteiseen ohjaustyöhön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201211559
www.theseus.fi/bitstrea..._Mareena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä kerättiin kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksia Rongankodin asumiskokeilusta. Rongankodin asumiskokeilu on saanut alkunsa vuonna 2012 Rongankodin Itsenäiseen elämään -hankkeessa, jolloin hankkeen työntekijät halusivat kehittää itsenäistyvien kehitysvammaisten tarpeeseen määräaikaisen asumispalvelun, jonka aikana voi harjoitella itsenäisen asumisen taitoja. Itsenäiseen elämään -hankkeen päättyessä vuonna 2014, asumiskokeilu sisällytettiin osaksi Rongankodin tuettua asumista. Asumiskokeilu on määräaikainen, kolmen kuukauden mittainen jakso, jonka aikana itsenäisessä asumisessa vaadittavia arjen taitoja arvioidaan. Arvioinnin perusteella pohditaan yhteisesti itsenäistyvän henkilön, mahdollisen lähipiirin ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa asumiseen liittyvää tuen tarvetta ja vahvuutta asumiskokeilun jälkeiselle ajalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada asumiskokeiluun osallistuneiden asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksia asumiskokeilusta. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja siihen vaadittava aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavat valikoituivat harkinnanvaraisena otantana. Aineistonkeruu tapahtui maaliskuun 2021 aikana kolmen kehitysvammaisen asumiskokeiluun osallistuneen asiakkaan ja kolmen kehitysvammaisen henkilön läheisen haastatteluina. Tuloksista kävi ilmi, että asumiskokeiluun osallistuneet henkilöt sekä läheiset olivat tyytyväisiä asumiskokeiluun. Sekä asiakkaat että läheiset kokivat itsenäistymisen taitojen karttuneen asumiskokeilun aikana. Itseluottamus, rohkeus ja uskallus karttui asumiskokeilun aikana. Tulevaisuuden suunnittelu nähtiin keskeisessä ja tärkeässä roolissa asumiskokeilun aikana. Asumiskokeilu antoi asiakkaille ja läheisille varmuutta itsenäistymisprosessiin. Kaikki haastateltavat asiakkaat olivat muuttaneet asumiskokeilun jälkeen asumaan itsenäisesti tuetun asumisen tuella.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801301776
www.theseus.fi/bitstrea...ariHeino.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Turun Kaupunkilähetys ry:n nuorten tuetun asumisen tuki perustuu pitkälti ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisia koulutetaan toimimaan tukihenkilöinä nuorille aikuisille ja heidän roolinsa toiminnassa on siten keskeinen. Turun Kaupunkilähetys ry pitää tärkeänä vapaaehtoistyön organisoinnin jatkuvaa kehittämistä kunkin ajan tarpeita vastaavaksi. Opinnäytetyöni tavoitteena on tutkia mikä ihmisiä motivoi lähtemään ja olemaan mukana vapaaehtoisena TUAS-toiminnassa, mitä vapaaehtoistyö heille antaa ja mikä heidät saa sitoutumaan toimintaan. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää TUAS:in vapaaehtoistoiminnan organisoinnin ja toteuttamisen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen ja heille tarjotun ohjauksen kehittämiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Yksilöhaastatteluihin osallistui kahdeksan (N = 8) TUAS-toiminnassa vapaaehtoisena toimivaa henkilöä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Pääsyitä siihen, että vapaaehtoiset motivoituivat lähtemään mukaan juuri TUAS- toimintaan, olivat nuoret mieluisena kohderyhmänä, TUAS- toiminnan perustuminen henkilökohtaiseen tukeen sekä toiminnan tavoitteellisuus. Tärkeä motivaatiotekijä on myös työntekijöiltä saatu tuki. Itselleen vapaaehtoiset kokivat saavansa toiminnalta mm. auttamisen iloa ja itsensä tarpeelliseksi kokemisen tunteen. Vapaaehtoiset arvostivat mahdollisuuksia osallistua lisäkoulutuksiin ja virkistyksiin, tutustua uusiin ihmisiin, ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimintaan tärkein vapaaehtoisia sitouttava tekijä oli heidän mukaansa toimiva ja vastavuoroinen tukisuhde. Sitoutumista lisää myös aktiivinen osallistuminen aktiviteetteihin, palaute ja oman työn saama arvostus, vapaaehtoisten osallistaminen sekä muut toiminnassa mukana olevat ihmiset. Tutkimustulokset olivat Turun Kaupunkilähetys ry:n osalta positiivisia ja niistä voi päätellä, että vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa on onnistuttu. Tulokset vahvistavat teoriaa siitä, että vapaaehtoistoiminnalla on aina kaksi puolta: antaminen ja saaminen. Motivaation ja sitoutumisen kannalta tärkein tekijä on tukisuhde itsessään. Toimiva tukisuhde motivoi ja sitouttaa, liian haastavan tukisuhteen vaikutus taas on päinvastainen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168467
www.theseus.fi/bitstrea...n_annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella itsenäistymisprosessia nuoren kokemana, jossa nuori irtautuu perusperheestään ja aloittaa autonomisen elämän. Nuorella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa 18–25-vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää myös niitä tekijöitä, jotka auttavat itsenäistymisprosessissa. Opinnäytetyön kohteena olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan että tekniikan toimialueelta. Kyselyyn vastasi yhteensä 84 Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joista 56 oli tekniikan toimialueelta ja 32 sosiaali- ja terveysalalta. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin 13.4.2011 tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselytutkimukseen vastasi kaksi opiskelijaryhmää, yksi kummaltakin toimialalta. Vastausprosentiksi tuli 100%. Ky-symysten vastaukset analysoitiin Tixel-taulukointiohjelmalla. Vastanneista 80 % oli jo irtaantunut perusperheestä eivätkä enää asuneet siellä. 86% :lla poismuutto perusperheestä ajoittui 18-21-vuoden ikään. Vastanneista 59 % asui avo- tai avioliitossa, joka voidaan lukea muuttosyyksi. Kuitenkin 41 % ilmoitti toisella paikkakunnalla opiskelun ja 30 % halun itsenäistyä poismuuttosyyksi. Vastanneista 93 % koki omat vanhemmat selkeiksi ja hyviksi vanhemmiksi ja runsas puolet koki myös oman itsenäistymisen tason selkeäksi ja vahvaksi. Toinen puoli totesi sen olevan kehittymässä ja vahvistumassa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331211
www.theseus.fi/bitstrea..._Aukusti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uusia pysyviä elementtejä sijaishuollon yksikön itsenäistymistyöhön sekä tukea ohjaajien käytännön työtä yhdessä nuorten kanssa. Tavoitteena oli tuottaa itsenäistymisopas lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikön käyttöön. Työn tilaajana toimi Sostuki oy, jonka lastensuojelulaitos Hoppiskoti sijaitsee Sastamalassa. Opinnäytetyön aihe rajautui lastensuojelun sijaishuollon yksikössä asuviin pian täysi-ikäiseksi tuleviin nuoriin ja heidän kanssaan käytävään itsenäistymistyöhön. Aihe valikoitui, koska täysi-ikäiseksi tuleminen on kriittinen nivelvaihe laitoksessa asuneelle nuorelle. Poiketen laitoksen ulkopuolella kasvaneesta nuoresta laitosnuorella ei ole ollut mahdollisuutta samalla tapaa testata siipiensä kantavuutta ennen kuin täyttää 18 vuotta. Laitoksessa koko nuoruutensa asunut on ollut jatkuvan valvonnan alla, eikä hän ole mahdollisesti ollut koskaan yksin yötä kotona. Laitosnuorelle on saattanut kehittyä vahva side ohjaajiinsa ja täysi-ikäisenä hänen tukiverkostonsa tulee muuttumaan, eikä joka hetki ole välttämättä ketään, jolta saada apua. Opinnäytetyön teoriaosassa keskitytään itsenäistymisoppaan tekemisen kannalta tärkeimpiin teemoihin. Itsenäistymisen onnistuminen tiivistyy elämänhallinnan taitoon ja ehjään minäkuvaan. Lisäksi teoriaosassa avataan itsenäistymistä käsitteenä ja mikä paikka on lastensuojelulaitos ja mitä tarkoittaa jälkihuolto. Itsenäistymisoppaan sisältö rakentuu ennalta tutkitun teoriapohjan lisäksi prosessin aikana tehtyihin henkilöhaastatteluihin. Oppaan tekemistä varten on haastateltu kriisityöntekijää, auktorisoitua seksuaalineuvojaa, jälkihuollon työntekijää, mielenterveys- ja päihdealan työntekijää, velkaneuvojaa ja kotitalousalan ammattilaista. Asiantuntijoiden ajatusten lisäksi oppaaseen on kerätty aikaisemmin itsenäistyneiden laitosnuorten mietteitä. Kirjallisen materiaalin lisäksi opas sisältää podcast-mallin mukaisesti kuunneltavaa oppimateriaalia. Opas on erittäin käytännönläheinen ja sen tarkoituksena on auttaa erilaisten tehtävien kautta nuorten itse oivaltamista. Ideaalissa lopputulemassa nuorelle jää laitoksesta lähtiessä käteen arjen apuvihkonen, jonka perimmäiset ajatukset hän on jo sisäistänyt yhdessä ohjaajan kanssa.