Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 51
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626390
www.theseus.fi/bitstrea...ya_Tonja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia majoitusalalla tapahtuvaa ikäjohtamista esihenkilön näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, löytyykö ikäjohtamiseen eroavaisuuksia tai haasteita sekä sitä, onko ikäjohtaminen terminä ennestään tuttu eri majoitusalan organisaatioissa. Ikäjohtaminen voi olla harhaanjohtava termi, mutta tässä opinnäytetyössä sillä tarkoitettiin kaikenikäisten hyvää johtamista. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä ilman toimeksiantajaa. Aineiston keruu tapahtui ikäjohtamisesta kertovan kirjallisuuteen perehtymisellä sekä majoitusalan esihenkilöitä haastattelemalla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin ikäjohtamisen lisäksi esihenkilötyötä, johtamista, eri sukupolvia, ikäkäsitettä ja sitä, millaisia eri ikäiset ovat johdettavina. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelun sekä puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun menetelmiä. Teoriaosuuden pohjalta valmisteltiin myös teemahaastatteluja varten tarvittava haastattelurunko sekä sähköpostin välityksellä toteutetun haastattelun haastattelukysymykset. Lopullisia tutkimustuloksia saatiin neljän eri majoitusalalla työskentelevien esihenkilöiden mietteiden pohjalta. Haastattelut toteutettiin loppukesästä 2021. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Majoitusalan esihenkilöiden haastatteluista saatujen tutkimustuloksien myötä huomattiin, ettei eri ikäisten työntekijöiden johtamisessa löydy juurikaan eroavaisuuksia organisaatioiden väliltä eikä eri-ikäisyys tuonut mukanaan eroavaisuuksia tapaan johtaa työntekijöitä. Haasteet liittyen ikäjohtamiseen eivät liittyneet ihmisen ikään vaan siihen, että iän ja kokemuksen myötä myös työn vaatimukset lisääntyivät. Ikäjohtamisen termi kyllä tunnistettiin, mutta sitä ei oltu johtamisen kannalta huomioitu sen suuremmin.
Ikäohjelman monet kasvot : kansallisen ikäohjelman 1998-2002 loppuraportti Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337025
www.theseus.fi/bitstrea...io_Leena.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The commissioner of this thesis was the welfare area of Satakunta. The need for research was driven by the aging of the population, the raising of the retirement age and the shortage of care workers. The process, located at the beginning of the operation of the welfare areas, offered the opportunity to highlight the potential of aging employees and try out possible ways to promote their self-management skills. The research tasks were firstly to find out how employees over 50 describe the fulfillment of their basic psychological needs (autonomy, competence, sense of community) when talking about their work. Secondly the task was to gain understanding of how employees over the age of 50 describe self-management, and thirdly to plan and implement activities to develop the self-management skills of employees over the age of 50. The target group of this thesis was care workers over 50 years of age at Kiukainen Jokimutka service homes, whose employment relationship was valid at the time of the study. The research was conducted with qualitative methods and an action research approach, focusing on discourses, i.e. on the use of language in context. The research material was collected from the target group by written essays based on three guiding questions. The essays were analyzed using theory-driven content analysis as a discourse analysis. In addition to the written material, field diary entries were collected during the activities based on par-ticipant observation, which complemented the discourse analysis. The re-search material revealed ten self-management discourses located in the field of basic psychological needs. As a conclusion, it can be stated that aging is not just approaching retire-ment age for the care workers enrolled in this study. With age, quiet knowledge, calmness, self-compassion, and self-knowledge had been ac-cumulated, which were already utilized to support coping at work. Self-management was felt to be important and stopping at the topic gave them an opportunity to structure thoughts. For further research, I would point out the effects of aging care workers' job guidance discussions and self-management education on further career thoughts, as well as the study of self-management skills of young age groups.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052613708
www.theseus.fi/bitstrea...hristine.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of this thesis was to make the unseen professional work at Nollalinja visible. Nollalinja helpline service started in December 2016 and it is the first of its kind inFinland providing help for anyone, who has experienced violence in a close relationship. Nollalinja helpline is organized by the Finnish Institute for Health and Welfare, provided by Setlementti Tampere ry and funded by the Ministry of Justice. The purpose of the thesis was to study the content and characteristics of the work done by the professional crisis workers of Nollalinja. The aim was to describe the skills and knowledge of these experienced professionals by describing the content of the helpline phone calls, workers’ tacit knowledge and the ways of passing it forward, and the ways of preventing vicarious traumatization of the workers, as well as the effect of ageing and experience of the workers in violence and crisis work. Because the helpline service is relatively new, the chosen research method is a case study focusing on violence and crisis work done by the professionals at Nollalinja. This qualitative study was made by interviewing aging Nollalinja professionals, who have been working for a longer period of time in the field of crisis work. Themes of the interviews were aging, tacit knowledge and vicarious traumatization. Tacit knowledge was also described through literature. The description of the helpline phone calls was created within the crisis worker team using Learning Café method. The thesis brought up how multifaceted work the professionals of Nollalinja are doing. It is shown by describing the phone calls and emotions they are facing every day in this helpline. It is also shown by describing tacit knowledge and the ways of passing it on, as well as the used methods preventing vicarious traumatization. Workers’ experience, expertise, appreciation and caring attitude are also brought up in the thesis. These important attributes need to be supported and taken into consideration also in the future. As a result of this study you get a glimpse of the crisis work happening behind the scenes at Nollalinja helpline.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112120922
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Miia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The topic of the thesis was to examine how senior employees, aged 55 years and older, experience their working capability in a selected business unit in the case company and which factors were affecting their ability to work. The advantages and disadvantages of aging in relation to work were examined. In addition, the aim was to find out what seniors expected from their working years before retirement. The aim of the thesis was to give recommendations and the foundation for establishing a possible age management program for the case company. Research material consisted of thematic interviews that were conducted with senior employees in the chosen business unit in the case company during June 2021. The research material was analyzed using quantitative and qualitative research methods. The theoretical part of the thesis presented the definition of aging, how aging emerges at work and the sectors of working ability relating to the work ability house model. The theoretical part also described the concept of age management, and the age management practices that are in use in some organizations. The empirical part of the study compared research information with the information presented in the theoretical part. The results of this study supported information written in the theoretical part of the thesis. Aging was experienced affecting working ability more as weaknesses than strengths. The senior employees’ wishes for the rest the of their career were flexibility, retirement planning and their employer taking age and working capacity into consideration. Senior employees were found to be motivated by enjoyable and meaningful work and a good supporting work community. Case company´s possible age management program should include supporting senior employees working ability, providing information relating to retirement and strengthening the importance of work community.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052914
www.theseus.fi/bitstrea...staKaita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien ja ikääntyneiden hoitajien jaksamista hoitotyössä eläkeikään ja mahdollisesti kauemmin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla ikääntyvien ja ikääntyneiden hoitajien työssä jaksamista voidaan edistää ja tukea. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten tehdyllä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeet lähetettiin 45 vuotta täyttäneille (N=59) heidän työsähköposteihinsa. Vastaajat työskentelivät terveyskeskuksen eri toimipisteissä. Vastauksia saatiin 22, jolloin vastausprosentti oli 37 %. Tutkimusaineisto kerättiin touko- ja kesäkuussa 2012. Aineisto analysoitiin syksyllä 2012. Tutkimustulosten selkeyttämiseksi käytettiin kuvioita ja taulukoita. Tutkimustulosten mukaan ikääntyvät ja ikääntyneet hoitajat uskovat jaksavansa työskennellä viralliseen eläkeikään asti, mutta eivät usko jaksavansa työskennellä pidempään. Kuormittavat tekijät hoitajien työssä jaksamisessa olivat ajoittainen kiire, alhainen hoitajamitoitus kausiluonteisesti esiintyvien työhuippujen aikana ja henkisesti ja fyysisesti raskaat hoidettavat. Monella ikääntyvällä ja ikääntyneellä hoitajalla oli erilaisia keinoja jaksaakseen hoitotyössä, esimerkiksi liikunta ja muut harrastukset. Työssä jaksamista helpottivat sosiaaliset suhteet. Perheen ja läheisten tuki koettiin tärkeäksi. Työyhteisön ja esimiehen arvostus tukevat hoitajan jaksamista työssään. Työssä jaksamista edistävät työnohjaus, työn organisointi ja TYKY-toiminta. Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että kohdeorganisaatiossa ikääntyvien ja ikääntyneiden hoitajien työssä jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Hoitajia tulisi tukea jakamaan oikein voimavaransa työn, perheen ja vapaa-ajan kesken. Tulosten mukaan työnantajan toivottiin parantavan työilmapiiriä lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja huomioimalla ikääntyvät ja ikääntyneet työvuorolistojen suunnittelussa. Pääosin hoitajat olivat työhönsä tyytyväisiä eikä ikääntyminen vaikuttanut oleellisesti heidän työssä jaksamiseensa. Jatkossa voisi tutkia miten ikääntyvien ja ikääntyneiden räätälöity työnsuunnittelu edistäisi työssä jaksamista. Ikääntyvien ja ikääntyneiden työssä jaksamisesta voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147926
www.theseus.fi/bitstrea...ino_eija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työelämän joustoja ikääntyvien työntekijöiden johtamisen apuvälineenä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia joustoja 50–60-vuotiaat työntekijät haluaisivat. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli saada esimiehille toimintasuosituksia ikääntyvien johtamiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen. Työ tehtiin tilaustyönä Rauman kaupungille. Työn teoriaosuudessa kerrottiin taustatietoja kohdeorganisaatiosta sekä käsiteltiin ikääntymistä, ikäjohtamista ja erilaisia työelämän joustoja. Empiria toteutettiin käyttäen kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistelmää. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 116 työntekijää. Kyselyn tuloksista saatiin selville, että ikääntyvät työntekijät haluaisivat eniten käyttää työaikaan liittyviä joustoja. Työaikaa haluttaisiin säädellä mahdollisimman paljon itse. Näin saataisiin mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja omaa aikaa, sillä vapaa-aikaa ikääntyvät työntekijät tuntuivat arvostavan erityisen suuresti. Myös mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn määrään ja laatuun haluttiin lisää. Työuraa oltaisiin valmiita jatkamaan varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen, jos työtä voisi tehdä osa-aikaisesti. Näin oma vapaa- ja lepoaika lisääntyisi, jolloin työstä palautumiselle jäisi enemmän aikaa. Myös esimiehen roolia työuran pidentämisessä ja työssä jaksamisessa pidettiin tärkeänä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172515
www.theseus.fi/bitstrea...kingelin.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli ikääntyvien työntekijöiden työkyky, työaika ja ikäjohtaminen. Toimeksiantajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu, jonka henkilöstön 55 ja yli -vuotiaat työntekijät muodostivat työn kohderyhmän. Kohderyhmän ikärajauksen takana oli ammattikorkeakoulun henkilöstön ikärakenne. Työn taustalla oli toimeksiantajan tällä hetkellä kehitteillä oleva ikäjohtamisen ohjelma. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ikääntyvät työntekijät kokevat työkykynsä, mitkä tekijät vaikuttavat työkykyyn, mikä yhteys on työajalla ja lyhennetyn työajan tekemisellä työkykyyn sekä miten ikäjohtaminen, ikääntyvien työntekijöiden huomiointi, toteutuu työpaikalla. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi sekä ikäjohtamisen kehittämiseksi. Aineisto kerättiin tarkoitusta varten E-lomake -ohjelman avulla muodostetun määrällisen tutkimusmenetelmän, verkkoitsearviointikyselyn avulla joulukuussa 2019. Työn teoriaosuudessa tarkastelussa olivat ikääntyminen, työhyvinvointi, työkyky sekä ikäjohtaminen. Teoreettisena viitekehyksenä ja kyselyn muodostamisen pohjana toimivat työkyvyn tasapainomalli, Työterveyslaitoksen Työkykytalo-malli ja Työkykyindeksi sekä Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointia kartoittava Yksilötutka. Empiirisessä osassa kuvattiin kyselyn toteutus, aineiston kerääminen ja käsittely, kyselyn tulokset ja analyysi. Kyselyssä selvitettiin tarkastelun kohteina olevia teemoja kysymyksillä koetusta työkyvystä, työkyvyn osa-alueista sekä ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla. Tarkasteltavia työntekijöiden kokemuksia verrattiin aineiston analysoinnissa suhteessa taustatietoihin, erityisesti työaikaan. Aineisto käsiteltiin määrällisesti tilastollisesti Statgraphics 18 -taulukkolaskentaohjelmalla. Tulosten mukaan ikääntyvät työntekijät kokivat työkykynsä sekä työkyvyn osa-alueet suurelta osin hyväksi tai normaaliksi. Lyhennettyä työaikaa teki kohderyhmästä vain pieni osa. Lyhennetyn työajan tekemisen taustalla olivat oma aloite ja erityisesti terveyteen liittyvät syyt. Työajan yhteys työkykyyn näkyi lyhennettyä työaikaa tekevien kokiessa työkykynsä kokopäivätyötä tekeviä hieman negatiivisemmin. Ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla työntekijät eivät olleet kaikki täysin vakuuttuneita. Myös negatiivisia ikäasenteita oli havaittu työpaikalla. Työkyvyn tukemiseksi ja ikääntyvien työntekijöiden paremmin huomioimiseksi kaivattiin lisää mahdollisuuksia työn keventämiseen, joustoa ja terveysrajoitteiden huomioon ottamista sekä ikätietouden, ymmärryksen, arvostuksen ja asenteiden parantamista. Tulosten perusteella niin työkyvyn tukemisen keinot kuin ikäjohtaminenkin kaipaavat organisaatiossa vielä kehittämistä.