Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 3 444
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249444
www.theseus.fi/bitstrea..._Anniina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida lasten ja vanhus-ten yhteistoiminnallinen viriketuokio. Kohderyhmänä toimi Rauman kaupungin Pal-velukoti Mansikkapaikan osasto Honkala ja Rauman kaupungin Lajon päiväkodin lapsiryhmä Tiitiäiset. Projektin tavoitteena oli antaa lapsille mahdollisuus tutustua vanhuksiin ja tuottaa vanhuksille iloa ja hyvää oloa lasten kohtaamisesta. Tavoitteena oli myös saada päiväkodin ja palvelukodin välille yhteys, jotta tulevaisuudessakin he jatkaisivat yhteistyötä. Henkilökohtaisina tavoitteina opinnäytetyöntekijällä oli oppia suunnittelemaan ja organisoimaan yhteistoiminnallinen viriketuokio, oppia työsken-telemään ryhmän ohjaajana, oppia lisää lasten ja vanhusten yhteistoiminnallisuudesta ja vuorovaikutustaidoista. Tuokio kesti kokonaisuudessaan puolitoista tuntia ja koostui kolmesta osa-alueesta, joita olivat tuolijumppa, vanhojen esineiden muistelu sekä laulu. Opinnäytetyöntekijä kartoitti kummankin kohderyhmän kanssa ohjelmaa, jota olisi realistista tuokiossa järjestää. Tuolijumpassa lapset heittelivät hernepusseja vanhuksille ja vanhukset heittivät niitä takaisin lapsille. Tämän jälkeen lapset pomputtelivat ilmapalloja vanhuksille ja van-hukset pomputtelivat niitä takaisin lapsille. Vanhojen esineiden muistelussa opinnäy-tetyöntekijä kysyi ensin lapsilta, tietävätkö he mikä esine on kyseessä. Tämän jälkeen lapset saivat näyttää vanhuksille esineitä ja kysyivät heiltä, mikä esine voisi olla ky-seessä. Laulutuokio koostu lasten lauluista ja esityksistä. Lapsiryhmällä oli mukanaan musiikkia ja rekvisiittaa. Ensin lapset esittivät neljä laulua ja esitystä ja lopussa esitettiin vielä pieni loppulaulu. Tuokioon osallistui yhteensä yhdeksän vanhusta, joista viisi pystyi osallistumaan tuokioon. Lapsia tuokioon osallistui kahdeksan ja he olivat iältään 3-5 vuotiaita. Ti-laisuuteen osallistui päiväkodista kaksi hoitajaa ja palvelukodilta yksi. Tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti, koska vanhukset olivat odotettua huonommassa kunnossa, eivätkä pystyneet kovinkaan paljon osallistumaan tuokioon. Vanhukset nauttivat lasten näkemisestä ja heidän esityksistään. Jo pelkkä lasten läsnäolo toi vanhuksille hymyn huulille. Henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat hyvin ja opinnäy-tetyöntekijä sai enemmän itsevarmuutta ja rohkeutta toimia ryhmän ohjaajana tule-vaisuudessakin. Tulevaisuudessa molemmat kohderyhmät kokevat yhteistyön jatkuvuuden tarpeelli-sena. Yhteiset lauluhetket olisivat molemmille kohderyhmille mieluisia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112216295
www.theseus.fi/bitstrea...en_Merja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn muutoksia sairaalassaolon aikana Barthelin indeksillä mitattuna. Porin perusturvan kuntoutus- ja sairaalapalvelut aloitti Barthelin indeksin käytön yhtenä toimintakykymittarina pilottijaksolla joulukuussa 2013. Tutkimuksen otanta tapahtui helmikuussa 2014. Tutkimuksessani oli mukana 94 potilasta. Tutkimus osoittaa mitä potilas kykenee tekemään, ei mitä hän kykenisi tekemään. Kuntouttava hoitotyö auttaa potilaita, joilla on kroonisia sairauksia, he tietävät omat rajoituksensa ja silti saavuttavat paremman toimintakyvyn. Tutkimuksen lähtökohtana oli potilaan fyysinen toimintakyky sairaalaan tulotilanteessa ja lähtötilanteessa. Tutkimus toteutettiin Porin perusturvan lyhytaikaisosastoilla 1-6 ja Ulvilan sairaalassa. Tutkimusaineisto rajattiin 65–100 vuotiaisiin potilaisiin. Tulo- ja lähtötilanteen vertailu osoitti potilaan fyysisen toimintakyvyn muutokset sairaalassaoloaikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että jokaisen osaindeksin kohdalla tapahtui parannusta vertailtaessa potilaan toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista Barthelin indeksin eri osa-alueilla sairaalassaoloaikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417149
www.theseus.fi/bitstrea...i_marita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallinen opinnäytetyöni on työelämälähtöinen kehittämishanke ja osa sosiaali- ja terveyden huollon Kaste – kehittämishanketta ja sen osahanketta Yhteisvoimin kotona. Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli järjestää syntymäpäivät Eurajoke-laisille 65-vuotiaille ja siihen liittyen kolme toimintailtapäivää. Hyödynsaajina toiminnallisessa opinnäytetyössäni ovat kohderyhmän lisäksi Eurajoen kunta sekä Yhteisvoimin kotona -hanke. Päivien tavoite oli ennaltaehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, motivoimalla kohderyhmään kuuluvia kiinnostumaan ja osallistumaan oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Tarkoituksena on osallistujien oman osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen. Tarkoituksena oli myös antaa tietoa erilaisista Eurajoen kunnan tarjoamista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Kohderyhmään kuuluvat kutsuttiin toimintailtapäiviin kutsuilla. Toimintailtapäivät on tulevaisuudessa tarkoitus juurruttaa vuotuiseksi tapahtumaksi. Tutkimustiedot koottiin osallistujilta heille tehtynä palautekyselynä. Vastauksista saatiin tietoa, miten toimintailtapäivät onnistuivat ja miten niitä voitaisiin sisällöllisesti ja järjestyksellisesti parantaa tulevaisuudessa. Kysely suoritettiin avoimena kyselynä. Toiminnallisen opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että osallistuneet olivat tyytyväisiä saamistaan hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä kunnan palveluihin liittyvistä tiedoista. Näitä toiminnallisen opinnäytetyön kautta esiin tulleita kehittämisnäkökulmia hyödynnetään tulevaisuudessa kohderyhmän ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Pitkän ja hyvän elämän biologia : telomeerit ja terveys Näytä tarkat tiedot
Kenen elämää elät? : löydä oma tiesi keski-iästä eteenpäin Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005169379
www.theseus.fi/bitstrea...ki_jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Projektin tarkoituksena oli järjestää teemapäivä, jonka tavoitteena oli leikin avulla ennaltaehkäistä leikki-ikäisten lasten kokemaa pelkoa lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Projektin toiminnallinen osa toteutettiin yhteistyössä Kiertokadun päiväkodin kanssa kolme–kuusi -vuotiaiden lasten ryhmässä. Lasten sairaanhoidossa on tiettyjä erityispiirteitä, joiden huomioonottaminen kuuluu lapsen hyvään hoitoon sairaudesta riippumatta. Lapsen hoitotyön periaatteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, kasvun ja kehityksen turvaaminen, turvallisuus, omatoimisuus ja jatkuvuus. Lapsen kehityksen ja tarpeiden arvioiminen lähtee siitä, että työntekijä tietää, miten terve lapsi kasvaa ja kehittyy. Tärkeää on viettää aikaa lasten kanssa niin kahden kesken kuin ryhmissäkin. Tavallisissa päiväkotiryhmissä oppii hyvin mm. siitä, miten lapset toimivat sosiaalisissa tilanteissa tai millaisia asioita he missäkin iässä osaavat. Olisi hyvä, jos sairaanhoitaja tietäisi millaisia ennakkokäsityksiä ja pelkoja lapsella saattaa sairaalasta ja sairaanhoidosta olla. Tällöin sairaanhoitaja voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla lievittääkseen lapsen pelkoa sekä luodakseen hyvän ja turvallisen hoitosuhteen lapseen. Lasten pelot voidaan jakaa synnynnäisiin, kehityksellisiin eli tiettynä ikäkautena ilmeneviin sekä traumaattisen kokemuksen aiheuttamiin. Synnynnäisiä pelkoja ovat esimerkiksi voimakkaiden ja uusien ärsykkeiden, kuten voimakkaan äänen, nopeasti liikkuvan esineen tai voimakkaan valon pelko. Kehityksellisiin pelkoihin kuuluvat vieraiden ihmisten pelko, pelko eroon joutumisesta ja hylätyksi tulemisesta. Sairaalassa tai vastaanotolla olo taas voi aiheuttaa lapselle traumaattisia pelkoja helpommin kuin aikuiselle. Teemapäivänä päiväkodissa oli paikalla 16 kolme–viisi -vuotiasta lasta. Ensimmäiset kolme lasta tulivat Nallehoitajan vastaanotolle yksitellen. Lapset olivat selvästi jännittyneitä tilanteesta ja heidän oli vaikea keksiä, mikä pehmolelua vaivasi. Kun lapsia tuli vastaanotolle useampi kerrallaan, he olivat alusta asti rohkeampia ja saivat toisten pehmolelujen tutkimisesta ideoita myös oman lelun ”sairauteen”. Lisäksi lapset poimivat ideoita sairauksiin ja lieviin tapaturmiin arjesta ja heille tutuista saduista. Lapset ovat luonnostaan uteliaita, mikä näkyi myös vastaanotolla suurena kysymysten tulvana. Kaikkia välineitä tutkittiin ja niiden käyttötarkoitusta pohdittiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626390
www.theseus.fi/bitstrea...ya_Tonja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia majoitusalalla tapahtuvaa ikäjohtamista esihenkilön näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, löytyykö ikäjohtamiseen eroavaisuuksia tai haasteita sekä sitä, onko ikäjohtaminen terminä ennestään tuttu eri majoitusalan organisaatioissa. Ikäjohtaminen voi olla harhaanjohtava termi, mutta tässä opinnäytetyössä sillä tarkoitettiin kaikenikäisten hyvää johtamista. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä ilman toimeksiantajaa. Aineiston keruu tapahtui ikäjohtamisesta kertovan kirjallisuuteen perehtymisellä sekä majoitusalan esihenkilöitä haastattelemalla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin ikäjohtamisen lisäksi esihenkilötyötä, johtamista, eri sukupolvia, ikäkäsitettä ja sitä, millaisia eri ikäiset ovat johdettavina. Haastatteluissa käytettiin teemahaastattelun sekä puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun menetelmiä. Teoriaosuuden pohjalta valmisteltiin myös teemahaastatteluja varten tarvittava haastattelurunko sekä sähköpostin välityksellä toteutetun haastattelun haastattelukysymykset. Lopullisia tutkimustuloksia saatiin neljän eri majoitusalalla työskentelevien esihenkilöiden mietteiden pohjalta. Haastattelut toteutettiin loppukesästä 2021. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Majoitusalan esihenkilöiden haastatteluista saatujen tutkimustuloksien myötä huomattiin, ettei eri ikäisten työntekijöiden johtamisessa löydy juurikaan eroavaisuuksia organisaatioiden väliltä eikä eri-ikäisyys tuonut mukanaan eroavaisuuksia tapaan johtaa työntekijöitä. Haasteet liittyen ikäjohtamiseen eivät liittyneet ihmisen ikään vaan siihen, että iän ja kokemuksen myötä myös työn vaatimukset lisääntyivät. Ikäjohtamisen termi kyllä tunnistettiin, mutta sitä ei oltu johtamisen kannalta huomioitu sen suuremmin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076559
www.theseus.fi/bitstrea...kerminen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia lastensa kivunlievityksestä Satakunnan keskussairaalan lastenosastolla tehtyjen toimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää lastenosaston henkilökunnan tietoa kivunlievityksen riittävyydestä. Aineisto koottiin kyselylomakkeen avulla lastenosastolla 23.11.2011–31.1.2012 olleiden leikki-ikäisten lasten vanhemmilta. Kyselyyn vastasi 34 leikki-ikäisen lapsen vanhempaa. Edellytys kyselyyn vastaamiselle oli, että lapselle oli tehty osastolla oloaikana jokin toimenpide. Kyselylomakkeet käsiteltiin käyttäen taulukkolaskentaohjelmaa. Avoimet vastaukset kirjoitettiin teemoittain lastenosaston henkilökunnan avuksi kivunlievityksen parantamiseksi. Tulokset on esitelty taulukoiden ja esimerkkien avulla. Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa leikki-ikäisistä lapsista sai kivunlievitystä ennen toimenpidettä. Kivunlievitys koettiin tarpeelliseksi ja riittäväksi. Kyselyssä huomioitiin sekä lääkkeelliset että ei-lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät. Yleisimmäksi kivunlievitysmenetelmäksi nousi rauhoittava puhe sekä lohduttaminen. Osa vastaajista kuitenkin koki, että vaikka lapsen kipua oli lievitetty, ei kivunlievitys ollut riittävää tai kivunlievityksen riittävyyttä ei osattu arvioida. Opinnäytetyötäni voidaan käyttää lasten osaston kivunlievityksen kehittämiseen. Osastolla voitaisiin harkita kipumittareiden hyödyntämistä kivunarvioinnissa. Jatkossa kivunlievityksen riittävyyttä voisi tutkia osastolla mahdollisten kehitystoimenpiteiden jälkeen. Myös sairaanhoitajan ja vanhempien vuorovaikutuksen tärkeyttä lasten kivunlievityksessä voisi tutkia.
Tasapainon järkkyessä : psykoanalyyttinen ja sosiaalipsykiatrinen tutkielma Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105229020
www.theseus.fi/bitstrea...lin_Juha.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia iän vaikutusta pankkikäyttäytymiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös antaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Minkälaista on tyypillinen pankkikäyttäytyminen tietyssä iässä? Miten nuoria saataisiin osallistumaan pankin järjestämiin infotilaisuuksiin? Mitä mieltä nykyään ollaan pankeista? Miten hyvin asiakkaat tuntevat pankkien tuotteet ja palvelut? Tutkimuksessa selvitettiin myös monia muita oleellisia asioita, joita Pankki X voi jatkossa hyödyntää toiminnassansa ja markkinoinnissansa. Tutkimuksen aihe syntyi työharjoittelussa käytännön työn kautta. Tutkimuksen teoreettinen osa käsittelee pankkien kilpailua, kilpailukeinoja ja osto-käyttäytymistä. Teoreettisessa osuudessa käydään läpi myös ostopäätösprosessin eteneminen. Teoreettinen osuus on tehty pitkälti ammattikirjallisuuden avulla. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimukseen vastattiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin vastaajille sähköpostiviestin linkkinä. Kahden viikon aikana vastauksia tuli yhteensä 870 kappaletta. Tutkimuksella saatiin vastaukset kaikkiin tutkimusongelmiin, sekä selvitettyä mm. kuinka hyvin nykyään tunnetaan tiettyjä tuotteita ja minkälainen asiakas on yleensä alle 28-vuotias henkilö. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtiin myös erilaisia johtopäätöksiä ja esimerkki pääpiirteittäin minkälainen informaatiotilaisuus kannattaisi järjestää ja mitä sen järjestämisessä pitää huomioida.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418367
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Miia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
IKÄIHMISTEN EURAJOKI käyttäjänäkökulma ikääntyneiden palveluista Ketonen, Miia Satakunnan ammattikorkeakoulu Terveyden edistämisen koulutusohjelma Joulukuu 2014 Ohjaaja: Hirvonen, Eila Sivumäärä: 53 Liitteitä: 8 Asiasanat: kolmas ikä, ikääntyneiden neuvontakeskus, ikääntyminen ja elämänlaatu, seniorikulttuuri, osallisuus, ikääntyminen ja terveys, ikääntynyt ja palvelut ____________________________________________________________________ Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata, miten Eurajoella asuvat ikäihmiset arvioivat heille suunnattuja palveluita ja miten he ovat mukana ryhmien suunnittelussa. Tavoitteena oli saada tietoa Eurajoella järjestetystä Elinvoimaa eläkevuosiin- tapahtuman hyödyllisyydestä sekä tähän tilaisuuteen kutsutuilta ikääntyneiltä tietoa heidän terveydestään, palveluiden tarpeesta ja palveluiden käytöstä ja näiden hyödyllisyydestä. Tavoitteena oli myös saada tietoa tämän kohderyhmän harrastus- ja yhdistystoiminta aktiivisuudesta. Lisäksi tavoitteena oli asiakkailta saadun tiedon saattaminen palveluiden kehittäjille ja käytännönkentillä toimijoille. Opinnäytetyö toteutettiin BIKVA- arviointimenetelmällä. BIKVA on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä. Menetelmä muokkautuu joka arviointikohteessa omanlaisekseen riippuen osapuolien vuorovaikutusten tuloksista. BIKVA- arviointimenetelmässä on neljä vaihetta, joista tässä työssä toteutettiin kolme; ikääntyneiden lomakekysely ja ryhmähaastattelu, kenttätyöntekijöiden sekä johdon haastattelut. Aineisto kerättiin iäkkäiden osalta kotiin lähetetyillä kyselykaavakkeilla ja ryhmähaastattelulla. Kyselynkaavakkeen saivat kaikki jotka olivat saaneet kutsun myös Elinvoimaa eläkevuosiin -iltapäivään. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin kaikki joille kysely oli lähetetty. Kenttätyöntekijöiden ja johdon osalta aineisto kerättiin haastattelemalla. Kenttätyöntekijöitä ja johtoa pidettiin koko kehittämistyön aikana ajan tasalla työstä nousevien kehittämisideoiden ja tarpeiden osalta. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneiden terveys ja elämänlaatu ovat hyvällä tasolla. He kokevat terveytensä hyvänä, harrastavat ja liikkuvat paljon. Vain pieni osa kokee yksinäisyyttä. Elinvoimaa eläkevuosiin iltapäivää pidettiin osallistuneiden kesken hyvänä ja vastaavaa toimintaa toivottiin edelleen järjestettäväksi. Kehittämis-ehdotuksena on jatkossa seniorimessujen suunnittelu ja pitäminen. Jatkotutkimushaasteena on selvittää miten käyttäjien osallisuutta pystytään lisäämään.