Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 8 022
- Siirry seuraavalle sivulle
Valtakunnalliset haavapäivät : teema: akuutti haava ja sen komplikaatiot Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083013888
www.theseus.fi/bitstrea...nSusanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia käytännönläheinen ja helppolukuinen opas muistisairaiden hyvästä hoidosta hoitohenkilökunnalle. Tavoitteena oli innostaa työntekijöitä kohtaamaan muistisairas omana ainutlaatuisena ihmisenä ja tukea muis-tisairaan osaavaa kohtaamista ja vuorovaikutusta sekä antaa tietoa eri muistisairauk-sista sekä hoito- ja kuntoutuskeinoista. Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisia tavoit-teita oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida projektia ja syventää Gerontologisen hoito-työn osaamista. Opinnäytetyössä korostuu vuorovaikutuksen- ja kohtaamisen merki-tys muistisairaan hoidossa. Tavoitteena on saada tietoa oppaan hyödystä ja onko toi-mivalla vuorovaikutuksella ollut hyötyä hoitotilanteissa. Opinnäytetyö koostuu oppaasta ja teoriaosuudesta, johon laadittu opas perustuu. Teo-riaosuuden aineistona on käytetty kirjallisuutta, terveyskirjaston ja muistiliiton www-sivuja sekä tutkimuksia. Teoriaosuudessa kerrotaan yleisimmistä muistisairauksista sekä muistisairaan hyvän hoidon painopistealueista. Painopistealueita ovat esimerkiksi hoidon suunnitelmallisuus, elämänhistorian huomioiminen, päivittäisten toimintojen sujuvuus, hoitoympäristön tarkoituksenmukaisuus ja muistisairaan tunteiden huomioiminen. Hyvä hoito perustuu ammattitaitoiseen hoitohenkilökuntaan. Muistisairaiden hyvä hoito vaatii moniammatillista asiantuntemusta ja yhteistyötä myös omaisten kanssa. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja sekä tiedonkulun sujuvuutta hoitoon osallistuvien kesken. Lähtökohta muistisairaan hyvälle hoidolle on, että sosiaali- ja terveydenhuol-lon ammattilaiset kohtaavat muistisairaan arvokkaana ja ainutlaatuisena ihmisenä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi muistisairaan hoito-opas, joka käsittelee vuorovai-kutuksen ja kohtaamisen merkitystä muistisairaan hoidossa. Opas on tiivis, selkokie-linen ja lyhyin lausein rakennettu tietopaketti. Oppaassa kerrotaan lyhyesti eri muis-tisairauksista ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä muistisairaan haasteellisiin hoi-totilanteisiin. Opas onnistui hyvin, siinä on käytetty värejä, kuvia, lyhyitä, selkeitä lauseita ja korostuskeinona lihavoituja tekstejä sekä huomioruutuja, joiden pohjaväri on jokaisessa erilainen koska väreillä on oma merkitys muistisairaan hoidossa. Oppaan otsikot kuvaavat kappaleiden sisältöä, jolloin se helpottaa tiedon hakua. Jos opas tulee käyttöön ja siitä koetaan olevan hyötyä, voisi jatkosuunnitelmana olla oppaan hyödyntäminen muissakin laitoksissa, joissa muistisairaita hoidetaan. Opasta voisi kehittää ja laajentaa edelleen. Esimerkiksi kivun hoidon huomioiminen ja iäkkäiden päihteiden käyttöön liittyvät haasteet.
Vanhempien käsikirja. Tyytyväinen vauva : lapsen hoito vastasyntyneestä kolmevuotiaaksi Näytä tarkat tiedot
Vanhuspalveluiden ja psykiatrian välimaastossa : mielenterveysongelmista kärsivän ikäihmisen kohtaaminen ja hoito Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810208
www.theseus.fi/bitstrea...nKatinka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden kokemuksia yksilöllisen hoidon toteutumisesta Huittisten terveyskeskuksen osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tutkimustulosten pohjalta voidaan tarvittaessa kehittää potilaiden yksilöllistä hoitoa osastolla. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui Huittisten terveyskeskuksen osaston kuuden potilaan teemahaastatteluista. Haastateltavat olivat iältään 47 – 86 – vuotiaita ja heistä puolet oli naisia ja puolet miehiä. Haastattelut suoritettiin joulukuun 2011 aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten mukaan yksilöllinen hoito toteutui melko hyvin. Kliinisen tilanteen ja päätöksenteon kontrollin osa-alueet toteutuivat lähes yhtä hyvin. Parhaiten yksilöllinen hoito toteutui kliinisen tilanteen osa-alueella potilaan tulotilanteessa, päivittäisissä toiminnoissa, turvallisuuden huomioon ottamisessa sekä avun saamisena. Hoito oli ollut hyvää. Päätöksenteon kontrollin osa-alueella potilaat kertoivat voineensa vaikuttaa hoitoon, kotiutukseen sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Henkilökohtaisen elämäntilanteen osa-alueella ilmeni eniten puutteita. Parhaiten henkilökohtaisen elämäntilanteen osa-alueella oli huomioitu päivittäisissä toiminnoissa potilaan voimavarat ja yksilölliset elintavat. Kehitettävää ilmeni hoitosuunnitelmien ja tulohaastatteluiden tekemisessä. Hoitajien toivottiin esittelevän itsensä potilaille. Nimettyä omahoitajaa ei ollut kaikilla potilaista. Henkilökunnalla todettiin olevan kiire ja tiedonsaannissa koettiin olevan puutteita. Jatkotutkimushaasteena olisi mielenkiintoista selvittää yksilöllisen hoidon toteutumista hoitohenkilökunnan ja omaisten kokemana. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, miten opinnäytetyön tulosten pohjalta yksilöllisen hoidon kehittämisessä ollaan onnistuttu.