Hakutulokset
- Näytetään 1 - 20 / 20
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064596
www.theseus.fi/bitstrea...re_Roope.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Merenkulkuala on murrosvaiheessa, koska globaalit päästövähennystavoitteet koskevat myös laivoja. On olemassa monia eri teknisiä vaihtoehtoja niiden toteuttamiseksi. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, onko teoriassa mahdollista vähentää laivojen hiilidioksidipäästöjä käyttämällä purjekankaasta tehtyjä purjeita. Laskettiin yhden laivan rungon vastusvoimat ja kolmen eri purjemallin tuottamat voimat. Kaikkien purjemallien alla käytettiin samaa runkoa, kun laskettiin purjeiden tuottama ajovoima suhteessa rungon vastusvoimaan. Näin ollen tuloksia pystyttiin vertailemaan. Tämän jälkeen laskettiin mahdolliset päästövähennykset teoriassa. Tuloksista voitiin todeta, että päästöjä on mahdollista vähentää käyttämällä kankaasta tehtyjä purjeita
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402283537
www.theseus.fi/bitstrea...ten_Aaro.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä haluttiin saada selville, kuinka paljon dieselpolttoaineen hinta on noussut ja miten se on vaikuttanut maantieliikenteeseen ja sitä kautta ilmastotavoitteisiin. Tämänhetkisellä maailmantilanteella on suuri vaikutus polttoaineen hintoihin. Myös uusimmilla ilmastotavoitteilla on polttoaineen hintaan vaikutuksia. Teoria osassa käytiin läpi erilaisista polttoaineista. Työssä keskityttiin pääasiassa dieselpolttoaineeseen ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten biokaasuihin ja biodieselöljyihin ja niiden valmistusprosesseihin. Teoriaosa sisältää myös tietoa dieselmoottoreista ja siitä, miten dieselmoottori toimii. Teoriassa on myös kerrottu erilaisista ajoneuvoluokista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Tutkimuksen monimenetelmälliseksi tekee se, että se sisältää sekä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusosuutta. Laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin haastattelua tutkimuksen tekoon, jossa haastateltiin kahta työntekijää Satakuntalaisesta yrityksestä ja määrällisessä osuudessa analysointiin erilaisia tilastoja Euroopan komission sivuilta. Tutkimuksen perusteella saatiin selville dieselpolttoaineen hinnan nousseen lähivuosina merkittävästi ja sen, että kyseinen yritys, jonka työntekijöitä haastateltiin, ovat alkaneet hyödyntämään vaihtoehtoisia polttoaineita enemmän lähivuosina. Dieselpolttoaineen hinnan nousu on tuonut ainakin kyseiselle yritykselle lisää kustannuksia. Kyseistä yritystä jarruttaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä se, että Satakunnan alueella on todella niukasti kaasunjakelupisteitä, joka hankaloittaa reittien toteutusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627623
www.theseus.fi/bitstrea...en_Robin.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Hiilidioksidi on useilla teollisuudenaloilla tärkeä materiaali, mutta samalla se muodostaa yli 80 prosenttia ilmastolle haitallisista kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen on tällä hetkellä ajankohtainen puheenaihe, nimittäin sillä pystytään tarjoamaan keino pysäyttää hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä sekä myös mahdollisesti kääntää se laskuun. Opinnäytetyössä selvitettiin hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksia teollisuudessa. Lisäksi työssä käytiin läpi markkinoilla olevien tunnetuimpien hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisjärjestelmien toimintatekniikat, joita ovat polton jälkeinen talteenotto, polttoa edeltävä talteenotto, sekä happipoltto. Työssä esiteltiin kolme isointa toimijaa maailmalta, jotka jo hyödyntävät kyseisiä järjestelmiä, kyseiset toimijat ovat CarbonFree, Carbon Clean ja LanzaTech, sekä tehtiin myös katsaus Satakunnan alueen mahdollisuuksista hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä. Työ toteutettiin Satakunnan Ammattikorkeakoululle selvitystyönä. Tietoa etsittiin artikkeleista, www-sivuilta ja raporteista sekä ottamalla yhteyttä Pori Energiaan. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen teollisuudessa ovat keskeisiä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja niillä on merkittävä rooli kestävän ja vähähiilisen tulevaisuuden rakentamisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097889
www.theseus.fi/bitstrea...en_Henri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä laskettiin hiilijalanjälki Talo Harmajan omakotitaloon Porin asuntomessualueella 2018. Laskennan tarkoituksena oli tarkastella suunnitelmista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Laskentaa varten luotiin materiaaliluettelo. Siitä saatiin materiaalimäärät ja niiden massat. Laskenta suoritettiin Ympäristöministeriön julkaisemalla Rakentamisen vähähiilisyyden arviointityökalun luonnoksella vuodelta 2018. Tuloksena laskennasta saatiin jokaiselle rakennusosalle oma hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki. Vertailtavuutensa vuoksi lopputulos ilmoitettiin neliömetrikohtaisena kasvihuonekaasupäästönä. Päästöt ilmoitettiin erikseen hiilijalanjäljelle ja hiilikädenjäljelle. Laskennan lopputuloksesta voitiin päätellä, että rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat tavanomaisella tasolla, ja päästöihin olisi voitu parhaiten vaikuttaa eri materiaali- ja suunnitteluvalinnoilla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092720499
www.theseus.fi/bitstrea...en_Valma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä on tarkasteltu julkisen liikenteen optimoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Satakunnan alueella. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat hiilidioksidista, metaanista ja dityppioksidista. Julkisen liikenteen optimoinnin keinoja ovat julkisen henkilötieliikenteen käyttöasteen kasvattaminen ja matkaketjuratkaisujen ja kutsuliikenteen kehittäminen. Henkilötieliikenteen päästöjä liikennemuodoittain on laskettu kolmella eri liikenteen päästöihin ja autoiluun tarkoitetulla laskurilla: Suomen ilmastopaneelin Autokalkulaattori, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Kulkuri ja Lahden kaupungin CitiCAPhankkeen mobiilisovelluksen päästökertoimet. Linja-autojen polttoaineiden kulutuksen ja hiilidioksidiekvivalenttina ilmoitettujen päästöjen yhteenveto on esitetty opinnäytetyössä Teknillisen korkeakoulun Autotekniikan laboratoriossa tehtyjen linja-autojen polttoainekulutusmallinnuksien ja Motivan julkaiseman Suomen markkinoiden energialähteiden ominaisuuksien taulukkojen pohjalta. Satakunnan alueelta on tehty yhteenveto vuodelta 2019 henkilöautoilun ja linja-autoliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Yhteenveto sisältää tiedot 17 satakuntalaisen paikkakunnan osalta. Hiilidioksidiekvivalenttina ilmoitetut päästöt ovat olleet vuonna 2019 henkilöautoilun osalta 12 kertaa suuremmat kuin linja-autoliikenteen päästöt. Opinnäytetyössä käytetyn henkilöliikenteen kolmen eri päästölaskurin antamien arvojen välillä on hyvin pieniä eroja hiilidioksidiekvivalentin laskennassa. B0-dieselin käyttö henkilötieliikenteessä on vähiten ilmastoystävällistä, kun taas raideliikenne on selkeästi ilmastoystävällisin liikennemuoto.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732100
www.theseus.fi/bitstrea...io_Pipsa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Alfa Laval Aalborg Oy:n kanssa ja työn keskeisenä tavoitteena oli tutkia liiketoiminnan kuljetusketjun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Toimeksiantajan tavoitteena oli herättää ajatuksia kuljetusten aiheuttamista päästöistä sekä lisätä tietoisuutta kyseisestä aiheesta. Toimeksiantajan toiveena oli saada tarkempaa tietoa päivittäisten toimitusten päästöistä ja tämän työn tulokset toimivat suuntaa antavina arvioina kuljetusten hiilijalanjäljestä. Työn tarkoituksena on tuoda tietoutta kuljetusketjun ja eri kuljetustyyppien hiilijalanjäljestä ja laskentaperusteista, sekä luoda alustavaa pohjaa kuljetusketjun hiilijalanjäljen seurannalle ja mittaamiselle kohdeyrityksen liiketoiminnassa. Työssä kerättiin tutkimusdataa kuljetusliikkeiltä sekä kirjallisten kyselyiden että myös lyhytmuotoisten haastatteluiden muodossa. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää mitkä eri tekijät vaikuttavat kuljetusten aiheuttamiin päästöihin ja miten päästöjä pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään. Tutkimustyö perustuu sekä empiiriseen ennakkoaineistoon että myös kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksiin, kuljetusmuodoista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja energiamuotoihin. Kerätyn tutkimusaineiston perusteella, suurin osa toimeksiantajan valitsemista kuljetusliikkeistä omaa samoja arvoja ja tavoitteita toimeksiantajan kanssa, päästöjen vähentämisen sekä kestävän kehityksen saralla. Vertailussa toiset kuljetusliikkeet tarjosivat kattavaa dataa, ja toisilla oli vielä parantamisen varaa, sillä tarpeeksi todenmukaista ja ajankohtaista päästödataa ei vielä nykyisten järjestelmien avulla pystytty keräämään. Tutkimuksen suorittamiseen ja datan keräämiseen toi haasteita myös se, että osa kuljetuspalveluista on useamman välikäden tarjoamia kuljetuksia, alihankkijoita, joilla ei vielä ole käytössään nykyaikaista kuljetusten varaus ja seurantajärjestelmää. Tutkimuksen loppupäätelmät johtivat siihen faktaan, ettei lopullista kuljetuksista aiheutunutta päästölaskelmaa voida vielä tällä teknologialla laskea, mikäli kuljetuksien toteuttajana toimii useampi toimija, joiden järjestelmät eivät kommunikoi ajantasaisesti keskenään. Tutkimuksen päätelmissä pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja, joiden avulla voidaan vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä.