Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 907
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100214406
www.theseus.fi/bitstrea...ia_Joona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä työssä tutkittiin Suomen kauppamerenkulun väylien kehitystarpeita ja näkymiä ulkomaankaupalle lähitulevaisuuden muutoksien myötä. Pääpaino oli kauppamerenkulun tärkeimpien kehityshankkeiden kartoitus. Tutkimus toimii osana Liikenneviraston pitkäaikaistoimintasuunnitelmaa, lyhennettynä PITO. Pitkäaikaistoimintasuunnitelma käsittelee matkojen ja kuljetusten palvelutasoa ja niiden liikenneolosuhteita aikajänteellä 2016–2024. Kehitystarvetutkimus tehtiin kvalitatiivisena suurimpien sidosryhmien kesken. Aikaisempiin tutkimuksiin poiketen se suoritettiin sähköisien työkalujen avulla. Työkaluina toimi Webprol 2.0 ja Excel. Tutkimus tehtiin esitutkimuksena ja tulokset käyvät jatkokäsittelyn läpi. Työssä käsiteltiin myös 2014 aikana tapahtuneita ikäviä tapahtumia, joilla on vaikutus maailmantalouteen. Suomen kaupan kehitys nojaa hyvin paljon naapurimaahan Venäjään ja sen omaan talouskehitykseen. Talouskehitys Venäjällä vaihtoi jyrkästi suuntaa helmikuussa 2014 Ukrainassa käynnistyneen sotilaskonfliktin myötä. Asiaa vauhditti jo pidemmän aikaa laskussa ollut ruplan kurssi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092614570
www.theseus.fi/bitstrea...en_Katri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Ylöjärven Ryhti ry:n seuratoiminnan kehittämishanke RySKe on toteutunut ja onnistunut. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa hankkeen onnistumisesta lentopallojaoston johdolle sekä Opetus- ja kulttuuriministeriölle hankkeen loppuraporttia varten. Työssä tutkittiin, oliko hankkeesta hyötyä seuran eri toimijoille. Työn teoriaosassa käsiteltiin yhdistystoimintaan, urheiluseuratoimintaan ja vapaaehtoistyöhön liittyviä asioita. Nämä liittyvät läheisesti toimeksiantajani Ylöjärven Ryhdin toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä seuratuki oli keskeisessä osassa työtä. Seuratuki on suurin valtionavustusmuoto, joka myönnetään liikunnan paikallistasolle. Tukea jaetaan veikkausvoittorahoista. RySKe-hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö seuratuella. Seuratuen turvin Ylöjärven Ryhtiin on ostettu ostopalveluna juniorivalmennuspäällikön palveluita. Työn empiriaosassa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kyselyllä pyrittiin selvittämään Ylöjärven Ryhdin toimihenkilöiden mielipiteitä hankkeesta ja sen tuomasta avusta yhdistykselle. Kyselyssä selvitettiin, miten vastaajat kokivat juniorivalmennuspäällikön toiminnan. Kysely lähetettiin 46 toimihenkilöille ja vastausprosentiksi saatiin 67%. Onnistumista ja toteutumista pystyttiin arvioimaan myös juniorivalmennuspäällikön tekemien raporttien ja hänen oman arvionsa avulla. Lisäksi hankkeen toteutumista verrattiin hakuvaiheessa määriteltyihin mittareihin. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä hankkeeseen ja juniorivalmennuspäällikön toimintaan. Erityisesti valmentajat olivat saaneet apua ja heidän osaaminen oli vahvistunut hankkeen aikana. Hankkeen toiminnot olivat enimmäkseen myös valmentajille suunnattu. Tuloksista voidaan päätellä, että hanke onnistui valmennuksen tason osalta erittäin hyvin, harrastajamäärä kasvoi hyvin, mutta seurayhteistyö ei onnistunut niin hyvin kuin oli suunniteltu. Hanke kuitenkin jatkuu pienimuotoisemmin, joten siitä on ollut selvästikin hyötyä seuralle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319739
www.theseus.fi/bitstrea...jo-Liisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Väli-Suomen Kaste-hankkeet ovat osa kansallista Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa, Kaste-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Väli—Suomen alueen Kaste-hankkeiden, Ikäkasteen, Lasten ja nuorten palveluiden kehittämishanke Kasperin ja Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin - S.O.S –hankkeen, organisoitumisen, johtamisrakenteen ja johtamisen, hallinnoinnin ja viestinnän toimivuutta. Lisäksi selvitettiin sitä, ovatko Kaste-hankkeiden tavoitteet tukeneet mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, joka toteutettiin sekä teemahaastatteluilla että sähköisellä kyselyllä. Tampereen kaupunki toimii kolmen Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeen hallinnoijana ja on ollut tämän opinnäytetyön toimeksiantajana. Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeiden johtamisen rakenne on ollut poikkeava aikaisempiin hankkeisiin verrattuna. Tutkimuksen kohteena olleiden hankekonsortioiden johtaminen on ostettu sosiaalialan osaamiskeskuksilta Pikassokselta ja SONet Botnialta. Tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että pääsääntöisesti tähän johtamisrakenteeseen ollaan oltu tyytyväisiä, vaikkakin ongelmia on ollut mm. johtamisen vastuisiin ja valtuuksiin liittyen päätöksenteon osalta. Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella hallinnoinnin merkitys osana Väli-Suomen alueen hankkeiden johtamista on ollut epäselvä, vaikka ohjelmajohtamisessa hallinnointi nähdäänkin ns. ylätason johtamisena. Opinnäytetyön tuloksena on hallinnoinnin osalta se, että jatkossa hallinnoinnin johtamiseen ja organisoimiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. On tarkoituksenmukaista jatkossa pohtia hallinnoinnin osalta pysyvän osaamisverkoston tai hanketoimiston perustamista isojen hankekokonaisuuksien hallintaan osana organisaation projektisalkun hallintaa. Tutkimuksessa saadun tiedon mukaan viestintä on hankekonsortioiden osalta ollut suhteellisen onnistunutta. Sen sijaan aluejohtoryhmän ja hallinnoijan toiminnan osalta viestintä on jäänyt jossain määrin puutteelliseksi. Hallinnoijaorganisaation vastuuhenkilöiden kokemus on, että viestintä on toiminut johtoryhmätyöskentelyn eri tasoilla hyvin ja näin ollen johto on ollut kaikilla tasoilla tietoinen hankkeiden vaiheista. Viestintä itse hankehallinnointia käytännössä tekevien kanssa ei kuitenkaan ole toiminut. Tutkimusaineiston perusteella on myös voitu todeta, että Kaste-hankkeiden tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi tukeneet hankkeissa mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517638
www.theseus.fi/bitstrea...la_paivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aihepiiri liittyi EU-hankkeiden hakuun ja hallinnointiin ohjelmakaudella 2014-2020. Toimeksiantaja oli Satafood Kehittämisyhdistys ry. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hankehallinnointia avaamalla hankehallinnon prosessia ja tehtäviä Satafoodissa niin, että hankehallintoon liittyvä tieto olisi koko henkilöstön käytettävissä. Tällä hetkelle hankkeiden talouden ja hallinnon raportoinnista on vastuussa lähinnä yksi henkilö – toimistopäällikkö. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden lähestymistapana oli tapaustutkimus. Metodina käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Kehittämistehtävän taustaksi esikartoitettiin Satafoodin henkilökunnan näkemyksiä hankehallinnon haasteista. Aineistoa kerättiin sähköpostikyselyllä hankkeita rahoittaville tahoille sekä hankkeita toteuttaville tahoille, jotta saatiin selville näiden tahojen näkemyksiä hankkeiden hallinnoinnista. Työn tuloksena avattiin hankehallinnon prosessia ja tehtäviä Satafoodin näkökulmasta sekä laadittiin ohjeistus hankkeiden eri työvaiheisiin ja hankeprosessissa huomioitaviin seikkoihin ohjelmakaudella 2014-2020.
Project management for business professionals : a comprehensive guide Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903171716
www.theseus.fi/bitstrea...rta_Jari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia sisäisen viestinnän tilaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivassa tutkimus- ja kehitystoiminnan HELLI-projektissa (Hanketulosten jalostaminen ja levittäminen osaamis- ja innovaatioverkostossa, 1.6.2006 – 31.10.2007). Opinnäytetyötä varten suoritettiin kyselytutkimus, joka toteutettiin tekniikan ja merenkulun toimialan henkilöstön keskuudessa, toimialapäivänä 15.5.2007. Kyselytutkimuksen täydentämiseksi kartoitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa tiedotuksesta vastaavien henkilöiden näkemyksiä sisäisen viestinnän toimivuudesta haastatteluin. Haastatteluissa kartoitettiin myös näiden henkilöiden suhtautumista kyselytutkimuksen pohjalta syntyneisiin kehitysehdotuksiin. Tutkimuksessa selvisi, että sisäisen viestinnän toimivuudessa on huomattavia puutteita. Ongelmana koettiin sisäisen viestinnän kanavien liian suuri määrä. Suurin osa henkilöstöstä koki lisäksi saavansa liian vähän tietoa tutkimus ja kehitystoiminnan hankkeista ja projekteista. Kehitysehdotuksina esitettiin projektitiedotteiden käyttöönottoa kaikissa projekteissa, sisäisen viestinnän keskittämistä parhaiten toimiviin kanaviin ja niiden toiminnan kehittäminen sekä T&K-päivän järjestäminen kerran lukukaudessa.