Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 433
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303073145
www.theseus.fi/bitstrea...en_Vilma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ihmisellä on käytössä viisi perusaistia, jotka ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Lisäksi meillä on käytössä tasapaino- ja liikeaisti sekä viskeriaalinen aisti. Tuntoaisti on somaattinen aisti, joka reagoi kosketukseen sekä lämpötilan muutoksiin ja kipuun. Kemiallisia aisteja ovat maku- ja hajuaisti. Opinnäytetyössä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee autismikirjon häiriön ilmenemistä, sen syitä sekä siihen liittyviä aistisäätelyn häiriöitä. Autismikirjoon kuuluvilla henkilöillä erilaiset aistipoikkeavuudet ovat yleisiä ja heistä jopa 73 %:lla ilmenee aistien ali- ja yliherkkyyksiä. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin: mitä on autismikirjon häiriö, miten aistisäätelyn häiriö esiintyy autismikirjon häiriön liitännäisoireena ja miten aistisäätelyn häiriötä voidaan tukea. Tulosten perusteella voidaan todeta autismikirjon häiriön omaavilla esiintyvän yleisesti aistitiedon käsittelyn vaikeuksia. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet esiintyvät ali- ja yliherkkyytenä sekä aistihakuisuutena ja aistien välttelynä kaikissa aisteissa. Autismikirjon häiriön omaavilla esiintyy yleisimmin yliherkkyyttä kuulo- ja tuntoaistissa, aliherkkyyttä makuaistissa ja aistihakuisuutta näköaistissa. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet lisäävät autismikirjoon kuuluvilla stressiä, ahdistuksen tunnetta, ahdistusta sekä aggressiivista käytöstä. Ne myös hankaloittavat sosiaalista kanssakäymistä sekä empatiakyvyn muodostumista. Tutkimusten mukaan hyödyllisin hoitokeino aistihäiriöiden tukemiseksi on sensorisen integraation terapia, toimintaterapia, fysioterapia, puheterapia, psykoterapia sekä näön kuntoutusterapia. Kuntoutuksen avulla pystytään vähentämään aistihäiriön aiheuttamia haittoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815123
www.theseus.fi/bitstrea...ine_Juha.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten kokemuksia TUKEE2 -hankkeesta. Tavoitteena oli saada tietoa hankkeeseen osallistuneiden nuorten kokemuksista. Nuoret (16–25-vuotiaat) osallistuivat TUKEE2 -hankkeeseen. TUKEE2 -hanke on jatkoa TUKEE! -hankkeelle, jonka tavoitteena oli nuorten osallisuuden vahvistaminen, yhteistyötaitojen kehittäminen, toimintakyvyn parantaminen sekä kehittää nuorille suunnattuja palveluja. Hankkeen painopisteenä on neuropsykiatriset ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Hanke alkoi 1.9.2020 ja päättyi 31.3.2023. Hanke on toteutettu Satakunnassa Porin, Ulvilan, Nakkilan, Kokemäen ja Kankaanpään alueella. TUKEE2 -hankkeen päätyttyä osallistujille (N=24) annettiin pelkistetyt versiot THL:n osallisuuskyselystä, johon he vastasivat. Osallistujilta kysyttiin avoimissa kysymyksissä mikä oli mukavaa ja/tai tärkeää sekä mikä oli vaikeaa ja/tai turhaa. Aineiston analyysissa nousi ilmi nuorten tyytyväisyys hankkeeseen ja kaikki saivat mielekästä tekemistä. Lisäksi monet pitivät hankkeessa siitä, että saivat olla muiden seurassa ja iloita yhteisen tekemisen parissa. Yli puolet vastaajista koki, ettei hankkeessa ollut mitään vaikeaa ja/tai turhaa. Toisessa osiossa selvitettiin Likert-tyyppisellä asteikolla nuorten mielipiteitä, jossa vastausvaihtoehdot olivat ”samaa mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä” tai eri mieltä”. Vastauksista voi päätellä, että useimman nuoren arki ei helpottunut, vaikka hankkeen toiminta on ollut mielekästä. Kolmannes kuitenkin on ollut sitä mieltä, että hanke on helpottanut heidän arkeaan. Hankkeeseen osallistuneet nuoret olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä hankkeeseen ja negatiivista palautetta tuli vähän. Negatiivista palautetta tuli odottelusta ja työskentelystä ihmisten kanssa, joista ei pidä sekä toiminnasta, joka ei ole ollut itselle mieleistä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820423
www.theseus.fi/bitstrea...va_liite.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...lin_eeva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni kehittämiskohteena oli tukea tarvitsevien lasten tarpeiden huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa sekä haastaviin kasvatustilanteisiin vastaaminen mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteenani oli koota kasaan mahdollisimman toimiva ja käytännönläheinen ns. ”työkalupakki”, mistä löytyisi samoista kansista paljon käytännön arjessa käyttökelpoista materiaalia ja erilaisia vinkkejä kasvatuksen tueksi ja tehostamiseksi. Työkalupakkiin keräsin eri lähteistä löytämiäni sekä omien kokemusten ja käytännön työn mukanaan tuomia toimintamalleja sekä konkreettisia vinkkejä ja ohjeita eri työvälineiden käyttöön liittyen. Uskon, että tarve tällaiselle oppaalle on syntynyt tehokkaampaa tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten lisääntyessä varhaiskasvatuksessa. Omien kokemusteni sekä lukemieni erilaisten kartoitusten perusteella osa-alueet, jotka tuottavat usein huolta varhaiskasvatuksessa ovat lasten lisääntyneet puutteet tarkkaavaisuuden ja keskittymisen sekä sosiaalisen käyttäytymisen ja tunne–elämän taitojen kehityksessä ja oppimisessa. Opinnäytetyössäni keskityinkin nimenomaan näiden ongelmien aiheuttamiin tuen tarpeisiin sekä kasvatuksellisiin haasteisiin. Työkalupakin avulla toivon auttavani myös muita tukea tarvitsevien lasten ja haastavien kasvatustilanteiden kanssa työskenteleviä aikuisia mahdollisimman tehokkaaseen, kannustavaan ja tukea antavaan varhaiskasvatustyöhön sekä avoimeen yhteistyöhön perheiden kanssa. Työhöni kokosin myös konkreettisten työkalujen ja toimintamallien lisäksi tietoa mm. siitä, miten keskeisimmät lait, asetukset ja sopimukset vaikuttavat varhaiskasvatustyön taustalla ja miten nämä määrittelevät päivähoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämistä tuen tarpeet huomioiden. Tietoa löytyy myös lapsen havainnoimisesta, tuen tarpeiden arvioimisesta sekä lapsen kehityksestä ja kehityksen puutteista. Työssäni toin esiin myös arjen kuntouttavien elementtien merkityksen. Koko opinnäytetyöni ja työkalupakin lähtökohtana oli, että arjen tukitoimien ja erilaisten apuvälineiden ja toimintamallien käytön aloittamiseen tai käyttämiseen ei tarvita erikseen diagnoosia. Usein kyse on yksilöllisistä tavoitteista ja niiden tukemisesta arjen touhujen keskellä. Monet varhaiskasvatuksen kuntouttavista elementeistä ja keräämistäni toimintamalleista ovat lapsen kehitystä leikin omaisin keinoin yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä.
Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Näytä tarkat tiedot
Auta lasta kiintymään : vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054272
www.theseus.fi/bitstrea...sonSorje.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus potilaiden, joilla on autismin kirjon oireyhtymä, kohtaamisesta hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää ajantasaista tietoa, joka tukee sairaanhoitajien ammatillista varmuutta ja osaamista autismin kirjon potilaiden kohtaamisessa. Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa ongelmia muun mu-assa kommunikoinnissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Opinnäytetyössä kuvataan autistista käyttäytymistä sekä hoitotyön tilanteissa mahdollisesti ilmeneviä haasteita. Päälähteinä on käytetty teoksia, joissa kuvataan sairaanhoitajien sekä autististen henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä kokemuksia hoitotilanteista. Aineistonkeruu tapahtui manuaalisesti ja käyttämällä tietokantoja Finna ja Google Scholar. Alustava aineiston haku tapahtui syksyllä 2015 ja jatkui keväällä 2016. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus syntyi vuoden 2016 aikana ja viimeisteltiin 2017. Tutkimusaineistoon valitsin tuoreita julkaisuja suomen ja englannin kielellä. Aineisto koostuu kahdesta menetelmäkirjasta ja yhdeksästä kirjallisuuskatsauksen lähteestä. Opinnäytetyön päälähteinä on käytetty kahta teosta. Sairaanhoitajien sairaanhoitajille kirjoittama näyttöön perustuva kirja autismin hoitotyöstä edustaa tieteellistä näkökulmaa. Vapaamuotoisempi, autistisen kirjailijan kirja kuvaa autismin maailmaa realistisesti autistisen henkilön näkökulmasta. Aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella hoitajien tietotasossa on puutteita ja hoitajat itse kokevat autistisen henkilön kohtaamisen vaikeana. Myös autististen lasten vanhemmilta ja autisteilta itseltään on tullut ilmi kokemuksia hoitohenkilökunnan vaillinaisista tiedoista ja taidoista autismin kohtaamisessa. Tarkoitus oli löytää keinoja, joilla sairaanhoitajat voivat valmistautua haastavina pitämiinsä tilanteisiin ja helpottaa autismin kirjon häiriötä sairastavan henkilön käyntejä terveydenhuollossa. Tulosten mukaan autismin ymmärtäminen ja ymmärryksen perusteella tapahtuva hoitotyön tilanteisiin valmistautuminen tekevät kohtaamisesta hoitotyön tilanteessa turvallisemman ja miellyttävämmän kummallekin osapuolelle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135222
www.theseus.fi/bitstrea...Putkonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa opas visuaalisten apukeinojen vaihtoehdoista, joilla voidaan helpottaa neuropsykiatrisen häiriön omaavan lapsen ja vanhemman välistä kommunikointia. Tavoitteina oli helpottaa kommunikointia ja ennaltaehkäistä väärinymmärretyksi tulemisen tunnetta, sekä siitä aiheutuvia haastavia tilanteita vanhemman ja neuropsykiatrisia oireita omaavan lapsen välillä. Opas antaa perheille erilaisia ohjauskeinoja arkeen. Opas toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, vastaamaan työelämälähtöistä tarvetta. Opas koostettiin vuosina 2022–2023. Opas sisältää tietoa visuaalisista apukeinoista, niiden käyttämisestä ja sivustoista, joista löytyy lisätietoa. Opinnäytetyötä rajattiin käsittelemällä siinä, vain kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä. Valmis opas on tehty tulostettavaksi, A5- kokoiseksi oppaaksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunta saa jakaa opasta lasten vanhemmille. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin, tekijät ovat tyytyväisiä tuotokseen. Opinnäytetyötä ja kirjallisuuskatsausta tehdessämme huomasimme, että aiheeseen liittyvät tutkimukset tarvitsisivat päivittämistä. Jatkotutkimukseksi ehdotamme digitaalisessa muodossa olevien visuaalisten apukeinojen hyötyjen ja eroavaisuuksien tutkimista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052714972
www.theseus.fi/bitstrea..._Jasmina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Developmental neuropsychiatric disorders appear before the age of seven and affect many aspects of the child's life. Developmental neuropsychiatric disorders include the autism spectrum, ADHD, Tourette's syndrome, learning difficulties and developmental language disorder. The purpose of this thesis was to create a form to support observing neuropsychiatric disorders in early childhood education. The form’s purpose was to be early childhood educators’ tool to support observing 3–5-year-olds in early childhood education. The aim of the thesis was to help an educator to observe children, to increase the educator's understanding of neuropsychiatric disorders or a child's other challenges, and through understanding to help the educator encounter a child more individually and to help support a child's favorable development. The thesis has been conducted in collaboration with Pilke Kielipolku daycare center. The thesis was conducted as survey research. This thesis’ research method was also trying the product, the observation form in the ordering organization. In the charting survey, the educators of the ordering organization were asked how children are observed in the organization and whether an observation form would be a necessary tool. After the need charting, the observation form was tested for three weeks in the customer organization. During the trial period, the educators were able to try out the form concretely, and after the trial period they answered a survey asking whether the observation form was a useful tool for them. During the trial period, the observation form was found to be useful. The form remains in the organization for regular use.
Psyykkisen toimintakyvyn häiriöt : tukea ja apua kognitiivisiin toimintahäiriöihin Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501041019
www.theseus.fi/bitstrea...a_Marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden tulosyitä ja hoitomenetelmiä vanhuspsykiatrisessa sairaalahoidossa sekä kehittää hoitotyön laatua psykogeriatrisella osastolla 61. Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä vanhusten yleisimpiin psyykkisiin häiriöihin ja vanhuuden kehitysvaiheisiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2011 potilasdokumenteista; lähetteistä ja hoitosuunnitelmalomakkeista. Tutkimuksessa oli mukana 31 potilasdokumenttia. Tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja esitettiin frekvensseinä, prosentteina ja graafisina kuvioina. Tutkimuksen mukaan psyykkinen sairastuvuus oli naisilla yleisempää kuin miehillä ja masennus oli yleisin vanhusten psyykkinen sairaus. Usealla potilaalla masennuksen rinnalla lähetteessä oli myös maininta psyykkisestä ahdistuksesta. Potilaista selvästi suurin osa saapui hoitoon B1-lähetteellä. Eniten käytetty hoitomuoto oli ECT- hoito, lääkehoidon rinnalla. Potilaiden hoidossa tärkeänä osana nousi esiin myös osastolla järjestettävät ryhmät. Potilaiden hoitoajat vaihtelivat yksilöittäin, mutta yleisin hoitoon käytetty aika oli 21–30 vuorokautta. Jatkohoito järjestettiin jokaisen potilaan kohdalla vanhuspsykiatrian poliklinikalle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282776
www.theseus.fi/bitstrea...aSusanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena Autismisäätiölle. Kehittämis-hankeen myötä koostettiin Kultavuoren käsikirja. Käsikirjan käyttäjä kohderyhmänä ovat Autismisäätiön Kultavuoren asumisyksikköön muuttavat autismin kirjon henkilöt. Opinnäytetyö on työelämä- ja asiakaslähtöinen. Tarve käsikirjan koostamiselle on tullut Autismisäätiön asiakkailta, heidän toivoessaan kirjallista tietopakettia muuton tueksi. Kehittämishankkeessa asiakaslähtöisyys näkyi myös siten, että asiakkaat olivat mukana Kultavuoren käsikirjan suunnittelussa. Kultavuoren käsikirjan suun-nittelua ja ideoimista varten koottiin suunnittelutyöryhmä Kultavuoren asumisyksikön työntekijöistä ja asiakkaista. Kultavuoren käsikirjaan koottiin muun muassa käytännönohjeita muuttoon, ohjeistuksia asuntoon liittyen, opastusta käytössä olevista tiloista sekä tietoa myös lähialueen palveluista. Opinnäytetyön teoriassa kuvattiin autismin kirjon laajuutta ja monimuotoisuutta. Tarkemmin nostettiin esiin niitä autismin kirjon henkilön erityispiirteitä, jotka vai-kuttavat heidän kykyynsä hahmottaa asioita ja kokonaisuuksia muuttoprosessissa. Opinnäytetyön teoriassa kuvattiin Kultavuoren käsikirjan työstämisen vaiheita, sekä selkokielisen tekstin kirjoittamisen pääpiirteitä. Kultavuoren käsikirjan toivotaan osallistavan autismin kirjon henkilöä hänen muuttoprosessissaan. Autismisäätiön muut asumisyksiköt voivat hyödyntää pilottimallina toimivaa Kultavuoren käsikirjaa, työstäessään omat yksikkökohtaiset käsikirjansa. Opinnäytetyöstä Kultavuoren käsikirjan materiaaliosuus jää pelkästään Autismisäätiön käyttöön, joten sitä ei julkaista Theseuksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626892
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jutta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Satasairaalan sosiaalipalvelujen kehitysvammaisten asumisyksikkö Kepolankodon aistiesteettömyyttä. Opinnäytetyön teoreettinen tausta keskittyi autismikirjon häiriöihin ja aistiherkkyyksiin. Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Tilojen aistiesteettömyyden arviointi keskittyi neljään eri osa-alueeseen: näköaistimuksiin, kuuloaistimuksiin, tuntoaistimuksiin sekä hajuaistimuksiin. Aistiesteettömyyskartoituksessa käytettiin juuri tähän tarkoitukseen kehitettyä havainnointityökalua. Havainnointi toteutettiin asumisyksikössä normaalina arkipäivänä, jotta nähtiin, miten aistiesteettömyys asukkaiden ja työntekijöiden arjessa näyttäytyy. Havainnoinnin tueksi toteutettiin lisäksi asukkaiden ja työntekijöiden haastattelut: Asukkaiden haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna, jotta henkilökohtainen kokemus ja näkemys saatiin esiin. Henkilökuntaa puolestaan haastateltiin ryhmässä, jotta erilaiset aistiesteettömyyteen liittyvät näkökulmat saatiin esille ja haastateltavilla oli mahdollisuus täydentää toistensa vastauksia. Tutkimuksen sivutuotteena työntekijät saatiin miettimään laajemmin aistiesteettömän ympäristön merkitystä asiakkaan arjen sujuvuuteen ja miellyttävyyteen. Havainnoinnin aikana käytyjen keskustelujen ja erillisten haastattelujen pohjalta tehdyt huomiot kirjattiin selkeäksi kokonaisuudeksi tähän opinnäytetyöhön. Kepolankodossa löytyi aistiesteettömiä ratkaisuja jo, mutta parannettavaakin löytyi. Erityisesti tiloissa oli huomioitu tavaroiden selkeä järjestely. Osaava henkilökunta hyödyntää autismiohjausta. Parannettavia asioita olivat tilojen hahmotettavuus ja sisustuksen lämminhenkisyys. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Kepolankodon asumisyksikölle oma aistiesteettömyyden tarkistuslista, joka sisältää suosituksia toimivien aistiesteettömien ratkaisujen tueksi. Valmis tsekkauslista tukee aistiesteettömyyden tilan ylläpitämistä ja edistämistä yksikössä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138952
www.theseus.fi/bitstrea...a_emilia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ADHD:n vaikutusta parisuhteeseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten ADHD näkyy parisuhteessa, miten se vaikuttaa suhteen kestoon ja parisuhdetyytyväisyyteen. Tutkimuskysymyksenä oli miten ADHD vaikuttaa parisuhteeseen? Opinnäytetyö tuotettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaku tuotettiin käyttämällä kansainvälisiä sekä kotimaisia tietokantoja. Aineiston laatu arvioitiin CASP-laadunarviointimenetelmällä ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena oli, että ADHD vaikuttaa parisuhteeseen monin eri tavoin. ADHD:n mahdolliset haittapuolet vaikuttavat parisuhteen molempiin osapuoliin, ja kumppani saattaa joutua parisuhteen arjen vastuunkantajaksi ADHD-kumppania useammin. ADHD myös näkyi suhteiden lyhyempinä kestoina verrattuna heihin, joilla ei ollut ADHD-kumppania. Jatkotutkimuksena esitettiin parisuhteen laatua ja kestoa silloin, kun molemmilla osapuolilla on ADHD.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235680
www.theseus.fi/bitstrea...Kahkonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli neuropsykiatristen lasten tuen tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka keskittyy neuropsykiatrisista ongelmista ja sen oireista kärsivän nuoren potilaan ohjaukseen ja huomiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tavoitteena oli tuoda esille tutkittua tietoa aiheestamme Tukee!-hankkeen käyttöön ja tueksi, sekä löytää ja tuoda esille toimivia käytännön ratkaisuja ohjaamaan ammattilaisten työskentelyä ja tapaa kohdata neuropsykiatrisista ongelmista kärsivä nuori. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli tuoda esiin näyttöön perustuvia tutkimuksia siitä, kuinka neuropsykiatrisista ongelmista kärsivä nuori kohdataan ja kuinka hän kokee saamansa palvelun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kirjallisuuskatsauksen kysymykset olivat ”Miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena kohtaat neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren potilaan?” sekä ”Miten neuropsykiatrisesti oireileva nuori haluaa tulla kohdatuksi sosiaali- ja terveyspalveluissa?” Kirjallisuuskatsauksessa käytetyissä tutkimuksissa selvisi, että erittäin tärkeänä pidettiin henkilökunnan riittävää kouluttautumista, sekä tietoisuutta neuropsykiatrisista häiriöistä. Tutkimuksissa korostettiin henkilökunnan tarkkuutta tunnistaa ajoissa neuropsykiatrisiin häiriöihin viittaava käytös ja poikkeavuus. Asiakkaan näkökulmasta olennaista oli asiakkaan tietoisuus palvelurakenteesta ja sen saatavuudesta sekä asiakkaan kohtaaminen nuorena ihmisenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514025
www.theseus.fi/bitstrea...i_Janina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia muutoksia nuorten kokemassa positiivisessa mielenterveydessä tapahtui TUKEE2-hankkeen ryhmä-toiminnan aikana. Tavoitteena on tuottaa tietoa ryhmätoiminnan aikana tapahtuneista muutoksista nuorten kokemassa positiivisessa mielenterveydessä. Opinnäytetyö tehtiin TUKEE2 -hankkeelle, joka on jatkohanke TUKEE! -hankkeelle. Hankkeen kohderyhmänä on kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat 16–25-vuotiaat nuoret, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia tai käyttäytymisen ongelmien aiheuttamia haasteita, jonka vuoksi heillä on vaikeutta suoriutua koulutuksen sekä työelämän vaatimuksista. Kohderyhmään kuului myös näiden nuorten kanssa toimivat ammattilaiset sekä muut tahot, joilla ei ole koulutuksen puolesta osaamista vastata edellä mainittujen nuorten kohtaamiin haasteisiin. Ryhmätoimintaa järjestettiin kolmessa eri SataEdun toimipisteessä, joista yhdessä järjestettiin kaksi ryhmää ja kahdessa yksi ryhmä. Jokaiseen ryhmään osallistui n. 10 nuorta. TUKEE2-hankkeen ryhmätoimintojen vaikutuksesta nuorten positiiviseen mielen-terveyteen oli käytetty positiivisen mielenterveyden mittaria eli WEMWBS-mittaria. Kyselylomakkeet oli jaettu ryhmätoimintojen alussa sekä näiden päätyttyä. Opinnäytetyöntekijä sai valmiin aineiston analysoitavaksi. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Minkälaisia muutoksia nuorten kokemassa positiivisessa mielenterveydessä tapahtui ryhmätoiminnan aikana? Aineiston analysoimiseen käytettiin Excel taulukko-ohjelman Tixel-lisäohjelmaa. Tässä työssä tutkittiin useammassa paikassa toteutettujen ryhmien nuorten positiivista mielenterveyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Tulokset esitetään sekä taulukko, että tekstimuodossa. Työssä esitetään sekä ryhmätoiminnan aikana saatujen yhteispistemäärien välisiä eroja ja väitekohtaisia eroja. Lomakkeita palautui yhteensä 34 (n=34) ryhmätoimintojen aikana, joista 26 (n=26) päätyi lopulliseen opinnäytetyöhön. Tuloksien perusteella nuorten positiivinen mielenterveys laski hieman ryhmätoiminnan aikana. Positiivisimmin nuoret kokivat ryhmätoiminnan aikana sekä alku- että loppumittauksien aikana sosiaaliset suhteet, ongelmanratkaisukyvyt sekä kiinnostuksen uusia asioita kohtaan.