Hakutulokset
- Näytetään 1 - 34 / 34
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710345
www.theseus.fi/bitstrea...dZakaria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa kevään 2014 aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida jätevedestä orgaanisia epäpuhtauksia kemiallisella hapenkulutuksella permanganaattimenetelmällä (CODMn) sekä dikromaattimenetelmällä (CODcr). Tuloksia vertailtiin toisiinsa. Työn tarkoituksena oli selvittää menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta. Näytteet otettiin oppilaitoksen keittiön jätevedestä, joka sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja rasvoja. Veden kemiallisella hapenkulutuksella tarkoitetaan sitä hapen määrää, jonka näyt-teessä oleva orgaaninen aine kuluttaa menetelmien mukaisissa olosuhteissa voimakkaan hapettimen läsnä ollessa. CODMn- menetelmässä käytetään hapettimena kaliumpermanganaattia ja CODcr- menetelmässä kaliumdikromaattia, joka kykenee ha-pettamaan orgaanisen aineen lähes täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Siksi viimeksi mainittu menetelmä soveltuu teollisuuden jätevesien analytiikkaan. Määritykset suoritetaan kolvipulloissa, jotka sisältävät tarvittavat reagenssit. Laitoskeittiön jätevedet sisälsivät runsaasti rasvaa ja hiilihydraatteja, jotka näkyivät myös analyysituloksissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809303386
www.theseus.fi/bitstrea...%20Henry.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli määrittää Norilsk Nickel Harjavalta Oy pelkistämön prosessin epäpuhtauksien pitoisuudet prosessin eri pisteissä. Työssä pyrittiin ennustamaan muiden mittauspisteiden epäpuhtauksien pitoisuudet, kun tiedettiin pelkistämölle tulevan nikkelisulfaatin epäpuhtauksien pitoisuudet. Työn tarkoituksena oli myös selvittää missä vaiheessa prosessia on isoimmat epäpuhtauspitoisuudet ja onko niiden vähentäminen mahdollista nykyisellä laitteistolla. Työssä määritettiin myös osittainen vesitase, jotta voitiin havaita miten vesi liikkuu pelkistämön prosessissa. Kirjallisuusosassa käytiin läpi pelkistämön eri osaprosesseja sekä perehdyttiin epäpuhtauksiin ja niiden vaikutukseen prosessissa. Työssä kerättiin kymmenen päivän ajan näytteitä 14 eri mittauspisteestä. Näytteiden analyysitulosten avulla laskettiin epäpuhtauksien massataseet jokaiselle mittauspisteelle. Työssä määritettiin myös muut muuttujat, mitkä vaikuttavat prosessin eri mittauspisteiden epäpuhtauspitoisuuksiin. Näiden muuttujien ja massataseiden avulla luotiin ennustussuorat jokaiselle pisteelle. Pitoisuuksien vähentämiseen nykyisellä laitteistolla on melko vaikea päästä. Parhaiten epäpuhtauksien pitoisuuksia pystytään vähentämään poistamalla ammoniumsulfaattiliuosta prosessista. Liuosta poistetaan kuitenkin pieniä määriä verrattuna prosessissa virtaavaan ammoniumsulfaattiin. Tämän johdosta prosessista poistuvan liuoksen epäpuhtauksien pitoisuuksia olisi pyrittävä nostamaan, ajamalla liuosta ulos prosessista sieltä missä pitoisuudet ovat korkeimmillaan esimerkiksi RSA244:n ylivuodon kautta. Työssä todettiin, että mittauspisteitä ei pystytä ennustamaan, jos tiedetään ainoastaan pelkistämölle tulevan nikkelisulfaatin epäpuhtauksien pitoisuudet. Ennustamiseen tarvitaan myös muut muuttujat, jotka vaikuttavat eri mittauspisteisiin. Näiden muuttujien ja tulevan nikkelisulfaatin epäpuhtauksien pitoisuuksien avulla pystyttiin ennustamaan muiden pisteiden epäpuhtauksien pitoisuudet.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164469
www.theseus.fi/bitstrea...rom_Heli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Fosforihappoa tuotetaan yleisesti sekä märkäprosessilla että termisellä prosessilla. Märkäprosessilla tuotettuun fosforihappoon jää erilaisia epäpuhtauksia, joita ei happoa käytettäessä saisi olla. Yleisimmät epäpuhtaudet ovat erilaiset fluoridit, kloridit ja metallit. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin nämä epäpuhtaudet saadaan poistettua uuttamalla happoa liuottimella, jossa on 80 % tributyylifosfaattia (TBP) ja 20 % ExxsolTM D80 -laimenninta. Työn kokeellisessa osiossa tehtiin uutto-, pesu- ja strippauskokeita erilaisissa olosuhteissa. Näistä kokeista saaduista näytteistä tehtiin metallianalyysejä AAS-laitteella, kokonaishappomääritykset titraamalla, fluoridimääritykset fluoridielektrodilla, sekä sulfaatti- ja alumiinimääritykset gravimetrisesti. Uutoista, pesuista ja strippauksista mitattiin faasien erottumisaikoja molemmista jatkuvuuksista, jotta niiden keskinäiset eroavuudet voitaisiin määrittää. Uuttokokeet tehtiin kahdessa eri lämpötilassa (40 °C ja 60 °C) eri faasisuhteilla. Pesu- ja strippauskokeet tehtiin 50 °C:ssa. Uuttokokeet tehtiin viidellä eri faasisuhteella sekoittaen fosforihappoliuosta ja liuotinta 20 minuutin ajan vakiolämpötilassa (40 ja 60 °C). Jokaisesta sekoituksesta mitattiin faasien erottumisajat sekoituksen loputtua. Uuttokokeista analysoitiin jäljelle jääneet vesifaasit eli fosforihappoliuokset. Pesukokeet tehtiin käyttämällä uuttokokeista faasisuhteilla 7 ja 3 saatuja ladattuja orgaanisia faaseja ja sekoittamalla niitä 20 minuuttia 20 %:sen fosforihappopesuliuoksen kanssa. Orgaaniset faasit pestiin kahteen kertaan ja molemmista jatkuvuuksista mitattiin faasien erottumisajat. Jäljelle jääneet pesuliuokset analysoitiin. Strippauskokeissa pesukokeissa pestyjä orgaanisia faaseja sekoitettiin ionivaihdetun veden kanssa 20 minuuttia erilaisilla faasisuhteilla. Myös strippauskokeista mitattiin erottumisaikoja ja jäljelle jääneet vesifaasit analysoitiin (ionivaihdettu vesi). Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin epäpuhtaudet saadaan uutettua pois fosforihappoliuoksesta, jotta ne eivät siirtyisi lopulliseen tuotehappoon. Myös strippausvaiheiden määrää ja lopullisen fosforihappoliuoksen laatua selvitettiin. 40 °C:een uutossa faasisuhteella 7 askelten määrä oli 4 ja faasisuhteella 11.3 5 kappaletta. 60 °C:een uutossa samat arvot olivat 5 ja 6 kpl. Strippausaskelten määrää ei saatu selville tuloksissa esiintyneen virheen vuoksi. Epäpuhtauksien osalta voidaan todeta, että vain hyvin pieni osa siirtyy lopulliseen tuotehappoon. Tuotehappoon siirtyi vain milligramman sadas- ja tuhannesosia kustakin epäpuhtaudesta. Tällä tavalla tehtynä käytettävässä uuttosysteemissä tulisi olla viisi uuttovaihetta, kaksi pesuvaihetta ja neljä strippausvaihetta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110227
www.theseus.fi/bitstrea...en_Katri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ympäristönsuojelulain momentissa 146 on määritetty lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman laatimisesta, jos rikkidioksidin varoituskynnys ylittyy tai on vaarassa ylittyä. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 79/2017 on määritetty ilmansuojelusuunnitelmaan sisällytettävät tiedot. Työn toimeksiantajana toimi Porin kaupungin ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö. Harjavallan kaupungissa rikkidioksidin varoituskynnys on ollut lähellä ylittyä, jonka vuoksi laadin opinnäytetyön tuloksena lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman. Opinnäytetyössä olen selvittänyt aiheen taustaa, tuonut esille mahdolliset syyt ylitystilanteen aiheutumiselle, arvioinut ylitystilanteen mahdollisuutta, esittänyt aiempia mittaustuloksia ja määrittänyt vastuut sekä toimintatavat ylitystilanteen tapahtuessa. Tavoitteena oli luoda toimiva, selkeä ja tarpeelliset tiedot esittävä toimintasuunnitelma, jossa on varauduttu rikkidioksidin varoituskynnyksen ylittymiseen Harjavallassa. Opinnäytetyön laatimisen aikana osallistuin palavereihin, koostin karttoja, kaavioita ja taulukkoja käytössäni olevista tiedostoista sekä tein paljon omatoimista selvitystyötä puhelimitse ja sähköpostitse. Edellä mainittujen lähteiden pohjalta kerätyn materiaalin avulla sain opinnäytetyön vaihe vaiheelta valmiiksi. Ohjenuorana työssä toimi ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017. Valmis toimintasuunnitelma on välitetty Porin kaupungin ympäristöterveydenhuollolle, Boliden Harjavalta Oy:lle, Satakunnan pelastuslaitokselle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, Lounais-Suomen aluehallintovirastolle sekä Suomen ympäristöministeriölle ja sitä hyödynnetään mahdollisen ylitystilanteen tapahtuessa. Valmis työ on ensimmäinen lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma Suomessa koskien mahdollista rikkidioksidin varoituskynnyksen ylitystilannetta, joten se tulee toimimaan myös ohjenuorana muille Suomen kaupungeille tulevaisuudessa tarpeen tullen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098779
www.theseus.fi/bitstrea...Kristian.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksen oli selvittää Boliden Harjavallan kuparirikasteen kuivauksen hiukkaspäästöjä suodattavan letkusuodattimen toiminta ja kuinka sitä voitaisiin tehostaa. Tavoite oli vähentää hiukkaspäästöjä, suodattimien vaihdosta aiheutuvia tuotantokatkoja sekä kunnossapitokustannuksia. Mahdollisen esisuodattimen liittämistä järjestelmään oli tarkoitus myös selvittää. Teoriaosuudessa käytiin läpi Boliden Harjavallan kuparituotannon prosessi pääpiirteittäin, hieman tarkemmin kuparirikasteen kuivaus ja siitä aiheutuvat päästöt, sekä vertailtiin pölynsuodatusjärjestelmiä. Tutkimukset aloitettiin selvittämällä poistokaasussa olevan pölyn ominaisuudet ja tarkastelemalla saatujen tulosten perusteella sopivinta suodatinmateriaalia yhdessä suodatinmateriaalin toimittajan kanssa. Tarkasteltiin myös kuparirikasteen kuivaimen keskeisimmät ajoparametrit ja niiden vaikutus hiukkaspäästöihin. Selvitettiin suodattimien puhdistukseen käytettävän paineilman laatu ja tarkasteltiin paineilmapuhdistusjärjestelmän toimivuutta. Tutkittiin myös suodatinta visuaalisesti sekä ulko- että sisäpuolelta. Vaihtoehtoinen ja huomattavasti halvempi suodatinmateriaali löydettiin. Tätä on jo 4 kuukauden ajan koekäytetty positiivisin tuloksin. Kehitys ja parannusehdotuksia on löydetty keskusteluissa asianosaisten ja suodatinlaitteistoja toimittavien yritysten edustajien kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302232553
www.theseus.fi/bitstrea...liJuhani.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten rikkihappotehtaan sähkösuodattimen uusiminen vaikuttaa kaasun kosteuteen ja sen mukana epäpuhtauksien eteenpäin kulkeutumiseen prosessissa aina tuotehappoon asti. Tutkimuksessa mitattiin sähkösuodattimen pisaranerotuskykyä kaasunkosteusmittauksin ja vertailtiin niitä vanhan sähkösuodattimen vastaaviin arvoihin. Tuloksista pystyttiin päättelemään, että vanhan sähkösuodattimen erotuskyky oli heikko, kun taas uuden sähkösuodattimen erotuskyky oli takuuarvojen luokkaa. Sähkösuodattimen toiminta on jatkoprosessin kannalta erittäin tärkeä, koska happosumu ja siinä olevat epäpuhtaudet vaikuttavat kontaktiyksikön toimintaan sekä vahingoittaen ja tukkien katalyyttimassaa. Epäpuhtauksien kulkeutuminen prosessissa eteenpäin aiheuttaa myös korroosiota. Erotusasteen muutos oli suuri, mutta sen vaikutusta tuotehapon laatuun ei laboratorioanalyysien mukaan ollut havaittavissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827441
www.theseus.fi/bitstrea...eri_Miro.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää painesuhteiden vaikutusta sisäilmaongelmiin, ja käsitellä ilmanvaihdon tarkoituksenmukaista toimintaa. Työssä halutaan esittää mitä huonot painesuhteet aiheuttavat ja mihin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, jotta huonoilta painesuhteilta vältyttäisiin. Työllä halutaan myös muistuttaa, että ilmanvaihdon painesuhteilla voi olla merkittävä vaikutus rakennusten sisäilman laatuun ja käyttäjien oireiluun. Työssä perehdytään myös yleisimpiin sisäilmaongelmiin. Työn alussa käydään läpi rakennuksen painesuhteita. Kerrotaan miksi rakennuksessa tulisi olla hieman paine-eroa ulkoilmaan ja tiettyjen tilojen välillä, ja kerrotaan mikä paine-eron aiheuttaa. Lisäksi käydään läpi minkälaiset painesuhteet ovat haitaksi rakennukselle ja sen käyttäjille. Seuraavaksi käsitellään rakennuksen ilmanvaihtoa, sen tarkoitusta ja tehtäviä. Selvitetään eri järjestelmätyypit ja niiden ominaisuudet ja toimintaperiaatteet. Ilmanvaihdon jälkeen työssä käydään läpi sisäilmastoa ja sisäilman tekijöitä. Kerrotaan mistä sisäilmasto muodostuu, sekä sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja mitä sisäilman laatuluokat ovat. Seuraavaksi työssä perehdytään yleisimpiin sisäilmaongelmiin, niiden aiheuttajiin ja miten sisäilmaongelmilta voidaan välttyä. Osana työtä suoritettiin myös käytännön tutkimus sisäilmaongelmista ja painesuhteista, jossa pyrittiin selvittämään ilmanvaihdon ilmavirtoja tutkimalla, oliko rakennuksen painesuhteissa jotain pielessä. Työssä päädyttiin suunnittelemaan sisäilmaongelmaiseen tilaan uusi tuloilmakone, jolla korjattaisiin tilan ja rakennuksen osan painesuhteita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101151280
www.theseus.fi/bitstrea...alo_Meri.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The goal of this thesis was to compile an overview of the air quality of Harjavalta and Pori, monitoring and the influencing factors of air quality. The thesis was partly commissioned by the city of Pori’s vitality and environmental sector. The purpose was to compose an air monitoring plan for 2021-2025 for the cities of Harjavalta and Pori. The air monitoring plan was developed in cooperation with the city of Pori’s air protection engineer Jari Lagerroos. The thesis included air quality in general in Finland, air quality monitoring, health effects of emissions, development of various emission levels in Pori and Harjavalta, and means of reducing emission levels. In addition, the thesis addressed Harjavalta and Pori industry and its emissions, the air quality measurement network and system and air quality communication. The air quality in Harjavalta and Pori is generally good. Sulfur dioxide levels have remained very low at Pori monitoring stations. In Harjavalta, sulfur dioxide levels are higher than in Pori, due to the proximity of the large industrial area, but the levels have decreased over the years. Concentrations of nitrogen dioxide and fine particles have been below the limit values and guideline values in Pori, but the daily limit values proportional to the guideline value for respirable particles have exceeded especially in the spring due to street dust. Concentrations of small particles have also been low in Harjavalta, but the nickel and arsenic levels of the particles have been exceeded.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229408
www.theseus.fi/bitstrea...nenlaura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...ajanedoe.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kirjallisen opinnäytteen kahdessa esseessä käsitellään kuolemaa ja lihallisuutta monesta eri näkökulmasta. Tekstissä käsitellään pelkoa ja sen kokemisen muotoja suhteessa kuolemaan. Siinä ei oteta erityisemmin kantaa uskontoihin, vaan lähestytään lapsuudesta kumpuavaa tyhjyyden pelkoa. Esseessä Liha puhuu, kerrotaan enemmän suhteesta anatomiaan ja opinnäytteen taiteelliseksi osaksi toteuttamani maalauksen lähtökohtiin. Tekstissä käsitellään myös naiseutta uskonnon ja puhtauden näkökulmista feministisellä otteella.