Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 1 232
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076802
www.theseus.fi/bitstrea...Toivonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli Hyvänmielen talon asiakkaiden terveyden edistäminen sekä uuden toimintamallin alkuun saattaminen. Tavoitteisiin kuului myös Hyvänmielen talon henkilökunnalle suunnatun teemakansion luominen uuden toimintamallin pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Hyvänmielen talon asiakkaiden toiveiden mukaisesti kolme erilaista terveyden edistämisen toimintatuokiota. Tuokioiden aiheina olivat ravitsemus, liikunta, kansantaudit ja tunteet. Tuokiot järjestettiin Hyvänmielen talon toimitiloissa. Opinnäytetyö toteutettiin yh- teistyössä Hyvänmielentalon henkilökunnan kanssa. Ensimmäisessä tuokiossa käsiteltiin aihetta tunteet. Tuokion tavoitteena oli saada osallistujat pohtimaan omia tunteitaan ja antaa keinoja niiden hallitsemiseksi. Toinen tuokio käsitteli ravitsemusta ja ruuanlaittoon liittyvää hygieniaoppia. Hygienia-asiaa oli toivottu erityisesti Hyvänmielentalon henkilökunnan puolesta. Viimeisessä tuokiossa tarkasteltiin kansantauteja, joista valittiin opinnäytetyön tekijöiden mielestä kolme ajankohtaisinta: korkea verenpaine, diabetes sekä kolesteroli. Viimeisen tuokion lopuksi järjestettiin pikkujoulut. Toimintatuokiot järjestettiin kerran kuukaudessa, kolmen kuukauden aikana. Opinnäytetyön tekijät suunnittelivat toimintatuokioiden sisällöt ja niiden toteutukset huomioiden asiakkaiden toiveet. Toimintatuokioiden suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota asiakkaiden motivointiin ja tuokioilla käytyihin keskusteluihin osallistumiseen. Toimintatuokioita kävi kuuntelemassa keskimäärin 7-10 Hyvänmielen talon asiakasta. Palautteiden mukaan, osallistujat pitivät tuokioita tarpeellisina, ajankohtaisina sekä mielenkiintoisina. Asiakkaat kokivat tarvitsevansa vastaavanlaisia toimintatuokioita terveyteen liittyvistä aiheista myös jatkossa. Projektin tavoitteet toteutuivat hyvin. Hyvänmielen talon työntekijöiden ajatuksena on jatkaa vastaavien tuokioiden järjestämistä myös jatkossa. Henkilökohtaiset tavoitteet tulivat myös täytetyksi. Molemmat opinnäytetyöntekijät kehittyivät projektin aikana hoitotyön tulevina ammattilaisina ja saivat lisäkokemuksen tuomaa varmuutta esiintymiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091520178
www.theseus.fi/bitstrea...nta_Taru.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä toteutti vuosina 2020–2022 työterveysyhteistyössä Länsirannikon Työterveys Oy:n kanssa Ketjureaktio–hankkeen, jonka tarkoituksena oli tunnistaa terveysriskissä olevat työntekijät ja ohjata heidät työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä luoman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluketjujen piiriin. Palveluketjut laadittiin seuraaville terveyden- ja hyvinvoinnin osa-alueille: itsensä johtaminen ja tietoisuustaidot, arjen aktiivisuus, uni ja palautuminen sekä hyvä ravitsemus. Opinnäytetyössä arvioitiin hankkeen toteutumisen onnistumista sekä vaikutusta osallistuneiden hyvinvointiin. Osallistujien (n=20) kokemuksia sekä luodun palveluketjun vahvuuksia ja kehittämisalueita koottiin kirjallisen palautekyselyn avulla hankkeen loppuvai-heessa (n=16). Aineistona käytettiin lisäksi hankkeen alku- (n=20) ja loppupuolella (n=13) verkkokyselyinä toteutettujen työlähtöisten terveyskyselyjen tulosten ryhmäanalyysejä. Työlähtöisten terveyskyselyjen ryhmäanalyysien perusteella merkittävästi muutoksia parempaan oli tapahtunut erityisesti unen, henkisen hyvinvoinnin ja henkisen työkyvyn osa-alueilla. Yhdelläkään osa-alueella ei koettu muutosta huonompaan, ja vastaajat kokivat ohjauksen tarpeen vähäisemmäksi hankkeen jälkeen. Enemmistö vastaajista koki yhteydenpidon työterveyshuollon kanssa riittävänä, joskin vuorovaikutteisuutta ja keskustelevuutta toivottiin enemmän. Verkkovalmennusalustasta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Verkkovalmennusalusta koettin informatiiviseksi ja hyödylliseksi. Yksilölliseen ohjaukseen ja kohdennettuihin, konkreettisiin keinoihin oltiin tyytyväisiä ja niitä kaivattiin enemmän. Terveellisiin elintapoihin liittyvien ohjauksien (uni, ravitsemus, liikunta) koettiin sisältävän osittain jo tuttua asiaa. Vastaajat olivat tyytyväisiä ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Suurimpina haasteina koettiin oman työn kuormittavuus sekä työajan epäsäännöllisyys ja oma ajankäytön hallinta. Pilotoinnin jälkeen palveluketjumallia muokattiin laajemmin käytettävään muotoon. Palveluketjun jatkokehittäminen jää Länsirannikon työterveys Oy:n vastuulle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092818116
www.theseus.fi/bitstrea...Vartiala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmia terveyskioskitoiminnasta. Opinnäyte toteutettiin scoping review- kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli kuvata millaisia kokemuksia asiakkailla ja palveluntuottajilla on terveyskioskin tarjoamista palveluista sekä heidän näkökulmistaan esiin tulleita toiminnan kehittämisehdotuksia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tukea terveyskioskitoiminnan ja matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto (n=18) koostui suomen- ja englanninkielisestä tutkimusjulkaisusta. Aineiston julkaisuvuodet sijoittuivat 2008-2019 vuosien välille ja koostuivat sekä määrällisistä että laadullisista tutkimuksista. Aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla asetettuihin tutkimuskysymyksiin saadut vastaukset saatiin teemoiteltua. Asiakkaiden kokemukset terveyskioskista olivat pääosin positiivisia hyvän saavutettavuuden ja korkean asiakastyytyväisyyden vuoksi. Onnistumisia saavutettiin hyvässä palvelun laadussa ja asiakkaiden kohtaamisessa, niin asiakkaiden kuin palveluntuottajien näkökulmasta. Terveyskioskimalli koettiin sopivana ennaltaehkäisevään toimintaan, jonka avulla on onnistuttu vähentämään jonoja ja painetta muissa terveydenhuollon yksiköissä. Työntekijät pääosin viihtyivät haasteellisessa terveyskioskin työympäristössä, jossa korostuu ammatillisen osaamisen merkitys ja arvostus sekä moniammatillisen tuen merkitys. Terveyskioskin matala kustannusrakenne mahdollistaa edullisemman hoidon, mutta kustannustehokkuudesta puhuttaessa on huomioitava lisääntyneen tarjonnan myötä lisääntyvä kysyntä. Siten integraatio muuhun terveydenhuollon järjestelmään on tärkeää. Esille tulleet kehittämisehdotukset koskivat muun muassa toimipaikan tiloja, lisäpalveluita, vielä parempaa saavutettavuutta, yhteistyön parantamista sidosryhmien kanssa ja ihmisten näkemysten muuttamista palveluita hankittaessa. Jatkotutkimusaiheina voisivat olla terveyskioskien kannattavuuden selvittäminen ja terveyskioskitoiminnan hyötyjen arviointi sairauksien ennaltaehkäisytyössä ja terveyden edistämisessä. Lisäksi olisi tärkeä tutkia johtamista ja yhteistyön kehittämistä perusterveydenhuollon ja terveyskioskitoimijoiden välillä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094279
www.theseus.fi/bitstrea...nenMarjo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää kaksi tietoiskua imetyksen ensihetkistä osana muuta ohjelmaa Raumalla kansainvälisellä imetysviikolla 2014. Tarkoituksenani oli laatia myös lyhyt kirjallinen opas imetyksestä. Tavoitteenani oli, että kuulijat saisivat lisää tietoa imetyksestä ja rohkaistuisivat kysymään apua imetykseen ja pidentää tietoiskua kuuntelemaan tulleiden imetyksen kestoa. Oma tavoitteeni oli oppia projektin tekemistä sekä voittaa pelkoni tietoiskun pitämisestä julkisessa tilassa. Opinnäytetyön tilaaja oli Rauman alueen imetystukiryhmä Maitopisarat. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina lokakuussa 2014. Järjestämäni tietoiskut olivat osa kansainvälisen imetysviikon ohjelmaa. Tapahtuman järjestämisessä olivat mukana myös kaksi Maitopisaroiden koulutettua imetyksen tukiäitiä. Imetystietoiskuissa ja tekemässäni oppaassa sisältöalueina olivat: imetyksen ensihetket, vauvantahtinen imetys, oikea imuote, imetysasennot, äidin jaksaminen, imetyksen mahdollisia haasteita ja mistä saa tukea imetykseen
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111717177
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia teematapaamisia nuorelle mielenterveysongelmista kärsivälle ja toipuvalle kohderyhmälle. Teemailtojen tarkoituksena oli edistää nuorten terveyttä ja terveystietoa terveellisen ruokavalion, liikunnan ja levon, hygienian ja seksuaalisuuden osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena oli tukea nuoria arjen askareissa selviytymisessä. Halusimme myös koota laajemman tietopaketin teemailtojen sisällöstä, jätettäväksi ja käytettäväksi opinnäytetyön toteuttamispaikkaan. Opinnäytetyön yhteiskumppanina toimi Satakunnan sairaanhoitopiiri. Projekti käynnistyi toukokuussa vuonna 2012, ja saatettiin päätökseen joulukuussa vuonna 2013. Teemailtojen aiheet suunniteltiin kohderyhmän tarpeisiin nojaten ja sisältöjä mietittiin yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Projektin tulosten arvioimiseen käytettiin palautelomaketta, joka sisälsi kyselyn. Kysely sisälsi kvalitatiivisia kysymyksiä teemailloista, ja se jaettiin vastattavaksi joka tapaamisella erikseen. Kyselyyn vastaaminen oli sataprosenttista kullakin kerralla, joten vastausprosentin mukaan saatiin selkeä kuva teemailtojen onnistumisesta kohderyhmän näkökulmasta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään kohderyhmän hyötyä teemapäiviä kohtaan. Vastausten perusteella teemailtojemme aiheet koettiin erittäin mielenkiintoisiksi, tärkeiksi ja liian vähän muualla käsitellyiksi. Kyselyn arviointiin nojaten tällaisia teemailtoja kaivattaisiin samankaltaiselle kohderyhmälle enemmän, ja nuorille pitäisi antaa mahdollisuus saada enemmän tietoa aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvistä asioista.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633 -264-5
www.theseus.fi/bitstrea...raportti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336816
www.theseus.fi/bitstrea..._Rantala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on noussut kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja kustannusten on arveltu olevan miljardiluokkaa. Vain reilu kolmasosa kouluikäisistä lapsista liikkuu liikuntasuositusten mukaan tunnin joka päivä ja vähän liikkuvien lasten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Lasten ja nuorten liikkumista tulisi edistää erilaisten liikuntainterventioiden avulla, kuten kehittämällä yksilöllistä liikunta- ja hyvinvointineuvontaa. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa luo vahvan pohjan fyysisesti aktiiviselle aikuisuudelle. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten liikuntaneuvontaa on toteutettu alakouluikäisille lapsille kuntien liikuntapalveluissa ja löytää uusia näkökulmia lasten liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli lasten liikuntaneuvontaa toteuttavat ammattilaiset kuntien liikuntapalveluissa (n=43). Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui sekä avoimista että strukturoiduista kysymyksistä. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, miten kuntien liikuntaneuvojat toteuttavat lasten liikuntaneuvontaa ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tai haasteita sen toteuttamiseen liittyy. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Porin kaupungin liikuntapalveluille alakouluikäisten lasten liikuntaneuvonnan kehittämiseksi. Tutkimus osoitti, että lasten liikuntaneuvonta koetaan merkittävänä palveluna lasten liikunnan edistämiseksi. Sitä toteutetaan kunnissa hyvin erilaisin tavoin, eikä toiminnalle ole sovittu yhteneväisiä sisältöjä eikä käytäntöjä. Lasten liikuntaneuvonnan kehittämiseksi toivottiin lisää resursseja toiminnan järjestämiseen, yhteneväisiä käytäntöjä, sekä kirjaamisoikeuksia potilastietojärjestelmään. Yhteistyö terveydenhuollon ja muiden liikuntaneuvonnan palveluketjun toimijoiden kanssa koettiin hyvänä käytäntönä. Liikuntaneuvojat olivat tyytyväisiä myös yhteistyöhön koko perheen kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110419305
www.theseus.fi/bitstrea...ko_Salla.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Yrittäjien työhyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymisen kannalta on huomionarvoista ja siihen tulisi pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan. Ennaltaehkäisevä ote ja yrittäjien mielenterveyden edistämisen näkökulma loivat avaimia opinnäytetyölle ja sen ajankohtaisuudelle. Yritys voi hyvin, kun yrittäjä voi hyvin. Itsensä johtaminen on ennen kaikkea tietoisuuden lisäämistä ja omien tunteiden tunnistamista eri tilanteissa. Kun tiedostamme, voimme valita, miten reakoimme tilanteeseen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli järjestää yrittäjäseminaari aiheesta itsensä johtaminen. Tavoitteena oli yrittäjien työkyvyn ja mielenterveyden edistäminen täydentämällä tietoutta itsensä johtamisesta. Seminaari järjestettiin tammikuussa 2021. Kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella koottiin aikaisemmasta tutkimustiedosta aiheeseen liittyvät tutkimukset ja seminaarin järjestämisen jälkeen osallistujille lähetettiin palautekysely sekä haastateltiin teemahaastattelulla neljää yrittäjää. Opinnäytetyön tuloksena saatiin, että tämän opinnäytetyön kaltaisille projekteille löytyy tarvetta. Kirjallisuuskatsaus tukee sitä, että jo olemassa olevan tiedon täydentämisellä voidaan mahdollisesti saada yrittäjiä hyödyntämään tietoa käytännössä ja omassa työssään. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen suunnittelulla ja organisoinnilla sekä itsensä palkitseminen motivoivat elämässä eteenpäin ylläpitäen hyvinvointia ja työkykyä. Palautekyselyn tulosten perusteella 82 % aikovat hyödyntää seminaarista saatua tietoa tulevaisuudessa ja suurella varmuudella täysin samaa mieltä oli 65 % vastaajista. Lisäksi haastatteluissa teemaan seminaarin vaikutus esille nousivat voimavarojen tunnistaminen ja hetkeen keskittyminen, töiden organisointi, suunnittelu ja valmiiksi saattaminen sekä palkitseminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271661
www.theseus.fi/bitstrea...ta_Linda.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli raskausajan painonhallinnan tukeminen asiakaslähtöisesti ja elämäntapamuutoksen kautta. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti Satakunnan Sydänpiirin tilaamana projektina. Projektin tuotos tulee tilaajalle käyttöön pienenä osana laajempaa Verkkopuntari-toimintamallia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Satakunnan Sydänpiirille ”tietopankki” käytettäväksi valmiiseen verkkokurssiin Moodle-oppimisalustassa. Tavoitteena toiminnallisella opinnäytetyöllä oli auttaa odottavia äitejä ja perheitä tunnistamaan terveyttä edistävien tekijöiden, eli ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan vaikutukset äitiin ja sikiöön sekä näin ollen edistää naisten, perheiden sekä neonataalikauden terveyttä. Näyttöön perustuva teoriaosuus sisältää tietoa raskausajan ravitsemuksesta, fysiologisista muutoksista, painonhallinnasta sekä liikunnasta. Lisäksi teoriaosuus käsittelee terveyden edistämistä verkossa. Projektin tuotteena syntyi Word-asiakirja. Tuote sisältää aiemman verkkokurssin tyylisesti positiivisista lähtökohdista olevaa teoreettista tietoa, jumppaohjeita, kuvia sekä internetlinkkejä raskausajan ravitsemuksesta, liikunnasta ja painonhallinnasta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727182
www.theseus.fi/bitstrea...mmingMia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä työelämälähtöisessä kehittämistyössä laadittiin koulutussuunnitelma terveydenhuollon henkilöstön digiosaamisen kehittämiseksi. Tämän koulutussuunnitelman tarkoituksena on vahvistaa seutukunnallisen koulutustyöryhmän organisaatioiden potilastyössä olevien henkilöstöryhmien digiosaamista asiakaslähtöisesti.Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeella, jota täydentämään tehtiin seudullisen kolutustyöryhmän haastattelu. Kyselyn kohderyhmänä oli hyvinvointiteknologiapäivään osallistunut hoitohenkilökunta. Aineiston analysointi suoritettiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien suhtautumista digitalisaatioon, kokemuksia digitaalisista työkaluista sekä käsityksiä omasta digiosaamisesta. Digitalisaatioon suhtauduttiin myönteisesti. Vastaajilla ei kuitenkaan ollut digitalisista työkaluista vielä paljon kokemuksia. Oman osaamisen koettiin olevan riittävällä tasolla, mutta asiasta toivottiin järjestettävän koulutuksia. Johtopäätöksenä todetaan, että esimiehet ovat tärkeässä roolissa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Henkilöstölle on annettava riittävät resurssit ajankäytön suhteen. Lisäksi esimiehen myönteinen suhtautuminen digitalisaatioon ja henkilöstön motivointi palveluiden käyttöön koettiin ensiarvoisen tärkeäksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102921712
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vuorotyötä tai vuorotyönluonteista jaksotyötä tekee Suomessa naisista 27 % ja miehistä 19 %. Kunta-alan työntekijöistä tekee vuorotyötä sisältävää jaksotyöaikaa 34 %. Vuorotyö on sosiaali- ja terveysalalla keskeinen kuormitustekijä ja merkittävä sairauksien riskitekijä, mikä johtuu vuorotyön yleisyydestä sekä siitä, että vuorotyö on riskitekijä useisiin kansantauteihimme. Vuorotyön aiheuttamien terveysvaikutusten arvioiminen henkilökohtaisella tasolla voi olla haastavaa. Vaikka terveysriskit ovatkin tiedossa, eivät tieto ja toiminta aina kohtaa. Puheeksi ottoa ja näkyväksi tekemistä vuorotyön terveysvaikutuksista tarvitaan säännöllisesti. Vaikka terveysvaikutuksista tiedetään, painuvat ne helposti taka-alalle ilman säännöllistä muistuttelua. Vuonna 2020 voimaan tulleen työaikalain seurauksena työvuorosuunnitteluun on tullut tiukennuksia. Tiukennukset koetaan rajoitteina, vaikka tarkoituksena on ollut palautumisen ja työssä jaksaminen turvaaminen. Opinnäytetyön toteutettiin eräässä Satasairaalan sosiaalipalveluiden alaisessa asumisyksikössä. Satasairaalassa on tavoitteena yhteisöllisen työvuorosuunnittelun avulla antaa työntekijöille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen sekä tukea työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia. Opinnäytetyön taustalla oli toimintatutkimukseen pohjautuva osallistava ja yhteisöllinen työelämän tutkimuksellinen kehittäminen. Metodina oli työpajoissa tapahtuva miellekarttatekniikalla toteutettu tutkimuksellinen yhteiskehittäminen. Tutkimustulokset analysoitiin temaattisella analyysilla. Opinnäytetyön tuloksena rakentui toimintamalli terveyttä edistävään työvuorosuunnitteluun. Tavoitteena oli saada kokemukset vuorotyön terveysvaikutuksista näkyväksi osaksi arkea sekä yhteiskehittämisen kautta sitouttaa työntekijät uuden toimintamallin käyttöönottoon. Tätä kautta lopullisena tavoitteena on saada tieto ja toiminta kohtaamaan käytännössä, jolloin työvuorosuunnittelusta tulee terveyttä edistävää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123383
www.theseus.fi/bitstrea...lla-mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...lla-mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin kohdeorganisaation kouluterveydenhoitajien ja kuudesluokkalaisten ajatuksia terveyden lukutaitoa edistävästä ryhmäohjaustunnista osana terveystarkastusta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ryhmäohjausmenetelmiä voidaan käyttää kouluterveydenhoitajien ja kuudesluokkalaisten arvioimana. Tavoitteena oli tehdä informatiivinen PDF-tiedosto eli infograafi kouluterveydenhoitajien avuksi ryhmäohjaustunnin pitämistä varten. Opinnäytetyö toteutettiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin teoreettinen viitekehys eli avattiin käsitteistöä, ja tehtiin kirjallisuuskatsaus terveyden lukutaidon interventioista koululaisille sekä selvitettiin koululaisille tehtyjä ryhmäohjauksia. Toisessa vaiheessa toteutettiin teemahaastattelu kohdeorganisaation kouluterveydenhoitajille ryhmänä (n=5) ja lähetettiin kohdeorganisaatioalueen kuudesluokkalaisille sähköinen mielipidekysely (n=84). Lisäksi yhden kohdeorganisaation koulun kuudesluokkalaiset (n=12) osallistuivat Brainstorming-palvelumuotoilumenetelmään eli aivoriiheen. Kolmannessa vaiheessa koottiin yhteen kirjallisuudesta saadun tiedon ja kouluterveydenhoitajien sekä oppilaiden ajatusten pohjalta kouluterveydenhoitajille PDF-muotoinen infograafi kuudennen luokan ryhmäohjausta varten osaksi terveystarkastusta. Kouluterveydenhoitajien mukaan terveyteen vaikuttavat tekijät, toisin sanoen terveyden determinantit eli määrittäjät, yläkouluun siirtyminen, yksilöllisyys ja osallisuus tulisi huomioida ryhmäohjauksessa. Kuudesluokkalaisten motivaatio terveysasioihin ja saatavilla olevan tiedon seasta oikean tiedon löytäminen koettiin haasteiksi. Kuudesluokkalaisista suurin osa ajatteli ryhmäohjauksen ja teknologian hyödyntämisen ryhmäohjaustunnilla olevan vähintään ok-ajatus. Ryhmäohjaustunnilta toivottiin eniten pelaamista ja toiseksi eniten liikuntaa ja ulkoilua sekä piirtämistä. Brainstorming-ideoista parhaimmaksi kuudesluokkalaiset äänestivät idean, joka sisälsi sairaala- ja lääkärileikin. Opinnäytetyössä tehdystä PDF-muotoisesta infograafista hyötyvät kohdeorganisaation ulkopuolisetkin terveydenhoitajat.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114453
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Eeva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli nuorten terveyden edistäminen. Projekti toteutettiin yhteistyössä lasten- ja nuortenkoti Lehmuskolo Oy:n kanssa. Tavoitteena oli kertoa nuorille seksuaalisuuteen, hygieniaan sekä päihteisiin liittyvistä asioista sekä nuoruudesta laajempana kokonaisuutena. Projektin kohderyhmänä olivat 13–17-vuotiaat Lehmuskolossa asuvat nuoret. Lehmuskolo Oy on luvanvaraista lastensuojelun palvelua tuottava yksityinen yritys Satakunnassa. Lehmuskolo Oy:n asukkaat ovat iältään alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria. Projektin tavoitteena oli lisätä nuorten tietoisuutta käsiteltävistä aihealueista ja edistää siten nuorten terveyttä. Tämä projektiluontoinen opinnäytetyö koostuu edellä mainittujen aihealueiden suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista muodostaen terveydenedistämisen ohjaus- ja toimintakokonaisuuden.