Hakutulokset
- Näytetään 1 - 12 / 12
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179598
www.theseus.fi/bitstrea...marianna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Syyskuussa 2009 voimaan astuneen vammaispalvelulakiuudistuksen merkittävin muutos oli se, että henkilökohtainen apu muuttui vaikeavammaiselle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi. Se tarkoittaa, että kunnan on järjestettävä tai korvattava palvelu siihen oikeutetulle henkilölle riippumatta siitä, onko kunta varautunut tarvittaviin kustannuksiin. Viimeistään lakiuudistus lisää palvelujen kehittämisen tarvetta, ja siihen vastaamisen yhtenä vaihtoehtona on seudullisen henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen Satakuntaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, pidetäänkö henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan tarpeellisena, ja mitä palveluja keskuksen toivotaan tarjoavan. Lisäksi selvitettiin, paljonko ja millä tavalla järjestettyä henkilökohtaista apua tutkimushetkellä saatiin, sekä mihin tarkoitukseen henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin. Satakunnan vammaispalveluverkosto -hankkeen toteuttaman kyselyn kohderyhmänä olivat henkilöt, joilla tutkimushetkellä oli voimassa oleva henkilökohtaisen avun palveluita vastaava päätös. Strukturoitu kyselylomakkeisto saatekirjeineen toimitettiin 216 henkilölle, joista kyselyn vastasi 73 henkilöä. Vastaukset purettiin Tixel -tilasto-ohjelmalla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet saivat tavalla tai toisella järjestettyä henkilökohtaista apua. Eniten apua saatiin alle 10 tuntia viikossa. Kymmenen prosenttia vastaajista sai apua yli sata tuntia viikossa. Käytetyin tapa henkilökohtaisen avun järjestämiseksi oli toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Eniten henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin päivittäisten asioiden hoitamiseen kotona ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa avustamiseen. Lisää henkilökohtaisen avustajan palveluja tarvittaisiin harrastuksiin, kodin ulkopuoliseen asiointiin ja kotona avustamiseen. Henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen koettiin yksimielisesti tarpeelliseksi. Sen tarjoamiksi tärkeimmiksi palveluiksi nousivat henkilökohtaisten avustajien rekrytointi ja avustajien sijaisvälitystoiminta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505239763
www.theseus.fi/bitstrea...rila_pia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilökohtaisten avustajien mielipidettä työlainsäädännön toteutumisesta ja omasta työhyvinvoinnistaan. Kohderyhmänä oli Lounais-Suomen Avustajakeskuksen rekisterissä olevat henkilökohtaiset avustajat, joiden vaikeavammaiselle työnantajalle on myönnetty Tuettu työsuhde- palvelu. Opinnäytetyössä kartoitettiin myös henkilökohtaisten avustajien mielipidettä Lounais-Suomen Avustajakeskuksen tarjoamista palveluista, tuesta ja neuvonnasta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena sähköisesti E-lomake kyselynä. Vastausprosentti oli 30,9 %. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yleisesti henkilökohtainen avustaja- järjestelmää sekä henkilökohtaisen avustajan työnkuvaa. Työlainsäädäntöä ja työhyvinvointia selvitetään lähinnä henkilökohtaisen avustajan työn näkökulmasta. Teoria osuudessa kerrotaan myös Lounais-Suomen Avustajakeskuksen toiminnasta ja Tuettu työsuhde- palvelusta. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi että, kyselyyn vastanneet olivat valtaosin tyytyväisiä työsuhteen ja työlainsäädännön toteutumiseen ja kokivat oman työhyvinvointinsa myönteisesti. Palkkaukseen ja sijaisjärjestelyihin ei oltu täysin tyytyväisiä. Vertaistukitoiminnan kehittäminen nousi avoimen kysymyksen vastausten perusteella esiin. Avustajakeskuksen palveluun, tukeen ja neuvontaan oltiin pääosin tyytyväisiä.