Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 55
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624229
www.theseus.fi/bitstrea...Kavander.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ikääntyneiden ja muistisairaiden tarpeet huomioiville asumisratkaisuille on tarvetta, sillä ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyvän väestön ja yhteiskunnan kannalta kotona asumisen tukeminen on tärkeää. Paimiossa on tarve monipuolistaa ikäihmisille ja muistisairaille suunnattuja asumisratkaisuja. Opinnäytetyömme tehtiin tilaustyönä Paimion kaupungin Ikäasumisen hankkeelle ja se toteutettiin osana Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä Paimiossa yhteistyössä Ikäasuminen hankkeen ja Paimion palvelukeskussäätiön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella suunnitteilla olevan, muistisairaille ja ikääntyneille suunnatun C-talon toiminnallinen pihasuunnitelma. Opinnäytetyöhön kerättiin teoriatietoa liittyen ikääntyneiden ja muistisairaiden toimintakykyyn ja sen ylläpitämiseen. Osana opinnäytetyötä tehtiin tilaajalle kooste pihan hankintaehdotuksista teoriatietoon pohjautuen. Pihatoimintoja tarkasteltiin opinnäytetyössä fysioterapian sekä ICF-viitekehyksen näkökulmasta. Pihan toiminnallisuuksien suunnittelussa lähtökohtana olivat esteettömyyttä ja osallisuutta tukevat ratkaisut, jotka kannustavat C-talon tulevia asukkaita aktiiviseen arkeen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yhteiskehittämistä, jota hyödynnettiin muun muassa kehittämispäivässä ikäihmisten kanssa ja yhteistyöpalavereissa hankkeen eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteiskehittämispäivässä testattiin suunnittelemiemme harjoitteiden soveltuvuutta kohderyhmälle. Harjoitteiden lisäksi keskeistä oli yhdessä tekeminen sekä pihan hyödyntäminen itsenäisten toimintojen tukemisessa. Yhteiskehittämispäivässä kerättiin haastatteluiden perusteella tietoa, mitkä harjoitteet kohderyhmä koki mielekkäiksi ja hyödyllisiksi. Toiminnallisessa opinnäytetyössä hyödynnettiin konstruktiivista mallia kehittämistyön prosessin pohjana. Konstruktiivisen mallin vaiheet kuvattiin opinnäytetyön menetelmäosioon ja niitä arvioitiin useasti hankkeen eri vaiheiden aikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147835
www.theseus.fi/bitstrea...lla_2009.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lappilaisten 80- ja sitä vanhempien ikäihmisten kotona selviytymistä ja siihen liittyviä tekijöitä, kuten terveydentilaa ja toimintakykyä, asumisoloja sekä sosiaalisia voimavaroja ja palveluiden tarvetta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Ehkäisevien kotikäyntien kohderyhmän muodosti Turun ja Porin läänin Lapin kunnassa asuvat 80- ja sitä vanhemmat ikäihmiset (N=72), jotka eivät käyttäneet säännöllisesti kunnan ikäihmisille tarkoitettuja palveluita. Heistä 19 otti vastaan ehkäisevän kotikäynnin. Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin ehkäisevillä kotikäynneillä ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelussa käytettiin Suomen kuntaliiton kehittämää haastattelulomaketta, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Strukturoitu aineisto analysoitiin tilastollisesti frekvenssein ja tulosten havainnollistamiseksi käytettiin apuna kuvioita. Avointen kysymysten vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla ryhmittelemällä samansisältöiset vastaukset. Tutkimustulosten mukaan haastateltavat lappilaiset ikäihmiset kokivat terveydentilanteensa tyydyttäväksi tai melko hyväksi. Lähes kaikki haastateltavat suoriutuivat päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. He olivat tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja kotiinsa, johon he kaipasivat vain vähän muutoksia. Selkeä avuntarve liittyi raskaisiin kotitöihin ja kuljetuksiin. Apua he saivat pääasiassa lähiomaisiltaan. Lappilaiset ikäihmiset olivat säännöllisesti yhteydessä lähiomaisiinsa ja tuttaviinsa, mutta erilaisiin ikäihmisille tarkoitettuihin toimintoihin he olivat haluttomia osallistumaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102221544
www.theseus.fi/bitstrea...nenPaivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvä ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö. Tulevaisuudessa ikääntyneiden ja iäkkäiden ikäryhmät tulevat kasvamaan, muistisairaiden osuus väestöstä tulee moninkertaistumaan. Ihmiset elävät entistä pidempään omissa kodeissaan. Fyysisen elinympäristön merkitys tulee korostumaan entisestään. Opinnäytetyön aiheen pohjana käytettiin ympäristöministeriön tutkimuksia ja hankkeita sekä materiaaleja. Esille tuotiin myös eri kuntien hankkeita, joissa on kehitetty ikäihmisten asuinympäristöjen laatua. Kehittämistyön aineiston keruuna tehtiin kysely erääseen Keski-Suomen kunnan seniorikeskuksen asiakkaille (n= 56). Kyselyn toivottiin tuovan tietoa juuri palveluiden käyttäjien, kunnan asukkaiden näkökulmasta. Tuloksista voitiin päätellä, että asuinympäristöissä on kehittämistarpeita. Liikkuminen kodin sisällä ja piha-alueella tulisi olla esteetöntä ja turvallista. Vastaajat toivat hyvin esille omia arvojaan, jotka tukevat suosituksia asuinympäristöjen kehittämiskohteista. Heidän omista vastauksistaan nousi esille yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitys. Jatkotutkimuksen aiheina tulisi tarkastella asuinympäristöjen kehittämisen näkökulmasta laajemmalla tutkimuksella jalkautumalla kuntalaisten pariin. Tekemällä jatkotutkimuksia voitaisiin luoda toimiva ja yksilöllinen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva toimintamalli. Vastaukset tuovat esille, että ikäihmisten kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen tulisi panostaa entistä enemmän kuntien toimesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920649
www.theseus.fi/bitstrea...gas_Anna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Maamme väestöstä yhä suurempi osuus on ikääntyneitä. Ikääntyneet ovat entistä heterogeenisempi ryhmä. Heillä on erilaisia toiveita ja tarpeita omaa asumista kohtaan. Olemme nykypäivänä haasteen edessä, jossa ikääntyneille suunnattuja asumisratkaisuja tulee kehittää entistä enemmän ja entistä monimuotoisemmin. Yhteisölliset asumisratkaisut ovat monimuotoinen vaihtoehto vastaamaan ikääntyneiden asumisen ja palvelujen tarpeisiin ja toiveisiin. Olemme tällä hetkellä murroksessa, jossa yhteisöllisiä asumisratkaisuja kehitetään ja toteutetaan parasta aikaa. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota niiden vaikutukseen, jotta pystymme ottamaan huomioon mahdollisimman laaja-alaisesti eri näkökulmia, liittyen ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen. Yhteisöllisen asumisen merkittävinä tekijöinä on vähentää asukkaiden yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusta. Lisäksi yhteisöllisellä asumisella pyritään ylläpitämään ja lisäämään asukkaiden sosiaalisia suhteita ja toimintakyvyn eri osa-alueita sekä tätä kautta vaikuttamaan myönteisesti asukkaiden koettuun hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tässä opinnäytetyössä kehitettiin kyselylomake, jonka tavoitteena on tutkia ja kartoittaa yhteisöllisen asumisen vaikutusta ikäihmisen sosiaaliseen toimintakykyyn. Kyselylomakkeen kehittämistyössä hyödynnettiin jo olemassa olevia standardoituja sosiaalisen toimintakyvyn mittareita. Mittareiden kysymyksiä sovellettiin ja muokattiin, jotta niistä saatiin mahdollisimman yhteensopivat kehitettävään kyselylomakkeeseen. Tämän opinnäytetyön laajuus, painottuen aihealueen teoriaan perehtymiseen ja kyselylomakkeen kehittämistyöhön, osoittautui yhdelle ihmiselle riittäväksi. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista, jos joku opiskelija tarttuisi tässä opinnäytetyössä kehitettyyn kyselylomakkeeseen ja testaisi sen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta käytännössä syvemmin.