Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 354
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113324
www.theseus.fi/bitstrea...ina.pdf..pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The topic of my bachelor’s thesis is the materializing of alcohol rehabilitation in the hospital ward. The thesis was ordered by Uusikaupunki Health Center’s ward 1 and 2. I chose this topic because of my own interest and a need showed up by the orderer. The objective of the thesis was to draw up a guide to alcohol rehabilitation for nurses who work at hospital wards so they can use it at their work and for orientation of new workers at wards. The target is to make nurses more conscious about alcohol rehabilitation and how important it is to succeed. Also, my personal goal was to learn more about this topic and find some new methods to my own work through this project. Before drawing up the guide I found out nurses’ experiments of encountering an alcohol rehabilitation patient. I also figured out their knowledge of patients’ medical nursing and guiding them to follow-up treatment by doing a small survey. The survey was answered by both nurses and practical nurses. Answering was totally based on voluntariness and happened at working time anonymously. Answering sheets were returned to a return box. I made a conclusion about the answers. It was seen in the answers that the nurses were frustrated at nursing the alcohol dependence patients, especially when the patient doesn’t understand their own dependence or it’s gravity themselves. Most of the respondents mastered the medical treatment well and they were conscious of its importance. Many of the respondents also had a good knowledge about follow-up treatments and they knew how and trough what the patient will be referred to follow-up treatment. However, many of them were considering the necessity and usefulness of the treatment when the patient isn’t conscious of their own dependence. I drew up the guide to alcohol rehabilitation based on these findings. The content of the guide is based on researched, theoretical information. This project proceeded as the schedule was planned. It was phased sensibly and proceeded logically. The targets I made materialized well and I am pleased about the result. I got constructive feedback from my supervisor teacher and the representative of the orderer at different stages of my project. I developed the guide by their suggestions and in my opinion, it became good and clear. It has 13 pages and deals with alcohol dependence as a sickness and encountering the alcohol dependence patient from nurse’s point of view. However, the weight is put on alcohol rehabilitation and what kind of subjects are related to it. The representative of the orderer organisation gave positive feedback about the guide. During this project I considered that maybe a follow-up research could be a study about the alcohol rehabilitation patient’s experiences about their treatment. That would bring information about how they experience their treatment themselves.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605157867
www.theseus.fi/bitstrea...Kristian.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä tutkimus keskittyi selvittämään päihdekuntoutuskurssille osallistuneen alkoholin ongelmakäyttäjän kokemuksia kurssimuotoisen päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta ja sen kehittämistarpeista. Tämä opinnäytetyö tilattiin kohdeorganisaatiolle Porin kaupungin perusturvan psykososiaaliset laitospalvelut, tilaajana sen päällikkö Matti Järvinen. Tällä tutkimuksella haluttiin saada selville kurssin vaikuttavuus alkoholin ongelmakäyttöön ja kurssin kehittämistarpeet. Tutkimus rajattiin käsittämään päihteiden käyttäjistä alkoholin ongelmakäyttäjiä. Tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden kokemuksia kurssin vaikuttavuudesta ajatuksiin, tunteisiin sekä alkoholin ongelmakäyttöön. Tutkimuksessa tutkittiin vain koko kurssin läpikäyneitä henkilöitä. Painopiste tässä opinnäytetyön teoria- ja tutkimusosuudessa asetettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja sen alle kuuluvaan hyväksymis- ja omistaututumisterapiaan HOT. Alkoholin ongelmakäyttöä käsiteltiin ja tutkittiin näistä lähtökohdista. Tässä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui 26 henkilöä, eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Henkilöt olivat käyneet kurssin vuosien 2014 ja 2015 aikana. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, jossa oli yhteensä yhdeksän suljettua ja neljä avointa kysymystä. Tässä tutkimuksessa ei oteta kantaa tutkittavien ikään, sukupuoleen, työllisyystilanteeseen ja koulutukseen. Näiden mahdollisia vaikutuksia ja yhteyksiä alkoholin ongelmakäyttöön ei tässä tutkimuksessa ollut tutkimuksen kohteena. Tutkimustulosten mukaan alkoholinkäyttö vähentyi kolmannekseen kurssin loppuun mennessä. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa käytettiin olennaisena osana kurssin sisältöä ja sitä voidaan pitää onnistuneena ratkaisuna. Suomessa HOT:n käyttö päihdekuntoutuksessa ei ole yleistä mutta tällä tutkimuksella saavutettiin rohkaisevia tuloksia sen tehosta myös alkoholin ongelmakäytön hoidossa. Kuntoutusmuotona kurssimuotoisuutta pidettiin hyvänä. Kurssilla saavutettiin positiiviset vaikutukset elämänhallintaan ja alkoholin ongelmakäyttöön. Jatkohoitomahdollisuuksista toivottiin lisää tietoa. Tälle tutkimukselle sopivia jatkotutkimusaiheita olisi tehdä vastaava tutkimus huumeidenkäyttäjille ja sekakäyttäjille. Lisäksi laaja hyväksymis- ja omistautumisterapian käytön tutkimus päihdekuntoutuksessa olisi Suomessa paikallaan tutkitun tiedon vähäisyyden vuoksi. Maailmalla hyväksymis- ja omistautumisterapian käytöstä mielenterveys- ja päihdehoityössä on saatu hyviä tuloksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018070414328
www.theseus.fi/bitstrea...ivoHeidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen ohje tupakan, alkoholin ja kannabiksen vaikutuksista seksuaaliterveyteen. Tavoitteena oli, että ehkäisyneuvolan työntekijät voivat kirjallisen ohjeen avulla kehittää asiakasneuvontaa tupakan, alkoholin ja kannabiksen terveysvaikutuksista seksuaaliterveyteen. Lisäksi tavoitteena oli laatia kirjallinen ohje, joka täyttää työn tilaajan edellytykset ja mahdollisimman hyvän kirjallisen ohjeen kriteerit. Tavoitteena oli, että asiakas saa uutta tietoa asiakaslähtöisesti ja motivoituu pohtimaan tupakan, alkoholin ja kannabiksen terveysvaikutuksia seksuaaliterveyteen sekä pohtimaan kyseisten päihteiden käytön vähentämistä. Opinnäytetyöntekijän tavoitteena oli kehittää omia taitojaan kirjallisen ohjeen tekemisessä, toteuttaa tilaajan tarpeisiin suunniteltu kirjallinen ohje, hallita projekti kokonaisuudessaan, kehittää englannin kielen taitoaan sekä syventää tietojaan tupakan, alkoholin ja kannabiksen vaikutuksista seksuaaliterveyteen. Projekti alkoi syksyllä 2017, kun Turun ehkäisyneuvola varmistui toimeksiantajaksi. Opinnäytetyö aloitettiin keräämällä sopivaa lähdeaineistoa ja kokoamalla teoriatieto kirjallisen ohjeen pohjaksi. Tammikuussa 2018 aloitettiin laatimaan kirjallista ohjetta työntekijöiden ja ehkäisyneuvolan asiakkaiden käyttöön. Samanaikaisesti tehtiin myös palautelomakkeita ehkäisyneuvolan työntekijöille ja asiakkaille. Kirjallinen ohje valmistui maaliskuussa 2018 ja saapui painosta huhtikuussa. Palautetta ehkäisyneuvolan työntekijöiltä ja asiakkailta kerättiin palautelomakkeiden avulla huhtikuun ja toukokuun 2018 aikana. Kirjallinen ohje laadittiin tilaajan toiveiden mukaisesti. Se mahtuu vaakatasossa A4-kokoiselle paperille ja teksti on jaettu kolmelle palstalle paperin molemmin puolin. Ohjeeseen koottiin tärkeimmät asiat teoriatiedoista. Ohjeen otsikot ja rakenne pidettiin yhdenmukaisena opinnäytetyön teoriatiedon kanssa. Projektin tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan. Palaute ehkäisyneuvolan työntekijöiltä ja asiakkailta oli pääsääntöisesti positiivista. Parannusehdotuksia saatiin sekä ulkoasuun että sisältöön. Näitä kuitenkaan ei voitu enää toteuttaa, sillä ohje oli jo tullut painosta. Kirjallinen ohje jäi ehkäisyneuvolan käyttöön ja projekti päättyi suunnitellusti kesäkuussa 2018.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034039
www.theseus.fi/bitstrea...nenTerhi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin syksyllä 2017, yhteistyössä Euralaisen urheiluseura Euran Raikun kanssa. Opinnäytetyön aiheena tutkittiin ykkösdivisioonassa pelaavan naisten lentopallojoukkueen alkoholinkulutusta ja siihen liittyvää käytöstä joukkueen yhteisissä vapaa-ajan tilaisuuksissa, kuten saunailloissa. Tehtyjen tutkimusten mukaan joukkueurheilijat käyttävät muita enemmän päihteitä ja esimerkiksi urheilijoiden dopingkäryt ovat yleistyneet. Opinnäytetyössä haluttiin tutkia alkoholin käyttöä urheilupiireissä, sillä siitä ei ole kerätty paljon tietoa ja jo olemassa oleva tieto on kovin vanhaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin tutkijan omaa havainnointia paikan päällä ja ryhmähaastattelua, jossa osallistujilta kysyttiin alkoholin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Menetelmillä kerättyjä tietoja verrattiin lopuksi jo olemassa oleviin tietoihin ja tuloksiin. Tutkimusongelmina kysyttiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: millaista on nuorten aikuisten alkoholikäyttäytyminen, mitkä seikat vaikuttavat nuoren urheilijan juomiseen, vaikuttaako sosiaalinen paine alkoholin käyttöön ja miksi urheilija juo alkoholia? Tutkittu ryhmä koostui 18 vuotta täyttäneistä naispelaajista, jotka antoivat suostumuksensa heiltä kerättyjen tietojen julkaisemiseen. Haasteita opinnäytetyön toteutumiseen toi tutkittavan ryhmän pieni koko sekä aikaisemmin kerätyn teoriatiedon vähäisyys ja vanhuus. Tehdystä tutkimuksesta saatiin selville, että alkoholin käyttö joukkueen yhteisessä toiminnassa on monella pelaajalla alkanut jo alaikäisenä vanhempien pelaajien mallin mukaisesti. Toiminnassa nautittujen alkoholiannosten määrä todettiin myös korkeaksi. Syitä alkoholin käyttöön löydettiin monia, mutta esimerkiksi raskaan ja stressaavan pelirupeaman jälkeen moni pelaaja nollaa tilanteen käyttämällä alkoholia. Tutkimuksessa todettiin myös, että moni pelaaja on joskus elämänsä aikana sortunut raskaaseen lajilliseen harjoitteluun tai osallistunut peliin krapulassa tai jopa alkoholin vaikutuksen alaisena.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511708
www.theseus.fi/bitstrea...eveliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisen yliopistollisen keskussairaalan Addiktiopoliklinikan päihdesairaanhoitajatoiminta ja asiakaspalautelomakkeen tuottaminen projektimaisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli palautelomakkeen avulla kehittää Addiktiopoliklinikan työtä asiakaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyö tehtiin Addiktiopoliklinikan työntekijöiden toiveesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa asiakaspalautelomake Addiktiopoliklinikan käyttöön. Palautelomake on tarkoitus antaa asiakkaille päihdesairaanhoitajakonsultaatiokäynnin jälkeen. Lomakkeessa kysytään nimenomaan alkoholinkäyttöön ja asiakkaan omaan motivaatioon sekä hoitoon sitoutumiseen liittyviä asioita. Palautelomake tehtiin yhteistyössä Addiktiopoliklinikan työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käydään läpi suomalaista alkoholin käyttöä, alkoholin vaikutuksia elimistöön sekä alkoholin käytöstä johtuvien ongelmien ehkäisyä ja hoitoa. Hoitomalleista perehdytään tarkemmin motivoivaan haastatteluun ja mini-interventioon. Lisäksi esitellään Addiktiopoliklinikka. Opinnäytetyön tuotoksena laaditussa kyselylomakkeessa on esitietoihin neljä ja konsultaatioon liittyen seitsemän strukturoitua kysymystä, joiden avulla saadaan palautetta päihdesairaanhoitajan konsultaatiokäynnistä. Teoreettisessa osuudessa kuvataan myös projektimaisen opinnäytetyön eteneminen, työn tuotos sekä arviointi. Projektimainen opinnäytetyö tehtiin kevään 2011 ja 2012 välisenä aikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611877
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jaana.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten hyvinvointia, terveyttä, alkoholin käyttöä sekä toimintakykyä Espanjassa Torremolinoksessa toimivassa Kymppipaikassa. Opinnäytetyö on tehty yhteistyönä Kymppipaikan kanssa huhtikuussa 2011. Kohderyhmänä olivat suomalaiset, jotka kävivät toimintakeskus Kymppipaikassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kymppipaikan toimintaa voisi kehittää, minkälaista avun tarvetta ja tukea suomalaiset siellä tarvitsevat sekä suhtautumista alkoholin käyttöön. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan iäkkäiden hyvinvointia, johon liittyvät terveys ja toimintakyky sekä iäkkäiden alkoholin käyttöä. Opinnäytetyö tehtiin survey-tutkimuksena, jossa oli kaksi kyselylomaketta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, kolme avointa kysymystä sekä kvantitatiivista menetelmää, kymmenen suljettua kysymystä. Toinen kyselylomake oli AUDIT-C, jossa oli kolme kysymystä. Opinnäytetyön tekijät toimivat aktiivisesti lomakkeiden jakelussa ja informoinnissa. Lomakkeet olivat esillä kaksi viikkoa. Tämän opinnäytetyön kyselyn mukaan Kymppipaikan toiminta koettiin tärkeänä. Tarvetta olisi kehittää iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten hyvinvoinnin huomioimista esimerkiksi kotikäynneillä ja kenttätyöllä. Keskeisesti suomalaiset kokivat tarvetta sosiaalipalveluihin ja sosiaalityöntekijän saapumiseen Espanjaan. Toivomuksena oli myös kokonaisvaltaisesti yksilön huomioimista. Kymppipaikan toimintaa ja kehittämistä pidettiin tärkeänä. Toiminnan ylläpitämistä ja vapaaehtoistyötä tuettiin ja kannatettiin Kymppipaikan jatkuvuuden turvaamiseksi. AUDIT-C – kyselyn mukaan suomalaiset Kymppipaikassa käyttävät alkoholia suositusten mukaisesti. Vastaustulokset eivät viittaa alkoholiongelmiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219836
www.theseus.fi/bitstrea...ola_Anne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä projektimuotoinen opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Paikallinen alkoholipolitiikka- eli Pakka-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tuottaa työväline oppilashuoltoryhmille nuorten alkoholin käyttöön varhaiseen puuttumiseen.Työvälineeksi on kehitelty opas, jossa on ohjausta alkoholin käytön tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Tavoitteena opinnäytetyössä on ollut edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Opinnäytetyössä on esitelty Pakka-hanketta ja on käyty lävitse projektia työmenetelmänä. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa on käsitelty nuorta ja nuoren aikuiseksi kehittymisen haasteita, nuorten päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttöä ja alkoholin käytön puuttumisen välineitä. Lisäksi on käyty lävitse hyvän ohjausmateriaalin ominaisuuksia. Tuotoksena on tuotettu tiivis, A4-kokoinen opas, joka on taiteltu 3-osaiseksi haitariksi. Oppaassa on lyhyitä faktoja nuorten alkoholin käytöstä ja siihen puuttumisesta. Oppaaseen sisältyy alkoholin käyttöön puuttumisen syistä ja seurauksista. Lopuksi opas esittelee varhaisen puuttumisen keinoja, jotka ovat käytettävissä erityisesti Porin seudulla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537830
www.theseus.fi/bitstrea...n_Anette.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja analysoida tutkittua tietoa, siitä millaisena päihteitä haitallisesti käyttävä ikäihminen näyttäytyy kotihoidon asiakkaana. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaussa käytettiin suomalaisia tietokantoja, jotka olivat Theseus, Finna, Google Scholar ja Julkari. Aineistoiden julkaisuvuosi rajattiin aikavälille 2005–2023. Lopullinen kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto koostui viidestä tutkimuksesta ja yhdestä kirjasta. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tuloksissa kävi ilmi, että ikäihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Samalla, kun ikäihmisten määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Alkoholikulttuuri on Suomessa muuttunut, sillä 1960- ja 1970-luvun nuoret aikuiset ovat kasvaneet sallivampaan alkoholikulttuuriin ja varsinkin naisten osuus alkoholinkäyttäjinä on lisääntynyt. Alkoholinkäytön ongelmakäyttöä ei osata nähdä tarpeeksi aikaisin, jotta siihen voitaisiin puuttua oikealla tavalla. Hoitajat kokevat haasteeksi asiakkaan kotona tehdyn työn ennakoimattomuuden. Lyhyiden käyntien aikana voi joutua tilanteisiin, jotka johtavat aikataulupoikkeamiin ja hoitajien lisääntyneeseen huoleen ja paineeseen. Kotihoidossa hoitajalla on iso osuus ikäihmisen alkoholinkäytön havaitsemisessa. Itsemääräämisoikeus on huomioitava. Hoitajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen vuorovaikutus on tärkeää, koska se edesauttaa alkoholinkäytön puheeksi ottamisessa. On luotava kiinteä yhteistyö yli ammatti- ja sektorirajojen. Kotihoidon välistä yhteistyötä tarvitaan mm. päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön saralla. Kotihoidossa työssäjaksamiseen auttaa tiimiltä saatu tuki, riittävä koulutus ja ohjeistus erilaisiin ongelmatilanteisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122922608
www.theseus.fi/bitstrea...kujanpaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimus oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja sen tarkoituksena oli tuoda esiin ikäihmisten kaatumisiin vaikuttavia tärkeimpiä sisäisiä tekijöitä, sekä keinoja niiden ennaltaehkäisyyn. Murtumavaaran sisäisiä eli henkilöstä itsestään johtuvia tekijöitä on useampia, kuten korkea ikä, heikentynyt näkö, lihas- ja tasapainoheikkoudet sekä tietyt sairaudet. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa monipuolinen ilmiö kuvattiin aikaisemmin tutkitusta aiheesta. Aineiston keruussa oli pääpaino gerontologisella asiantuntijuudella tavoitteena runsas lähdemateriaali. Aineistovalinta tehtiin ikääntyneiden kaatumisen ja sen riskitekijöiden näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin ennaltaehkäisyn merkittävä hyöty ikäihmisten kaatumisriskin pienentymiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta vähentää kaatumisia. Hoitohenkilökunnalla on merkittävä rooli kaatumisrikin havainnoinnissa ja tarpeen mukaan iäkkään tilannetta tulee hoitaa moniammatillisesti. Tapaturmia voidaan ehkäistä. Avainasemassa ovat ikäihmisten parissa työskentelevät ammattiryhmät. Työn tavoitteena oli tuoda esiin niitä tekijöitä, joihin hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa sekä tuottaa koulutusmateriaalia tätä varten. Tutkimuksen kohteeksi valittiin vaikutusmahdollisuuden kannalta 3 tärkeintä riskitekijää, jotka ovat virheellinen lääkitys, alkoholin käyttö ja kaatumisen pelko. Ennaltaehkäisyllä pystytään vaikuttamaan ikäihmisen tuvalliseen vanhuuteen. Iäkkäillä on usein paljon lääkitystä johtuen runsaasta sairastavuudesta. Iäkkäiden elimistön ikääntymismuutoksien takia he ovat alttiimpia lääkkeiden haittavaikutuksille. Useilla lääkkeillä on tasapainoa heikentävä vaikutus. Lisäksi monien lääkkeiden samanaikaisen käytön tiedetään olevan riskitekijä iäkkäiden ihmisten tasapaino-ongelmissa ja kaatumistapaturmissa. Psyykenlääkkeet lisäävät ikääntyneen kaatumisia ja murtumia, joten niiden käyttö tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Ikääntyvien määrän kasvaessa yhä useampi ikääntyvä käyttää alkoholia. Juomakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Alkoholinkäyttö ilmenee tokkuraisuutena lisäten ikääntyneiden kaatumistapaturmia. Myös alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on lisääntynyt iäkkäiden keskuudessa aiheuttaen tapaturmia, sillä monet lääkkeet eivät sovellu alkoholin kanssa käytettäviksi.
Ehkäisevän päihdetyön käsikirja : alkoholi, huumeet ja tupakka Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203032775
www.theseus.fi/bitstrea...inen_Anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kahdeksasluokkalaiset käyttävät alkoholia. Tavoitteena oli saada konkreettista tietoa nuorten alkoholikäyttäytymisestä Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämishankkeelle eli Pakka-hankkeelle Poriin. Pakka-hankkeen tavoitteena on mm. vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja paikallisen tason toimenpiteillä. Tutkimus perehtyi erityisesti nuorten käyttämän alkoholin määrään, laatuun sekä sen saatavuuteen. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty standardoiduilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeet sisälsivät monivalintakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Kohdejoukkona tutkimuksessa oli Porin alueelta neljän koulun 8A. luokat (n=74). Koulut olivat Kaarisillan yläaste, Itä-Porin yhtenäiskoulu, Meri-Porin yläaste ja Porin Lyseon koulu. Kyselyyn vastasi 47 (n=47) nuorta ja vastausprosentiksi saatiin 64 %. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina. Tulokset havainnollistettiin yksinkertaisessa muodossa kuvioina. Avointen kysymysten vastaukset ilmoitettiin prosentteina tai osin havainnollistettiin tutkimustulosten tekstissä. Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaisista suurin osa (68 %) käyttää alkoholia. Tutkimustulosten mukaan niin tytöt kuin pojatkin käyttivät alkoholia. Alkoholia käyttävistä nuorista enemmistö joi alkoholijuomia harvoin eli n. 1 - 3 kertaa vuodessa. Tulosten mukaan 68 % vastanneista ei ollut koskaan juonut itseään humalaan. Suurin osa kahdeksasluokkalaisten kaveripiiristä käytti alkoholia ja alkoholia käyttävistä vastaajista enemmistö joi kavereiden kanssa vapaa-ajalla lähinnä rentoutuakseen. Tuloksista kävi myös ilmi, että vastaajien väkevien juomien käyttö oli harvinaista, suurin osa ei ollut juonut väkeviä alkoholijuomia koskaan. Tulosten mukaan kahdeksasluokkalaiset eivät suurimmaksi osaksi olleet yrittäneet itse ostaa alkoholijuomia niitä myyvistä liikkeistä ja vain pieni osa piti kokemusta alkoholin saatavuudesta hyvin helppona. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi tehdä sama kyselytutkimus uudelleen muutaman vuoden päästä tämän tutkimuksen kohdekouluille, jolloin voitaisiin nähdä, mihin suuntaan ehkäisevä päihdetyö on menossa tällä alueella. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella eri paikkakuntien nuorten alkoholinkäyttöä tässä tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avulla, jolloin tiedoista saataisiin kattavammat. Lisäksi jatkotutkimuksena voisi tutkia miten tämän tutkimuksen kohderyhmän alkoholinkäyttö muuttuu nuoruuden aikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838065
www.theseus.fi/bitstrea...Sjostrom.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kertoo tai kuvaa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta, sen laajuutta, syvyyttä ja määrää. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää ja kuvata ikääntyneiden alkoholinkäyttöä Pohjoismaissa ja alkoholin käytössä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia vuodesta 2010 tähän päivään. Tarkoituksemme oli myös selvittää ja kuvata ikääntyneiden alkoholinkäytön yhteiskunnallisia vaikutuksia muun muassa palvelujen tarpeiden lisääntymistä. Käytimme työssämme tutkimuksia ja kirjallista tietoa, jotka vastasivat seuraaviin kysymyksiin: miten paljon ikäihmiset käyttävät alkoholia? Miten paljon alkoholin käyttö on muuttunut Pohjoismaissa viimeisen noin 10 vuoden aikana? Onko alkoholia käyttävillä ikäihmisillä nykyään suurempi palveluntarve kuin aikaisemmin? Keskeiset tulokset ja johtopäätökset ovat, että ikäihmisten alkoholikäyttö on lisääntynyt Pohjoismaissa, eteenkin naisten osalta. Ikäihmiset juovat nyt vuonna 2023 enemmän kuin mitä he joivat vuonna 2010 mutta edelleen ikäihmiset juovat vähemmän kuin muut kansalaiset.
Lapsuus lasin varjossa : lapsi alkoholiperheessä : opas vanhemmille, ammattikasvattajille ja hoitotyöntekijöille Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179178
www.theseus.fi/bitstrea..._jessica.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomen laki ja kansalaisten asenteet painottavat alaikäisten suojaamista alkoholilta. Ikärajoista säätävän lain toimeenpano ontuu pahasti, sillä usein alkoholinkäyttö aloitetaan ennen laillisen ostoiän saavuttamista. Nuoret muodostavat alkoholiasenteensa ensisijaisesti kotikasvatuksesta, joten vanhemmat ovat avainasemassa siinä, miten alaikäisten lasten alkoholinkäyttöä voidaan ennaltaehkäistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten vanhemmat voivat puuttua lapsen alkoholinkäyttöön ja myönteisesti ennaltaehkäistä esimerkiksi omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään alaikäisen lapsen alkoholinkäyttöä. Tavoitteena oli laatia kerätyn aineiston perusteella Porin Pakka-hankkeelle opaslehtinen. Tämän kautta opaslehtisen toivottuna tavoitteena olisi myös se, että yhä harvempi porilainen alle 18-vuotias nuori käyttäisi alkoholia. Tällöin myös alkoholinjuomisen aloitusikä nousisi. Aineisto koottiin teoriatiedon avulla erilaisista lähteistä. Opasta varten etsin mahdollisimman tuoreita tutkimuksia. Löytämieni tutkimusten tulokset ovat kaikki hyvin samanlaisia, mikä lisää niiden luotettavuutta. Tuloksista kävi ilmi, että vanhemmat voivat monin eri tavoin ennaltaehkäistä myönteisesti lapsen alkoholinkäyttöä. Lisäksi vanhemmilla on useita eri keinoja puuttua alaikäisen lapsen alkoholinkäyttöön. Yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa ei kuitenkaan ole. Tulevaisuudessa olisi hyvä saada tietää vanhempien kokemuksia siitä, miten he ovat yrittäneet ennaltaehkäistä lastensa alkoholinkäyttöön sekä miten he siihen ovat puuttuneet. Myös se, miten lapset ovat kokeneet vanhempiensa puuttumisen asian suhteen, olisi kiinnostava saada tietää.