Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 96
- Siirry seuraavalle sivulle
Yhteenveto:
Akuuttihoito ja anestesia -tietokannat on väylä akuutti-, teho- ja anestesiahoidossa tarvittavaan käytännön tietoon.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086851
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Jenna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan keskussairaalan sisätautiosastojen hoitajien näkemyksiä akuuttihoitokoulutuksesta ja täydennyskoulutustarpeesta. Hoitajalla tarkoitetaan sisätautiosastojen sairaan-, lähi- ja perushoitajia. Tavoitteena oli antaa Satakunnan keskussairaalan sisätautiosastojen henkilökunnalle tietoa, jota he voivat hyödyntää akuuttihoitokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Lisäksi akuuttihoitovastaavat saivat palautetta siitä, miten koulutuksessa onnistuttiin. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Satakunnan keskussairaalaan toimitettiin 50 kyselylomaketta, joista palautui 34. Vastausprosentti oli 68. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymykset analysoitiin tilastollisesti. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyllä. Opinnäytetyöhön lisättiin myös vastaajien suoria lainauksia. Tulosten perusteella akuuttihoitokoulutukseen oltiin suurelta osin tyytyväisiä. Suurin toive oli, että koulutuksia järjestettäisiin useammin ja että ne sisältäisivät enemmän käytännön harjoituksia. Kehittämisideoita tuli myös välineiden, tilan ja ajankäytön osalta. Vastaajat toivoivat koulutukseen uusia, ehjiä ja osastojen kanssa samanlaisia välineitä, enemmän tilaa ja aikaa harjoitella asioita käytännössä. Teoriaosioihin oltiin varsin tyytyväisiä. Kaikki vastaajat olivat motivoituneita osallistumaan täydennyskoulutuksiin. Eniten täydennyskoulutusta haluttiin elvytettävän potilaan hoidosta. Koulutuksen toivottiin olevan myös samanlainen kaikille osallistujille, koulutuksen pitäjästä riippumatta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää seuraavaa akuuttihoitokoulutusta järjestettäessä. Jatkotutkimuksena voisi olla akuuttihoitokoulutukseen osallistuvien hoitajien tietojen ja taitojen testaus eri vaiheissa. Interventiotutkimuksella selvitettäisiin lähtötietoja ennen koulutusta, tietoja heti akuuttihoitokoulutuksen jälkeen sekä tietyn ajan kuluttua koulutuksesta. Näin saataisiin selvyys hoitajien lähtötasosta sekä koulutuksen hyödystä hoitajien tiedoille ja taidoille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025258
www.theseus.fi/bitstrea...Virtanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis discussed the nursing care of preterm infants and the factors affecting it from birth to intensive care. The most common diseases of preterm infants are also presented. A preterm infant is an infant born prematurely after the 22nd week of pregnancy but before the 37th week. In Finland 5-6 percent of infants are born prematurely. This is one of the lowest numbers in the world. Monitoring of a premature infant includes tracking the breathing, skin color, oxygen saturation, behavior, blood circulation, body temperature and the response to pain medication. The observation of a premature infant should be as gentle as possible and non-invasive methods are preferable. The purpose of this thesis was to collect evidence-based information on the nursing of a preterm infant. The educational material was written for students attending the course on Nursing of children and adolescents at Satakunta University of Applied Science. It is ment to be used to support independent studying for student interested in preterm infants. The aim was to provide nursing students with evidence-based information on nursing of preterm infants and the factors that affect it. The thesis was made as a functional thesis. The educational material was executed on Power Point and was a 34 pages long informational package of the most important parts of the thesis. The material focuses on the most important factors in nursing of preterm infants from the delivery room to the intensive care unit. The information is supported by pictures that portray nursing methods. The educational material was reworked according to the feedback from the orderer of the thesis. The material was shortened after the feedback. The educational material was downloaded to Moodle-study platform. In the future this project could be continued with research on the nursing care of infants after being discharged from the hospital.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200807022816
www.theseus.fi/bitstrea...en_nurmi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Cryo 6 -kylmäterapialaitteen käyttöä urheilutapahtuman yhteydessä akuuttien pehmytkudosvammojen hoidossa ja arvioida annetun kylmähoidon välittömiä vaikutuksia. Lisäksi tarkoituksenamme oli selvittää kylmäterapialaitteen käytön mahdollisuuksia urheilutapahtumissa. Projektiin osallistuneet 12 koehenkilöä olivat iältään 16-35-vuotiaita. Tutkittavilla henkilöillä ei saanut olla kylmähoidon kontraindikaatioita ja vamman täytyi olla akuutti, mutta ei välitöntä sairaalahoitoa vaativa. Henkilöt arvioivat vamman aiheuttamaa kipua ennen sekä jälkeen kylmähoidon. Lisäksi henkilöt arvioivat kylmähoidosta kokemaansa hyötyä hoidon jälkeen. Mittaukset suoritettiin VAS-janalla. Projektissamme saatujen tulosten mukaan suurimmalla osalla henkilöistä kiputuntemus laski tai pysyi samana kylmähoidon jälkeen. Yli puolet henkilöistä arvioi, että kylmähoidosta oli hyötyä akuutin vamman hoidossa. Ensiavun yhteydessä kylmätykillä annettu hoito on nopeaa ja tehokasta. Laite sopii käytettäväksi erilaisissa urheilutapahtumissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010886
www.theseus.fi/bitstrea...ki_niina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
PEREHDYTYSSUUNNITELMA YHTEISPÄIVYSTYKSEEN - PROJEKTI Koivunen, Katja & Ojakoski, Niina Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2012 Ohjaaja: Sirkka, Andrew Sivumäärä: 24 Liitteitä: 2 Asiasanat: akuuttihoitotyö, päivystystoiminta, perehdytys ____________________________________________________________________ Vuoden 2011 alussa Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystys ja Porin Perusturvan päivystys yhdistyivät Yhteispäivystykseksi. Yhdistymisen jälkeen ajantasaista perehdytysopasta ei Yhteispäivystyksessä ole ollut. Projektin tarkoituk-sena oli luoda perehdytysopas osaksi Satakunnan Keskussairaalan Yhteispäivystyksen uusien työntekijöiden perehdytystä. Oppaan tavoitteena oli helpottaa ja parantaa työyhteisön perehdyttämisen järjestämistä ja toteutusta. Projektia toteutettiin yhteistyössä päivystyksen ylihoitajan, osastonhoitajien ja ohjaavan opettajan kanssa. Projekti pohjautuu päivystyksen toiveisiin ja tarpeisiin. Teoriaosuudessa käsiteltiin perehdyttämistä ja päivystystoimintaa yleisesti. Lähteenä käytettiin ajankohtaista kirjallisuutta ja oppaan sisältö muovautui helposti päivystyksestä saatujen ohjeistuksien pohjalta. Projektia työstettiin sekä yksilöllisesti, että keskinäisissä tapaamisissa projektin tekijöiden kesken. Projektin tuotoksena syntyi kattava perehdytysopas, jossa läpikäydään toimipisteet ja niiden toiminta kokonaisvaltaisesti, mutta tiiviisti. Tätä opasta tullaan käyttämään osana Yhteispäivystyksen perehdytystä. Opas on luotu Yhteispäivystyksen nykyiseen tilanteeseen pohjautuen, mutta on muovattavissa Yhteispäivystyksen muuttumisen mukana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102421599
www.theseus.fi/bitstrea...tusvideo.mpg (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...anttinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideo ISBAR-raportointimenetelmästä Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden sairaalaosastojen koulutuskäyttöön. Opetusvideo toteutettiin löytämämme teoriapohjan perusteella, käyttäen fiktiivistä, mutta kuitenkin mahdolliseksi myös tosielämässä todettua raportointia sairaanhoitajalta lääkärille. Lopputuloksena oli valmis opetusvideo, jonka pituus editoinnin jälkeen oli 4 minuuttia 19 sekuntia. Videolla käsittelimme rintakipupotilaan tilan raportointia lääkärille, sisältäen dioja selventämään ISBAR-raportointijärjestelmän mukaista kulkua. Jatkotutkimuksena voisi ISBAR-raportointimenetelmän käytöstä tehdä kyselyn eri osastoille sen käytöstä ja siitä, onko potilasturvallisuus lisääntynyt, sekä raportoinnista johtuvat haittatapahtumat vähentyneet.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323880
www.theseus.fi/bitstrea...DE_video.mp4 (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea..._syrjala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa opetusvideo oppimateriaaliksi Rauman kaupungin kotihoidolle aiheesta ABCDE-menetelmä. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota luotettava ja ajankohtainen oppimateriaali opetusvideon muodossa kotihoidon työntekijöille. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon haettiin teoriatietoa eri tietokannoista sekä manuaalisesti fyysistä lähteistä. Teoriatiedon perusteella lavastettiin fiktiivinen, mutta täysin mahdollinen tilanne kotihoidon asiakkaasta, jolle tulee sairaskohtaus. Video kuvaa sairaanhoitajaa, joka tutkii asiakasta ABCDE-menetelmän avulla. Tuotoksena oli 7 minuutin ja 1 sekunnin mittainen kerronnallinen opetusvideo. Tuotos sai hyvän palautteen tilaajalta, jonka seurauksena he ottavat sen käyttöönsä hyväksi näkemällään tavalla. Tekijät ovat myös itse tyytyväisiä tuotokseen, mutta sitä voi parannella vielä esimerkiksi visuaaliselta osalta, sekä siihen voi sisällyttää lisää teoriatietoa, mikäli videota kehitetään muulle kohderyhmälle. Tämä tuotos on kohdistettu kotihoidon työntekijöille eli sairaanhoitajille, sekä lähihoitajille, joten teoriatieto on rajoitettu kohderyhmän sekä toimintaympäristön mukaan. Esimerkiksi sairaalaoloissa ABCDE-menetelmää voidaan soveltaa laajemmin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032905
www.theseus.fi/bitstrea...-Kaarina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The proportion of elderly people in the population of our country is growing. The population getting older requires the need for change in the structures of the health care services to be reviewed. The emergency room is a hectic and noisy space for caretaking. The emergency room can be a scary and anxiety inducing place for an elderly person suffering from a memory disorder, where they have ended up all of a sudden. The space can set off or add onto the behavioral symptoms of a memory disordered person or make their state of health significantly worse, even over a short amount of time. The topic of the thesis was developing the knowledge of caretakers in encountering a memory disordered person in the emergency room. The development method was the constructive research method. The aim of the thesis was to develop and better the care of a memory disordered person in the emergency room. It aimed to survey both the difficult situations the caretakers face in facing a memory disordered person in the emergency room and their own estimates in their know-how in encountering a memory disordered person. The material was gathered with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent to the emergency room staff (N=113). The percentage of answers was 41%(n=46). The questionnaire showed that the ER staff encounters memory disordered people regularly in their work. The most usual behavioral difficulties of the memory disordered patients were thought to be the restlessness, frequent questions and asking for something and the frequent urges to leave. The caretaking staff estimated their skills to be in the middle of the scale, it being from 1 to 10. The answers of the questionnaire formed areas adjacent to the skills of the caretaking staff, the physical space of the emergency room and the management. In this thesis the construction was a skill-developing plan for the emergency room.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214970
www.theseus.fi/bitstrea...lia_2010.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäyteyö toteutettiin projektimuotoisena yhteistyössä Rauman seudun päivystyksen sekä Rauman terveyskeskuksen vastaanottojen kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten akuutin haavapotilaan hoitopolku etenee Rauman terveyskeskuspäivystyksestä Rauman terveyskeskuksen sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kirjallinen kuvaus ja kuvallinen kaavio akuutin haavapotilaan hoitopolun etenemisestä ensihoidosta jatkohoitoon. Tavoitteena oli myös, että kuvaus selkiyttää ja jäsentää akuutin haavapotilaan hoitoa sekä parantaa yhteistyötä eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä. Projekti aloitettiin syyskuussa 2009 ja projekti saatiin päätökseen marraskuussa 2010. Projektia varten helmikuussa 2010 haastateltiin sairaanhoitajia Rauman seudun päivystyksestä (n = 6) sekä sairaanhoitajia Rauman terveyskeskuksen vastaanotoilta (n = 6). Haastatteluiden avulla selvitettiin, miten akuutin haavapotilaan hoitopolku etenee päivystyksestä terveyskeskuksen vastaanotoille, miten akuuttia haavaa hoidetaan sekä miten yhteistyö eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä toimii akuutin haavapotilaan hoidossa. Haastateltavien luvalla haastattelut nauhoitettiin. Kesällä 2010 haastattelut puhtaaksikirjoitettiin ja haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen sisällön erittelymenetelmää. Projektin tuloksena syntyi kirjallinen kuvaus sekä kuvallinen kaavio akuutin haavapotilaan hoitopolun etenemisestä Rauman seudun päivystyksestä Rauman terveyskeskuksen vastaanotoille. Hoitopolussa kuvattiin akuutin haavapotilaan vastaanotto, haavan hoito sekä haavapotilaiden ohjaus päivystyksessä ja terveyskeskuksen vastaanotoilla. Hoitopolussa selvitettiin myös akuutin haavapotilaan hoitoon osallistuvien eri tahojen ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Kuvaus on tarkoitus myöhemmin liittää osaksi Rauman terveystoimen alueella tehtävää laatukäsikirjaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003022895
www.theseus.fi/bitstrea...istoJuha.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa tutkimuksen ja koulutuksen avulla Porin perusturvan kotihoidon valmiuksia tunnistaa ikäihmisen peruselintoiminnan häiriö systemaattisen protokollan avulla sekä parantaa valmiuksia kutsua tarkoituksenmukaista apua paikalle. Idea opinnäytetyön aiheesta tuli Porin perusturvasta. Oli havaittu, että kotihoidon tekemät konsultaatiopuhelut eivät olleet tasalaatuisia, ja etenkin vitaaliarvoja oli mitattu vaihtelevasti. Opinnäytetyön tuotos on koulutus, ja konsultaatio-ohje kotihoidon työntekijöille. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka sisälsi survey-kyselyn, koulutuspilotin, palautekyselyn, ja lopullisen koulutusmateriaalin laatimisen. Kyselyssä selvitettiin Porin kotihoidossa käytössä olevien hoitovälineiden käyttöä kotihoidon työntekijöiden tehdessä potilaan tilanarviota. Kyselyssä kartoitettiin myös kotihoidon toiveita hoito ja viestivälineistön osalta sekä koulutustoiveita. Kyselyyn vastasi 88 hoitajaa. Hoitovälineistössä oli jonkin verran puutteita. Vastaajat olivat halukkaita saamaan uusia hoito- ja viestivälineitä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ketoainemittaria ei katsottu tarpeelliseksi, ja VIRVE:n käyttöä vierastettiin. Defibrillaattoria pitäisi mukana noin puolet kyselyyn vastanneista. Raportin antamisessa ensihoidolle koettiin olevan hieman hankaluutta. Noin neljäsosa vastaajista raportoinnissa olevan hankaluutta. Esiin nousi esimerkiksi kokemuksia ensihoidon haluttomuudesta ottaa tietoa vastaan kotihoidon työntekijöiltä. Kyselyn pohjalta koottiin koulutus, jonka tarkoituksena on akuutin ikäihmisen tunnistaminen ja hyvä viestintä muiden organisaatioiden kanssa. Koulutus pilotoitiin yhdelle kotihoitajaryhmälle. Koulutuksen sisältö oli peruselintoimintojen mittaaminen ABCD-protokollan mukaan, NEWS-pisteytysjärjestelmä, ja konsultointi Isbar-menetelmän mukaan, sekä konsultaatio-ohje. VIRVE:n käyttöä ei otettu mukaan koulutukseen, sillä sen ajateltiin vaativan erillisen koulutuksen, ja enemmän resursseja. Koulutusmateriaali korjattiin vielä palautekyselyn jälkeen. Materiaaliin lisättiin muun muassa ikäihmisen erityispiirteistä vitaalielintoimintojen osalta. Tasalaatuisen vitaalielintoimintojen mittaamisen ja jäsennetyn raportoinnin johdosta yhteistyön muiden organisaatioiden, kuten ensihoidon, kanssa tulisi parantua. Porin perusturva huolehtii kotihoidon työntekijöille myös NEWS-pisteytyskortit. Porin perusturvan tavoitteena on kouluttaa koko Porin kotihoidon henkilökunta, mutta tämän opinnäytetyön puitteissa siihen ei ollut resursseja. Toimintatutkimuksen valmistumisen jälkeen perusturvassa päätettiin pilotoida uutta mallia yhden kotihoidon tiimin kohdalla. Yksikköön hankitaan kaksi identtistä hoitoreppua, ja mukana kulkeva tietokone. Myöhemmin on tarkoitus saattaa sama käytäntö koko Porin kotihoidon käyttöön.
Päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan valmiudet kohdata sydäntahdistinpotilas Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304043954
www.theseus.fi/bitstrea...la_kirsi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni aiheena oli selkiyttää sydäntahdistinpotilaan hoitokäytäntöä erään länsisuomalaisen keskisuuren terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla ja osaltaan edistää ja yhtenäistää kyseisten potilaiden hoitotyön käytäntöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kyseisen terveyskeskuspäivystyksen hoitohenkilöstön tämänhetkistä tieto/taitoa sydäntahdistinpotilaan hoitoon liittyen. Tavoitteena oli myös selvittää nykyinen hoitokäytäntö ja päivittää se ajantasaiseksi tuottamalla henkilöstölle yhtenäiset hoito-ohjeet laadun varmistamiseksi. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin käsitteitä päivystyspoliklinikka, hoitohenkilökunta ja tahdistinpotilas ammattikirjallisuuteen nojautuen. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten tehdyillä kvantitatiivisilla kyselylomakkeilla maalis-huhtikuun aikana 2012. Kyselylomake koostui 22 väittämästä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Se esitestattiin opiskelutovereillani, jotka kaikki ovat sairaanhoitajia. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustatietoja, tietoja sydäntahdistimen asennuksesta, tahdistinpotilaan ekg:stä, rytminsiirrosta ja elvytyksestä sekä tahdistinpotilaan ohjauksesta. Lopuksi pyydettiin kirjaamaan kehittämisehdotuksia aiheesta kyseiselle päivystyspoliklinikalle. Vastausprosentiksi tuli 53,9%, N=26 ja n=14. Tulokset analysoitiin käyttäen apuna Excel ja Tixcel-ohjelmia. Osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista on toiminut sairaanhoitajina pitkään, toisilla työkokemusta oli vähän. Työkokemuksen pituudella ei ollut selvää korrelaatiota hoitajien tietoihin tahdistinpotilaan hoidosta ja ohjauksesta. Vain harva kertoi kohtaavansa työssään tahdistinpotilaita. Tulosten mukaan voitiin päätellä, että tutkimuksen kohteena olevan päivystyspoliklinikan hoitajilla oli hyvin erilaisia käsityksiä ja tietoja tahdistimista, tahdistinpotilaan sydänfilmin tulkinnasta, rytminsiirrosta ja elvytyksestä sekä tahdistinpotilaan ohjauksesta. Suurin osa arvioi tietonsa sydäntahdistimista huonoiksi, ja kaikki olivat sitä mieltä, että tarvitsisivat lisäkoulutusta sydämentahdistinpotilaan hoitamiseen ja ohjaukseen.