Hakutulokset
- Näytetään 1 - 11 / 11
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810093502
www.theseus.fi/bitstrea...Marianna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ulvilan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden toiveita ja kehittämisehdotuksia kotihoidon kehittämistyötä varten. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, millaisia asioita asiakkaat haluavat. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoitoa asiakaslähtöisesti. Tutkimusaineisto kerättiin Ulvilan vanhustyön asiakkaille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä kesä- ja heinäkuussa 2007. Haastattelu toteutettiin strukturoitua lomaketta täyttäen. Tarvittaessa haastatteluun vastaamisessa asiakasta avusti tai asiakkaan puolesta vastasi omainen. Aineisto koottiin haastattelussa viimeisenä esitetyn avoimen kysymyksen vastauksista. Tutkimuksen otos oli 86 Ulvilan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon keskustan ja haja-asutusalueen asiakasta, joista 66 asiakkaalle avoin kysymys esitettiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmän avulla. Vastaukset sisälsivät asiakkaiden saamaan välittömään palveluun ja palvelujen järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia ja toiveita. Tutkimustulosten mukaan eniten toivottiin perussiivouksen saamista ja ruoanlaitossa ja aterioinnissa avustamista. Asiakkaat toivoivat järjestettävän yhteisiä tilaisuuksia ja yhteistä toimintaa kuljetuksineen ja saattoapuineen. Kotihoidolta toivottiin keskustelua, seurustelua, ulkoilua ja viriketoimintaa. Kotiin toivottiin saatavan myös talonmiestyyppistä apua ulkotöihin. Palveluista tiedottamisen parantamisen keinoiksi ehdotettiin tiedotekirjettä, esitettä ja tiedotustilaisuuksien järjestämistä. Asiakkaiden mielestä käyntien järjestelyn, keston ja ajankohdan suunnittelussa on vielä parantamisen varaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon asiakaslähtöisiä palvelumuotoja ja omatoimisuuden ja kotona pärjäämisen tukemisen keinoja. Tutkimustulokset ja Ulvilan vanhustyön kehittämisohjelma ovat sisällöltään samansuuntaiset.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200809193202
www.theseus.fi/bitstrea...katriina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä ulvilalaisen Teatteri Ulpun kanssa. Opinnäytetyön toiminnallinen projektiosuus muodostui teatterin 9-11-vuotiaden lasten lukuvuoden mittaisesta näytelmäkerhon ohjauksesta. Idea opinnäytetyön toteuttamiseen nousi halusta yhdistää teatteriharrastuksessa ja sosionomikoulutuksessa omaksuttua tietoa ja taitoa. Teatteri Ulpu lähti innokkaana mukaan, sillä he kokivat tarvetta lapsiryhmien ohjaustyön kehittämiselle. Opinnäytetyön tutkimusote koostui toiminnallisen ja projektityyppisen menetelmän yhdistelmästä. Tutkimusotteessa on myös laadullisen lähestymistavan piirteitä. Ryhmän toiminnan havainnoinnissa käytettiin menetelminä osallistuvaa havainnointia ja toimintatutkimusta. Näytelmäkerhon 75 minuutin mittaisiin kokoontumisiin osallistui viikoittain kuusitoista lasta. Kerhossa valmistettiin kaksi pienoisnäytelmää sekä jokaisella kokoontumiskerralla tutustuttiin erilaisten draamaharjoitusten avulla teatteriilmaisuun ja näyttelemiseen. Tavoitteet liittyivät vahvasti lasten ilmaisutaidon kehittämiseen. Opinnäytetyöraporttiin liitettiin projektin aikana kerättyä aineistoa, käytännön ohjeita. Käytännön ohjeet on suunnattu kehittämään ja tukemaan tulevien Teatteri Ulpun lapsi ryhmäohjaajien ohjaustyötä. Ohjaustyön lähtökohdat olivat draamapedagogiset. Ohjauksessa apuna käytettiin muun muassa sosiaalipedagogisia menetelmiä sekä innostamisen välineenä sosiokulttuurista innostamista. Lapsiryhmän toiminnassa painotettiin kokemuksellista sekä yhteistoiminnallista oppimista. Ryhmän toiminnan suunnittelu oli lapsilähtöistä, ryhmän jäseniä aktivoivaa.Näytelmäkerhoon osallistuneiden lasten esiintymistaidoissa sekä ryhmässä toimimiseen vaadittavissa sosiaalisissa taidoissa oli yhdeksän kuukauden jälkeen huomattavissa positiivista muutosta. Opinnäytetyöprojekti osoitti, että lasten esiintymisinnokkuuden ja -rohkeuden saavuttamiseen voidaan vaikuttaa luomalla itsensä ilmaisuun kannustava ja salliva ilmapiiri. Näytelmäkerhon tarjoama hyöty on tulevaisuudessa esillä lasten jokapäiväisissä esiintymistilanteissa koulussa ja myös vapaa-aikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200806232765
www.theseus.fi/bitstrea...en_petra.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lastensuojelun perhetyön sisällön kehittäminen Ulvilassa. Päätavoitteena oli kartoittaa perhetyöntekijöiden ammatillista osaamista Lastensuojelun perhetyön malli Ulvilassa. Kehittämistehtävät olivat: 1) perhetyön sisällön kartoittaminen lähtötilanteessa 2) täydennyskoulutus mahdollisuuksien kartoittaminen 3) täydennyskoulutuksen toteuttaminen 4) uusien työtapojen juurruttaminen käytäntöön sekä 5) lastensuojelun perhetyön uudistunut malli Ulvilassa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Ulvilan sosiaalitoimessa, sosiaalityön yksikössä, vuoden 2007 aikana. Kehittämistyö perustui Ulvilan sosiaalitoimessa toteutettuun projektiin Mitä on perhetyö? vuonna 2006, jonka tuloksena päädyttiin kartoittamaan perhetyön sisältöä.Kehittämistyön teoreettisessa osuudessa käsitellään perheiden ja vanhemmuuden kyvyistä huolehtia lastensa hyvinvoinnista, hoidosta ja kasvusta. Teoreettisessa osuudessa käsitellään perhetyön laajaalaisuutta ja keskitytään lastensuojelun avohuollon perhetyöhön. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineistot koostuivat kohderyhmän haastatteluista, havainnoinnista, kenttäpäiväkirjasta, keskusteluista ja case- menetelmän käyttämisestä. Osana aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kerätyt haastatteluaineistot analysoitiin käyttämällä sisällön analyysiä. Tulokset esitetään kuvioita, taulukoita ja alkuperäisilmaisuja käyttämällä. Kehittämistyö tuki perhetyön käytännön toimintaa, jonka avulla kartoitettiin perhetyön ammatillista osaamista ja sen kautta toteutettiin täydennyskoulutuksen aloittaminen, perhetyöntekijöiden ohjauksen tehostaminen ja dokumentoinnin ohjeistaminen. Lastensuojelun avohuollon perhetyö muotoutuu omaksi yksikökseen ja Ulvilassa nousee tarve muunlaiselle perhetyölle tulevaisuudessa, josta on laadittu erikseen liitteenä oleva malli.