Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 387
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633- 234-8
www.theseus.fi/bitstrea...iavaimia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303213520
www.theseus.fi/bitstrea...2012_B_5.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-205-8
www.theseus.fi/bitstrea..._spreads.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-206-5
www.theseus.fi/bitstrea...jaKysely.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090713477
www.theseus.fi/bitstrea...jakysely.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-146-4
www.theseus.fi/bitstrea...aaMaalle.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-230-0
www.theseus.fi/bitstrea...aisu_mat.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-199-0
www.theseus.fi/bitstrea...elma2016.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-054-2
www.theseus.fi/bitstrea...2009_pdf.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-170-9
www.theseus.fi/bitstrea...aisraati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-203-4
www.theseus.fi/bitstrea..._spreads.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-164-8
www.theseus.fi/bitstrea...sFinland.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-195-2
www.theseus.fi/bitstrea...raportti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-126-6
www.theseus.fi/bitstrea...he_world.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255056
www.theseus.fi/bitstrea...MK_TuAMK.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-070-2
www.theseus.fi/bitstrea...lui_2010.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060141713
www.theseus.fi/bitstrea...nta_jani.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-262-1
www.theseus.fi/bitstrea...eport_FI.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231106143279
www.theseus.fi/bitstrea...julkaisu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511907
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Sini.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Satakunnan pyörämatkailun nykytilan tutkiminen. Työn toimeksiantajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimiva Matkailun kehittämiskeskus, jonka toteuttamalle 100Bike – Pyörämatkailun kehittäminen Satakunnassa -hankkeelle tämä työ toimii pohjana. Hankkeen tarkoituksena on retki- ja maantiepyöräilyn kehittäminen Satakunnassa. Työn tavoitteena oli tutkia pyörämatkailijoiden näkemyksiä ja kokemuksia Satakunnasta pyörämatkailukohteena. Työ toteutettiin määrällisin tutkimusmenetelmin ja tutkimusaineisto kerättiin internetissä toteutettavan kyselyn avulla. Kyselyä jaettiin erilaisissa pyörämatkailuun liittyvissä sähköisissä kanavissa 15.2.2022-7.3.2022 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella vastaajat tekevät Satakunnassa melko lyhyitä, muutaman tunnin tai yhden päivän pituisia pyöräretkiä. Vastausten perusteella tarjolla olevat palvelut ovat jokseenkin riittävät, mutta myös kehityskohteita löytyi. Etenkin tasaisempi palvelutarjonta ja siitä tiedottaminen nähtiin tärkeäksi kehityskohteeksi. Eniten vastaajat kaipasivat enemmän kahviloita ja taukopaikkoja. Myös palveluntarjoajien pyöräily-ystävällisempi toiminta nousi vastauksissa esiin. Niiden vastaajien osalta, jotka eivät olleet aiemmin pyörämatkailleet Satakunnassa, nousi esiin kiinnostus vesistö- ja rannikkoalueisiin. Niissä nähtiin potentiaalia kiinnostaviksi pyörämatkailukohteiksi.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-215-7
www.theseus.fi/bitstrea...okemusta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-227-0
www.theseus.fi/bitstrea...kunnasta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502242522
www.theseus.fi/bitstrea...lma_Anna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa satakuntalaisen rannikkoalueen ruokakulttuuria, rajaten alue Poriin ja Merikarviaan. Opinnäytetyö tehtiin osana Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunnitteilla olevaa ruokamatkahanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä tuomaan satakuntalaisen rannikkoalueen ruokakulttuuria ja paikallista ruokaa tunnetuksi matkailijoille, sekä maakunnan asukkaille. Tutkimustehtävänä puolestaan oli selvittää, minkälaista ruokakulttuuria Porissa ja Merikarvialla on ollut ja millaista se on nykyään. Opinnäytetyön teoriaosuuden muodostivat Satakunnan maakunta, ruokamatkailu, perinneruuat ja kulttuurimatkailu. Tutkimuksessa esiteltiin myös lähiruuan käsite. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyössä haastateltiin kuutta satakuntalaisen rannikkoalueen ruokakulttuurin asiantuntijaa. Teemahaastatteluaineisto purettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Jokainen haastattelu nauhoitettiin, mikä lisäsi tutkimustulosten luotettavuutta. Haastattelujen tulokset olivat yhteneviä. Teemahaastattelun tulosten perusteella saatiin kattavasti tietoa satakuntalaisen ruokaperinteen historiasta nykypäivään. Tulokset kertoivat, että satakuntalaisessa ruokakulttuurissa on tapahtunut muutoksia siirryttäessä historiasta nykypäivään. Kuitenkin hyvin samat pääraakaaineet ja valmistustavat ovat edelleen käytössä. Rannikkoalue sijantina vaikutti ruokakulttuuriin lähinnä kalan laajan käytön ja arvostuksen muodossa. Tutkimustuloksia pidettiin hyödyllisinä ruokamatkahankkeen tutkimusryhmälle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066369
www.theseus.fi/bitstrea...ra_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten matkailun kehittäminen on Satakunnan kunnissa järjestetty ja millaiseksi kunta näkee roolinsa matkailun kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kunnat tekevät käytännössä Satakunnan matkailun edistämiseksi ja miten alueen matkailua tulisi edelleen kehittää kuntien näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin matkailun kehittämiseen liittyviä tekijöitä ja matkailun merkitystä elinkeinona kunnalle. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntien matkailutoimijoita eri puolilta Satakuntaa. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa, jolloin tutkimusaineistosta luotiin kokonaisuus aineistosta käsin. Tämä tutkimus osoitti, että kunnat kokevat tehtävien määrittelyn matkailussa vaikeaksi, koska matkailun kehittäminen itsessään ei lakisääteisesti kuulu kuntien tehtäviin. Satakunnan kunnat näkevät tehtävikseen matkailussa ensisijaisesti kaavoituksen, koordinoinnin, yritystuen ja markkinoinnin. Matkailun merkitys elinkeinona vaihtelee kunnissa ja tämän vuoksi myös matkailuun sijoitetut henkilö- ja muut resurssit vaihtelevat paljon. Kuntien ja muiden matkailutoimijoiden yhteistyön paikoittainen vähyys sekä tehtävien ja tehtäväkenttien koordinoinnin puuttuminen tekee matkailun kehittämisestä hyvin haastavaa. Kunnat näkevät Satakunnan matkailun tulevaisuuden kuitenkin positiivisena talouden yleistilanteesta huolimatta: kasvavana toimialana ja kotimaanmatkailun lisääntymisenä.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-078-8
www.theseus.fi/bitstrea...inkkinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124182
www.theseus.fi/bitstrea...ka_tytti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lähisuhdeväkivalta on jatkuvasti kasvava ja vakava ilmiö, jonka ennaltaehkäisyyn panostaminen säästää niin taloudellisesti kuin kansanterveydellisesti tarkasteltuna yhteiskuntaa negatiivisilta vaikutuksilta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, johon tulee muun muassa rikoslain ja lastensuojelulain nojalla puuttua matalalla kynnyksellä ja tehokkaasti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia psykofyysisiä oireita, sosiaalista syrjäytymistä, pelkoja sekä kuolemia. Ennaltaehkäisy ja tukevat palvelut takaavat lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille paremmat mahdollisuudet jatkaa elämää väkivallattomasti, turvaten lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä tuotettiin palvelupolkumalli lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille. Kehittämiselle huomattiin olevan tarve käytännön työssä ja haluttiin selvittää kartoittavan kyselyn avulla sosiaalihuollon ammattilaisilta ajatuksia tilanteesta. Kyselyn vastauksista nousi esiin neljä pääluokkaa: moniammatillisuus, selkeä toimintamalli, koko perheen huomiointi sekä yhdenmukaiset palvelut Satakuntaa, joiden avulla palvelupolkumallin luominen aloitettiin. Palvelupolkumallia työstettiin yhdessä Satakunnan ankkuritiimin ja väkivaltatyön koordinaattorin kanssa. Kehittämistyöstä kirjoitettiin artikkeli, joka julkaistaan 1.3.2024. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. ISBN 978-951-633-399-4 Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, Muut julkaisut 10/2023 ISSN 2323-8372
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067740
www.theseus.fi/bitstrea...Haanmaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää satakuntalaisiin leivonnaisiin liittyviä perinteitä. Tutkittaviksi leivonnaisiksi valittiin kakko, Euran rinkilä ja konjakkiplari. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli ProAgria Länsi-Suomi. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsitteli tarinaa, tarinallistamista, ruokakulttuuria ja ruokamatkailua. Tutkimusmenetelmänä oli narratiivitutkimus, joten myös narratiivin ja narratiivitutkimuksen teoriaa esiteltiin. Tutkimus toteutettiin keräämällä tutkimukseen osallistuvilta kakosta, Euran rinkilästä ja konjakkiplarista kertovia tarinoita. Tämän lisäksi kaksi tarinaa saatiin narratiivisen haastattelun keinoin. Tarinoissa näkyi vahvasti kertojien oma näkökulma sekä heidän kokemuksensa. Tarinankertojat valittiin heidän leivontaan liittyvän kokemuksensa mukaan. Myös tutkittavan satakuntalaisuus tai selkeästi satakuntalainen näkökulma vaikuttivat valintaan. Tarinoiden keräämisen jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksissa selvisi muun muassa, että kakkoa voitiin tehdä monella tapaa, eikä resepti ollut kiveen hakattu. Euran rinkilästä ja konjakkiplarista taas kerrottiin hyvin yksityiskohtaiset teko-ohjeet, joita pelkästään noudattamalla voidaan valmistaa aitoja Euran rinkilöitä ja konjakkiplareja. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi Satakunnan ruokamatkailun kehittämiseen, kuten markkinointiin ja leivontakurssien järjestämiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413605
www.theseus.fi/bitstrea...o_Sandra.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Satakunnan kolmelle musiikkifestivaalille osallistujien kulutuskäyttäytymistä tapahtuman aikana. Toimeksiantajana työssä toimi Prizztech Oy:n koordinoima Satakunnan tapahtumateollisuusklusteri -hanke, Event-coast. Työn tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään eroavaisuuksia kulutuksessa tapahtumien välillä ja nostamaan esille musiikkitapahtumien tärkeyttä alueiden elinkeinolle. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avulla. Aineistonkeruu toteutettiin tapahtumissa paikan päällä yksittäisinä päivinä, 6.8., 13.8. ja 20.8.2022, tablettia ja teetettyä QR-koodia hyödyntäen. Kysely suunniteltiin työn teoreettisen viitekehyksen avulla painottaen kulutuskäyttäytymistä tapahtuma-alueilla ja niiden ulkopuolella. Kyselyn tulosten perusteella kulutus tapahtumissa on monipuolista ja eroavaisuuksia nousee esille tapahtumien välillä. Vastaajien kulutus painottuu etenkin majoitus- ja juomapalveluihin ja on suurempaa Porissa järjestetyissä tapahtumissa. Ravintolapalveluiden kulutus keskittyy tuloksissa enemmän tapahtuma-alueille kuin niiden ulkopuolelle, mutta tapahtumia varten ja niiden aikana tehdään hankintoja myös alueiden ulko-puolella. Tulokset kertovat kuluttajien olevan kokonaisuudessaan tyytyväisiä tapahtuma-alueilta löytyviin palveluihin, mutta tuloksista nousee esille myös konkreettisia kehitysehdotuksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110923
www.theseus.fi/bitstrea...Veronica.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää, miten Satakuntalaisissa luontomatkailua tuottavissa mikrokokoisissa yrityksissä ymmärretään vastuullisuus sekä miten se käytännössä näkyy. Tutkimuksen kohteena oli ilmiö, jota ei oltu vielä Satakunnassa tutkittu. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa perehdyttiin laajasti vastuullisuuteen matkailuliiketoiminnan näkökulmasta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin vastuullisuuden osa-alueita, käytännön toimia sekä syitä ja hyötyjä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelua aineistonkeruumenetelmänä käyttäen. Aineisto kerättiin neljästä yrityksestä. Haastatteluiden tuloksina saatiin tietoa vastuullisuuden määrittelystä, sen merkityksestä matkailullisesti, paikallisesti ja yrityksille sekä syitä sille, miksi vastuullisuus on tärkeä osa liiketoimintaa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastuullisuus on vielä uusi käsite yrityksille eikä yritykset tiedosta toimivansa jo vastuullisesti. Tulosten mukaan Vastuullisuudesta viestiminen on asia, johon tulevaisuudessa tulee kiinnittää enemmän huomiota, ja sitä myöskin tutkimuksen haastattelut saivat yrityksissä aikaan. Opinnäytetyön tuloksena yritykset saatiin kiinnostumaan aiheesta enemmän.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181415
www.theseus.fi/bitstrea...atariina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin Satakunnan yhteisökeskuksen työsuhteisen henkilöstön työhyvinvointiin korona-aikana. Opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin syksyllä 2020 yhteistyössä Yhteisökeskuksen työsuojelutiimin kanssa. Alkukartoituksen kysymysten teemat tulivat Yhteisökeskuksen työsuojelutiimiltä ja lopulliset kysymykset työstettiin yhteistyössä etäyhteydellä. Seurantakysely suunniteltiin keväällä 2021 yhteistyössä työsuojelutiimin kanssa ja suunnittelun aikana päätettiin lyhentää kyselyä sekä keskittyä tiettyihin teemoihin. Alkukartoitus toteutui keväällä 2021 ja kyselyyn vastasi kymmenen vastaajaa. Alkukartoituksessa kysyttiin kysymyksiä etä- ja hybridityöskentelystä, viestinnän onnistumisesta, työhyvinvoinnista, tiedoista ja taidoista etätyön tekemiseen. Lisäksi kysyttiin tulevaisuuteen liityviä toiveita. Alkukartoituksen tulokset analysoitiin ja esiteltiin Yhteisökeskuksen henkilöstölle huhtikuussa 2021, jonka jälkeen Yhteisökeskuksen henkilöstöllä oli aiheesta palaveri elokuussa 2021. Seurantakysely toteutui syksyllä 2021. Seurantakyselyyn vastasi yhdeksän vastaajaa, joista kaksi ei ollut vastannut alkukartoitukseen. Seurantakyselyssä keskityttiin työhyvinvoinnin tilanteeseen, etä- ja hybridityöskentelyyn sekä tulevaisuuden toiveisiin. Seurantakyselyn tulokset analysoitiin ja esiteltiin joulukuussa 2021 Yhteisökeskuksen henkilöstölle. Alkukartoituksen tuloksistä nähtiin työhyvinvoinnin olevan melko hyvällä tasolla jo valmiiksi ja etätyöskentelystä pidettiin työnteon mallina. Seurantakyselyn tulosten mukaan työhyvinvointi oli hieman parantunut verrattuna alkukartoituksen vastauksiin. Edelleen toivottiin mahdollisuutta etätyöskentelyn jatkumiseen myös tulevaisuudessa. Vastauksissa tuotiin esille lähityöskentelyn sosiaalisten kontaktien positiivista vaikutusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731796
www.theseus.fi/bitstrea..._Natalia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunta Hyvää Kohdetta -tapahtuma on matkailun messutapahtuma, joka järjestetään Satakunnassa maalis-huhtikuussa joka vuosi. Tapahtuman on tarkoitus mainostaa satakuntalaisille mitä matkustus- ja ravintolavaihtoehtoja Satakunnasta löytyy. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia nostatti kotimaan matkustuslukuja merkittävästi, kun taas vuonna 2022 alkanut Venäjän ja Ukrainan välinen sota ei vaikuttanut kotimaanmatkailuun. Joka vuosi tapahtuman tekee SAMK:n opiskelijat ja yleensä vielä ensimmäisen vuoden opiskelijat, joten he eivät omaa paljoa kokemusta tapahtuman tekemisestä. Tavoitteena oli luoda tapahtumakäsikirja, joka on opiskelijoiden hyödynnettävissä koko tapahtuman ajan. Käsikirjan tulee myös sisältää kaikki olennainen Satakunta Hyvää Kohdetta -tapahtumaan liittyen. Opinnäytetyön tuloksena oli tapahtumakäsikirja Satakunta Hyvää Kohdetta-tapahtumalle. Käsikirja luotiin tutkimalla ensin neljää valittua tapahtumakäsikirjaa benchmarking-menetelmällä. Tämän jälkeen benchmarking-menetelmästä nousseita asioita hyödynnettiin tapahtumakäsikirjassa. Käsikirjan tekoon vaikutti myös omat kokemukset Satakunta Hyvää Kohdetta -tapahtuman projektipäällikkönä vuonna 2023. Lopputuloksena oli tapahtumakäsikirja, joka sisälsi infon tapahtumasta, sen aloittamisesta, markkinoinnista, viestinnästä, sosiaalisen median julkaisuehdotukset ja tapahtumajärjestäjän muistilistan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621627
www.theseus.fi/bitstrea..._kalvala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Toteutuksen ajankohtana on ollut kevät ja kesä 2022. Tämä työ on kahden merenkulun insinööriopiskelijan opinnäytetyö. Työssä tehtiin tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus merenkulun insinööriopiskelijoille. Kyselytutkimuksessa haluttiin selvittää opiskelijoiden kokemuksia simulaattoriharjoittelusta. Tutkimuskyselyn lisäksi opinnäytetyössä avattiin tilastollista tutkimusta ja miten tutkimustulokset voidaan esittää graafisena lukijalle. Opinnäytetyössä tutkittiin simulaattorilaivan käyttöönottoa, ja siitä on laadittu liitteissä erillinen käyttöohje. Päädyimme laatimaan kaksi erillistä ohjetta kyselytutkimuksen vastausten perusteella. Työn lopputuloksena luotiin kaksi helppolukuista manuaalia, pikaohje ja kattavampi ohje.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072191
www.theseus.fi/bitstrea...la_Mirva.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Lastensuojelun sijais- ja avohuollon palveluita tuottava Metsäkoto Oy on perustamassa Satakuntaan perhetukikeskusta, joka tarjoaa lastensuojelulain mukaisia perheitä tukevia palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja tukihenkilötoiminta. Perhetukikeskuksen suunnittelu on siinä mielessä ajankohtaista, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on hankaloittanut monen perheen tilannetta entisestään ja lastensuojelun tarjoama apu voi olla tarpeen. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaista tarvetta Satakunnassa on tällä hetkellä lastensuojelulain mukaisille perhepalveluille ja miten koronavirus on vaikuttanut tukea tarvitsevien perheiden arkeen. Varsinainen tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia eri puolilta Satakuntaa. Haastattelun menetelmänä oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin sähköpostikyselynä. Tutkimuksen tulosten perusteella eniten tarvetta on henkilöstölle, jolla olisi osaamista liittyen mielenterveysongelmiin sekä neuropsykiatrisiin oireyhtymiin. Pulaa on ammatillisista tukihenkilöistä ja tukiperheistä. Jossain määrin tarvittaisiin lisäresursseja myös perhetyön tekemiseen. Koronapandemian myötä lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet ja kiireellisiä sijoituksia on jouduttu tekemään aiempaa enemmän. Monille koululaisille etäopetukseen siirtyminen on ollut haasteellista aikaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139066
www.theseus.fi/bitstrea...4_Krista.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestäminen Satakunnan Museolle. Työn tavoitteena oli, että seuraavat tapahtuman järjestäjät voisivat hyödyntää tapahtuman tuottamiseen liittyviä vaiheita. Lisäksi työn tavoitteena oli, että tapahtuman yhteydessä toimivat museot saisivat näkyvyyttä. Toimeksiantajana toimi Satakunnan Museo, joka on Suomen vanhimpia kulttuurihistoriallisia museoita ja museo on toiminut vuodesta 2020 alueellisena vastuumuseona. Sen velvollisuus alueellisena vastuumuseona on huolehtia Satakunnan alueen kulttuuriympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä sekä myös säilyttää aineistoja näistä kulttuurisista kohteista. Yhteistyökumppanina toimi Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo. Satakunnan Museo kokee, että tapahtumaa olisi hyvä järjestää tulevaisuudessa Toivon kanssa yhteisenä ja laajempana kokonaisuutena. Tarkoituksena oli myös, että opinnäytetyön myötä kävijämäärät kasvaisivat tapahtumaa järjestäneissä museoissa. Työn teoreettinen tausta piti sisällään tapahtumamatkailun ilmiönä eri näkökulmista, sen trendejä ja muotoja sekä tapahtuman tuottamiseen liittyviä vaiheita. Teoreettiseen viitekehykseen kuului tapahtuman tuottamisen osalta muun muassa tapahtuman suunnittelu, tapatuman kohderyhmä ja tapahtumapaikka ja tapahtuman markkinointi. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäyteyönä. Opinnäytetyön toteutukseen kuului teemahaastattelut, joita tehtiin Satakunnan Museon ja Rakennuskulttuuritalo Toivon asiantuntijoille. Haastatteluissa aiheena olivat muun muassa tapahtuman tärkeimmät tavoitteet sekä miten tapahtuman teema näkyy Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä. Teemahaastattelut koskivat myös tapahtuman jälkeistä palautetta. Teemahaastattelut toteutettiin ennen tapahtumaa elokuussa 2021 ja tapahtuman jälkeen tammikuussa 2022. Opinnäytetyön toiminnallinen tuotos oli tapahtuman järjestäminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074301
www.theseus.fi/bitstrea...mLindman.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Target of this thesis was to find the pull factors of tourism in Satakunta. The target was to find why tourists would want to visit in Satakunta and what impacts their buying behavior. The subject of this thesis we got from our client and it was defined also by them and by their needs. Our objective was to figure why tourists want to visit Satakunta and as a result we got the pull factors of tourism in Satakunta. We also investigated tourists buying behaviour and what impacts that. Theoretical framework of this thesis was pull factors, buying behaviour and with the help of these subjects we created the internet questionary. Theory is also about Satakunta. This thesis was made as a quantitative research. Base on the theory, we made the questionnaire. In the questionnaire, the target was to find out the pull factors and, also find out tourists buying behaviour and which factors affects to that. The questionnaire was targeted to the closest counties of Satakunta which are Tampere Region, Southwest Finland, South Ostrobothnia, and Ostrobothnia. As a result, we can see the pull factors in Satakunta tourism. Satakunta is mostly known from Pori Jazz festival and Yyteri beach but other tourism destinations are not well known. We also find out, that the travelers are mostly satisfied to nature and event tourism in Satakunta, and these are the pull factors of Satakunta in generally. From the results we find out that people in Tampere Region and Southwest Finland knows Satakunta better than people in South Ostrobothnia and Ostrobothnia. In the results of buying behavior, we found out that price, quality, and location are the most important things when customer is buying a tourism product or service. Based on the thesis we can also state, that pull factors in Satakunta tourism are too unknown for the tourists, and that is why Satakunta should target the marketing more to the tourist destinations that are not known enough.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124200
www.theseus.fi/bitstrea...Knuutila.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan hyvinvointialueella asuvien perheiden kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon tarvetta tutkimushetkellä ja millainen tarve tilapäishoidon järjestämiselle on tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kehitysvammaisten lasten perheiden tilapäishoidon tarpeesta palveluiden tuottajille. Opinnäytetyön tilaaja oli Satakunnan hyvinvointialue, vammaispalveluiden asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palvelut. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Opinnäytetyössä käytettiin myös laadullista tutkimusta, avointen jatkokysymysten takia. Tutkimusaineiston keräämistä varten laadittiin sähköinen kyselylomake, joka sisälsi sekamuotoisia kysymyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä kyselylomakkeet Satakunnan hyvinvointialueella työskenteleville sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille (N=54) tammikuussa 2024. Vastauksia kyselystä palautui kuusi (n=6), joten vastausprosentiksi saatiin 11%. Aineisto analysoitiin Excel taulukkolaskentaohjelman avulla. Tuloksista kävi ilmi, että tilapäishoitoa tarjoavia yksiköitä ja hoitopaikkoja on liian vähän suhteessa, niitä tarvitseviin lapsiin. Palveluja tarjotaan tällä hetkellä melkein kaikissa kunnissa sekä yksityiseltä, että kunnalliselta sektorilta, mutta nämä eivät riitä vaan yksittäisiä hoitopaikkoja ja tilapäishoitoa tarjoavia yksiköitä tarvitaan lisää. Erityisesti alle kouluikäisille suunnattuja tilapäishoidon hoitopaikkoja puuttuu kokonaan. Tulevaisuuden arviot hoitopaikkojen riittävyydestä eivät ole vielä tiedossa, mutta paikkoja on lisättävä omaishoitajien jaksamisen tueksi Satakunnan hyvinvointialueella nykyisen tutkimuksen tulosten perusteella. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää ja pohjatyötä tehdä entistä huolellisemmin paremman vastausprosentin saamiseksi. Tilaajalle tuotettu tieto jäi työssä vaillinaiseksi, mutta aiheesta saatiin suuntaa antavaa tietoa. Jatkotutkimuksessa voisi kartoittaa tilapäishoitoa tarvitsevien lasten lisäksi ne tavat, jolla kunnat tilapäishoitoa pystyvät tarjoamaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810173600
www.theseus.fi/bitstrea...la_Pirre.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien ensiauttajien toimintavalmiuksia, koulutuksen riittävyyttä, vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen sisältöön sekä tieto-taitotason testausta. Lisäksi tässä opinnäytetyössä selvitettiin ensiauttajien mielipiteitä palautteen saannista. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen ja kysely suoritettiin kyselylomakkeilla maaliskuussa 2007. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse 165 ja postitse 36 ensiauttajalle. Vastausprosentti oli 71. Tutkimustulokset on esitetty taulukoina, kuvioina sekä frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Avoin kysymys on lisäksi raportoitu suoria lainauksia apuna käyttäen. Opinnäytetyön tulosten mukaan ensiauttajat saavat liian vähän palautetta toiminnastaan ja he kaipaisivat eniten palautetta vastuulääkäriltä. Palautetta halutaan kokonaisvaltaisesta toiminnasta, ensiauttajien henkilökohtaisesta sekä ryhmän toiminnasta sekä suoritetuista hoitotoimenpiteistä. Ensiauttajien tieto-taitotasoa ei ole testattu suositusten mukaan joka vuosi, vaan mukana toiminnassa on myös henkilöitä, joita ei ole testattu koskaan. Pääosin testaajina ovat toimineet sairaanhoitopiirin ja Satakunnan pelastuslaitoksen edustajat. Koulutusta ensiauttajat saavat mielestään liian vähän. Sisällöllisesti parhaiten koulutusta he ovat saaneet vaitiolovelvollisuudesta, peruselintoimintojen tarkkailusta, hengityksen avustamisesta sekä peruselvytyksestä. Heikoiten koulutusta on saatu ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta, potilaslajittelusta monipotilastilanteissa, ensivasteyksikön johtamisesta sekä suullisesta raportoinnista. Ensiauttajat suoriutuvat parhaiten elvytyksestä, yksiköiden ohjaamisesta kohteeseen sekä potilaan elintoimintojen tarkkailusta, heikoiten he suoriutuvat potilaan psyykkisen tilan huomioinnista, ensivasteyksikön johtamisesta ja kirjallisesta raportoinnista. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään esiauttajien koulutuksen ja testauksen kehittämisessä ja suunnittelussa. Tuloksia hyödynnetään myös ensivasteryhmien ja sairaankuljetuksen yhteistyön kehittämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286416
www.theseus.fi/bitstrea...Valtonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Satakunta province situation center has renewed its actions in 2019. The renewal is based on social- and healthcare remodelling by Finnish Government and upcoming welfare districts. More knowledge is needed about Satakunta province situation center so that its operation can be developed. The purpose of this thesis was to find out with quiestionnaire if assessment of treatment need by Satakunta province situation center responds to the reality in work field. The aim of this thesis was to make a survey to Acute homecenter employees to know their knowledge of Satakunta province situation center´s actions and its assessment of treatment need. The thesis was quantitative study study and data was collected using structured questionnaire which was sent to the Akuutti kotikeskus workers by e-mail. The questionnaire was addressed to the employees who are participated in non-urgent response calls. The questionnaire included classified, Likert and open questions. The questionnaire was sent to 50 receivers (n=50). The responses was received 15 but only 14 accepted (n=14). The response rate was 28%. The results of the study show that the assessment of treatment need by situation center was successful and has responded patient status in work the field by Acute homecenter employees.In patient status valuation, operators have used various means, which has shown to be practical. The informing in situation center´s non-urgent response calls has been adequate and accurate. The Acute homecenter employees gave good feedback from situation center´s action and were satisfied with the collaboration. The situation center´s workers are known poorly and it is wanted to know better with its operation.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111116804
www.theseus.fi/bitstrea...eskitalo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää neljä erilaista markkinointi-ideaa Satakunta.fi-maakuntaportaalille. Sivusto uudistettiin sisällöltään sekä ulkoasultaan toukokuussa 2013, minkä jälkeen sen mainostamiseen on panostettu aikaisempaa enemmän. Työn tilaajana on Satakuntaa markkinoiva Satakuntaliitto. Työn markkinointi-ideat keskittyvät Internetiin ja niissä syvennytään lähinnä matkailun, vapaa-ajan ja asumisen aspekteihin. Kohderyhminä ovat ympäri Suomen asuvat lapsiperheet ja vanhempi väestö, jolla on enemmän aikaa ja rahaa matkustella. Ideoissani olen pyrkinyt pysymään budjettitietoisena sekä kehittämään jotain uutta Satakunta.fi:n aikaisempien markkinointikeinojen tilalle. Neljä käsittelemääni aihealuetta ovat Facebook, blogit, maskotit ja Satakunta-kortti. Markkinointi-ideoista tuon esille eri puolia ja näkökulmia, joita tarkastelemalla Satakuntaliitto voi muodostaa oman näköisensä markkinointisuunnitelman Satakunta.fi-maakuntaportaalille. Markkinoinnin tavoitteena on saada kuluttaja vierailemaan Satakunta.fi-sivustolla ja tätä kautta oppia tuntemaan maakuntaa paremmin. Taustalla on myös ajatus itse maakunnan mainostamisesta, sen tunnettavuuden lisäämisestä sekä imagon parantamisesta. Markkinoinnilla halutaan luoda mielikuva siitä, että Satakunta on hyvä paikka asua, matkustella ja luoda omia elämyksiä. Opinnäytetyötä varten suoritin laadullisen tutkimuksen, jossa haastateltiin 10 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä ympäri Suomen. Kyselyn tarkoituksena oli antaa osviittaa siitä, millaisia markkinointi-ideoita työhön kannattaisi listata. Ideoinnissa olen käyttänyt hyväksi myös alan kirjallisuutta ja Internet-sivuja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102928106
www.theseus.fi/bitstrea...ja-maria.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
”Mä oon aina ollu valmis kuolee mun lasten takia, mutta en ollu valmis elää niitten takia.” Näin lausui minulle yksi KRIS Satakunta ry:n yhteisön jäsen. Lauseeseen kiteytyy hyvin addiktiosairauden syvin olemus. Päihde- ja rikostaustaisille apua tarjoava KRIS Satakunta ry on kolmannen sektorin toimija päihdehoidon avopalveluissa. KRISin työntekijät kokivat jäävänsä paitsioon kohderyhmänsä verkostoista laitoskuntoutus- ja vankilajaksojen aikana ja tähän tarpeeseen tämän opinnäytetyön tein. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus oli KRIS Satakunnan käyttöön tehty opas yhteistyökumppaneiden henkilöstölle. Oppaan tarkoitus oli nitoa yhteen KRISin toiveet ja tavoitteet tiiviimmästä yhteistyöstä jo vankeus- tai kuntoutusaikana. Tiiviimmällä yhteistyöllä tavoitellaan kohderyhmän oikea-aikaista kiinnittymistä avohuollon palveluihin ja näin pyritään minimoimaan nivelvaiheessa herkästi syntyviä ongelmia. Vahva kontakti avohuoltoon ennen kotiutumista luo turvallisuutta ja varmuutta siviilielämässä selviämisestä. Opinnäytetyössä käydään läpi addiktiosairauden eri ulottuvuuksia, sekä puhutaan riippuvuutta aiheuttavista päihteistä. Päihderiippuvuus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin ICD-tautiluokituksessa oleva sairaus. Sen stigmaan on saatava pienennettyä avun piiriin hakeutumisen helpottamiseksi ja ihmisten asenteiden muuttamiseksi. Toivon, että tämän opinnäyteyön lukevat henkilöt ymmärtävät lukemansa jälkeen paremmin sairauden todellista luonnetta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402082148
www.theseus.fi/bitstrea...ainenPia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada tietoa julkisen terveydenhuollon järjestämästä sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksesta Satakunnassa sekä tuoda kuuluviin Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden kehitysehdotuksia. Lisäksi tavoitteena oli tuoda valtimotautipotilaille kehitelty kustannustehokkaaksi markkinoitu Tulppa-avokuntoutusmalli terveydenhuollon laajempaan tietoisuuteen Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa. Selvityksen aineistonkeruu toteutettiin lähettämällä 20-kohtainen kyselylomake Satakunnan julkisen terveydenhuollon johtavien hoitajien tai osastonhoitajien määrittämälle sepelvaltimotautipotilaan kuntoutukseen osallistuvalle ammattihenkilölle (n=34). Kyselylomakkeella kerättiin pääsääntöisesti kvantitatiivista tietoa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksesta Satakunnassa. Muutamassa kvalitatiivista kysymyksessä haettiin tietoa erityisesti ammattilaisten kehitysehdotuksista. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmät olivat vaihtelevia, joukossa oli sydänhoitajia, -yhdyshenkilöitä, osastonhoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja lääkäri. Vastausprosentti ylsi 65 %:iin. Selvityksen keskeisimpinä tuloksina ilmenee, että sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus vaihtele toimipisteittäin Satakunnassa. Toisissa yksiköissä ohjaus, neuvonta ja niihin käytetyt menetelmät sekä liikunnallinen kuntoutus ovat monipuolisia, toisissa suppeampia. Samoin selvityksessä ilmenee kuntoutukseen ja jatkohoitoon ohjautumisen rikkonaisuus. Sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä -asemien välistä yhteistyötä toivottaan selvityksen mukaan lisättävän. Yhteistyötä olisi hyvä lisätä myös muiden sydänkuntoutuksen toimijoiden kesken. Selkeän lähetekäytännön kehittäminen sekä sydänyhdyshenkilöverkoston luominen maakuntiin ja heidän säännöllinen kouluttaminen on terveydenhuollon ammattilaisten mukaan tarpeen. Selvityksen tulosten perusteella voi päätellä, että sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksessa on Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa kehitettävää, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla on hyviä kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi sekä heiltä vaikuttaisi löytyvän tahtotilaa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen edistämiseksi. Tähän vaadittanee, ammattilaisten yhteistyön lisäämisen lisäksi, johdon taholta sydäntoimijoille ajallista resursointia sekä uusien toimintamallien käyttöönoton harkintaa.