Hakutulokset
- Näytetään 1 - 26 / 26
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010664
www.theseus.fi/bitstrea...e_Aleksi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kiinteistökauppaa Puolassa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se tehtiin toimeksiantona Euran kiinteistönvälitykselle. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda yleiskuvaus Puolan kiinteistökaupasta sekä maan tarjoamista mahdollisuuksista kiinteistösijoituksen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mitä on hyvä tietää ennen kuin lähtee etsimään myytävänä tai vuokrattavana olevia kiinteistöjä Puolasta. Opinnäytetyöhön haastateltiin puolalaista kiinteistövälitysyritystä. Haastattelun tarkoituksen oli saada tarvittavaa käytännön näkökulmaa opinnäytetyöhön. Elämme maailmassa, jossa ihmiset matkustavat yhä enemmän ja matkustamisesta on tullut helpompaa, jolloin myös kasvaa ihmisten kiinnostus kiinteistön hankkimiseen oman valtion ulkopuolelta. Maailman globalisoituessa on kiinteistökaupasta tullut myös yhä enemmän kansainvälistä liiketoiminta. Puola on Euroopan valtio, jonka kehitys on ollut viime vuosina nousujohteista. Kehityksen nousujohteisuus on houkutellut monia ulkomaalaisia investoimaan Puolan markkinoille. Vieraan maan markkinoille lähtiessä on suositeltavaa, että tuntee edes vähän maan historiaa, kieltä, kulttuuria ja yhteiskunnallista tilannetta. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että Puolan monipuoliset kiinteistömarkkinat tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon kotimaisen rinnalle. Puolassa on monta eri kanavaa, joista voi lähteä etsimään myynnissä olevia kiinteistöjä. Kiinteistökauppa koostu aina monesta asiasta, kuten pankki- ja lupa-asioista. Näihin perehtyminen vaatii huolellisuutta ja kärsivällisyyttä, varsinkin vieraassa maassa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313778
www.theseus.fi/bitstrea...n_Markus.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin suomalaisyritysten Puolassa kohtaamia liikeriskejä ja keinoja niiden hallitsemiseksi. Työn toimeksiantajana toimi Keskuskauppakamarin alla toimiva Suomi-Keskisen Itä-Euroopan maiden kauppayhdistys, joka pyrkii toiminnallaan edistämään ensisijaisesti Suomen ja Bulgarian, Kroatian, Slovakian, Tšekin tasa-vallan, Unkarin ja Puolan välisiä kaupallisia suhteita. Tutkimukseen osallistui kolme eri aloilla Puolassa toimivaa suomalaisyritystä, joista kaksi voidaan Suomen yrittäjien käyttämän henkilömäärään perustuvan luokituksen mukaisesti luokitella Suomessa suuriksi ja yksi PK-yritykseksi. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teemoittelemalla se yleisiä ympäristötekijöitä tarkastelevan PESTEL-analyysin avulla. PESTEL-analyysi tarkastelee toimintaympäristön poliittisia, ekonomisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, joten se soveltui tutkimuksen edetessä varsin hyvin yrityksen ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuavien liikeriskien tarkasteluun. Merkittävimpänä liikeriskitekijänä esiin nousivat Puolan liiketoimintaympäristön sosiaaliset liikeriskitekijät ja erityisesti painotettiin työvoimapulaa, työvoiman vaihtuvuutta, johtamistyön haasteita sekä asiakashankinnan haasteellisuutta. Taloudellisista liikeriskeistä merkittävimmät liittyvät palkkojen ja kustannusten nousuun sekä rahoituksen järjestämiseen. Puolan poliittista toimintaympäristöä pidettiin yleistä uutisointia vakaampana eikä ulkomaalaisiin yrityksiin katsottu kohdistuvan haastatteluhetkellä merkittäviä liikeriskejä. Teknologisista liikeriskeistä merkittävimmät kohdistuvat erityisesti rajalliseen teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntämisen osaamiseen sekä tietoturva-asioihin. Puolan ekologisen ympäristön yritykset eivät nähneet muodostavan heille merkittäviä liikeriskejä, joskin ulkomaalaisiin yrityksiin kohdistuvat tiukat ympäristövaatimukset sekä ilmansaasteet ja tulvariski nostettiin esiin. Lainsäädännöllisistä liikeriskitekijöistä esiin nousivat erityisesti raskas byrokratia, hitaus sekä sopimuskäytännöt. Merkittävimpinä riskienhallintakeinoina mainittiin yleinen tietoisuus ympäristön muutoksista, kouluttaminen, verkostoituminen, avoin kanssakäyminen, sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen, ajan varaaminen, laatu ja toimitusvarmuus sekä rahoituksen järjestäminen suomalaisen emoyhtiön kautta.