Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 92
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514402
www.theseus.fi/bitstrea...tie_Sara.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sodankylän kunta. Tutkimustehtävänä opinnäytetyössä oli syventyä moottorikelkkamatkailun nykytilanteeseen ja kehityskohtiin Sodankylän kunnassa. Toimeksiantaja ei ollut aikaisemmin toteuttanut vastaavanlaista tutkimusta, mutta he ovat pyrkineet aikaisempina vuosina panostamaan moottorikelkkamatkailuun. Tutkimus oli kartoittava, sillä vastaavanlaista tutkimusta ei ole ennen tehty ja käsitteenä moottorikelkkamatkailu on vähän tunnettu. Tutkimuksessa käytettiin menetelmätriangulaatiota yhdistämällä kaksi tiedonhankintamenetelmää. Lisäksi hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää aineistonkeruussa ja analysoinnissa. Opinnäytetyö suoritettiin talven ja kevään 2023 aikana. Opinnäytetyössä tutkittiin moottorikelkkamatkailun tilannetta Sodankylässä laadullisin ja määrällisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuskysymykset työssä olivat: Millaisena kunnan yritykset ja moottorikelkkamatkailijat kokevat Sodankylän tämänhetkisen moottorikelkkamatkailun? Ja mitä moottorikelkkamatkailun kehittämistarpeita Sodankylässä on palveluyritysten ja asiakkaiden näkökulmasta? Tutkimus aloitettiin teorian keräämisellä. Opinnäytetyön teoria käsitteli Lapin matkailua, ohjelma- ja elämyspalveluita, moottorikelkkailua sekä moottorikelkkamatkailua. Ensimmäinen aineistonkeruutapani olivat teemahaastattelut, joita suoritin viidelle sodankyläläiselle yritykselle. Niiden lisäksi tein kyselyn moottorikelkkamatkailijoille. Molempien aineistojen tarkoituksena oli keskittyä palveluntarjoajien tai moottorikelkkamatkailijoiden näkökulmiin Sodankylän moottorikelkkamatkailusta. Molemmat aineistot vastasivat sellaisiin asioihin, joita ei vielä tutkimuksen teorian pohjalta tiedetty. Haastateltavat yritykset olivat ympäri Sodankylää mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Kyselyä jaettiin moottorikelkkailijoille suunnatuilla alustoilla internetissä. Haastatteluiden ja kyselyn tulokset antoivat yhteneväisiä näkökulmia moottorikelkkamatkailun nykytilanteesta ja kehityskohdista Sodankylän kunnassa. Kaiken keskiössä todettiin aineistojen perusteella olevan moottorikelkkaväylästöjen kunnon sekä saavutettavuuden parantaminen. Kyselyyn vastanneet toivoivat hyvin samanlaisia asioita, kuin haastateltavat yritykset olivat suunnitelleet parantavansa. Aineistojen perusteella todettiin, että Sodankylä on potentiaalinen moottorikelkkamatkailukohde, kunhan ydintuote korjataan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810173604
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten hoitotyön prosessimallin mukainen kirjaaminen toteutuu Kaunisjärven vanhainkodissa ja Linnavuoren palvelukeskuksessa. Tavoitteena oli löytää tutkimuksen avulla tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää hoitotyön kirjaamista turvaamaan sekä vanhuksen että hoitotyöntekijän oikeudet. Lisäksi tavoitteena oli, että tuloksia voidaan käyttää hyödyksi siirryttäessä hoitotyön prosessimalliin perustuvaan sähköiseen kirjaamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin mitä hoitotyön suunnitelmiin ja päivittäisen kirjaamisen lomakkeisiin kirjataan hoitotyön tarpeen määrittelyvaiheessa, tavoitteiden laadinta- ja suunnitteluvaiheessa, toteuttamisvaiheessa koskien hoitotyön auttamismenetelmiä ja hoitotyön arviointivaiheessa. Kaunisjärven vanhainkodin hoitohenkilökunnalle (N=65) kohdistettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2007 strukturoitu kysely, jonka vastausprosentti oli 69. Linnavuoren palvelukeskuksen hoito-osastolle tehtiin kvantitatiivinen tutkimus, jonka avulla selvitettiin hoitokertomuksista (N=18), miten hoitotyön kirjaaminen oli osastolla toteutunut marraskuussa 2006. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsiteltiin hoitotyön prosessin kirjaamista ja sitä, miten lait ja asetukset ohjaavat hoitotyön kirjaamista. Empiirisessä osiossa pyrittiin todentamaan, miten hoitotyön prosessi tällä hetkellä toteutuu kirjaamisessa ja miten hoitohenkilökunta kokee kirjaavansa. Tulosten mukaan kirjaaminen on erilaista sen mukaan, tutkitaanko kirjaamista hoitohenkilökunnan kokemana vai hoitokertomuksista. Usein hoitokertomuksista löytyvä tieto on erilaista kuin henkilökunnan kokema. Tutkimustulosten mukaan kirjaaminen hoitotyön tarpeen määrityksen osalta on riittävää. Hoitotyön tavoitteita löytyi hoitokertomuksista melko hyvin, vaikka vain kolmasosa vastaajista koki kirjaavansa niitä säännöllisesti. Hoitotyön diagnooseja kertoi kirjaavansa yli puolet vastaajista, mutta hoitokertomuksista niitä ei löytynyt. Hoitotyön konkreettisia auttamismenetelmiä kirjattiin hyvin, mutta non-verbaalisia menetelmiä kirjattiin harvoin. Kertomansa mukaan hoitohenkilökunta kirjasi arvion asukkaan terveydentilasta, mutta hoitokertomuksiin terveydentilan arviointia ei ollut kirjattu.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315169
www.theseus.fi/bitstrea...Katriina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnitelma Lapin matkailusta matkailualalle perustettavalle yritykselle. Suunnitelman tueksi tuotetaan taustatietoa matkailusta ja ideoita uuden yrityksen perustamista varten ja kartoitetaan matkailuyrittäjän toimintaympäristöä Lapissa. Kohderyhmäksi oli valittu saksalaiset matkailijat. Työn teoriaosuudessa käytiin läpi matkailun peruskäsitteitä, taustatietoa Lapin matkailusta ja kartoitettiin Lapin matkailupalveluiden toimintaympäristöä. Työssä käytiin läpi myös kestävän kehityksen vaikutuksia Lappiin ja selvitettiin tietoa saksalaisista matkailijoina. Lähestymistapa tässä opinnäytetyössä oli tutkimuksellinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Käytännön osuudessa haastatteluja tehtiin saksalaisille matkailijoille ja Lapin matkailuyrittäjien edustajille. Haastatteluilla saatiin tärkeää tietoa saksalaisista matkailijoina, heidän palvelutarpeistaan ja toiveistaan. Yrittäjien haastatteluilla puolestaan saatiin heidän näkemyksiään saksalaisista matkailijoina Lapissa ja heidän käyttämistään palveluista. Päättötyön lopputuloksena syntyi kattava koonnos tietoa, palvelutarpeita ja kehittämisideoita perustettavalle yritykselle kehittämissuunnitelman muodossa, saksalaiset matkailijat huomioiden. Tulososiossa saatiin tuloksena hyviä ideoita, tärkeää tietoa ja palveluehdotuksia matkailumajoitus ja ohjelmapalvelujen tuotteistamiseen, majoituspalvelun suunnittelemiseen ja saksalaisten matkailijoiden palvelutarpeiden huomioimiseen. Lopuksi kehittämisosioon vielä koottiin SWOT-analyysi perustettavalle yritykselle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090425296
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jarno.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis examines how an amendment to the Museums Act, that went into effect in 2020, has affected the cultural environment services and their communication. This cultural environment service that was previously under Finnish Heritage Agency, has been moved under Regional Museum of Lapland due to this amendment. The research problem from the point of communication is how well the information of this amendment and change has reached the stakeholders. Work began by interviewing four different employees from the Regional Museum of Lapland who are in charge of cultural environment services. These were the archeologist, the curator for built cultural environment, the expert for restoration and renovations and lastly the curator for advancing museum activities. With the help of these interviews and with background information collected during the process, a questionnaire was compiled using Satakunta University of Applied Sciences e-form service. This electronic questionnaire was then sent between May and June of 2023 for all stakeholders that work with Regional Museum of Lapland on cultural environment. The questionnaire can be considered partly a failure. Of the expected 60 plus responses, only 10 people actually responded. This reinforces the communication challenges that became evident during the thesis. In unpacking the questionnaire, the focus was salvaging the smaller sample size of respondents and analyzing details from those instead of trying to make large statements about communication as a whole. The survey and thesis partly failing resulted in adding a SWOT analysis and a priority listing of the most impactful and important communication acts they can implement if they wish to improve communication in the future.
Kieli: | eng mul |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Psykiatrian tutkimussäätiö |
ISSN: |
2489-6152 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090812931
www.theseus.fi/bitstrea...iite%201.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...n_Samuli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni aiheena oli kuntoarvion tekeminen rakennustekniikan osalta Lapin paloasemasta sekä kaikkien osa-alueiden (rakennus-, LVIA- ja sähkötekniikka) pohjalta PTS-ehdotuksen laatiminen 10 vuoden tarkastelujaksolla. Lapin paloaseman kuntoarvion ja PTS-ehdotuksen yhteydessä tarkasteltiin Satakunnan paloasemakiinteistöjen tilaa kiinteistöteknisestä näkökulmasta. Yleisimpiä havaintoja – mm. korjaustarpeita – koskien paloasemakiinteistöjä Satakunnassa selvitettiin Satakunnan pelastuslaitoksen avustuksella. Henkilökohtaisten haastattelujen sekä dokumenttien perusteella on koottu yhteenveto tärkeimmistä havainnoista. Yksi tärkeimmistä havainnoista koskien paloasemakiinteistöjä oli suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitys ensinnäkin rakennuksen elinkaarelle, mutta vielä tärkeämpänä käyttäjille. Suunnitelmallinen kiinteistönpito sisältää tärkeimpien korjaus- ja uusimistarpeiden jatkuvaa selvittämistä (kuntoarviot) sekä niihin liittyvien toimenpiteiden ajoittamista ja aikatauluttamista (PTS-ehdotus). Suunnitelmallinen kiinteistöpito tuo myös kustannussäästöä pitkällä aikavälillä. Rakennukset ovat ihmisiä varten rakennettu ja asukkaiden ja kiinteistöjen käyttäjien tulisikin kokea asumisen ja tilojen käyttämisen viihtyisäksi ja heidän tarpeitaan palvelevaksi. Käyttäjä on myös se, joka kärsii eniten rakennusvaurioista (esim. kosteusvauriot ja siitä aiheutuvat terveyshaitat). Rakennusten ylläpito tulee olla tästäkin näkökulmasta katsottuna suunnitelmallista ja pitkänäköistä. Rakennuksen palvellessa käyttäjien tarkoitusta rakennuksen toiminnan tärkein tavoite on täytetty.