Hakutulokset
- Näytetään 1 - 20 / 20
Digitaalinen yhteistyö huoltajien kanssa Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...62767104.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...62767106.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...62767135.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Digitaalinen yhteistyö huoltajien kanssa -koulutus oli Opetushallituksen rahoittama ja Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttama täydennyskoulutus, joka toteutettiin vuonna 2022. Koulutus oli kohdennettu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle. Koulutuksessa käsiteltiin huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön velvoittavuutta sekä sen digitaalisen toteuttamisen mahdollisuuksia. Osallistujat toteuttivat digitaalisen yhteistyön tapahtuman tai tilaisuuden omissa työyhteisöissään.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061616155
www.theseus.fi/bitstrea...n_Finska.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää huoltajien yksinäisyydenkokemuksia pikkulapsiperheissä. Halusimme auttaa kehittämään tilaajamme tarjoamia palveluita, sekä vähentää pikkulapsiperheiden huoltajien yksinäisyyden kokemista. Opinnäytetyömme tilaajana toimi Tampereen Seurapiirit ry. Opinnäytetyömme sisältää keskeisten käsitteiden määrittelyä, valmistamamme google forms kyselyn, sekä kyselyn tuloksien avaamisen ja näiden avulla saamaamme tietoutta Tampereen Seurapiirit ry:n mahdollisuuksista kehittää toimintaansa. Tutkimuksemme toteutettiin sekä laadullisena, että määrällisenä tutkimuksena, jotta saimme tietoomme kohderyhmämme omia empiirisiä ajatuksia sekä kokemuksia, mutta myös selkeitä tilastoja selvittämään tutkittavan ilmiön laajuutta vastaajien keskuudessa. Kyselystä kerätyn tiedon perusteella voimme päätellä, että yksinäisyys kokemukset ja niiden vaikutus pikkulapsiperheiden vanhempien hyvinvointiin on olemassa oleva ongelma ja 59 % yksinäisyyttä kokevista pikkulapsiperheiden huoltajista haluaisi osallistua toimintaan, joka on suunnattu pikkulapsiperheiden huoltajille. Toimintaan osallistumisen mahdollistavana tekijänä pidettiin lasten mukaan ottamisen mahdollisuutta. Toivomme tämän opinnäytetyön auttavan Tampereen Seurapiirit ry:tä kehittämään toimintaansa, markkinoimaan toimintaansa paikoissa, joista kohderyhmämme on helppo tavoittaa ja vähentämään pikkulapsiperheiden vanhempien kokemaa yksinäisyyttä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110215642
www.theseus.fi/bitstrea...ori_olga.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin lapsen tapaamissopimusta. Tarkoituksena oli tutkia, mitkä ovat tapaamissopimuksen vahvistamismuodot, mitä seuraa sopimuksen rikkomisesta sekä missä tapauksissa tapaamissopimusta voidaan muuttaa. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin osapuolten kustannustasoa tapaamissopimuksen muutostilanteessa. Työn tarkoituksena oli toimia mahdollisimman kattavana tietopakettina eroaville tai jo aikaisemmin eronneille vanhemmille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Työssä haluttiin tuoda esille ajatus, että erotilanteessa vanhempien on ajateltava ennen kaikkea lapsen etua ja toimittava sen mukaan. Opinnäytetyössä sovellettiin lainopillista eli oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää. Lapsen tapaamisoikeutta selvitettiin voimassa olevista oikeuslähteistä. Työn lähdeaineisto koostui lainsäädännöstä ja oikeuskirjallisuudesta. Lisäksi opinnäytetyöhön otettiin mukaan muutama oikeustapaus havainnollistamaan olemassa olevaa lakia. Tilanteissa, joissa lapsi asuu ja kasvaa vain toisen vanhemman kanssa, esimerkiksi avioeron jälkeen, vanhempien on sovittava lapsen tapaamisoikeudesta. Tapaamisoikeus vahvistetaan tapaamissopimuksessa, jossa vanhemmat sopivat tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä. Käsitteet huoltajuus, lapsen asuminen ja lapsen tapaamisoikeus on pidettävä erillään toisistaan. Lapsella on lakisääteinen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Erotilanteessa vanhemmat sopivat asiasta keskenään ja sosiaalitoimi vahvistaa tapaamissopimuksen. Riitaisessa tapauksessa tuomioistuin määrää tapaamisoikeudesta ja sen ehdoista. Viime vuosina perherakenteet sekä käsitykset perheestä ja lapsen asemasta ovat muuttuneet. Oikeusministeriö valmistelee tarvittavat lakiehdotukset ja arvioi, miltä osin lapsen tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038669
www.theseus.fi/bitstrea...Pauliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen kehittämistyöni tavoitteena oli tuoda esiin mitä vanhemmat toivovat kasvattajilta, mitä on nykypäivän kasvatusyhteistyö. Tavoitteena myös, kokevatko vanhemmat saavansa äänensä kuuluviin varhaiskasvatuksessa sekä miten varhaiskasvatus voisi entistä paremmin tukea huoltajia vanhemmuudessaan. Kehittämistyöni tarkoitus oli kehittää työväline, jonka avulla huoltajat saavat tuotua näkemyksensä entistä paremmin varhaiskasvattajien tietoon. Tarkoitus oli myös lisätä työvälineen kautta varhaiskasvattajien tietämystä perheestä ja heidän tilanteestaan. Näin yhteistyö on hedelmällisempää ja vanhemmuuden kuin myös lapsen tukeminen selkeytyy. Kehittämistyöni toteutus tapahtui tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja samalla artikkeliopinnäytetyönä. Artikkeli löytyy osoitteesta https://urm.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. Tämä raportti on kokonaiskuvaus tutkimuksellisesta opinnäytetyöstä opinnäytetyöraporttina. Tutkimuksellista kehittämistyötä lähestyttiin toimintatutkimuksen näkökulmasta. Aktiivisina osallisina olivat käytännön tekijät, työyhteisöni varhaiskasvatuksen opettajat. He tekevät käytännön varhaiskasvatustyötä ja osallistuivat työvälineen kehittämiseen. Kehittämisprosessini rakentui yhteistyöhön työyhteisöni varhaiskasvatuksen opettajien kanssa käytyihin pedagogisiin palavereihin, joissa koimme tärkeäksi vanhemmuuden tukemisen. Toimitin huoltajille sähköisesti kyselylomakkeen, jonka vastausten sekä pedagogisten palaverien pohjalta kehitimme työvälineen arjen avuksi. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kasvatusyhteistyö, vanhemmuus ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Nämä toimivat myös työni rajaavina elementteinä. Kyselyllä kartoitettiin vanhempien ajatuksia ja näkemyksiä arjen tilanteisiin, tulevatko he kohdatuksi varhaiskasvattajien toimesta sekä vanhemmuuden tukemiseen liittyviä ajatuksia. Kyselytulosten perusteella suurin osa oli tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Kyselyn pohjalta tehtyä työvälinettä on mahdollista käyttää arjen työn tukena. Työvälinettä on mahdollista käyttää arjen tukena. Sen voi antaa vanhemmalle tutustuttavaksi, toimittaa sähköisesti tai käyttää osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa. Työväline antaa sekä vanhemmalle että varhaiskasvatuksen opettajalle väylän ottaa ehkä hankalatkin asiat puheeksi. Työvälinettä voidaan myös tarpeen mukaan muokata myös vaihtuville teemoille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091914402
www.theseus.fi/bitstrea...ia-Maija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapuopas Rauman SalBan juniorijoukkueiden huoltajien käyttöön. Tarkoituksena oli tuottaa yksinkertainen ja ajantasainen opas, joka kattaisi toimintaohjeet tyypillisimmin salibandyn aiheuttamiin urheiluvammoihin. Tavoitteena oli tuottaa laadukas ja tarpeenmukainen ensiapuopas, joka toimisi huoltajien tukena loukkaantumistilanteissa ja edesauttaisi oikeanlaisen ja nopeasti aloitettavan ensiavun toteuttamisessa. Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisina tavoitteina oli syventää tietoa tyypillisimmistä urheiluvammoista salibandyssa, parantaa ensiaputaitoja kohdeorganisaatiossa ja syventyä teoriassa hyvän oppaan laatimiseen. Aihe rajattiin tyypillisimmin juniorisalibandyssa tapahtuviin urheiluvammoihin sekä niiden ensiapuun. Kohdeorganisaationa oli Raumalainen salibandyseura SalBa. Seurassa on 10 juniorijoukkuetta. Opas koottiin kirjallisuuden, aikaisempien tutkimusten, opinnäytetyöntekijän oman kokemuksen ja aiemmin tehtyjen ensiapuoppaiden pohjalta. Opas on A4-kokoinen ja se sisältää neljä sivua. Oppaassa on viisi eri osiota. Ne ovat raajojen nivelvammat, lihasrevähdykset, aivotärähdys, raajojen luunmurtumat sekä silmävammat. Ensiaputilanteita havainnollistettiin valokuvilla. Ensiapuopas toteutettiin laminoituina A4-paperiarkkeina, jotka toimitettiin huoltajille yhdessä kyselylomakkeen kanssa. Projektin aikana tehtiin myös kysely seuran juniorihuoltajille (n=10) oppaan sisällöstä. Palaute oli pelkästään positiivista. Jokainen huoltaja koki ensiapuoppaan tarpeelliseksi. Hyvää palautetta tuli erityisesti oppaassa olevista eri vammojen oireiden kertaamisesta. Ensiapuopasta pidettiin selkeänä ja hyvänä apuvälineenä huoltajan tehtäviin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291735
www.theseus.fi/bitstrea...lemariam.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa lasten, nuorten ja huoltajien hyvinvointikysely Eurajoen kunnassa. Tarkoituksena oli myös verrata tuloksia vuonna 2009 toteutettuun kyselyyn, joka perustui Kuntaliiton Arki- ja kokemustiedon kyselylomakkeeseen. Kysely toteutettiin tammikuussa 2014, jonka jälkeen tulokset analysoitiin ja välitettiin Eurajoen kunnan hyvinvointityöryhmälle. Kyselyn tuloksilla pyrittiin saamaan tietoja lasten, nuorten ja huoltajien hyvinvoinnin tilasta ja hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavista asioista. Hyvinvointikyselyn avulla lasten, nuorten ja huoltajien hyvinvointia tarkasteltiin kuuden eri osa-alueen mukaan. Näihin kuuluivat ravintotottumukset, nukkumistottumukset, harrastukset ja vapaa-aika, sosiaaliset kontaktit, osallisuus ja turvallisuudentunne. Ravintotottumukset olivat parantuneet sekä ala- että yläkoululaisilla verrattuna vuonna 2009 saatuihin tuloksiin. 20 % ala- ja yläkoululaisista kertoi, että heillä on vaikeuksia saada unta iltaisin. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on tulosten mukaan riittävästi sosiaalisia kontakteja. Kuitenkin alakoululaisista 18 % ja yläkoululaisista 9 % sanoo, ettei heidän vanhemmillaan ole riittävästi aikaa. Eurajokelaisten lasten ja nuorten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ovat hyviä. Yläkoululaisten turvallisuudentunne esimerkiksi koulussa ja muualla vapaa-aikana oli laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Huoltajista 21 % ilmoittaa, ettei ole tyytyväinen perheen tämän hetkiseen ajankäyttöön. Suurin osa huoltajista koki pärjäävänsä hyvin vanhempana. Huoltajista vain 27 % koki voivansa vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin, vuonna 2009 vastaajista 81 % koki näin. Huoltajien päihteidenkäytössä oli pientä laskua. Osa huoltajista oli kuitenkin huolissaan nuorensa päihteidenkäytöstä. Eurajoen kunnalle tulokset antoivat tärkeää tietoa hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja palveluiden vaikuttavuuden tutkintaa varten. Hyvinvointikyselyn tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää seuraavan kyselyn tulosten vertailuun. Vertailua voidaan tehdä myös maanlaajuisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092820569
www.theseus.fi/bitstrea..._Turunen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aihe on ajaton ja varmasti aina ajankohtainen, sillä se tulee vastaan jokaisella yksilöillä ja perheellä. Seksuaalisuus on koko elämänkaaren kestävä ilmiö. Se on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista kasvamista ja hyvinvointia yhdessä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena on seksuaalikasvatuksen opas. Opas käsittelee varhaiskasvatusikäisten lasten seksuaalisuutta ja oppaaseen sisältyy myös teoriaa tukevaa materiaalia. Materiaalin suunnittelimme itse, mutta materiaalin toteutti graafisesti yhteistyökumppanimme viitotturakkaus.fi – sivuston omistaja Mari Mattsson. Toiminnallisessa opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka hyvin työntekijät ja vanhemmat olivat tietoisia lapsen ikätasoisesta seksuaalikasvatuksesta ja mitä lisätietoa he aiheeseen kaipasivat. Kyselyn avulla saimme rajattua aiheen tiiviiksi ja kohdennettua opasta tilaajataholle sopivaksi. Oppaassa käsittelemme kehotunnekasvatusta, kehoa ja kehitystä, lisääntymisen kertomisesta lapselle, turvataitoja sekä lapsen oikeuksia. Materiaaleissa käsitellään jokaista osa-aluetta. Materiaalin tavoitteena on kehittää matalalla kynnyksellä lapsentasoista opastusta aiheeseen ja vanhemmille tukea kasvatukseen. Pyrimme antamaan lisää teoriatietoa ja vinkkejä kotiolosuhteisiin ja varhaiskasvatukseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903263792
www.theseus.fi/bitstrea...iMantyla.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyönä tehdyn toimintatutkimuksen tavoitteena oli kehittää huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, Sasin päiväkodissa niin, että se kykenee tarjoamaan lapselle parhaan mahdollisen lähtökohdan elämään. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön elokuussa 2017 ja se edellyttää huoltajien kuulemista ja heidän mielipiteittensä huomioimista. Varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava asiakirja ja sen mukaan huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun sekä myös toiminnan kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksessa, joten tehtyjen tutkimusten avulla selvitän, mitä huoltajien osallisuus tarkoittaa ja mitä se käytännössä edellyttää. Tarkoitukseni oli yhdessä Sasin päiväkodin henkilökunnan kanssa luoda mahdollisimman hyvät käytännöt huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja sitouttaa henkilökunta toimimaan niiden mukaisesti. Lähdin liikkeelle työn arvoperustan kirkastamisesta sekä kasvatuskumppanuuden ja huoltajien välisen yhteistyön käsitteiden kuvaamisesta. Huoltajan, lapsen ja kasvattajan tasavertaisella osallisuudella mahdollistetaan toimiva kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa. Yhteiskehittelyn tavoitteena oli selvittää ja tehdä näkyväksi Sasin päiväkodin huoltajien osallisuuden mahdollistavat toimintatavat ja lisätä huoltajien osallisuutta sekä dialogisuuteen pyrkivää vuorovaikutusta. Kehittämistyön myötä tiedonkulku parani ja yhdenmukaistui ja kasvatuskumppanuuden mahdollistava toimintakulttuuri tehtiin näkyväksi. Tavoitteena on huoltajien kanssa yhteen hiileen puhaltaen toimia lapsen parhaaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016562
www.theseus.fi/bitstrea...Rautanen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vanhempien/huoltajien käsitystä Häijään päiväkodin leikin nykytilanteesta ja siitä, miten Häijään päiväkoti mahdollistaa hyvälle leikille suotuisat ja turvalliset olosuhteet. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin leikin eri muotoja, leikin merkitystä, hyvän leikin olosuhteita, päiväkotia toimintaympäristönä sekä kasvatuskumppanuutta. Teorian pohjalta tein vanhemmille/huoltajille kyselyn, jossa oli 13 eri väittämää lasten leikistä, aikuisen roolista leikin lomassa sekä Häijään päiväkodin leikkiympäristöjen turvallisuudesta ja monipuolisuudesta. Vanhemmat/huoltajat saivat vastata kyselyyn oman kokemuksensa mukaan olevansa samaa mieltä, eri mieltä, tai jotakin siltä väliltä. Toteutin opinnäytetyöni kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen toteutin jakamalla Häijään päiväkodin jokaiseen ryhmään vanhemmille/huoltajille kir-jalliset kyselylomakkeet. Aineiston analysointi toteutettiin laskemalla prosentit vanhempien vastauksista ja tekemällä havainnoinnin helpottamiseksi taulukot sekä selventämällä vastauksia sanallisesti. Tulosten tarkastelussa kävi ilmi, että vanhemmat/huoltajat ovat pääasiallisesti tyytyväisiä Häijään päiväkodin leikkiympäristöihin ja välineisiin. Yksimielisimpiä van-hemmat ovat siitä, että leikki nähdään päiväkodissa tärkeänä, päiväkodin sisätilat ovat turvalliset, päiväkodin ulkotilat mahdollistavat erilaisia leikkejä sekä siitä, että päiväkodin aikuiset luovat turvallisen ilmapiirin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419590
www.theseus.fi/bitstrea...Eveliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten ja heidän huoltajiensa käsityksiä opiskeluterveydenhuollon ja huoltajien välisestä yhteistyöstä. Kvantitatiivisella opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, miten alaikäiset toisen asteen opiskelijat ja heidän huoltajansa kokevat kodin ja opiskeluterveydenhuollon välisen yhteistyön ja millaisia toiveita heillä on yhteistyöhön liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijan huoltajien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Opinnäytetyön tilaajana toimi Porin perusturva. Aineisto kerättiin Winnovan toisen asteen alaikäisiltä opiskelijoilta (n=46) ja heidän huoltajiltaan (n=14) kyselylomakkeen muodossa keväällä 2017. Opiskelijoiden vastausprosentiksi muodostui 82,14 % ja huoltajien 25 %. Aineisto analysoitiin Microsoft Office Tixel -tilasto-ohjelman avulla ja avoimien kysymysten sisällön erittelyssä käytettiin luokittelua. Tutkimustulosten mukaan suurin osa Winnovan toisen asteen alaikäisistä opiskelijoista oli tietoisia huoltajansa mahdollisuudesta osallistua heidän terveystarkastukseensa. Opiskelijat kuitenkin kokivat opiskeluterveydenhuollossa käsiteltävien asioiden olevan henkilökohtaisia, eivätkä siksi pyytäisi huoltajaansa mukaan tarkastukseen. Opiskelijat kuitenkin kokivat yhteydenpidon huoltajaan olevan tärkeää silloin, jos he esimerkiksi sairastuvat äkillisesti tai loukkaantuvat. Myös oppilaitoksen turvallisuuteen, opiskelijan mielenterveyteen sekä hoitoon ja tutkimuksiin ohjaamiseen liittyvä yhteydenpito koettiin tärkeänä. Suurimmalla osalla opiskelijoista ei ollut erityisiä toiveita opiskeluterveydenhuollon ja kodin väliseen yhteydenpitoon liittyen. Huoltajien vastauksista taas ilmeni, että opiskeluterveydenhoitaja ei ollut ottanut yhteyttä kehenkään vastanneista ja kaksi huoltajaa ilmoitti yrittäneensä tavoittaa terveydenhoitajaa, tuloksetta. Huoltajat eivät olleet osallistuneet tai osallistuisi opiskelijan terveystarkastukseen, koska kokevat sen olevan tarpeetonta ja luottavat siihen, että opiskelija tarvittaessa kertoo siellä ilmenevistä asioista kotona. Huoltajat kuitenkin toivoivat terveystarkastuksessa mahdollisesti ilmenevistä huolta aiheuttavista seikoista otettavan yhteyttä, vaikka eivät itse olisi läsnä. Enemmistö huoltajista ilmoitti sopivimmaksi yhteydenpitovälineeksi sähköpostin. Opiskeluterveydenhuollon tulisi toimia yhteistyössä kodin kanssa kunkin opiskelijan ja huoltajan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Erityisesti huolta aiheuttavien asioiden sekä opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ilmetessä tiedottaminen on jatkossa tärkeää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084059
www.theseus.fi/bitstrea...as_katja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Kanta-Hämeessä sijaitsevan maalaiskunnan 5-6-vuotiaiden lasten huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä esiopetuksessa kasvatuskumppanuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa huoltajien sekä kasvatushenkilöstön näkemyksiä yhteistyön toimintatavoista ja niiden toteutumisesta. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää yhdessä kasvatushenkilöstön kanssa työväline, joka tukee yhteistyön edistämistä. Tarkoituksena oli myös lisätä kasvatushenkilöstön tietämystä yhteistyön merkityksestä lapsen kasvun, kehityksen, ja oppimisen tukemisessa. Kehittämistyö linkittyi kunnassa kehityksen alla olevaan perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kehittämistyöni toteutus tapahtui tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja samalla artikkeliopinnäytetyönä. Artikkeli löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. Tämä raportti on kokonaiskuvaus tutkimuksellisesta opinnäytetyöstä opinnäytetyöraporttina. Tutkimuksellista kehittämistyötä lähestyttiin määrällisen sekä laadullisen kyselytutkimuksen näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kasvatusyhteistyö, kasvatuskumppanuus, osallisuus sekä esiopetuksen opetussuunnitelman että varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Nämä toimivat myös työtäni rajaavina elementteinä. Huoltajien ja kasvatushenkilöstön mielipiteitä yhteistyön toteutumisesta kartoitettiin verkkokyselyn avulla. Kyselyn tulosten perusteella yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Huoltajien ja kasvatushenkilöstön aineistossa kehitettävänä korostui huoltajien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsiryhmän arkeen ja toimintaan. Kyselyn tulosten perusteella kehittämistyön tavoitteeksi tarkentui huoltajien osallisuuden edistäminen. Tutkimuksellisen kehittämisen tuloksena luotiin organisaatioon työväline huoltajien osallisuuden edistämiseksi, jonka nimeksi vakiintui Osallisuuden käsikirja. Kasvatushenkilöstö osallistui Osallisuuden käsikirjan työstämiseen mm. aivoriihimenetelmää soveltaen. Käsikirjassa on mahdollisuus dokumentoida, suunnitella, arvioida ja kehittää lapsiryhmätiimin omia konkreettisia askeleita huoltajien osallisuuden edistämiseksi. Huoltajien osallisuuden edistäminen tukee kasvatusyhteistyön sekä kasvatuskumppanuuden vahvistumista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621756
www.theseus.fi/bitstrea...la_Clara.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuskysymyksenä oli: Miten huoltajat voisivat tukea varhaiskasvatusikäisen lapsen ruotsin kielen kehitystä lapselle mieluisella tavalla, vaikka he eivät itse olisi vahvoja ruotsin kielen taitajia. Opinnäytetyön aihe syntyi huomatessani, että eri kielellisesti kehittävien apuvälineiden tarjoama on puutteellinen, sekä kiinnostuksestani erilaisiin apuvälineisiin kielen kehittämisessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda opas suomenkielisten lasten huoltajille, joiden lapset osallistuvat ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Oppaassa annetaan vinkkejä siitä, miten vanhemmat voivat tukea lapsen ruotsin kielen kehitystä laulun avulla. Opinnäytetyön monipuolisuuden takaamiseksi tutustuin erilaisiin aineistoihin ja aiheisiin, kuten, sensitiivisyyteen ja musiikilliseen oppimiseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin ensin monikielisyyttä ja sen tukemista, musiikillista oppimista sekä läsnä olevan aikuisen merkitystä ja hänen tarjoamaansa tukea lapsen kehityksen edistämiseksi. Opinnäytetyössä luotiin "Lauluvihko - Sångbok". Lauluvihon tavoitteena oli olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja sisältäen lyhyitä, mutta mukaansatempaavia laulujen sanoituksia, joita on koko perheen helppo käyttää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003193663
www.theseus.fi/bitstrea...lin_anne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tiivistelmä Tämän kehittämistehtävän tarkoitus oli selkeyttää yksin alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleen ja oleskeluluvan saavan turvapaikanhakijanuoren kuntaan muuton prosessia Porissa. Kehittämistehtävän aihe mietittiin Porin kaupungin maahanmuutto- ja pakolaistyön tiimissä ja tuolloin todettiin yhteisesti kehittämistarve liittyen erityisesti työnjaon selkeyttämiseen ja tiedonkulun parantamiseen prosessissa. Myöhemmin kiinnitettiin huomiota myös kuntaan muuttavan nuoren oman osallisuuden lisäämiseen. Kehittämistyön aihevalinta perustui näin ollen työyhteisössä todettuun, olemassa olevaan tarpeeseen. Kehittämistyö toteutettiin suunnittelu- ja kehittämistutkimuksena, jossa oli lisäksi mukana toimintatutkimuksen sekä palvelumuotoilun elementtejä. Kehittämisprosessiin otettiin mukaan kehittämisen kannalta merkitykselliset toimijat ja tiedonkeruu pyrittiin tekemään mahdollisimman laaja-alaisesti. Tutkimusmetodeina hyödynnettiin erityyppisiä haastatteluja, benchmarkingia, tiimi- ja työkokouksia sekä sähköpostikyselyitä. Teoreettisina lähtökohtina kehittämistehtävässä perehdyttiin prosessia tiukasti ohjaavaan lainsäädäntöön, siirtymäriittiteoriaan sekä Lapset puheeksi – toimintamalliin. Kehittämistyön aikana kuntaan muuton mallia kehitettiin ja prosessiin sisällytettiin Lapset puheeksi - työmenetelmän Neuvonpito. Todettiin, että Neuvonpitoa muuttovaiheessa hyödyntämällä saadaan kuntaan muuton prosessia selkeytettyä Porissa. Tällöin osallisten toimijoiden välinen työnjako selkeytyy, tiedonkulku paranee ja kuntaan muuttavalle nuorelle annetaan mahdollisuus oman osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi nuori saa kotoutumisensa alkuvaiheeseen riittävän konkreettisen tuen arkeensa.