Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 572
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051611776
www.theseus.fi/bitstrea...ka_Hanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...9/3/Opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella varhaiskasvatuksessa käytettäviä menetelmiä erityisherkän lapsen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietämystä erityisherkkyydestä sekä siitä, millaisia toimintatapoja ja -menetelmiä voi hyödyntää erityisherkkien lasten kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda opas erityisherkän lapsen tukemiseen ja ohjaamiseen varhaiskasvatusympäristössä, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstöllä olisi konkreettisia työkaluja ja vinkkejä päiväkotiarjen tilanteisiin. Oppaasta tehtiin yleispätevä, jotta sitä voisi hyödyntää myös muut teemasta kiinnostuneet tai erityisherkkien kanssa tekemisissä olevat. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin erityisherkkyyttä piirteenä, sen ilmentymistä sekä virheellisiä tulkintoja ja sukupuolieroja. Teoriaosuuteen on eritelty myös perustietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, sen pääpiirteistä ja tavoitteista sekä arjen tyypillisimpiä tilanteita, joissa erityisherkkien lasten piirteet tulevat tavallisimmin esiin. Teoriatiedon pohjalta luotiin opas, jonka tarkoituksena oli antaa apuja ja vinkkejä erityisherkkien lasten kanssa työskentelyyn. Oppaaseen koottiin toistuvimmat sekä rutiininomaisimmat tilanteet ja toiminnat, jotta oppaasta saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty. Opinnäytetyön sekä siihen liitetyn oppaan avulla tavoite oli parantaa Päivärinteen päiväkodin henkilökunnan tietämystä erityisherkkyydestä, sekä antaa heille laajempaa näkemystä teemaan liittyen, jotta erityisherkkyyden tunnistaminen olisi heille jatkossa helpompaa. Oppaassa mainittuja menetelmiä voi hyödyntää työssään joko suoraan tai muokaten tietylle ryhmälle tai lapselle sopivaksi.
Arviointi varhaiskasvatuksessa Näytä tarkat tiedot
Materiaali sisältää podcastin, jossa keskustellaan arviointiin liittyvästä tutkimuksesta erityisesti varhaiskasvatuksessa. Materiaali on tuotettu osana Hyvinvoinnin ja oppimisen tuki opettajankoulutuksessa (HOHTO) -hanketta (OKM, 2021-2022) ja se kuuluu osaksi teemaa I Oppimisen moninaisuus ja tuki.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802202630
www.theseus.fi/bitstrea...jenniina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten turvallisuutta päiväkodissa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä porilaisen Veturitallin päiväkodin kanssa. Siihen kuului keskusteluiden ja turvallisuuskansioon tutustumisen lisäksi myös kyselytutkimus, johon osallistui varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka työskentelevät päiväkodissa. Kyselyn avulla selvitettiin lasten kanssa työskentelevien näkökulmaa lasten turvallisuuteen päivähoidon aikana. Turvallisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työntekijällä on ammattitaito ja pätevyys alalla. Turvallisuus tarkoittaa tunnetta ja olotilaa, jossa kaikki on hyvin eikä ole mitään pelättävää tai tunnetta, johon kuuluu myönteinen käsitys tästä hetkestä ja tulevasta. Jokainen voi kokea turvallisuuden eri tavalla, joten se on hyvin yksilöllistä. Tärkeimpiä turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat luottamus ja tieto tulevasta. Kasvattajien rooli on merkittävässä asemassa lasten turvallisuuden tunteen syntymisessä sekä ylläpitämisessä, sillä vastuu lasten turvallisuudesta on aina kasvattajalla. Lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön myös päiväkodissa. Tutkimuksessa selvisi, että turvallisuudella on suuri merkitys lapsen päivään. Jokaisessa päiväkodin toiminnassa tulisi ottaa huomioon turvallisuus ja tällä tavoin ennaltaehkäistä tapaturmia ja vaaratilanteita. Turvallisuuden tulisi olla luonteva osa kasvatusta ja päiväkodin toimintaa. Yhteistyöllä vanhempien kanssa eli kasvatuskumppanuudella on myös merkitystä. Tietojen jakaminen lisää turvallisuutta päiväkodissa. Turvallisuus on asia, jota jokaisen tulisi arvostaa ja kehittää sekä ylläpitää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922517
www.theseus.fi/bitstrea...nen_suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Raumalla sijaitsevan Nummen päiväkodin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uusi perehdytyskansio päiväkodille, jotta perehdytysmateriaali olisi laadukasta ja monipuolista. Aiheen valinnan taustalla oli tarve päivitetylle ja selkeälle kansiolle, jota olisi helpompi päivittää. Opinnäytetyössä kuultiin päiväkodin henkilökuntaa, koska tarkoituksena oli luoda heidän tarpeisiin sopiva kansio sekä työkalu perehdytyksen tueksi. Lisäksi otettiin huomioon ”talon henki” ja historia. Päiväkodin henkilöstölle teetettiin pienimuotoinen kysely, jotta saatiin mielipiteitä ja ideoita kansion laatimista varten. Uutta kansiota työstettäessä käytettiin apuna myös vanhaa kansiota. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsiteltiin perehdytystä ja varhaiskasvatusta monipuolisesti. Syvennyttiin muun muassa termistöön, lainsäädäntöön, prosesseihin ja suunnitteluun sekä pohdittiin perehdytystä päiväkodissa. Lopussa arvioitiin kehittämistyötä eli perehdytyskansiota sekä pohdittiin omaa oppimista. Tuotoksena syntyi uusi, selkeä ja päivitetty perehdytyskansio. Kansio tehtiin etenkin sijaisia ja opiskelijoita silmällä pitäen, koska he ovat suurin osa lukijakunnasta. Kansio tulostettiin päiväkodilla ja on nyt käytössä. Lisäksi se on jokaisella työntekijällä saatavilla sähköisessä muodossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704104519
www.theseus.fi/bitstrea...sta_Ella.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lapsiperheiden liikunta-aktiivisuuden lisääminen perheliikunnan keinoin. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä työssä olivat kuinka paljon tutkimukseen osallistuvat perheet harrastavat yhdessä liikuntaa, lisääntyykö per-heiden yhteinen arkiliikunta tutkimuksen aikana, mitkä ovat perheen yhteisen liik-kumisen haasteet sekä voidaanko perheiden yhteiseen liikkumiseen vaikuttaa var-haiskasvatuksen ja kodin yhteistyöllä. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia perheille asetettujen liikunnallisten haasteiden avulla, joiden teemat olivat luonto, lähiliikuntapaikat, kilometrihaaste sekä siivoaminen. Opinnäytetyö toteutettiin yh-teistyössä Huittisten kaupungin Sammun esikoulun perheiden kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmiä olivat päiväkodin henkilökunnan avoin haastattelu, päiväkirjan pito koko opinnäytetyöprosessin ajan, vanhemmille suunnattu kyselylomake sekä loppupalautekysely päiväkodin henkilökunnalta. Perheille tarkoitettuun palautelo-makkeeseen vastasi neljätoista perhettä kahdestakymmenestä (7 %). Palautelomak-keesta kävi ilmi, että perheillä oli erilaiset lähtökohdat arkiliikkumisen suhteen ja siksi lisääntyminen haasteen myötä vaihteli vastanneiden kesken. Kymmenen neljästätoista vastasi, ettei arkiliikunta lisääntynyt haasteen myötä, kolmessa perheessä arkiliikunta lisääntyi jonkin verran ja yhdessä perheessä arkiliikunta lisääntyi. Yhdeksän vastanneen perheen käsitys arkiliikunnasta säilyi samana, mitä se oli ennen haastetta. Neljä perhettä kiinnittää jatkossa enemmän huomioita arkiliikkumiseen ja yksi perhe innostui haasteen myötä yhteisestä arkiliikunnasta. Osa lomakkeeseen vastanneista perheistä harrasti liikuntaa aktiivisesti ennen haastetta, eikä haaste näin ollen lisännyt liikuntaa näissä perheessä. Muutamat perheet liikkuivat jonkin verran, mutta haaste ei lisännyt perheen arkiliikuntaa aiempaan verrattuna. Suosituin vastaus kysymykseen mikä lisäsi perheen yhteistä arkiliikuntaa oli lapsen kiinnostus perheen liikkumista kohtaan. Vastausten perusteella kaikki perheet kokivat olevansa kiinnostuneita heille asetetuista haasteista. Suurin osa vastanneista koki, että teemoja oli helppo toteuttaa ja vastaavasti loput kokivat haasteita teemojen toteuttamisessa kuten sopivan aikataulun löytymisen. Liikuntahaasteista lähiliikuntapaikkateema oli perheiden keskuudessa suosituin. Opinnäytetyön myötä liikuntahaasteet tuotiin mukaan myös esikoulun arkeen. Teemat olivat samanlaisia niin esikoulun kuin perheiden haasteissa. Haasteiden toteuttaminen esikoulun arjessa onnistui hyvin. Esikoulun henkilökunta koki, ettei haaste häirinnyt esikoulun toimintaa, vaan toteutus tapahtui sujuvasti arjessa. Haasteet toivat liikettä esikoulun arkeen ja lapset olivat innokkaasti mukana touhuamassa. Tulevaisuudessa tärkeää olisikin, että varhaiskasvattajat haastaisivat niin itsensä kuin perheet kiinnittämään huomioita lasten liikkumiseen. Erilaiset haasteet, yhteiset liikuntatapahtumat, toiminnallinen oppiminen ovat esimerkkejä asioista, joiden avulla voidaan saada lisä motivaatiota niin lasten kuin perheiden liikkumiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822208
www.theseus.fi/bitstrea...la_hilma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä oli tarkoitus saada tietoa, miten liikunnallisten tuokioiden avulla voidaan tukea ja vahvistaa ryhmäytymistä lapsi ryhmässä. Ja tätä kautta ryhmän ryhmähenkeä ja hyvinvointia. Mikä kaikki vaikuttaa ryhmäytymiseen ja kehitykseen. Tarkoitus oli tuoda ryhmän kasvattajille uusia toimintatapoja ryhmäytymiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Isona osana oli ryhmä ja sen sisällä olevat asiat, eli pienryhmätoiminta, ryhmän kehitysvaiheet, roolit ja dynamiikka. Nämä kaikki on tärkeitä kokonaisuuksia sisältää, jotta toiminta varhaiskasvatuksessa olisi kokonaisvaltaista lasta kehittävää toimintaa. Toiminnallisen osuuden pidin Rauman Touhulan päiväkodissa. Ryhmä, jossa toiminnan pidin oli Temppukarhut, jossa on päiväkodin esiopetusikäiset lapset, joille toiminnan järjestin. Esiopetusryhmässä lapsia oli seitsemän. Liikunnallisten toimintatuokioiden nimi oli; Tähtikerho, jossa vahvistettiin pienryhmän ryhmäytymistä. Kerho kertoja oli neljä kappaletta, kestoltaan kerho kerta kesti noin 40min. Toimintakertojen teemat olivat; ketä me olemme, meidän lempijutut, mitä me osaamme ja meidän huippuryhmä. Opinnäytetyössä kerättiin tietoa havainnoimalla toimintaan osallistuvaa ryhmää, eli heidän toimintaa liikunnallisissa tuokioissa. Miten lapset kuuntelevat toisiaan, ottavat kontaktia toisiinsa, tekevät yhteistyötä ja auttavat toisiaan oli tärkeitä havainnoinnin kohteita ja vahvistettavia asioita, jotta ryhmä toimisi. Teoria tietoa keräsin erilaisten lähteiden avulla, joka tuki toimintaa. Vahvistaakseni kasvattajien ymmärrystä siitä, että toimivan ryhmän eteen on tehtävä töitä, oli arviointi lomake, jossa he joutuivat itsekin pohtimaan ryhmäytymistä ja tuokion sopivuutta aiheeseen. Opinnäytetyö vahvisti kasvattajan tärkeää roolia varhaiskasvatuksessa. Olemalla aidosti läsnä ja luova pääsee pitkälle lasten kanssa toimiessa. Muistaen ryhmäytymisen jatkuvuuden, jotta ryhmäläisillä olisi turvallinen olo koko toiminnan aikana. Kun ryhmä toimii, on arki sujuvaa ja kaikkia osapuolia palvelevaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810880
www.theseus.fi/bitstrea...en_Maija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
VANHEMPIEN AJATUKSIA LAPSEN SOPEUTUMISESTA VUOROHOITOON JA SEN TUKEMISESTA Virtanen, Maija Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Pamppunen, Seppo Sivumäärä: 43 Liitteitä: 1 Asiasanat: vuorohoito, varhaiskasvatus, kasvatuskumppanuus, hyvinvointi Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa lasten sopeutumista vuorohoitoon ja sen tukemista kasvatuskumppanuuden näkökulmasta. Kartoittavassa opinnäytetyössäni halusin erityisesti paneutua lasten vanhempien näkökulmaan vuorohoitoon liittyvistä asioista ja hankkia tietoa siitä, miten heidän lapsensa sopeutuvat vuorohoitoon ja miten lasten sopeutumista voitaisiin vielä paremmin tukea. Halusin saada myös selville mikä merkitys kasvatuskumppanuudella on vuorohoidossa ja miten se näkyy parhaiten. Kohderyhmä opinnäytetyössäni on Päiväkoti Veturitallin vuororyhmä Siilien lapset ja heidän vanhemmat. Tein kyselylomakkeen, jolla keräsin tutkimusaineistoa kartoitukseeni. Laadin kyselylomakkeen jonka annoin 26 vuorohoitolapsen perheeseen vastattavaksi. Vastauksia sain takaisin kahdeksan ja niiden pohjalta laadin kartoituksen tulokset. Idea aiheen kartoittamiseen lähti Päiväkoti Veturitallin henkilökunnalta, sillä he kertoivat hyötyvänsä tällaisen asian kartoittamisesta. Aiheesta ei ollut aiempia tutkimuksia. Kartoitukseni mahdollisti lasten vanhempien näkemysten ja mielipiteiden kuulemisen. Kartoituksen tulosten perusteella sain selville, että kaikkien vastaajien lapset viihtyvät päiväkodin vuorohoidossa todella hyvin ja ovat siellä mielellään. Lapset voivat vanhempien mielestä hyvin, eikä vuorohoidon muuttuva päivä/viikkorytmi juurikaan vaikuta negatiivisesti heidän vointiinsa. Vanhemmat ovat kokeneet, että heidän lastensa sopeutumista vuorohoitoon on tuettu hyvin, lasten tarpeet ja hyvinvointi on otettu hyvin huomioon ja vanhempien toiveita on hyvin kuunneltu. Vanhemmat ovat kokonaisuudessaan todella tyytyväisiä Päiväkoti Veturitallin vuorohoitoon ja he kokevat sen lapselleen hyväksi hoitopaikaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618027
www.theseus.fi/bitstrea...inenAnne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kangasalan kunnan, Pikkola-Keskusta varhaiskasvatusalueen päiväkodeissa toteutettavaa pienryhmäpedagogiikkaa. Tavoitteena oli tuoda esiin pienryhmäpedagogiikan mukaisen toimintamallin etuja ja haasteita varhaiskasvattajien kokemana. Tein opinnäytetyön tutkimusosan haastattelemalla varhaiskasvatusjohtajaa, varhaiskasvatussuunnittelijaa ja varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityisopettajaa. Lisäksi lähetin kyselylomakkeen tutkimusalueen varhaiskasvatushenkilöstölle. Lähetin kyselylomakkeita Kangasalan kunnan, Pikkola-Keskusta varhaiskasvatusalueen henkilöstölle 57 kappaletta ja vastauksia palautui 30 kappaletta eli 53 %. Päiväkotien neljästä esimiehestä puolet vastasivat heille laadittuun kyselyyn. Työn teoriaosuus painottui varhaiskasvatukseen ja sen asiakirjoihin sekä päivähoitoon ja pienryhmäpedagogiik-kaan. Haastatteluista saatiin laadullista aineistoa ja kyselylomakkeista tutkittiin määrällisiä tuloksia. Opinnäytetyössä siis käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, joten opinnäytetyöni on laadullinen. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimusalueen päiväkodeissa pienryhmäpedagogiikkaa toteutetaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Pääsääntöisesti pienryhmäpäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Pienryhmäpedagogiikkaa toteutetaan lähinnä aamupäivisin, jolloin ryhmän kaikki varhaiskasvattajat ovat paikalla. Pienryhmät jaetaan pääsääntöisesti lasten iän ja kehitystason mukaisesti. Varhaiskasvattajat tekevät pienryhmäjaot yhdessä. Pienryhmät ovat lasten ja tiimin nimeämiä. Lapset saavat olla osallisina leikin valinnassa useassa päiväkodissa lähes päivittäin. Lasten muu osallisuus on päiväkodeittain ja ryhmittäinkin hyvin vaihtelevaa. Vanhempia tiedotetaan pienryhmäpedagogiikasta ilmoitustauluilta löytyvillä viikkosuunnitelmilla, sähköpostilla ja kuukausikirjeellä, mutta myös hakutilanteessa suullisesti päivittäin. Pienryhmäpedagogiikan etuina koettiin muun muassa se, että lasten havainnointi helpottui ja vuoron odottelu väheni. Haasteina pienryhmäpedagogiikan toteutumisessa koettiin mm. henkilöstön poissaolot ja työvuorosuunnittelu. Kyselyyn vastanneista varhaiskasvattajista 89 % eli 24 varhaiskasvattajaa kokivat, että Pedagogisista kahviloista olisi hyötyä. Puolet vastanneista eli 14 varhaiskasvatta-jaa kaipaavat lisäkoulutusta tai perehdytystä pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718237
www.theseus.fi/bitstrea...nne-mari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kartoituksessa tutkittiin kyselylomakkeen avulla mitä erilaisia tehtäviä kuuluu Porin kaupungin päiväkoti Mesikämmenen hoito- ja kasvatushenkilökunnan tehtäviin, jotka eivät suoranaisesti ole lasten hoitoa ja kasvatusta. Lisäksi kartoituksella pyrittiin selvittämään voidaanko töiden mahdollisella uudelleen organisoinnilla siirtää henkilökunnan aikaa lasten kanssa toimimiseen. Kolmantena kartoituskohteena oli selvittää tunteeko Mesikämmenen päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilökunta tarvetta lisäkoulutukselle liittyen tietoteknisten laitteiden hallintaan. Kartoituksen tuloksina todettiin, että päiväkoti Mesikämmenen henkilökunnalla on tarve lisäkoulutukselle liittyen tietotekniikan yleiseen hallintaan sekä päiväkodissa käytettävien tietoteknisten ohjelmien käyttöön. Lisäksi saatiin selville, että henkilökunnalle kuuluvien muiden, kuin suoranaisesti lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä työtehtäviä on useita erilaisia, jotka eivät aina jakaudu tasaisesti viikonpäivien tai henkilökunnan välille. Kartoituksen johtopäätöksiksi todettiin selkeä tarve henkilökunnan lisäkoulutukselle liittyen tietotekniikan hallintaan sekä enenevässä määrin sähköistyvän yhteiskunnan tuomien haasteiden lisääntyminen myös päiväkodin arjessa. Johtopäätöksenä todettiin myös nyt elettävän tietynlaista muutoksen aikaa, johon tulevaisuudessa esimerkiksi henkilökunnan koulutuksessa tietotekniikkaan kiinnitettävän huomion osuudella tulee olemaan merkitystä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413878
www.theseus.fi/bitstrea...Ylikoski.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen opinnäytetyöni aiheena oli varhaiskasvatussuunnitelman merkitys lastentarhanopettajan työssä päiväkodissa. Tavoitteena oli selvittää teorian ja lastentarhanopettajien haastatteluiden kautta, minkä merkityksen he antavat varhaiskasvatussuunnitelmalle. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Koivulan päiväkodin kanssa. Opinnäytetyön taustalla oli varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uusiminen ja niiden käyttöönotto elokuussa 2017. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen henkilöstöä oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Aiemmin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli vain suositus, jota noudatettiin. Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat kokonaisuus, johon kuuluvat valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Yhdessä nämä määrittävät varhaiskasvatuksen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelun keinoin tutkittiin lastentarhanopettajien mielipiteitä ja kokemuksia varhaiskasvatussuunnitelman merkityksestä heidän työssään. Ennen haastatteluiden toteuttamista perehdyttiin aiheeseen liittyvään teoriaan sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Koivulan päiväkodin toimintasuunnitelmaan. Haastatteluihin valikoitui neljä lastentarhanopettajaa. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2018. Opinnäytetyöni on ajankohtainen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön päiväkodeissa toimintavuoden 2017–2018 alussa. Tutkimus ajoittui toimintavuoden loppuun, jolloin lastentarhanopettajilla oli käytännön kokemus uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisesta. Kiinnostus opinnäytetyön aiheeseen tuli työkentällä pohtiessani varhaiskasvatussuunnitelmaa. Halusin selvittää, mitä lastentarhanopettajat ajattelevat siitä. Opinnäytetyön tuloksissa kävi ilmi, että lastentarhanopettajat pitävät varhaiskasvatussuunnitelmaa tärkeänä työvälineenä, ja sen käyttö on muuttunut varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä. Lastentarhanopettajille tärkeää varhaiskasvatussuunnitelman noudattamisessa oli tiimityöskentely, pienryhmätoiminta ja osallisuuden toteuttaminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413556
www.theseus.fi/bitstrea...Eveliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimustehtävän tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten ammattilaiset varhaiskasvatuksessa tukevat vertaissuhdetaitojen kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työntekijät toimivat arjessa tukeakseen lapsien kehittymistä, sekä puhua avoimesti siitä, mitä tutkittavat pitivät haasteellisena omassa työssään. Tutkimuskysymyksenä oli ”Miten määrität vertaissuhdetaidot- termin?”, sekä ”Miten tuet vertaissuhdetaitojen kehittymistä varhaiskasvatuksen arjessa?”. Tehtävän toteuttamistapa oli tutkimuksellinen ja tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineistonkeruu menetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui neljä varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka kertoivat kokemuksistaan tutkimuskysymyksiin liittyen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Teemahaastattelut antoivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen aineiston analyysin perusteella molemmalle kysymykselle syntyi kolme teemaa. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitivät vertaissuhdetaitojen harjoittelua erittäin tärkeänä ja taitojen kehittymistä tulisi tukea päivittäin. Aineistosta kävi ilmi, että ohjatuilla tuokioilla on paikkansa, mutta vertaissuhdetaitojen harjoittelua tulisi sisällyttää jokapäiväiseen arjen pedagogiikkaan. Ammattilaiset tukivat vertaissuhdetaitojen kehittymistä kirjallisuuden, ohjattujen tuokioiden, laulujen ja lorujen avulla. Kuitenkin tärkeämpänä pidettiin päivittäisissä tilanteissa tapahtuvaa tilanteiden sanoittamista, keskustelua ja aikuisen läsnäoloa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168533
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Tiia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni Lapsilähtöisyyden toteutuminen vuoropäiväkodin arjessa tavoitteena oli tutkia ja tarkastella lapsilähtöisyyttä ja sen toteutumista Päiväkoti Pörriäisessä. Opinnäytetyössä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia lapsilähtöisyydestä, sen toteutumisesta vuoropäiväkodissa ja myös sitä, vaikuttavatko vuorohoidon ominaispiirteet lapsilähtöisyyden toteutumiseen. Tarkoituksena oli, että opinnäytetyöni on hyödyksi Päiväkoti Pörriäisen henkilökunnalle lapsilähtöisen toiminnan tarkastelussa, lapsilähtöisyyden merkityksen pohtimisessa, omien ja koko työorganisaation vahvuuksien tukemisessa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus lapsilähtöisyyden toteutumisesta Päiväkoti Pörriäisessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Päiväkoti Pörriäisen työntekijöitä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Tutkimuksella päästiin sille asetettuihin tavoitteisiin ja saatiin vastattua tutkimusongelmaan aineiston avulla. Tutkimus pohjautui teoriatietoon, tehtyihin haastatteluihin ja tekemiini havaintoihin työyhteisön toiminnasta. Saatujen tulosten merkitys on suurin Päiväkoti Pörriäiselle, sillä henkilökunta pohti lapsilähtöisyyden toteutumista vuoropäiväkodin toiminnassa, työntekijöiden omassa toiminnassa sekä uuden vasun myötä. Opinnäytetyöllä ja tuloksilla on myös laajempi hyöty ihan jokaisen varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevän ammatilliselle kehittymiselle lapsilähtöisyyden näkökulmasta. Tutkimus herätti työyhteisössä paljon keskustelua ja ajattelen, että tehty tutkimus voisi haastaa muitakin päiväkoteja pohtimaan lapsilähtöisyyden toteutumista, sillä VASU2017 sen tärkeyttä painottaa. Lapsilähtöisyyden määrittelyssä tärkeimmäksi asiaksi muodostui lapsen ja kasvattajan välinen suhde, jossa vallitsee molemminpuolinen luottamus. Se on edellytyksenä ja kaiken lähtökohtana lapsilähtöisyyden toteutumiselle. Tulokset vahvistivat sen, että lapsilähtöisyys näyttelee tärkeää osaa varhaiskasvatustyössä ja lapsilähtöisyydellä koettiin olevan paljon positiivisia vaikutuksia päiväkodissa. Lapsilähtöisyydessä lapsella on mahdollisuus tuoda omia ideoitaan esille ja toteuttaa niitä omaehtoisen toiminnan kautta. Vaikka vuorohoidon koettiin asettavan joitakin haas-teita lapsilähtöisyyden toteutumiseen, kaikki työntekijät kokivat, että he ovat omassa työskentelyssään pyrkineet lapsilähtöisyyteen ja he ovat päiväkodissa lapsia varten. Lapsilähtöisyys vuorohoidossa on lapsen huomioimista ja kuuntelemista kaikkina hetkinä, vuorokauden ajasta riippumatta. Vuoropäiväkodissa lapset huomioidaan yli ryhmärajojen, jolloin toimintakin voi olla rikkaampaa.
Valoa varhaiskasvatuksen arviointiin Näytä tarkat tiedot
Opetushallituksen rahoittaman Valoa ja eloa! Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointiosaamista kehittämässä -täydennyskoulutushankkeen tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimivien opettajien ja muun henkilöstön arviointiosaamista varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Kehittävällä arviointi osaamisella edistetään taitoa osallistaa koko tiimi ja lapset mukaan toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Tutkimusperustaisella täydennyskoulutuksella tuetaan arjen toimintamalleja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ja oppimisympäristöissä. Täydennyskoulutuksen kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen johtajat, opettajat ja asiantuntijat eri puolilta Suomea. Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena ja hybriditoteutuksena vuosina 2022-2024. Avointen oppimateriaalien kirjastossa jaetaan koulutuksen aikana tuotettuja videoita ja muuta luentomateriaalia sekä suomen että ruotsin kielellä. Hankkeen yhteydessä tuotetut videot on tehty yhteistyössä KAARO-verkoston kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082213759
www.theseus.fi/bitstrea...mi-Liisa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää päiväkotilasten näkemyksiä hyvästä vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli tutkimuksen tuottaman tiedon avulla haastaa varhaiskasvattajia tarkastelemaan vuorovaikutustaitojaan ja kehittämään niitä entistä paremmin lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeviksi. Yhteistyökumppaninani toimi Porissa sijaitseva Etanatien päiväkoti. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Päiväkodin lapsista valittiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen kahdeksan vuosina 2009 ja 2010 syntynyttä lasta tutkimusryhmään, joka kokoontui kenttätyöskentelyviikon aikana yhteensä neljä kertaa. Kullekin tutkimuspäivälle oli varattu oma päiväkodin rutiineihin perustuva aihepiirinsä. Työskentely aloitettiin yleisillä vuorovaikutukseen liittyvillä kysymyksillä, joista edettiin tuonti- ja hakutilanteisiin sekä lepohetkeen. Loppuviikolla käsiteltiin ohjattuja tuokioita, ruokailuita ja siirtymiä sekä vapaata leikkiä ja ulkoilua. Haastattelujen tukena käytettiin toiminnallisia menetelmiä kuten rentoutusta, satukirjoja ja nukketeatteria. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että hyvä vuorovaikutussuhde syntyy aidosta ja yksilöllisestä kohtaamisesta. Lapsi haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Luottamuksen syntymistä pidettiin merkittävänä turvallisuudentunnetta ylläpitävänä seikkana. Vaikka lapset kertoivat saavansa aikuiselta läheisyyttä ja hellyyttä, etenkin hädän hetkellä turvasatamaa edustavaa kasvattajaa olisi kaivattu vielä enemmän. Lapset toivoivatkin aikuisen ymmärtävän tarkastella asioita heidän näkökulmastaan, josta katsottuna pienetkin asiat voivat toisinaan tuntua pelottavilta. Tuonti- ja hakutilanteissa lapset toivoivat tulevansa aidosti kohdatuiksi sekä saavansa huomiota ja läheisyyttä. Unisatua ja – lelua pidettiin lepohetkellä rauhoittumista edistävänä ja turvallisuudentunnetta lisäävänä tekijänä. Ohjatuissa tuokioissa lapset toimivat mieluummin koko ryhmän kuin pienryhmän kanssa. Koska aikuisen osallistumista yhteisiin keskusteluihin ja puuhasteluihin pidettiin erittäin mieleisenä, kasvattajien toivottiin osallistuvan niihin jatkossa entistä enemmän. Aikuisen osallisuutta arvostettiin. Samalla kasvattaja nähtiin kuitenkin selvänä auktoriteettina, eräänlaisena määräysvaltaa käyttävänä neuvonantajana. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoitti kasvattajan kanssa käydyn onnistuneen vuorovaikutuksen olevan merkittävä lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323717
www.theseus.fi/bitstrea...nenPilvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien haastattelujen avulla, millaista ruokakasvatusta musiikkipäiväkoti Rytmissä toteutetaan, sekä miten Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat kehittäisivät sitä. Opinnäytetyön teoriaosuus selvittää ruokakasvatuksen laadun tärkeyttä päiväkodissa, sekä sitä miten ruokakasvatus tukee lasten tervettä ruokasuhdetta ja ruokatottumuksia. Tämä opinnäytetyö toteutettiin musiikkipäiväkoti Rytmissä, ja se oli laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelujen avulla tutkittiin Rytmin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja mielipiteitä heidän ryhmässään toteutetusta ruokakasvatuksesta ruokailuihin liittyen. Ennen haastattelujen toteuttamista perehdyttiin ruokakasvatuksen teoriaan ja pedagogiikkaan, miten aihe määritellään varhaiskasvatuslaissa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, sekä valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina neljälle varhaiskasvatuksen opettajalle heinäkuussa 2020. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Rytmin varhaiskasvatuksen opettajat ovat selvästi pohtineet toteuttamaansa ruokakasvatusta, sekä mitä kehitettävää siinä vielä on. Päiväkodin ryhmillä oli paljon eroja haasteiden välillä, sillä eri ryhmillä oli erilaisia haasteita eri tilanteissa. Eniten yhteisiä kehittämisen kohteita haastateltavien mielestä oli ruuan laadussa, ruokailuympäristöissä, sekä ruokailujen kiireettömyydessä. Hyvin toimivat asiat vaihtelivat myös paljon ryhmien välillä, ja kaikilla oli omat vahvuutensa. Suurin osa kuitenkin kokivat, että ruokailujen arviointi sekä lasten itsenäisen ruokailun tukeminen toimivat heidän ryhmässään hyvin. Kaikki haastateltavat kokivat aikuisen roolin tärkeäksi lapsen ruokakasvattajana. Aikuisen mallilla ja sillä, miten aikuinen käyttäytyy ruokailutilanteissa, koettiin olevan suuri merkitys siihen, miten lapsi kokee ruokailun.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107947
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Mira.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of this thesis was to find out how positive pedagogy is visible and how it is implemented in the client Daycare Centre Metsätähti, one of the kindergartens in the city of Ulvila. The aim was to encourage them to develop an early education and training in a positive means of pedagogy and to provide information to the early childhood educators of the operating unit, which enables the unit to develop its activities and to make use of it in their own work. The thesis as a research method was qualitative research. The research data was collected using questionnaires as a semi-structured survey from the teachers of the cooperation daycare centres early education teachers in April 2021. A total of five responses were received. The thesis data was established from the answers, which was analysed using the well-being theory of positive pedagogy mimicry as an analysis body. Positive pedagogy was perceived to be strongly related to positive things and the utilisation of a child's strengths in upbringing, and the answers a wide range of issues such as PERMA theory acame. The use of positive pedagogy was considered to be a benefit in everyday activities and especially as a good tool in challenging situations, but it was also perceived to improve the working atmosphere and affect the work community's wellbeing at work with increased well-being at work and a positive grip. The theory section deals with legislation in early childhood education and care and methods and well-being theories of positive pedagogy.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083113938
www.theseus.fi/bitstrea...lzi_Elli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisen avoimen päiväkodin lapsiperheiden vanhemmat toivoisivat Huittisiin. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä Huittisissa ei ole kaupungin järjestämiä avoimia varhaiskasvatuspalveluita. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Keräsin aineiston teemahaastatteluilla, johon sisältyi yhdeksän eri teemaa. Haastattelin vanhempia kahdessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 11 vanhempaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Vanhemmat näkivät avoimen päiväkodin tarpeelliseksi ja perheiden hyvinvointia edistäväksi palveluksi. Tuloksissa nousi esiin palveluiden monipuolisuuden ja turvallisten sekä toimivien tilojen tärkeys. Vanhemmat toivat esiin myös pysyvän henkilökunnan merkityksen sekä avoimen vuorovaikutuksen kodin ja avoimen päiväkodin välillä. Avoimen päiväkodin toivotaan toimivan lapsiperheille suunnattujen palveluiden tiedotuskanavana. Lasten kerhot tarjoavat kotihoidossa oleville lapsille kehitystasoon sopivaa varhaiskasvatusta sekä perhekerhot ja lapsiparkit antavat vanhemmille mahdollisuuden vertaisryhmiin, omaan aikaan ja ammatillisiin neuvoihin kasvatustyössä. Tutkin opinnäytetyössäni aihetta vanhempien näkökulmasta, millaisena he näkivät avoimen päiväkodin Huittisissa. Jatkotutkimuksena voisi selvittää millaisen avoimen päiväkodin kokonaisuuden Huittisiin voisi vanhempien toiveiden pohjalta perustaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417223
www.theseus.fi/bitstrea...enrietta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ympäristökasvatus, ympäristöstä huolehtiminen ja lasten osallisuus ovat jatkuvasti nykypäivänä esillä olevia aiheita. Varhaiskasvatuksessa näillä teemoilla on koko ajan olennaisempi rooli osana varhaiskasvatuksen arkea. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Vihreä lippu –projektiin liittyvää toimintaa päiväkoti Metsätähdessä yhteistyössä heidän kanssaan. Opinnäytetyön kehittämistavoitteena oli kehittää päiväkodin toimintaa niin, että Vihreä lippu –merkintä olisi mahdollista saavuttaa. Vihreä lippu merkitsee, että päiväkoti on ympäristövastuullinen päiväkoti. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö. Keskeinen osa kehittämistyötä oli matokompostorin rakentaminen ja sen hoitaminen yhdessä lasten kanssa. Lapsia innosti erityisesti se, että he saivat itse hoitaa, kastella ja ruokkia matokompostorissa asuvia kompostorilieroja ja seurata niiden elämää. Opinnäytetyöni tarkoitus oli myös syventää omaa tietämystäni ympäristökasvatuksesta sekä tukea lasten osallisuutta sadutus-työmenetelmän avulla. Sadutusteos auttoi osallisuuden ohella selvittämään, miten lapset olivat ymmärtäneet ja sisäistäneet ympäristökasvatuksesta kertomani asiat, ja johtopäätöksenä saatoinkin todeta, että lapset olivat sisäistäneet matokompostoriin liittyvän kierrätyksen elinkaaren hyvin. Teoreettisina lähtökohtina opinnäytetyössä oli Vihreä lippu –projekti, ympäristökasvatus, lasten osallisuus sekä lasten sadutus. Opinnäytetyön raportti koostuu projektin suunnittelusta, toiminnan toteuttamisesta ja sen arvioinnista sekä opinnäytetyön tietoperustasta. Tavoitteiden saavuttaminen opinnäytetyössä sujui hyvin ja yhtenä osana onnistuneesta yhteistyöstä päiväkoti Metsätähden kanssa kertoo se, että päiväkodin lipputangossa liehuu Vihreä lippu.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829588
www.theseus.fi/bitstrea...toivonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena on suomalaistyyppisen varhaiskasvatusohjelman kehittäminen vietnamilaiseen päiväkotiin. Opinnäytetyössä liitettiin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hyväksi todettuja periaatteita ja toimintatapoja pysyväksi osaksi vietnamilaisessa päiväkodissa tarjottavaa varhaiskasvatusta. Opinnäytetyö toteutettiin Vietnamissa Fiviedun ja kehitystyön tilanneen tahon kanssa. Toiminnallinen opinnäytetyö sisälsi yhteistyökumppanin toiveisiin ja tarpeisiin vastaavan suomalaistyyppisen päiväkotiohjelman ja päiväkodin henkilökunnan koulutukset. Päiväkotiohjelmaan kuului varhaiskasvatussuunnitelma ja opetussuunnitelma ensimmäiselle toimintavuodelle. Koulutuskerroilla avattiin suomalaisen varhaiskasvatuksen perustaa päiväkodin henkilökunnalle ja annettiin valmiuksia päiväkotiohjelman toteuttamiseen. Kehitystyö alkoi perehtymisellä vietnamilaiseen varhaiskasvatukseen. Tämän pohjalta valikoitiin neljä kehittämiskohdetta, jotka olivat lapsilähtöisyys, turvallisuus, strukturointi ja leikin merkitys. Näiden pohjalta vietnamilaisen päiväkodin toimintaa lähdettiin kehittämään suomalaistyyppiseen suuntaan. Onnistuimme luomaan kattavan ja tarpeisiin vastaavan päiväkotiohjelman, jota hyödyntäen päiväkoti pystyy kehittämään toimintaansa suomalaistyyppiseen suuntaan. Päiväkotiohjelma käytiin henkilökunnan kanssa läpi koulutuksissa. Koulutukset tukivat päiväkotiohjelman sisäistämistä ja paransivat todennäköisyyttä, että suomalaistyyppisyys tulee pysyväksi osaksi päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta. Covid-19 -pandemia viivästytti koulutusten toteuttamista, päiväkotien oltua suljettuina koko kevään 2020. Tämän vuoksi kehitystyömme vaikuttavuuden arviointiin ei ollut mahdollisuutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110716803
www.theseus.fi/bitstrea...en_sanni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä päiväkodin lasten kanssa laulu. Laulun tekeminen oli prosessi, joka koostui kahdeksasta toimintakerrasta. Tavoitteena oli tehdä laulu, tarjota lapsille elämyksiä musiikillisesta luomisesta sekä kehittää lasten musiikillisia taitoja. Merkittävänä osana opinnäytetyötä olivat myös lasten osallisuuden toteutuminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Lapsiryhmä, jonka kanssa laulu tehtiin, koostui seitsemästä lapsesta. Yksi heistä oli 4 -vuotias ja muut 5 -vuotiaita. Laulun luomisprosessi toteutettiin syksyllä 2017 kolmen viikon aikana. Sen pohjalta yhteistyöpäiväkodille laadittiin menetelmä -opas. Oppaan tarkoituksena oli antaa yhteistyöpäiväkodin työntekijöille keinoja tehdä lauluja lapsiryhmässä. Kaikki suunnitellut toimintakerrat saatiin toteutettua. Ne kulkivat ensimmäisen toimintakerran tutustumisesta viimeiseen toimintakertaan, jossa esitettiin tehty laulu. Näiden toimintakertojen väliin mahtuivat tarinan kehittäminen, rytmin päättäminen, tyylin päättäminen, tarinan muuttaminen lorun muotoon, melodian ja säestyksen kehittäminen sekä valmiin laulun harjoitteleminen. Toimintakertojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin lähdettä: ”Voimaa taiteesta – Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla”, joka sisälsi esimerkin laulun tekemisestä ryhmässä. Tavoitteet tarjota musiikillisen luomisen elämyksiä sekä kehittää lasten musiikillisia taitoja toteutuivat. Näiden tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa hyödynnettiin lasten antamia palautteita. Laulua onnistuttiin tekemään niin, että kaikki lapset saivat vaikuttaa sen sisältöön. Yhteisöllisyys lisääntyi, kun päästiin yhteiseen tavoitteeseen yhteisen toiminnan kautta. Valmiin laulun nimeksi annettiin: ”Rytmin päiväkotipäivä.” Opinnäytetyössä tuodaan esille yksi tapa, miten päiväkodin lasten kanssa voi tehdä laulua. Siinä annetaan ideoita myös muista tavoista tehdä lasten kanssa laulua. Lisäksi opinnäytetyössä annetaan vinkkejä musiikkikasvatuksen monipuolistamiseen varhaiskasvatuksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714258
www.theseus.fi/bitstrea...la_Janni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The aim of this operational thesis was to examine emotions and emotional skills. In the operational part of this thesis was to discover how the emotional skills of five-year-olds can be supported with fairy tales that handle emotions. The co-operation partner in this thesis was kindergarten of Petäsmäki. The aim of this thesis was to create a method that is suitable for teaching emotional skills by reading fairy tales and by learning emotional skills. In this thesis was discovered how the emotional skills of five-year-olds were developed in emotional moments which included reading and exercise about emotional skills. The five-year-olds were split up into four groups. Means of this thesis was to discover will there become any differences in learning emotional skills, recognizing emotions and naming emotions between groups. The development of emotional skills of five-year-olds was discovered by observing. In the operational thesis was found that supporting children’s emotional skills and discussing emotions in early childhood education is important when supporting children’s mental health, social skills and language development. Emotional moments which included exercise about emotional skills and reading fairy tales were found to be functional method to teach emotional skills for five-year-olds. There were differences in naming emotions between groups but there were no differences in recognizing emotions between groups.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229077
www.theseus.fi/bitstrea...ara_ramo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tutkimuksellisena näkökulmana oli selvittää, millaisena lapset näkevät päiväkotiympäristön. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina porilaisen päiväkodin seitsemän esiopetusikäisen lapsen kanssa. Projektin pohjimmainen tarkoitus oli lisätä lapsilähtöisyyttä ja saada lapsen ääni kuuluviin. Tutkimustuloksia hankittiin valokuvauksen sekä avoimen haastattelun menetelmin niin, että kukin projektiin osallistunut lapsi otti kolme kuvaa. Kuvien aiheina olivat lempipaikka päiväkodissa, kivointa päiväkodissa ja tylsintä päiväkodissa. Lapset askartelivat itse kuvilleen kehykset ja heidän tuotoksistaan koottiin taidenäyttely Porin pääkirjastoon. Raportti koostuu projektin suunnitelmasta, toteutuksesta ja sen arvioinnista sekä opinnäytetyön teoreettista lähtökohdista. Teoreettisina lähtökohtina käsiteltiin varhaiskasvatusta, lapsilähtöisyyttä, Reggio Emilia –pedagogiikan periaatteita ja lisäksi kerrottiin sosiaalipedagogiikasta varhaiskasvatuksessa, erityisesti valokuvauksesta sosiaalipedagogisena työmenetelmänä. Lasten ottamista kuvista tehtiin johtopäätös, että esikouluikäiset lapset haluavat aktiviteetteja, joissa he pääsevät itse tekemään ja harjoittamaan monipuolisesti erilaisia taitoja. Lasten kuvien aiheet olivat vaihtelevia, se mikä oli toisen mielestä kivointa, oli jonkun toisen mielestä tylsintä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801141296
www.theseus.fi/bitstrea...la_Katja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kalliorinteen päiväkodin pedagogista toimintaa lähiympäristössä. Projektityö oli toimintatutkimuksellinen ja se toteutettiin 4 – 5 -vuotiaiden lasten ryhmässä syksyllä 2017. Osa Kalliorinteen päiväkodin lapsista, sekä kaikki varhaiskasvattajat olivat osallisia tässä projektissa. Aineisto kerättiin lapsilta etnografisella haastattelulla, sekä havainnoiden. Varhaiskasvattajien näkemys kerättiin oppimiskahvila -metodilla. Näin saatiin lasten, sekä kasvattajien ääni kuuluviin tässä opinnäytetyössä. Varhaiskasvattajat kokivat lähiympäristön käytön sisällöllisesti kaipaavan pedagogista kehittämistä. Lasten mielipiteet ja näkemys haluttiin saada merkityksellisenä esiin ja liitettyä suunnitteluun, sekä kehittämistyöhön. Se tapahtui lapsilta kerätyn aineiston avulla. Näihin kehitysehdotuksiin liitettiin varhaiskasvatusta määrittelevän Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet 2016 mukaisia oppimisen alueita. Tässä teoreettisessa viitekehyksessä kehitettiin pedagogista ryhmätoimintaa lähiympäristössä, vastaamaan tämän päivän vaatimuksiin varhaiskasvatuksessa. Tuloksena valmistui kahdeksan toimintatuokion malli, päiväkodin lähiympäristössä toteutettavaksi. Tämä on tarkoitettu koko päiväkodin yhteiseen käyttöön. Valmiissa pedagogisessa ryhmätoteutuksessa tavoiteltiin lasten osallisuutta. Toiminnalla pyrittiin kehittämään myös lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tähän vaikutti merkittävästi normaalia pienemmässä ryhmässä toimiminen. Ohjaava aikuinen pystyi havainnoimaan ja keskittymään paremmin lapsiryhmään. Ryhmässä olevat lapset saivat mukaansa läsnä olevan aikuisen, joka ohjasi lapsia oikea-aikaisesti kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin Ylöjärvellä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091120362
www.theseus.fi/bitstrea...nenTeemu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia lapsen resilienssin kehittämiseen käytettäviä toimintatapoja ja vuorovaikutustyylejä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä sekä tarkastella toimintaympäristön soveltuvuutta resilienssin kehittämiseen. Opinnäytetyön idea lähti liikkeelle omasta mielenkiinnostani sisukkuutta ja pitkäjänteisyyttä kohtaan. Resilienssi on myös käsitteenä kasvattanut suosiotaan, joka teki resilienssistä itselleni ajankohtaisen tutkimusaiheen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluteemoja ja -kysymyksiä oli yhteensä 3, joita täydennettiin tarpeen mukaan tutkijan omilla lisäkysymyksillä. Haastatteluteemojen kautta haluttiin tietää, miten varhaiskasvatuksen työntekijät kehittävät lapsen resilienssiä, millainen on varhaiskasvattajan vuorovaikutustyyli ja miten varhaiskasvatuksen toimintaympäristö soveltuu resilienssin kehittämiseen. Teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 6 varhaiskasvatuksen työntekijää neljästä eri Satakunnassa sijaitsevasta päiväkodista. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla työntekijöitä henkilökohtaisesti ja tallentamalla keskustelut ääninauhurille. Tutkimukseni osoitti, että lapsen resilienssiä kehitetään monin eri tavoin varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Päiväkodissa lapset saavat sosiaalista tukea, harjoittelevat elämänhallintataitoja sekä opettelevat olemaan kognitiivisesti joustavia ja optimistisia. Lisäksi lapset opettelevat omaksumaan ihailtavia arvoja ja kehittävät fyysistä terveyttään päivittäisten liikuntahetkien avulla. Yksi resilienssin kehittämisen tärkeä palanen on työntekijä ja hänen vuorovaikutustyylinsä. Lämpimän ja johdonmukaisen vuorovaikutustyylin kautta lapsen resilienssin kehittäminen on mahdollista. Haasteellista resilienssin kehittämisestä tekee ahtaat toimitilat ja suuret lapsimäärät. Tutkimukseni teoriaosio keskittyi resilienssin käsitteeseen, resilienssitekijöihin, aikuisten vuorovaikutustyyleihin ja suomalaisen varhaiskasvatuksen perusteisiin. Teoriaosion tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä varsin monimuotoisesta asiakokonaisuudesta. Teoriaosio avasi resilienssin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, aikuisten käyttämiä vuorovaikutus- ja kasvatustyylejä sekä varhaiskasvatuksen käytäntöjä ohjaavia virallisia lakeja ja määritelmiä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286238
www.theseus.fi/bitstrea...hlo_suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The subject of this thesis work is adventure theme in early childhood education. The purpose of this work is to enrich the adventure education activities and to bring the adventure towards every kindergarten day. The goal is to bring out different ways to execute the adventure education in kindergarten. The work was ordered by an adventure daycare center from Pirkanmaa, which emphasizes exercise and nature education along with adventure. My thesis work is practice based. Implementation of the guide got started by familiarizing and planning the subject. The theoretical frame of reference consists of early education and adventure education theory, which was put together based on literature and research. Ideas for the guide were collected from the kindergarten faculty with a voluntary and anonymous survey. The product of my thesis work was an adventure education guide which includes theory on adventure education and practice ideas for adventure education moments. The guide was made in an electrical form so it would be easily benefitted in my co-operative kindergarten and possibly other kindergartens of the same company. In addition, I made one paper version for my co-operative kindergarten. And in addition to that guide, a pack of materials was developed to help the implementation of the activity ideas. The goal is that all early educators using the guide get information about adventure education and are able to benefit from the exercises of the guide in day-to-day kindergarten life.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529597
www.theseus.fi/bitstrea...nio_Oona.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tunnetaitojen toteutumista muutamassa Porin alueen päiväkodissa. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten hyvin tunnetaitoja hyödynnetään ja toteutetaan varhaiskasvatuksessa. Oli myös tärkeä saada tietoa siitä, miten työntekijät kokevat saaneensa koulutusta liittyen tunnetaitoihin. Opinnäytetyö toteutettiin osaltaan kyselytutkimuksena, joka lähetettiin päiväkoteihin. Päiväkoti Lounatuuli toimi opinnäytetyön tilaajana, mutta kyselytutkimukseen vastasi työntekijöitä myös muista päiväkodeista. Opinnäytetyön toteuttamisen perimmäisenä syynä on tunnetaitojen tärkeys, varsinkin varhaislapsuudessa. Tunnetaitojen tärkeys nousee opinnäytetyön aikana esille ja tarkoituksena on herättää lukijaansa pohtimaan, miten tärkeää lapselle on varhaisessa iässä opettaa tunnetaidoista. Kyselytutkimuksen pohjalta saatiin suuntaa antavaa tietoa siitä, että tunnetaitojen toteutuminen kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa toteutuu hyvin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229081
www.theseus.fi/bitstrea...en_Kaisu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä kehitettiin satukirja päivähoidon aloituksen tueksi Porin kaupungin päiväkoti Pörriäiseen. Päivähoidon aloitus on koko perhettä koskeva muutos, jossa vanhemmat ovat yleensä aktiivisia prosessin valmistelussa. Päivähoidon aloituksen tukemiseksi haluttiin luoda erityisesti lapsen huomioiva työväline. Lapsen perehdytys päiväkoti Pörriäiseen haluttiin toteuttaa lasta miellyttävässä muodossa, jolloin päädyttiin valitsemaan työvälineeksi satukirjan. Satukirjassa on jokaiselle jotakin, pienimmille valokuvia ja piirroksia sekä isommille kerrontaa päiväkodista. Opinnäytetyön keskeisimpänä ajatuksena oli lapsen merkittävyys satukirjan teossa. Opinnäytetyössä lapsi on asiantuntijan roolissa, jolloin satukirja tehtiin täysin lasten näkemysten pohjalta. Opinnäytetyö kohdentuu lasten kerrontaan sekä heidän tarinoihinsa päiväkodin arjesta. Satukirjaan tuotettiin materiaalia luovin menetelmin. Menetelmiä olivat haastattelu, sadutus, piirtäminen sekä valokuvaaminen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin päivähoidon aloitusta, lapsinäkökulmaa työskentelyn taustalla sekä esiteltiin lapsen kuulemisen luovat menetelmät. Satukirja-työskentelyyn osallistui päiväkoti Pörriäisen jokaisesta ryhmästä yhteensä 11 eri-ikäistä lasta. Lapsilta saatujen materiaalien pohjalta koottiin satukirja, joka nimettiin lasten toimesta Pörriäisen kirjaksi. Satukirja sisältää asioita, joita lapsi kokee tärkeäksi päiväkodistaan. Tärkeimmiksi nousseet asiat lasten silmin koskivat päivittäisiä asioita kuten leikkiä, syömistä, päiväunia ja ulkoilua. Perehdytysvälineenä satukirja tukee lapsen päivähoidon aloitusta. Perheet voivat lainata kirjaa päiväkodista ja tutustua siihen rauhassa lasten kanssa kotona. Satukirjan avulla lapsi toivotetaan tervetulleeksi päiväkoti Pörriäiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305109127
www.theseus.fi/bitstrea...io_Jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoite oli laatia perehdytyskansio Kankaanpään kaupungin varhaiskasvatusyksikköön Hongon päiväkotiin. Opinnäytetyön lähtökohtana oli työyhteisön tarve perehdytyskansiolle. Päiväkodilla ei ollut olemassa olevaa perehdytyskansiota. Hongon päiväkoti sijaitsee Honkajoella, joka liitettiin Kankaanpäähän tammikuussa 2021. Perehdytyskansion tekeminen olisi ollut muutenkin ajankohtaista johtuen kuntaliitoksen aiheuttamista muutoksista päiväkodin toimintatapoihin ja käytäntöihin. Tavoitteena perehdytyskansion teolle oli laatia selkeä, ajantasainen ja henkilökunnan toiveiden pohjalta suunniteltu perehdytyskansio. Lisäksi haluttiin selkeyttää ja yhtenäistää perehdytyskäytäntöjä eri ryhmien välillä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin varhaiskasvatusta, perehdyttämistä ja työhyvinvointia. Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa oli mielestäni ajankohtainen aihe, koska sitä käsiteltiin paljon valtakunnallisissa medioissa samaan aikaan johtuen haasteesta löytää pätevää henkilökuntaa varhaiskasvatukseen. Lähtökohtana oli ajatus, että hyvä perehdyttäminen lisäisi työhyvinvoinnin kokemusta ja opinnäytetyö vahvisti tätä asiaa. Työhyvinvointia lisäämällä saadaan pitovoimaa varhaiskasvatukseen ja alan houkuttelevuus lisääntyy. Valmis perehdytyskansio oli päiväkodin henkilökunnan mielestä hyvin laadittu, selkeä ja tarpeellinen. Palaute kansiosta oli pääosin positiivista ja se koettiin hyödylliseksi työyhteisössä.
Moniammatillisen tiimin osaamisen arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa - julkaisu Näytä tarkat tiedot
Julkaisu on suunnattu varhaiskasvatuksen asiantuntijoille, ammattilaisille ja opiskelijoille. Julkaisussa esitellään Opetushallituksen rahoittaman MOTIVA, Moniammatillisen tiimin osaamisen arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa -täydennyskoulutuksen aikana vuonna 2023 luotuja mielipidekirjoituksia ja artikkeleita. Varhaiskasvatuksen työntekijät voivat osaltaan vahvistaa tiimin jäsenten työmotivaatiota ja sitoutumista varhaiskasvatuksen työhön. Tämän edellytyksinä on, että arvostetaan toisten osaamista ja jaetaan arjessa yhdessä moninaista osaamista ja perustehtävän mukaista vastuuta. Julkaisussa nousee vahvasti esiin varhaiskasvatuksen moniammatillisen tiimityön toimivuuden, työhyvinvoinnin ja myönteisen työkulttuurin merkitykset sekä arjen konkreettisia käytänteitä ja välineitä. Riittävä, hyvinvoiva ja osaava moniammatillinen henkilöstö on tae laadukkaan varhaiskasvatustyölle nyt ja tulevaisuudessa. Toivomme, että julkaisu saa aikaan moniäänistä ja dialogista keskustelua ja osaamisen jakamista varhaiskasvatuspalveluissa sekä varhaiskasvatuksen osaamisesta kiinnostuneiden henkilöiden kesken. Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-697-6
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092015256
www.theseus.fi/bitstrea...7/1/OPAS.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...nen_sari.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aihe perustui päivähoidon aloittamiseen liittyvän lapsille suunnatun materiaalin puutteeseen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli vastata tähän puutteeseen luomalla ennakoiva työväline päivähoidon aloittavalle lapselle Uotsolan päiväkodissa. Kehittämisprojekti oli lapsinäkökulmainen toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli lapsilähtöisesti ja lasten osallisuutta lisäten tuottaa opas lapsen päivähoidon aloituksen ennakointiin. Opinnäytetyössä yhdistyivät osallistava etnografinen lapsen päiväkotiarjen tutkimus ja näin saadusta aineistosta oppaan kehittäminen. Haastattelemalla Uotsolan päiväkodin seuraavaksi esikouluun siirtyviä lapsia ja osallistamalla lapset valokuvausprojektin myötä kuvaamaan haastatteluissa esiin tulleita asioita ja tulkitsemaan niitä, saatiin kerättyä aineisto, jonka perusteella tulkittiin lasten arkea päivähoidossa. Tutkimuksella saatiin selville lapsille tärkeimmiksi asioiksi heidän päiväkotiarjessaan leikki ja kaverit. Saadusta aineistosta koottiin opas päivähoidon aloituksen ennakointiin Uotsolan päiväkodissa. Arvio oppaan käyttökelpoisuudesta saatiin päivähoidon aloittaneiden perheiden arviointikyselyllä. Opas löytyy Uotsolan päiväkodin internet-sivuilta, mistä se on jokaisen päivähoidon aloittavan perheen saatavilla ja tulostettavissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110716786
www.theseus.fi/bitstrea...pauliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on varhaiskasvatukseen suunnattu toiminnallinen opinnäytetyö. Pääpainona on lasten liikunnan lisääminen päiväkoti Kuunarissa. Tavoitteena oli rakentaa toiminallinen liikuntarata päiväkoti Kuunariin, jota pystyvät hyödyntämään kaikki päiväkodin lapsiryhmät. Tämän lisäksi tavoitteena oli saada Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa ja sen tavoitteita tutummaksi päiväkodin henkilökunnalle. Liikuntaradalle osallistui yhdeksän ryhmää, alle kolmevuotiaiden ryhmästä esikouluikäisiin asti. Liikuntarata koostui viidestä eri toimintapisteestä, jotka oli rakennettu päiväkoti Kuunarin pihaan. Tutkimusmenetelminä oli lasten havainnointi sekä liikunnan ja kohtaamisen arviointi. Tuloksia analysoitiin henkilökunnalle annettujen palautelomakkeiden ja oman havainnointini avulla. Teorian viitekehyksiksi on avattu varhaiskasvatuksen liikuntaa, lapsen motorista, kognitiivista -ja psyykkistä kehitystä, liikuntapedagogiikkaa sekä Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa. Yleisiä toimintaradan tuloksia oli, että lapset pitivät tämänkaltaisesta liikuntamuodosta ja uusista ideoista. Tämä näkyi palautelomakkeissa olleista lasten kommenteista sekä toimintaradan aikana lasten innostuksesta ja palautteesta. Toimintapisteet oli rakennettu niin, että ne tukivat lapsen motoriikan kehittymistä mahdollisimman monipuolisesti. Radan toimintapisteissä oli muun muassa hyppyjä, tasapainoilua, pallon heittoa, renkaan vetoa sekä yhdessä toimimista. Yhtenä toimintaradan tuloksena oli myös se, että henkilökunta kertoi saaneensa ideoita lasten liikuttamiseen jatkossa. Tässä opinnäytetyössä käytettyjä toiminnan muotoja voi soveltaa jatkossa monenlaiseen lasten liikuntaan. Lisäksi päiväkodin saamat kierrätysmateriaalista tehdyt liikuntavälineet mahdollistavat entistä motorisesti monipuolisemman ulkoliikunnan lapsille. Tässä opinnäytetyössä kuvattuja toimintapisteitä voi hyödyntää tulevaisuudessa kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevät suunnitellessaan liikuntaratoja lapsille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074683
www.theseus.fi/bitstrea...impanpaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to create a digital interactive storybook which supports learning of social skills and development of emotional intelligence of 3-6-yearold children. This storybook can be used as a learning tool in early childhood education and it can improve learning and developing of social skills and emotional intelligence. The interactive part in the storybook gives children a change to be involved in decision making. Collected theory about social skills and emotional intelligence, and interviewing partners in cooperation were used to create a base for a development of the storybook. The participants of the interview were people who worked in the field of early childhood education. They came from three different kindergartens and seven different groups. These kindergartens were from the areas of Satakunta and Pirkanmaa. Questions in the interview were about challenges shown in social skills and emotional intelligence within child groups in kindergarten. Results from the interview were used to choose themes for the stories in the storybook. These chosen themes are tolerating disappointment, waiting one’s turn, acknowledging others during playtime, respecting plays and artistic productions of others, sharing, apologizing, naming and expressing emotions, and emotional outbursts. The creation process of the storybook took about six months. The storybook was created as a mobile application and it was given to the kindergartens, that were in partnership with this project, to be tested. This testing period lasted four weeks. Feedback about the storybook was collected via observation visits and a digital feedback form. The feedback form contained questions about user experience, how fitting the stories were for children, did children show interest towards the application, and free comment section. During the observation visits the focus was on how the children react to the storybook. The feedback was collected for possible further development of the storybook. The name of the storybook is Rolien: Tavat ja tunteet päiväkodissa and it is a mobile application which can be downloaded from Google Play Store for free.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223882
www.theseus.fi/bitstrea..._anniina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esiopetusikäisten lasten kiusaamisen ko-kemuksia esiopetusryhmässä. Pyrin selvittämään, miten kiusaaminen lasten keskuu-dessa ilmenee. Opinnäytetyössä tutkin kiusaamisen esiintyvyyttä ja muotoja, sekä kiusaamisen aiheuttamia tunteita ja sitä, millaisia syitä lapsilla oli kiusaamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä päiväkodissa Kanta-Hämeen kunnassa Tammelas-sa. Opinnäytetyöhöni osallistui 21 lasta, joista 12 oli tyttöjä ja 9 poikia. Ryhmähaas-tatteluun osallistui 20 lasta, sillä yksi lapsi oli poissa. Lasten henkilöllisyys ei tullut opinnäytetyössä julki. Opinnäytetyössä käytin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäy-tetyöni on tutkimuksellinen opinnäytetyö, joka sisältää myös toiminnallisia mene-telmiä. Aineiston analyysiin käytin aineistolähtöistä sisältöanalyysia. Tiedonkeruu-menetelmänä käytin lasten anonyymia ryhmähaastattelua ja havainnointia. Aineis-ton keräsin 2-3 lapsen teemahaastatteluiden, sekä lasten piirtämien kuvamateriaa-lien kautta. Haastatteluissa kysyin jokaiselta ryhmältä 7 kysymystä kiusaamiseen liittyen. Kaikki ryhmähaastattelut videoin myöhempää analysointia ja litterointia varten. Tutkimustulosten perusteella esiopetusryhmässä tapahtui kiusaamista. Ryhmähaas-tatteluissa sekä kiusaamistilanteen piirroksissa lapset nimesivät kiusaamiseksi useita fyysisiä, psyykkisiä ja sanallisia kiusaamisen muotoja. Yleisin kiusaamisen muoto lasten keskuudessa oli suora fyysinen kiusaaminen. Lapsista 85% kertoi kiusaamista tapahtuvan heidän esiopetusryhmässään. Lapsista 65% kertoi tulleensa kiusatuksi päiväkodissa ja lapsista 30% kertoi itse kiusanneensa. Lapset kertoivat yleisimmiksi syiksi kiusaamiselle ihastumisen sekä kostamisen. Toivon opinnäytetyöni tutkimustiedon lisäävän kasvattajien tietoa päiväkotikiusaa-misen tilanteesta. Lisäksi toivon opinnäytetyöni vaikuttavan lasten ajatuksiin kiu-saamisen vakavuudesta, ja herättävän lapsissa kiusaamisenvastaisia ajatuksia. Var-haiskasvatuksessa erityisen tärkeää on huomioida kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen kiusaamiseen puuttuminen. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kasvatuskumppanuus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088054
www.theseus.fi/bitstrea...en_Noora.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin mindfulness-menetelmän soveltuvuutta vaihtoehtoisena toimintana päiväkoti-ikäisten lasten lepohetkillä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena päiväkoti-ikäiset lapset kokivat nykyiset lepohetkikäytänteet. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, soveltuivatko mindfulness-harjoitteet korvaamaan nämä nykyiset käytänteet niiden lasten osalta, joilla ei ollut enää tarvetta nukkua päiväunia. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa yhteistyökumppanina toimi Porissa toimiva yksityinen päiväkoti. Opinnäytetyön aikana suunniteltiin viisi tunnin mittaista mindfulness-toimintakertaa, jotka toteutettiin yhteistyöpäiväkodin lasten lepohetkillä. Tutkimusryhmään kuului kymmenen 3-5-vuotiasta lasta. Tiedonhankinnassa käytettiin osallistuvaa havainnointia, jota toteutettiin toimintakertojen aikana. Lisäksi ensimmäisen ja viimeisen toimintakerran yhteyteen sisältyi tutkimusryhmän kanssa tehdyt alku- sekä loppuhaastattelut, jotka olivat merkittävä osa tutkimustulosten arviointia. Tutkimuksen tulosten arvioinnissa korostettiin erityisesti lasten näkökulmaa. Tutkimustuloksissa todettiin, että nykyiset lepohetket koettiin lasten keskuudessa pääsääntöisesti negatiivisina. Tutkimus osoitti myös sen, että mindfulness-menetelmä sopi tavallisten lepohetkien korvaajaksi vanhempien lasten keskuudessa. Nuorimpien lasten oli puolestaan vaikea ottaa menetelmä vastaan sellaisena, kuin se tässä tutkimuksessa toteutettiin. Tulosten yhteenvetona todettiin, että mindfulness-menetelmää sekä perinteisiä lepohetkikäytänteitä yhdistelemällä voitaisiin saada myös nuorimpia lapsia paremmin palveleva lepohetkikokonaisuus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726628
www.theseus.fi/bitstrea...Matomaki.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Development of the motor skills is important part of child’s growth and development. We have observed that supporting and developing fine motor skills is often paid less attention than gross motor skills while planning kindergarten pedagogy. Developing and supporting fine motor skills helps child to learn how to be independent and to manage daily situations. The subject of our functional thesis is developing and supporting children’s fine motor skills in daily life of kindergarten. The product was a guide to the daily life in kindergarten. The guide contains theoretical knowledge of fine motor skills, the age level development and observing of fine motor skills as well as information about the problems in learning. In addition to theoretical knowledge, the guide introduces ideas about developing fine motor skills in kindergartens daily life situations. Our thesis was made in cooperation with an early childhood education unit of the city of Pori, kindergarten Meijumäki. The goal of the guide is to increase the knowledge of the educators about children’s fine motor skills as well as to give ideas for developing and supporting fine motor skills in the daily life of kindergarten. Our intention was to visit at the kindergarten to introduce the guide for the educators and to put the ideas in to effect with the educators and the children. The visits in the kindergarten were cancelled due to the COVID-19 pandemic. The guide that was the product of our thesis was noticed to give educators more practical ideas on developing and supporting children’s fine motor skills. Feedback survey showed that the educators are going to use the guide as a tool on planning pedagogical action in the future.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336711
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Tiia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Eurajoen kunnan varhaiskasvatukselle tiivis, helposti saatavilla oleva ja selkeä materiaalikansio työntekijöiden tueksi, kun S2-lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Eurajoen varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Materiaali sisälsi kolme alakansioita, otsikoilla: perheille, varhaiskasvattajille ja työvälineitä. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, kieliin ja kulttuureihin sekä varhaiskasvatuksen aloitukseen ja kasvatusyhteistyöhön. Materiaalin tuottamiseen käytettiin Eurajoen varhaiskasvattajille tehdyn haastattelun tuloksia, internetistä ja Eurajoen varhaiskasvatuksesta saatuja materiaaleja sekä opinnäytetyön viitekehystä. Haastattelut toteutettiin sähköisesti, puolistrukturoituina haastatteluina, tavoitteena saada tarkka tieto sisällön tarpeista ja toiveista. Kansioon rakennettiin materiaali, jossa on tukea perheiden perehdytykseen sekä esitietolomake, tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja suomen kulttuurista. Ja varhaiskasvattajille tiivis muistio huomioitavista asioista S2-lapsen ja perheen varhaiskasvatuspolun aloituksessa. Sekä varhaiskasvattajille tietoa eri kulttuureista ja kielen kehityksestä. Lisäksi kansioissa on erilaisia työvälineitä ja työskentelymenetelmiä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Materiaalista tuli selkeä, tiivis ja työelämän vaatimukset täyttävä kokonaisuus, joka pystytään ottamaan helposti ja nopeasti käyttöön tarpeen tullen. Materiaali saatiin käyttöön lokakuussa 2023. Materiaali on sähköisessä muodossa, jotta sen muokkaaminen ja täydentäminen on mahdollista ajan kuluessa ja päivityksen ollessa ajankohtaista. Materiaali tuli yhteisesti koko Eurajoen varhaiskasvatuksen käyttöön.
Vakautta varhaiskasvatukseen -tiimivalmennusmalli 2021 Näytä tarkat tiedot
Vakautta varhaiskasvatukseen –hankkeessa rakennettiin tiimivalmennusmalli varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen. Tässä diasarjassa on kuvattu tiimivalmennusmallin rakennetta, toteutusta ja siitä osallistujilta saatua palautetta. Tiimivalmennusmalli osoittautui toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi viedä teoreettista tietoa käytännön osaamisen tasolle. Tämä kehittämämme malli soveltuu hyvin erilaisiin ja eri alojen täydennyskoulutuksiin ja malli on vapaasti sovellettavissa. Tiimivalmennus toteutettiin täysin verkossa, ja kokemukset myös toiminnallisten työpajojen toteutuksesta verkossa olivat rohkaisevia. Se mahdollisti sekä tiimien keskinäisen jakamisen, että myös tiimin oman ideoinnin ja koulutussisältöjen linkittämisen omaan työhönsä reaaliaikaisesti.
Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen päiväkodin pienryhmässä Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132400
www.theseus.fi/bitstrea...iri-opas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...aaresmaa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen päiväkodin pienryhmässä. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa toimintatuokioita maahanmuuttajataustaisille lapsille päiväkodissa. Toimintatuokioiden pohjalta teimme oppaan yhteistyökumppanin ja muiden varhaiskasvattajien käyttöön. Yhteistyökumppaninamme toimi Porilainen päiväkoti. Toimintamme teemana toimi Suomen luonto. Toiminta toteutettiin kahdessa pienryhmässä. Lapset olivat 4-5-vuotiaita ja heitä oli yhteensä viisi. Suunnittelimme ja toteutimme 10 toimintakertaa, jotka toteutettiin huhti-toukokuussa 2017. Toimintakerroillamme käsiteltiin arkisia asioita, sekä Suomen luontoa liikunnan, musiikin, kirjallisuuden ja kädentaitojen parissa. Raportin teoreettisessa osassa avataan yleisesti varhaiskasvatusta, monikulttuurisuutta, maahanmuuttajataustaisen lapsen elämää, lapsen kielen kehitystä ja pienryhmää. Teoreettisen alkuosan jälkeen raportissa käsitellään toimintakertojen suunnittelua, toteutumista sekä arviointia. Laatimamme opas on raportin liitteenä. Opinnäytetyömme oli ajankohtainen ja käytännönläheinen. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on lisääntymässä ja se näkyy myös päiväkodin arjessa. Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat tukea, jotta he pystyvät toiminaan suomalaisessa päiväkotiryhmässä. Tulevaisuudessa päiväkodin henkilökunnalta vaaditaan tietoa ja taitoa toimia maahanmuuttajataustaisten lasten parissa. Työntekijän olisi hyvä olla tietoinen eri kulttuureista ja toimintatavoista.