Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 268
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824503
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Riina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was to create a flexible model for working hours for a company in energy industry. The company wished to improve the system by making it more precise and, additionally, make it more flexible for both parties. The idea was to create and allow greater flexibility in the workplace but at the same time lay down rules how it is possible. The thesis was carried out by studying the legislation, legal literature and collective agreements and by carrying out thematic interviews to employee's and the representatives of four companies in the similar line of business. The theory constructed a strong basis on which to review all the possibilities to organize working time. Now company uses regular working time which means eight or seven and a half hours per day. The employer was most interested in flexible working hours based on the law and it’s potential. When working flexible hours, the daily regular working time shall be reduced or extended by a flexible period. The outcome of the thesis was the draft contract based on law with a bit of modification. The created agreement concerning flexible working hours can be used without further processing or by developing it in a way company feels necessary. The purpose of the new model is to streamline the working days and give more freedom to employees. All the firms that are referred to stay anonymous because the details about existing and planned working hours are confidential.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011039
www.theseus.fi/bitstrea...en_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Porin kaupungin henkilöstöpalvelut. Työajanseuranta on yksi henkilöstöhallinnon prosesseista, joten henkilöstöpalvelut vastaa Esmikko-kulunohjaus- ja työajanseurantajärjestelmän pääkäyttäjyydestä ja ohjeistuksen laatimisesta. Työajanseurannassa sovelletaan lakeja, kunnallista virka- ja työehtosopimusta sekä paikallisia sopimuksia. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia liukuvan työajan määrityksiä toimistotyöajassa. Tutkimustehtävänä oli laatia ohjeistus Esmikko-järjestelmän leimauslaitteen käytöstä Porin kaupungin työntekijöille. Käyttäjillä oli ongelmia leimauslaitteen käytössä ja syykoodien valitsemisessa. Syykoodin avulla voidaan todentaa ja määritellä poissaolo omalta työpisteeltä työajan puitteissa. Leimaukset ja paluuajat ovat tärkeitä puhelinvaihteelle asiakaspalvelun kannalta. Täsmällinen työajanlaskenta on sekä työnantajan ja työntekijän etu. Käytössä oli ollut vain ohjelmistotoimittajan ohjeistus. Ohjeistusta, josta selviävät Porin kaupungin omat määritelmät, henkilöstölle ei ollut tehty. Tämä oli johtanut väärinkäsityksiin siitä, kuinka työaikapääte toimii käytännössä. Tähän toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuului kaksi osaa. Työn teoreettisessa osassa käsiteltiin työaikaa ja sen laskentaperiaatteita sekä kuntaa työnantajana. Työn toiminnallinen osa oli ohjeistuksen tekeminen Esmikko- työaikapäätteen käytöstä toimistotyöajassa. Tutkimus tehtiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Ohjeistus tehtiin käyttäjän näkökulmasta. Käytettävyyttä tutkittiin haastattelemalla Porin kaupungin työntekijöitä. Ohjeistusta tullaan tulevaisuudessa käyttämään runkona muiden työaikaryhmien liukuvan työajan käyttöönotossa ja sen ohjeistuksessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269887
www.theseus.fi/bitstrea...mi_mikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella uudenlainen työaikajärjestelmä ja tutkia työaikajärjestelmän toimivuutta työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta. Tilaaja oli määritellyt, että työaikajärjestelmässä töitä tehtäisiin kuutena päivänä viikossa ja työaikaa tasattaisiin joka neljäs viikko pitämällä vapaata. Tarkoituksena oli tuotannon käyttöasteen nostaminen ja vastineeksi tehdylle työmäärälle säännöllisen pidemmän vapaa-ajan tarjoaminen työntekijöille. Tutkimuksessa laadittiin työaikajärjestelmä yhdelle tilaajayrityksen tilikaudelle. Samalla selvitettiin lomien ja vapaapäivien vaikutus työajan tasaantumiseen. Uusi työaikajärjestelmä noudatti 3+1 –periaatetta, jossa kolme ensimmäistä viikkoa työskenneltiin 9 tuntia päivässä maanantaista lauantaihin ja neljännellä viikolla pidettiin vapaata. 3+1 –työaikajärjestelmästä järjestettiin kokeilujakso, joka sisälsi kaksi 3+1 –jaksoa peräkkäin. Kokeilujaksoon osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautetta, jonka tarkoituksena oli saada selville työntekijän jaksaminen ja töiden sujuvuus 3+1 –työaikajärjestelmässä. Puolet kokeiluun osallistuneista piti työaikajärjestelmää hyvänä ja olisi ollut valmis jatkaman työskentelyä 3+1 –työaikajärjestelmässä. Loput eivät joko pitäneet työaikajärjestelmää hyvänä tai eivät osanneet sanoa haluaisivatko jatkaa. Työnantajan puolelta etua saavutettiin etenkin lauantain käyttöasteen nousun osalta. Tuotannon läpimenoaikoihin tai käytettäviin tuntimääriin ei kokeilujaksolla havaittu olevan vaikutusta. Kokonaisuutena 3+1 –työaikajärjestelmän suunnittelu ja kokeilu oli onnistunut tutkimus, jonka laajempaa käyttöönottoa voi tilaaja jatkossa harkita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133498
www.theseus.fi/bitstrea...alo_tatu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena ja tehtävänä oli tutkia sekä kehittää nykyistä manuaalista työajanseurantaa muuttamalla se digitalisoituun muotoon olemassa olevaa järjestelmään käyttäen. Työssä selvitettiin nykyisen työajanseurannan sekä palkkahallinnon toteuttamista ja manuaalisten toimintojen muuttamista nykyaikaisempaan muotoon. Toimeksiantajan käytössä oleva ajoneuvojen seurantajärjestelmä otetaan näin kokonaisuutena hyötykäyttöön myös työajanseurantaan, koska ohjelma sellaiset valmiudet yritykselle mahdollistaa. Aluksi kuvattiin yksityiskohtaisesti työajanseurannan ja palkkahallinnon nykyinen järjestelmä sekä toimeksiantajan tarpeet. Tämän jälkeen tutkittiin jo käytössä olevan järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia ja sen kapasiteetti toimintamallin muuttamiseksi sellaiseksi, että se kattaa työajanseurannan ja palkkahallinnon kokonaisuudessaan. Matkan varrella otettiin huomioon myös nykyiset ja mahdolliset tulevat ongelmat. Käytännön asioiden lisäksi muutoksessa tuli ottaa huomioon myös eri lait ja säädökset, jotka asettavat raameja, rajoja ja velvoitteita työntekijöiden työajanseurantaan. Järjestelmän paremman hyödyntämisen suunnittelulla saatiin vahvaa näyttöä siitä, että sen toiminnan laajentamisella yritys säästää sekä aikaa, että rahaa ja saa käyttöönsä luotettavaa ja ajantasaista dataa. Tietoa kerättiin kirja- sekä verkkolähteiden lisäksi henkilöhaastatteluista. Myös työn tekijän oma kokemus kuljettajana toimimisesta kyseisessä yrityksessä auttoi kokonaisuuden ymmärtämisessä työtä tehdessä. Lähteitä sekä nykytilaa tutkimalla ja ohjelman kehittäjää haastattelemalla saatiin havainnollistettua nykytilaa ja luotua mahdollisesta tulevasta toimintajärjestelmästä kokonaiskuva. Opinnäytetyön johtopäätösten ja yhteenvedon jälkeen voidaan todeta, että toimeksiantajayrityksellä on kaikki edellytykset ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Siinä on tuotu esille tarvittavat muutokset ja nyt lopullinen käyttöönotto onkin enää yrityksen johdon käyttöönottopäätöksestä kiinni.
Työpaikan lait ja työsuhdeopas Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169686
www.theseus.fi/bitstrea...enokoski.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia työvuoroautonomiasta Rauman kaupungin iäkkäiden palveluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työvuoroautonomian toimivuudesta ja tuoda esiin sen herättämiä ajatuksia ja kokemuksia. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin vain tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi standardoituja monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin iäkkäiden palveluissa työskentelevät hoitotyöntekijät (N=300), jotka työssään käyttävät työvuoroautonomiaa yksiköiden työvuorojen suunnittelussa. Vastauksia saatiin odotettua vähemmän (n=56) mutta määrä katsottiin riittävän analysoinnin ja opinnäytetyön tekemiseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Kokonaisuudessaan työvuoroautonomian toteutuminen koettiin positiivisena asiana. Vaikutusmahdollisuudet omien työvuorojen suunnitteluun koettiin hyvänä ja suunnittelu onnistuneena. Työssäjaksamista lisäsi työvuorojen tasapuolinen jakautuminen, yhteistyön sujuminen yksikön muiden työntekijöiden kanssa ja työvuorojen välisten lepoaikojen toteutuminen. Kokemukset omasta palautumisesta, mahdollisesta uupumuksesta ja riittävästä vapaa-ajasta ovat aina hyvin yksilöllisiä, mutta vastausten perusteella vaikuttaa, että tähän kyselyyn vastanneiden kohdalla nämäkin asiat ovat pääsääntöisesti hyvässä tasapainossa. Itsenäinen työvuorosuunnittelu koetaan toimivaksi, mutta siitä huolimatta se vaatii jatkuvaa kehittämistä. Jatkotutkimuksena vastaavanlaisen kyselyn voisi toistaa uudelleen samalle kohderyhmälle esim. kahden vuoden kuluttua, jolloin työvuoroautonomiasta ja sen toteutumisesta on yksiköissä taas enemmän kokemusta.