Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 71
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901151303
www.theseus.fi/bitstrea...en_pirjo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen opinnäytetyön aiheena on vanhempien osallisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa säkyläläisen päiväkoti Onnimannin vanhempien käsityksiä heidän osallisuutensa toteutumisesta lapsensa päivähoidossa. Tutkimustulosten pohjalta päiväkodin henkilöstö voi alkaa kehittää omaa toimintaansa yhä enemmän vanhempia osallistavaan suuntaan. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään varhaiskasvatusta ja sen toteuttamista ohjaavia järjestelmiä, osallisuuden määritelmää yleisesti, vanhempien ja lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa, vanhempien osallisuuden lisäämisen keinoja, varhaiskasvatuksen ammattilaisen roolia osallisuuden edistämisessä, yhteisöllisyyden merkitystä sekä kasvatusyhteistyötä. Opinnäytetyön tutkimus on kvantitatiivinen. Sen aineisto on kerätty Onnimannin päiväkodin vanhemmilta verkossa strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisältää enimmäkseen monivalintakysymyksiä, joihin vanhemmat vastaavat Likertin asteikolla. Kyselylomakkeen kysymykset on jaoteltu viiden eri teeman alle: päivähoidon aloitus ja tiedonkulku, päivähoidon arki, vaikuttaminen, yhteistyö sekä yhteisöllisyys. Tutkimustulosten mukaan päiväkoti Onnimannin vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä oman osallisuutensa toteutumiseen. Huomiota on kuitenkin hyvä kiinnittää pieniin asioihin, joiden kautta vanhempien osallisuutta päivähoidon arjessa pystytään lisäämään. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi aktiivisempi valokuvien jakaminen vanhemmille ja lasten päivittäisten kuulumisten vaihtoon sekä päiväkotiyhteisön yhteishengen luomiseen panostaminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090525352
www.theseus.fi/bitstrea...no_terhi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä arvioitiin ja kehitettiin varhaiskasvatussuunnitelman mukaista yhteistyötä ja osallisuutta Päiväkoti X:ssa. Opinnäytetyö tehtiin Päiväkoti X:lle. Kohderyhmänä opinnäytetyössä oli Päiväkoti X:n lasten vanhemmat sekä kasvatushenkilöstö. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta Päiväkoti X:ssa sekä tuottaa Päiväkoti X:n käyttöön arvion nykyisestä yhteistyön ja osallisuuden tasosta. Opinnäytetyö antaa kehittämisehdotuksia siihen, miten sosiaalipedagogisen osallisuuden tasoa ja asiakasosallisuuden asteita voidaan nostaa varhaiskasvatuksen siirtymävaiheissa, vuoden aikana pidettävissä tilaisuuksissa ja huolen herätessä. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö. Päiväkoti X:n kasvatushenkilöstön kanssa pidettiin kolme samansisältöistä työpajaa, joissa tiedonhankintaa suoritettiin osallistavalla tiedonhankintamenetelmällä aikajanatekniikkaa hyödyntäen. Päiväkoti X:n vanhemmat vastasivat laadulliseen Google Forms-kyselyyn, jolla peilattiin heidän ajatuksiaan toteutettuun toimintaan. Tuloksista selvisi sosiaalipedagogisen osallisuuden tasot varhaiskasvatuksen siirtymävaiheissa. Pääasiallisesti sosiaalipedagoginen osallisuus oli toiminnan tai kokemuksen tasolla. Vuoden aikana toteutetussa toiminnassa vanhempien sosiaalipedagoginen osallisuus jäi olemisen tasolle, koska toiminta oli vanhemmille mukanaoloa ja osallistumista. Asiakasosallisuuden suhteen vanhemmat ovat passiiveja Päiväkoti X:ssa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistyö ja osallisuus varhaiskasvatuksessa tarvitsee rakentuakseen positiivista ja avointa vuorovaikutusta, sensitiivisyyttä, toiminnasta kertomista ja tiedottamista sekä lapsilähtöisyyttä. Osallisuus ei ole pysyvä tila, joten jokaisessa kohtaamisessa on kiinnitettävä huomiota vastavuoroisuuden mahdollisuuteen. Vanhemmille on mahdollistettava olosuhteita, joissa he voivat olla osallisena suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Avainsanat: vanhemmuus, kasvatusyhteistyö ja osallisuus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621790
www.theseus.fi/bitstrea...ristiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vanhemmuuden tukemisen tarkoituksena on lapsen hyvinvoinnin takaaminen. Jotta lapsen hyvinvointi voidaan taata, vanhempien tulee ottaa vastuullinen rooli lapsen kasvatuksessa ja luoda lapselle turvallinen elinympäristö. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja huoltajien välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys. Yhteistyöllä tuetaan varhaiskasvatuksen järjestämistä niin, että jokainen lapsi saa sellaista opetusta, hoitoa ja kasvatusta, jota hänen kehityksensä ja tarpeensa vaativat. Tavoitteena on varhaiskasvattajien ja huoltajien yhteinen sitoutuminen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen, jotta lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi pystytään turvaamaan. Tämä kehittämistyönä toteutettu toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin Varppeen lastentarhan toimeksiannosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli aloittaa Varppeen lastentarhassa vanhempainkahvilatoiminta ja luoda vanhemmuutta tukeva toimintamuoto päiväkotiin. Tarkoituksena oli kehittää ennaltaehkäisevä, matalankynnyksen palvelu, jossa tarjotaan aamukahvin lisäksi varhaista tukea sekä vinkkejä kasvatukseen. Tavoitteena oli myös tutustuttaa samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia toisiinsa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi lisäksi ohjeistus kahvilan perustamisesta sekä vinkkejä kahviloiden teemoihin. Vanhempainkahvilan perustamisen yhteydessä tehtiin pienimuotoinen kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Vanhemmilta kysyttiin tutkimuksessa mielipiteitä aiheista, jotka he kokivat tärkeiksi ja ajankohtaisiksi vanhemmuutta ajatellen. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalta kysyttiin mielipidettä siitä, minkälaisissa asioissa vanhemmat heidän mielestään tarvitsevat tukea. Vastausten perusteella on tarkoitus lähteä kehittämään kahvilatoimintaa niin, että aiheet tukevat paremmin juuri Varppeen lastentarhan vanhempien vanhemmuutta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038669
www.theseus.fi/bitstrea...Pauliina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen kehittämistyöni tavoitteena oli tuoda esiin mitä vanhemmat toivovat kasvattajilta, mitä on nykypäivän kasvatusyhteistyö. Tavoitteena myös, kokevatko vanhemmat saavansa äänensä kuuluviin varhaiskasvatuksessa sekä miten varhaiskasvatus voisi entistä paremmin tukea huoltajia vanhemmuudessaan. Kehittämistyöni tarkoitus oli kehittää työväline, jonka avulla huoltajat saavat tuotua näkemyksensä entistä paremmin varhaiskasvattajien tietoon. Tarkoitus oli myös lisätä työvälineen kautta varhaiskasvattajien tietämystä perheestä ja heidän tilanteestaan. Näin yhteistyö on hedelmällisempää ja vanhemmuuden kuin myös lapsen tukeminen selkeytyy. Kehittämistyöni toteutus tapahtui tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja samalla artikkeliopinnäytetyönä. Artikkeli löytyy osoitteesta https://urm.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. Tämä raportti on kokonaiskuvaus tutkimuksellisesta opinnäytetyöstä opinnäytetyöraporttina. Tutkimuksellista kehittämistyötä lähestyttiin toimintatutkimuksen näkökulmasta. Aktiivisina osallisina olivat käytännön tekijät, työyhteisöni varhaiskasvatuksen opettajat. He tekevät käytännön varhaiskasvatustyötä ja osallistuivat työvälineen kehittämiseen. Kehittämisprosessini rakentui yhteistyöhön työyhteisöni varhaiskasvatuksen opettajien kanssa käytyihin pedagogisiin palavereihin, joissa koimme tärkeäksi vanhemmuuden tukemisen. Toimitin huoltajille sähköisesti kyselylomakkeen, jonka vastausten sekä pedagogisten palaverien pohjalta kehitimme työvälineen arjen avuksi. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kasvatusyhteistyö, vanhemmuus ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Nämä toimivat myös työni rajaavina elementteinä. Kyselyllä kartoitettiin vanhempien ajatuksia ja näkemyksiä arjen tilanteisiin, tulevatko he kohdatuksi varhaiskasvattajien toimesta sekä vanhemmuuden tukemiseen liittyviä ajatuksia. Kyselytulosten perusteella suurin osa oli tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Kyselyn pohjalta tehtyä työvälinettä on mahdollista käyttää arjen työn tukena. Työvälinettä on mahdollista käyttää arjen tukena. Sen voi antaa vanhemmalle tutustuttavaksi, toimittaa sähköisesti tai käyttää osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa. Työväline antaa sekä vanhemmalle että varhaiskasvatuksen opettajalle väylän ottaa ehkä hankalatkin asiat puheeksi. Työvälinettä voidaan myös tarpeen mukaan muokata myös vaihtuville teemoille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336711
www.theseus.fi/bitstrea...ala_Tiia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Eurajoen kunnan varhaiskasvatukselle tiivis, helposti saatavilla oleva ja selkeä materiaalikansio työntekijöiden tueksi, kun S2-lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Eurajoen varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Materiaali sisälsi kolme alakansioita, otsikoilla: perheille, varhaiskasvattajille ja työvälineitä. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, kieliin ja kulttuureihin sekä varhaiskasvatuksen aloitukseen ja kasvatusyhteistyöhön. Materiaalin tuottamiseen käytettiin Eurajoen varhaiskasvattajille tehdyn haastattelun tuloksia, internetistä ja Eurajoen varhaiskasvatuksesta saatuja materiaaleja sekä opinnäytetyön viitekehystä. Haastattelut toteutettiin sähköisesti, puolistrukturoituina haastatteluina, tavoitteena saada tarkka tieto sisällön tarpeista ja toiveista. Kansioon rakennettiin materiaali, jossa on tukea perheiden perehdytykseen sekä esitietolomake, tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja suomen kulttuurista. Ja varhaiskasvattajille tiivis muistio huomioitavista asioista S2-lapsen ja perheen varhaiskasvatuspolun aloituksessa. Sekä varhaiskasvattajille tietoa eri kulttuureista ja kielen kehityksestä. Lisäksi kansioissa on erilaisia työvälineitä ja työskentelymenetelmiä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Materiaalista tuli selkeä, tiivis ja työelämän vaatimukset täyttävä kokonaisuus, joka pystytään ottamaan helposti ja nopeasti käyttöön tarpeen tullen. Materiaali saatiin käyttöön lokakuussa 2023. Materiaali on sähköisessä muodossa, jotta sen muokkaaminen ja täydentäminen on mahdollista ajan kuluessa ja päivityksen ollessa ajankohtaista. Materiaali tuli yhteisesti koko Eurajoen varhaiskasvatuksen käyttöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417192
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Inge.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The piloting of the early support family work operating model was carried out in 2019 in cooperation with the staff of the Koiramäki kindergarten in the city of Sastamala and the preventive family work team. The operating model was developed on a need-based basis, mapping customer's wishes for parental support and finding out the challenges of customer and service management from the perspective of kindergarten staff. The theoretical basis of the operating model was the publication “Gradation in social services for families with children” made by the Social Welfare and Family Work working groups of the National Institute for Health and Welfare. Perspectives on the implementation of the Social Welfare Act and the organization of services. ” In Sastamala, it has been possible for families with children to receive preventive lowthreshold family work, since 2014. With the reform of the Social Welfare Act (130172014) and the introduction of the Hackney method in child protection, remedial services shifted from remedial services for families to preventive services. Shifting work orientation back to preventive family work in family guidance, activities were required. In addition, the creation of cooperation structures between day care and family guidance is important for customer and service guidance. In addition, in 2018 and 2019, in both years, day care had become only two customer-led client guidance to family guidance. As a development work, a three-level early support model was created using the Innokylä innopaja- method, which included preventive and parenting support functions targeted at all early childhood education client families, as well as customer-oriented customer service management structures. The main focus of the thesis was co-operation in creating structures that aim to enhance customer-oriented customer and service guidance.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084059
www.theseus.fi/bitstrea...as_katja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Kanta-Hämeessä sijaitsevan maalaiskunnan 5-6-vuotiaiden lasten huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä esiopetuksessa kasvatuskumppanuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa huoltajien sekä kasvatushenkilöstön näkemyksiä yhteistyön toimintatavoista ja niiden toteutumisesta. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää yhdessä kasvatushenkilöstön kanssa työväline, joka tukee yhteistyön edistämistä. Tarkoituksena oli myös lisätä kasvatushenkilöstön tietämystä yhteistyön merkityksestä lapsen kasvun, kehityksen, ja oppimisen tukemisessa. Kehittämistyö linkittyi kunnassa kehityksen alla olevaan perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kehittämistyöni toteutus tapahtui tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja samalla artikkeliopinnäytetyönä. Artikkeli löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. Tämä raportti on kokonaiskuvaus tutkimuksellisesta opinnäytetyöstä opinnäytetyöraporttina. Tutkimuksellista kehittämistyötä lähestyttiin määrällisen sekä laadullisen kyselytutkimuksen näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kasvatusyhteistyö, kasvatuskumppanuus, osallisuus sekä esiopetuksen opetussuunnitelman että varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Nämä toimivat myös työtäni rajaavina elementteinä. Huoltajien ja kasvatushenkilöstön mielipiteitä yhteistyön toteutumisesta kartoitettiin verkkokyselyn avulla. Kyselyn tulosten perusteella yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Huoltajien ja kasvatushenkilöstön aineistossa kehitettävänä korostui huoltajien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsiryhmän arkeen ja toimintaan. Kyselyn tulosten perusteella kehittämistyön tavoitteeksi tarkentui huoltajien osallisuuden edistäminen. Tutkimuksellisen kehittämisen tuloksena luotiin organisaatioon työväline huoltajien osallisuuden edistämiseksi, jonka nimeksi vakiintui Osallisuuden käsikirja. Kasvatushenkilöstö osallistui Osallisuuden käsikirjan työstämiseen mm. aivoriihimenetelmää soveltaen. Käsikirjassa on mahdollisuus dokumentoida, suunnitella, arvioida ja kehittää lapsiryhmätiimin omia konkreettisia askeleita huoltajien osallisuuden edistämiseksi. Huoltajien osallisuuden edistäminen tukee kasvatusyhteistyön sekä kasvatuskumppanuuden vahvistumista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718579
www.theseus.fi/bitstrea...a_annina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The topic of this Bachelor’s thesis is parents’ experience of participation in early childhood education. The purpose of this thesis was to survey parents’ opinions about their own experience of participation in Salvation army’s day care center, located in Pori. The study also surveyed parents’ attitudes towards parental activity and the possibility of launching it in the future. Based on the results of this study the staff of the day care center can improve their own actions to emphasize parents’ participation even more by having the knowledge of parents’ wishes and feedback of the matter. The theory section of the thesis consist of a general definition of participation, parents’ participation in early childhood education through the early childhood education documents and in practice, the factors that have impact on parents’ participation, the ways to enhance parents’ participation from the early childhood educators’ point of view, the meaning of community in participation, parental partnership, parental activity in early childhood education and the meaning of parental activity in advancing participation of parents’. The study of this Bachelor’s thesis is quantitative with qualitative features. The material was collected with paper questionnaire from Salvation army’s day care center of Pori parents. Questionnaire includes mainly multiple-choice questions which parents can answer according to Likert scale. The questions are divided into eight themes: the beginning of the day care, communication and visibility of activity, daily day care activity, co-operation with the staff, influencing, cooperation and communality, importance of participations’ sectors and parental activity. According to the results of this study parents are mainly satisfied with their participation in Salvation army’s day care center located in Pori. There were some small areas that needs developing. The staff of the day care center can improve their own actions in those areas to emphasize parents’ participation even more. According to the results of this study the parents are on the positive take of launching parental activity in future.