Hakutulokset
- Näytetään 1 - 33 / 33
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249557
www.theseus.fi/bitstrea...atveinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...arikuvat.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli analysoida ja tutkia henkilökohtaista taiteellista prosessia suhteessa psykologisiin muutoksiin ja ajan kulumiseen. Halusin myös käsitellä osaa syrjäisestä Suomesta, josta olen kotoisin, ja jonka kulttuuriperintö on ainutlaatuinen kyseiselle alueelle. Opinnäytetyössä käsittelen omaa suhdettani alkuperääni ja juuriini ja sen suhdetta universaalimman taiteen tekemiselle. Käsittelen myös traumaa, sen aiheuttamia reaktioita ja kehitysvaiheita. Teos on nimeltään Antipodi, joka valikoitui nimeksi, koska se sitoo yhteen monia pitkiä prosesseja, joita olen käsitellyt taideopintojeni aikana. Luonnollisesti se on myös viimeinen teokseni, jonka kouluaikani teen, joten vastakkaisuus ja lopullisuus ovat läsnä sitäkin kautta. Teemat, joita käsittelen ovat miten käsitellä ja toimia surun kohdatessa ja miten käsitellä eristyneisyyden tunnetta ja dissosiatiivisuutta.
Akwé: Kon -ohjeet Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3887-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._-ohjeet.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi saamelaisten kotiseutualueella sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025908
www.theseus.fi/bitstrea...i_annika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli kaupunkilehden toimittaminen. Mitä kaupunkilehden toimittamisprosessiin kuuluu ja miten paikallislehtimäisen kaupunkilehden toimitus eroaa muista sanomalehdistä? Opinnäytetyössäni keskityn eritoten Porin kaupunkilehden Porin Sanomien toimitusprosessiin, sillä olin Porin Sanomissa harjoittelussa ja kesätöissä 2012 vuoden alkupuolella. Olen tämän jälkeen jatkanut Porin Sanomissa avustajana ja menen lehteen töihin uudestaan nyt valmistuttuani vuonna 2013. Tätä opinnäytetyötä on tarkoitus käyttää myös Porin Sanomien harjoittelijanoppaana. Kaupunkilehdet ovat ilmaisjakeluna jaettavia paikallislehtiä, joiden toimintaa rahoitetaan lehdissä olevien ilmoitusten ja mainoksien avulla. Kaupunkilehdissä on lähes aina pieni toimitus, jonka toimintaa tukee mediamyyntiosasto. Kaupunkilehdissä harjoitetaan paikallisjournalismia, jonka perusteella uutisia ja lehtijuttuaiheita etsitään lähinnä paikkakuntalähtöisesti. Itse journalismi ja sen toimintaperiaatteet eivät eroa kaupunkilehdissä laajempien julkaisujen journalismista. Kuitenkin kaupunkilehtiä tuotetaan tiiviimmälle lukijakunnalle ja tämä on kaupunkilehden toimittajalle sekä rikkaus että köyhyys. Työssään kaupunkilehden toimittaja saa kirjoittaa ihmisiä suoraan koskevista asioista, mutta samalla hänen juttuvaihtoehtojensa eivät ole runsaat. Opinnäytetyön aineistona olen käyttänyt Porin Sanomien päätoimittaja Tomi Tuomen haastattelua sekä kirjallisuutta ja internet-aineistoa journalismista. Lisäksi kokosin opinnäytetyötäni myös omien kokemusteni pohjalta.
Naudan lietelannan hyödyntäminen HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilla Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-918-0
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...M_8_2015.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Luonnonvarakeskus (Luke) teki kevään 2015 aikana maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella selvityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007–2013 sisältyneen, vuosina 2008–2013 käytössä olleen eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksista nauta- ja sikatiloilla. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa kahden Webropol-kyselyn avulla. Ensimmäinen kysely osoitettiin nauta- ja sikatiloille ja toinen kysely tarkastajille, maaseutuelinkeinoviranomaisille, neuvojille ja eläinlääkäreille. Eläinten hyvinvoinnin tuen tosiasiallisia vaikutuksia lypsykarjatiloilla selvitettiin tuotantotarkkailussa olevien maitotilojen tuotos- ja terveystietoja analysoimalla. Tiedot saatiin ProAgria Keskusten Liiton Maitotilavaliokunnalta. Yleisin syy eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutumiseen on nauta- ja sikatiloille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella halu parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia ja sitä kautta tilan taloudellista tulosta. Nauta- ja sikatilallisten antamien arvioiden perusteella eläinten hyvinvoinnin tuen tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Yli 80 % kyselyyn vastanneista tilallisista koki, että eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuminen on parantanut tilan eläinten hyvinvointia. Lisäksi lähes 80 % vastaajista ilmoitti, että heidän omat tietonsa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ovat lisääntyneet. Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden mielestä merkittävin yksittäinen eläinten hyvinvoinnin tuen käytännön vaikutus on ollut eläintilojen kuivituksen parantaminen. Noin 70 % nautatilallisista ja noin 50 % sikatilallisista koki, että eläinten hyvinvointitoimilla on ollut vaikutusta eläinten terveyteen. Noin 60 % kaikista kyselyyn vastanneista viljelijöistä puolestaan näki, että eläinten hyvinvointitoimilla on ollut vaikutusta eläinten käyttäytymiseen. Valtaosa viljelijöistä luonnehti eläinten hyvinvoinnin tuen perus- ja lisäehtojen noudattamista jokseenkin helpoksi tai helpoksi suhteessa ennakko-odotuksiin. Sikatilalliset kokivat nautatilallisia useammin perusehtojen noudattamisen ja toteuttamisen vaikeaksi. Myös lisäehtoja pidettiin perusehtoja vaikeampina toteuttaa. Tukivalvonnan ja maksetun tuen takaisinperinnän pelko sekä eläinten hyvinvoinnin tuen myötä lisääntynyt paperityö ovat aiheuttaneet viljelijöille ylimääräistä stressiä. Tarkastajille, maaseutuelinkeinoviranomaisille, neuvojille ja eläinlääkäreille suunnatun kyselyn avulla haettiin tukeen sitoutumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksista ja sen mahdollisista ongelmakohdista. Asiantuntijakyselyn keskeinen tulos oli, että eläinten hyvinvointi ja eläinten terveys olivat parantuneet sitoumuskaudella. Tuen tavoitteet olivat asiantuntijoiden mielestä pääsääntöisesti toteutuneet. Asiantuntijoiden mielestä parhaiten toteutunut tavoite oli eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden parempi ymmärrys, mikä sekin vastaa melko pitkälle viljelijäkyselyn tuloksia. Viljelijöiden tapaan asiantuntijatkin arvioivat taloudellisten syiden olevan tärkein syy tukeen sitoutumiseen. Myös asiantuntijakyselystä nousi selkeästi esille viljelijöihin kohdistuvan byrokratian suuri määrä. Se oli suurin yksittäinen syy tukeen sitoutumatta jättämiseen, kielteiseen suhtautumiseen valvonnassa ja haaste tuen vaatimusten ymmärtämiselle. Asiantuntijat olivat lähes yksimielisiä viljelijöiden lisäkoulutuksen ja neuvonnan tarpeellisuudesta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-830-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2024_12.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Selvitys luo katsauksen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen ja tilanteeseen Suomessa, ollen koonti aihetta koskevista tutkimuksista ja raporteista. Tarkastelukohteina ovat palvelujen kehitys, saatavuus sekä asiakkaiden kokemukset ja tarpeet. Kyse on saamelaisten yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta yksilö- ja yhteisötasolla. Tulokset on keskusteltu reflektiivisinä dialogeina saamelaisten avaintoimijoiden kanssa, arvioiden palvelujen kehittämistä, haasteita ja kehitystrendejä suhteessa sote-uudistukseen. Kehitys on ollut hidasta ja palvelujen saatavuus edelleen puutteellista jopa saamelaisten kotiseutualueella. Kehittämisen esteinä ovat viranomaisten tietämättömyys, kielteiset tai välinpitämättömät asenteet sekä lainsäädännön ja rahoituksen heikko tuki. Universalistisiin lähtökohtiin perustuva palvelujärjestelmä huomioi kansa- ja väestöryhmäkohtaisia erityistarpeita heikosti. Yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa toteutuu huonosti sekä suhteessa pääväestöön että saamen kieliryhmien kesken. Sote-lainsäädännössä alkuperäiskansa saamelaisia käsitellään kielellisenä vähemmistönä, saamelaisten oikeuksien toteutumista palveluissa rajoitetaan yksilön kielitaitoon ja asuinpaikkaan perustuen. Palvelujen tarve on suurin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa saamelaisväestön enemmistö asuu.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-873-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...21_13_SO.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Sámebaromehter 2020 čielggada sámegielagiid vásáhusaid sámegielat bálvalusain, gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja gielalaš dovdduin. Dutkamuša jearahallamii válljejuvvojedje vástideaddjin dat olbmot dievas agis (1430), geaid eatnigiellan lea merkejuvvon sámegiella álbmotregisttardieđuide. Dutkamuša jearahallamii vástide viđádas (291), geain 64 % ledje sápmelaččaid ruovttuguovllus ja 38 % ruovttuguovllu olggobealde. Sámegielat bálvalusat ja dain dieđiheapmi vásihuvvoje váilevažžan. Oppalaččat geahčadettiin bálvalusaid oažžašuvvan ii adnojuvvo buorrin, ja ruovttuguovllu gielddainge dušše 7 % atnet bálvalusaid oažžašuvvama buorrin. Measta bealli atnet dili heittohin. Deháleamos sámegielat bálvalussan vásihuvvojit dearvvašvuođa bálvalusat. Das čuovvovažžan leat čuvgehus- ja sosiálabálvalusat sihke boles. Buoremusat bálvalusat leat oažžunsajis ja dain dieđihuvvojit Ohcejoga gielddas. Anáraš- ja nuortalašgillii bálvalusat leat unnán oažžunsajis. Gielalaš vuoigatvuođat vásihuvvojit dehálažžan, muhto geavadis fuopmášahtti oassi vástideddjiin eai vikka oažžut sámegielat bálvalusaid. Dán sivvan leat čuolmmat bálvalusaid oažžašuvvamis ja doaibmamis, bálvalusain dieđiheamis ja vásihuvvon gielladovdduin. Vásáhus oktasaš gielladovdduin molsašuttai. Ruovttuguovllus goalmmádas vásihe suoma- ja sámegielagiid gaskavuođaid unnimusat buorrin ja measta bealli molsašuddin. Bealli ruovttuguovllus ja goalmmádas eará sajes Suomas eai leat muosáhan vealaheami, ovdagáttuid dahje heađušteami humadettiineaset sámegiela unnimusat ovttaskas háviid.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-869-1
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...21_12_SO.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Säämibaromeetter 2020 čielgâd sämikielâlij feerimijd sämikielâlijn palvâlusâin, kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest já kielâlii atmosfärist. Tutkâmuškoijâdâllâm västideijen väljejuvvojii toh tievâsahasiih ulmuuh (1 430), kiäi eenikiellân aalmugregistertiäđoid lii merkkejum sämikielâ. Tutkâmuškoijâdâlmân västidij ohtâ viđâdâs (291), kiäin 64 %:d lijjii sämmilij päikkikuávlust já 38 %:d päikkikuávlu ulguubeln. Sämikielâlijd palvâlusâid já tain tieđettem feerejii vááijuvlâžžân. Ubâlohán palvâlusâi finnimvuotâ ij onnuu pyerrin, já päikkikuávlu kieldâin-uv tuše 7 %:d aneh palvâlusâi finnimvuođâ pyerrin. Masa peeli aneh tile hiäjun. Tehálumos sämikielâlâš palvâlussân feerejeh tiervâsvuotâpalvâlusâid. Čuávuvâžžân puátih čuovviittâs- já sosiaalpalvâlusah sehe poolis. Pyeremusávt palvâlusah láá finnimist já tain tieđettuvvoo Ucjuuvâ kieldâst. Anarâš- já nuorttâlâškielân palvâlusah láá uccáá finnimist. Kielâliih vuoigâdvuođah feerejuvvojih tehálâžžân, mutâ keevâtlávt merhâšittee uási västideijeeh ij iirât uážžuđ sämikielâlijd palvâlusâid. Suijân taas láá čuolmah palvâlusâi finnimvuođâst já toimâmist, palvâlusâin tieđeetmist já feerejum kielâatmosfärist. Almolii kielâatmosfär feerimeh mulsâšuddii. Päikkikuávlust kuálmádâs feeree suomâ- já sämikielâlij koskâvuođâid kieldâstis ucemustáá pyerrin já masa peeli mulsâšudden. Peeli västideijein päikkikuávlust já kuálmádâs eres Suomâ kuávluin iä lah feerim olgoštem, munejurduid tâi hettim ucemustáá ovtâskâs tuuvij tondiet ko láá sárnum sämikielâ. Lii tehálâš riemmâđ konkreetlâš toimáid, vâi sämikielâlij kielâliih vuoigâdvuođah olášuveh pyerebeht. Taat váátá škovlim, tieđettem já sämikielâlij resursij čuosâttem sämikielâlâš palvâlussáid.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-877-6
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...21_14_SO.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Sääʹmbaromettar 2020 seeʹlvat sääʹmǩiõllsai ǩiõččlâsttmõõžžid sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzin, ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest da ǩiõlʼlaž tobdlmest. Tuʹtǩǩeemkõjldõʹsse vaʹstteeʹjen vaʹlljeeš tõid tiuddâkksaž oummid (1 430), kooi jieʹnnǩiõllân narodrekisterteâđaid lij mieʹrǩǩuum sääʹmǩiõll. Tuʹtǩǩeemkõjldõʹsse vaʹsttii viiđadvueʹss (291), koin 64 % leʹjje säʹmmlai dommvuuʹdest da 38 % dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn. Sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid da tõi pirr teâđtummuž ǩiõččlõʹstteš vännsen. Takainalla oummu jie ââʹn kääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžž pueʹrren da dommvuuʹd kooʹddin še tåʹlǩ 7 % miõlâst kääzzkõõzzi vuäǯǯmõš lij šiõǥǥ. Âʹlddlakka beäʹl âʹnne vueʹjj heäjjan. Tääʹrǩmõs sääʹmǩiõllsaž kääzzkõssân oummu vuäiʹnne tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid. Nuʹbben puäʹtte čuõvtem- da sosiaalkääzzkõõzz di pååʹles. Pueʹrmõsân kääzzkõõzz lie vuäǯǯamnalla da tõi pirr teâđtet Uccjooǥǥ kååʹddest. Aanar- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle kääzzkõõzz lie occanj vuäǯǯamnalla. Ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid vueiʹnet vääžnʼjen, peʹce miârkteei vueʹss vaʹstteeʹjin ij põõrǥ vuäǯǯad sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Tääzz lie mäinnan vaiggâdvuõđ kääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžžâst da toiʹmmjemvuõđâst, kääzzkõõzzi pirr teâđtummšest da ǩiõččlõsttum ǩiõlltobdlmest. Ǩiõččlâsttmõš almmjallaš ǩiõlltobdlmest leäi vaajtõõlli. Dommvuuʹdest kuälmõs ǩiõččlâstt lääʹdd- da sääʹmǩiõllsai kõskkvuõđid kååʹddest uuʹccmõsân pueʹrren da âʹlddlakka beäʹl vaajtõõllʼjen. Beäʹl dommvuuʹdest da kuälmõs jeeʹres åʹrnn Lääʹddjânnmest jie leäkku ǩiõččlâsttam čårstummuž, ouddkäddmõõžžid leʹbe heâmmummuž aainâs oʹdinakaišõddmõššân, ko lie mainstam sääʹmǩiõl.
Bengtskär : majakka, koti ja taistelutanner Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-840-0
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...021_1_SO.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Saamebarometri 2020 selvittää saamenkielisten kokemuksia saamenkielisistä palveluista, kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kielellisestä ilmapiiristä. Tutkimuskyselyyn vastaajiksi valittiin ne täysi-ikäiset henkilöt (1430), joiden äidinkieleksi väestörekisteritietoihin on merkitty saamen kieli. Tutkimuskyselyyn vastasi viidesosa (291), joista 64 % oli saamelaisten kotiseutualueelta ja 36 % kotiseutualueen ulkopuolelta. Saamenkieliset palvelut ja niistä tiedottaminen koettiin puutteellisiksi. Yleisesti ottaen palveluiden saatavuutta ei pidetä hyvänä, ja kotiseutualueen kunnissakin vain 7 % pitää palveluiden saatavuutta hyvänä. Lähes puolet pitää tilannetta heikkona. Tärkeimmiksi saamenkielisiksi palveluiksi koetaan terveyspalvelut. Seuraava tulevat sivistys- ja sosiaalipalvelut sekä poliisi. Parhaiten palveluita on saatavilla ja niistä tiedotetaan Utsjoen kunnassa. Inarin- ja koltansaameksi palveluita on vähän saatavilla. Kielelliset oikeudet koetaan tärkeiksi, mutta käytännössä merkittävä osa vastaajista ei pyri saamaan saamenkielisiä palveluita. Tähän ovat syynä ongelmat palveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa, palveluista tiedottamisessa ja koetussa kieli-ilmapiirissä. Kokemus yleisestä kieli-ilmapiiristä oli vaihteleva. Kotiseutualueella kolmannes kokee suomen- ja saamenkielisten suhteet kunnassaan vähintään hyviksi ja lähes puolet vaihteleviksi. Puolet kotiseutualueella ja kolmannes muualla Suomessa ei ole kokenut syrjintää, ennakkoluuloja tai häirintää vähintäänkin yksittäisiä kertoja puhuessaan saamea.