Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 184
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-314-9
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...5/1/tr11.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Opetusministeriö asetti 8.8.2006 selvitysmiehen selvittämään yliopistojen kansainvälistymiskehityksen edistymistä Venäjä-osaamisen ja Venäjä-yhteistyön osalta ja tekemään ehdotuksia alan kehittämisestä tulevaisuudessa. Selvityksen tuli kattaa myös venäjän kielen opetus ja sitä koskevat kehittämisehdotukset. Selvitystyön erityisenä näkökulmana opetusministeriö korosti korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteita. Selvitystyössä tuli arvioida yliopistojen Venäjä-yhteistyön lisääntymistä ja vaikuttavuutta yleisen kansainvälistymiskehityksen näkökulmasta. Kokonaisuuteen tuli sisällyttää arvio siitä, onko sirpaloitunut rakenne kehittynyt toimivammaksi ja onko verkostoitumalla saavutettu tehokasta yhteistyötä. Selvityksessä tuli erityisesti arvioida Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin toiminta ja tehdä ehdotuksia, miten sen toimintaa tulisi suunnata ja organisaatiota kehittää niin, että instituutti kykenisi osaltaan vastaamaan kansallisena Venäjä-keskuksena alan kehittämisestä ja yliopistojen yhteistyön koordinaatiosta. Selvityksessä tuli arvioida tarve ja vaihtoehdot suomalais-venäläisen Cross Border University -hankkeen maisteriohjelmien tukiyksikön perustamiseksi siten, että tukiyksikön tehtävänä olisi yhdessä CIMO:n kanssa Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja syventäminen tukemaan yliopistojen kansainvälistä tutkinto-opiskelua ja opiskelija ja opettajavaihtoa. Selvityksen mukaan yleisinä periaatteina Venäjä-osaamista ja Venäjä-yhteistyön kehittämistä koskevissa ratkaisuissa tulee olla: - suomalaisen Venäjä-osaamisen monipuolistaminen ja tason kohottaminen, yhteistyön lisääminen erilaisten suomalaisten toimijoiden kesken ja yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tukeminen siten, että ratkaisut palvelevat Suomen yliopistojen profiloitumista ja rakennemuutosta. Selvitystyössä on laajasti kartoitettu yliopistojen ja niihin vaikuttavien keskeisten muiden toimijoiden toimintaa Venäjä-asioissa, esitetty keskeiset ongelmat ja ratkaisuehdotukset sekä arvioitu ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ja ehdotettu kolme vaihtoehtoista rahoitusmallia. Pääehdotukset ovat: 1. Venäjän kielen aseman parantamiseksi ehdotetaan yhtenä vaihtoehtona siirtymistä pakollisen ruotsin kielen opiskelusta valinnaisen naapurin kielen opiskeluun tai jos tällaista uudistusta ei haluta tehdä, laajan eri kouluasteita koskevan venäjän opetuksen tukipaketin toteuttamista 2. Yliopistojen Venäjän kielen ja kirjallisuuden/ kulttuurin sekä kääntämisen oppiaineiden organisoiminen osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä viiteen laitokseen ja laitosten välisen yhteistyöverkoston perustaminen 3. Kahdeksantoista uuden professuurin tai yliopistonlehtorin perustaminen yhteiskunnallisesti relevanteille ja Venäjä-tutkimuksen ja opetuksen kannalta kiinnostaville aloille tukemaan yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja Aleksanteri instituutin asemaa kansallisena Venäjä-keskuksena 4. Yhteistyön kehittäminen venäläisten partnereiden kanssa - yliopistojen huomio erityisesti laatuun ja käyttämättömiin yhteistyömahdollisuuksiin eri tieteenaloilla - Cross Border University-konseptin jatkaminen kv. vetovoimaisten maisteriohjelmien toteuttamiseksi - CIMOn hyväksi koettujen FIRST-ohjelman ja talvikoulutoiminnan laajentaminen - Akatemian vaihto-ohjelmien jatkaminen ja täydentäminen erillishauilla venäläisille jatko-opiskelijoille - Tekesin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyön tiivistäminen venäläisten kanssa tutkimuksen ja tuotekehittelyn alalla - Palvelusektorin mahdollisuuksista erillisselvitys, jossa otetaan huomioon laajasti elinkeinoelämä, yliopistot ja ammattikorkeakoulut - Suomessa asuvien venäläisten tutkijoiden hyödyntäminen sillanrakentajina Venäjälle 5. Kansalliskirjaston slaavilaisen kirjaston toiminnan tehostaminen ja Integrum-tietokannan käytön pysyvyyden varmistaminen 6. Aleksanteri Instituutin kehittäminen 7. Venäjä-tiedon hyödynnettävyyden parantaminen. Mahdollisia muotoja ovat esimerkiksi Venäjä-tiedon messut ja Venäjä nyt -vuosikirjat
Oikeusministeriön Venäjä-strategia vuosille 2009 - 2015 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-864-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...nto_16_s.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Oikeusministeriö asetti 9.5.2007 Venäjä-yhteistyön työryhmän tehostamaan Venäjä-yhteistyön koordinointia. Työryhmän asettaminen perustui oikeusministeriössä vuonna 2006 suoritettuun Venäjä-yhteistyön arviointiin sekä pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työryhmän työn tuloksena oli ehdotus oikeusministeriön uudeksi Venäjä-strategiaksi vuosille 2009 - 2015. Oikeusministeriön edellinen strategia oli laadittu vuonna 2001 ja sitä oli päivitetty vuonna 2004. Käsillä oleva julkaisu on hyväksytty oikeusministeriön Venäjä-strategia vuosille 2009 - 2015. Strategia asettaa tavoitteet perusoikeuksien, oikeusturvan, kriminaalipolitiikan ja arjen oikeussuhteiden kehittämiseksi Suomen ja Venäjän välisenä yhteistyönä. Strategia on osa oikeusministeriön keskipitkän aikavälin strategian vv. 2009 - 2015 valmistelutyötä. Julkaisu on suomenkielinen.
ИСПОЛНИТЕЛЬНОЕ ПРОИЗВОДСТВО В ФИНЛЯНДИИ И РОССИИ: Взгляды Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:952-466-032-6
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...uomen_ja.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomen ja Venäjän ulosotto : Näkemyksiä tilanteesta Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:952-466-031-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...uomen_ja.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomen ja Venäjän oikeusministeriöt järjestivät vuonna 2002 kolme yhteistä seminaaria, jonka aiheita olivat: Suomen ja Venäjän ulosottojärjestelmät (Venäjällä ”oikeuspristavijärjestelmä”), ulosottoviranomaisten tehtävät sekä ulosottomiehen työ ja tietojärjestelmien hyväksikäyttö; Suomen ja Venäjän ulosottoviranomaisten toiminnan oikeudellinen perusta ja toiminnan järjestäminen; Velallisen omaisuuden ulosmittaukseen johtavat prosessit. Velallisen omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitatun, konfiskoidun ja vailla omistajaa olevan omaisuuden arviointi ja säilyttäminen sekä realisointiin liittyvät ongelmat. Seminaarien järjestäminen perustui Suomen ja Venäjän oikeusministeriöiden vuoden 2002 yhteistyöohjelmaan. Seminaarit järjestettiin Petroskoissa, Helsingissä ja Pietarissa. Seminaareissa alustaneet suomalaiset ja venäläiset asiantuntijat keskittyivät valaisemaan ulosottojärjestelmiensä organisaatioita sekä pohtimaan ulosoton kehittämisnäkökohtia ja muun muassa kansainvälisen ulosoton problematiikkaa. Käsillä oleva suomenkielinen julkaisu sisältää seminaarien päivitetyn aineiston sekä hieman uutta julkaisua varten vuoden 2003 loppupuolella toimitettua aineistoa, jossa on otettu huomioon viimeisimmät Suomessa ja Venäjällä tapahtuneet ulosottolainsäädännön muutokset. Julkaisu painettiin suomen ja venäjän kielellä. Venäjänkielinen julkaisun tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja koulutusmateriaalina Luoteis-Venäjän ulosottovirastoissa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-283-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...in%c3%a4.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä -hanke selvitti Suomessa asuvien venäjänkielisten median käyttöä. Tutkimuksessa tehtiin 25 haastattelua, joissa pureuduttiin kohderyhmän median käytössä tapahtuneisiin muutoksiin, median käyttöön tässä hetkessä sekä Suomen ja Venäjän mediamaisemien vertailuun. Lisäksi asiantuntijahaastatteluiden avulla selvitettiin Suomen venäjänkielisen median tilaa ja näkymiä. Ensimmäinen keskeinen havainto oli, että venäjänkielisten mediamaisemat ovat ylirajaisia. Heidän mediankäyttönsä on keskimäärin hyvin monipuolista ja motiiveiltaan vaihtelevaa. Toiseksi, omaehtoinen venäjänkielinen media Suomessa on melko laajaa, mutta sirpaleista. Kolmas keskeinen havainto oli, että valtion otteessa oleva venäläinen televisio tuottaa vallanpitäjien tavoitteita palvelevaa kuvaa maailmasta ja tapahtumista. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella toimineen tutkimusryhmän kokoonpano: FT Olga Davydova-Minguet (hankkeen johtaja), YTT Tiina Sotkasiira, YTM Teemu Oivo, turvallisuusasiantuntija Janne Riiheläinen ja FK Daria Kettunen
Mozno. 2, Opiskelijan äänite Näytä tarkat tiedot
Možno!. 2, Luokkaäänite Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-089-6
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...81/1/tr1.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui allekirjoittaneen selvittämään Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin asema ja tehtävät ja tekemään selvitykseen perustuvat toimenpide-ehdotukset. Selvityksen aikana 7.11.–30.12.2011 haastateltiin 18 kohteessa useita henkilöitä, joilla on joko suora suhde instituuttiin tai muuten instituutin toimialaa sivuavaa kokemusta. Instituutin tehtäväkenttä on ollut varsin laaja ja tämä on saattanut olla osasyy siihen, että instituutti ei ole saavuttanut riittävän selkeää profiilia. Instituutille on syytä luoda uusi status ja selkeä profiili. Instituutin toimintaympäristössä on jo nyt ollut selkeästi esillä Suomen venäjänkielinen väestö ja sen kotouttamistehtävät. Tämä linjaus tulisi olemaan jatkossa instituutin tärkein tehtävä ja sillä edistettäisiin parhaiten venäjänkielisen väestönosan kotoutumista taiteen ja kulttuurin sektorin tarjoamin keinoin. Instituutti, joka on tällä hetkellä valtion viranomainen hyötyisi siitä, jos sen statusta muutettaisiin siten, että siitä tulisi vuoden 2013 alusta säätiö, joka kykenisi tuottamaan Suomen vastuuviranomaisille venäjänkieliselle väestölle tarkoitettuja hankepalveluja. Jos perusrahoituksen suhteen on epävarmuutta tässä mallissa, niin instituutin status tulee säilyttää viranomaisena. Varsin nopeasti säätiön tulisi voida yhdessä valittavan hallituksen kanssa kaksinkertaistaa liikevaihtonsa hankepalvelujen avulla. Säätiölle tulee luoda iskevä ja lyhyt tunnus (nimi). Työnimenä olen käyttänyt tehtäväkentän selvästi rajaavaa ilmaisua: Toimintakeskus Suomen venäjänkieliselle väestölle. Vastuuviranomaisina kotouttamisessa ovat eri ministeriöt, aluetasolla ELY-keskukset sekä paikallistasolla kunnat ja TE-toimistot. Säätiön tulee verkostoitua näihin vastuuviranomaisiin, jotta tehokas hankepalveluohjelma kyetään luomaan ja toteuttamaan. Säätiön tulee olla läheisessä yhteistyössä Suomen venäjänkielisen väestön järjestöjen kanssa ja säätiön hallituksessa tulee venäjänkielisillä järjestöillä olla riittävä edustus. Säätiön (Toimintakeskuksen) tulisi hakeutua uusiin käytännöllisempiin ja vuokratasoltaan edullisempiin tiloihin vuoden 2013 aikana. Kirjasto tulisi jakaa käyttö- ja varastokirjastoon. Varastokirjasto pyrittäisiin sijoittamaan niin lähelle toimintakeskusta, että sen hallinnointi ja tietokantaan saattaminen kävisi päinsä toimintakeskuksen henkilökunnan toimesta. Mikäli tässä ei onnistuta, käyttökirjaston ulkopuolinen aineisto tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen valtakunnalliseen Varastokirjastoon, joka sijaitsee Kuopiossa. Säätiön tulisi olla läheisessä yhteistyössä suomalaisen median kanssa, jotta vaiheittain voitaisiin turvata venäjän kielellä Suomen tapahtumista riittävä kate.
Amatöörien sota. Rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:952-5354-92-X
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...sota_net.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
www.urn.fi/URN:ISBN:952-5354-44-X
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...02.1_net.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Paikalliset ja alueelliset suojeluskunnat riisuivat aseet venäläisiltä varuskunnilta Pohjanmaalla tammikuussa 1918, jolloin useita tuhansia venäläisiä sotilaita vangittiin. Näitä vaiheita valaistaan kirjoituksissa Ruotsin suunnitellusta aseellisesta väliintulosta Suomeen, suojeluskuntien ja venäläisten varuskuntien välisistä paikallisista sopimuksista sekä Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan, Kristiinankaupungin, Kaskisten, Tornion ja muiden Pohjanmaan varuskuntapaikkakuntien tapahtumista.
www.urn.fi/URN:ISBN:952-5354-45-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...02.2_net.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomessa vuonna1918 vangitut venäläissotilaat kokivat kovia kohtaloita. Monella paikkakunnalla tapahtui suuri määrä teloituksia ja muita kuolemantapauksia. Kirjoituksissa valaistaan oloja Oulun, Uudenkaarlepyyn, Vaasan ja Iso-Mjölön vankileireillä. Samalla tutkitaan venäläissurmia Joensuussa, Lappeenrannan alueella, Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Kotkassa, kuten myös punaisten ja puolalaisten suorittamia venäläissurmia. Esityksessä on tietoja venäläisten pakolaisten surmista Karjalan kannaksen rajaseuduilla vuosina 1919–22 ja vuoden 1921 Kronstadtin kapinan Suomessa menehtyneistä pakolaisista. Lopuksi esitetään lukumääräarvio koko vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneista venäläisistä.
Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelma Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:952-442-950-0
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea.../1/opm29.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)