Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 11 568
- Siirry seuraavalle sivulle
Yrittäjyyden edistäminen korkeakouluissa - Esimerkkejä ja käytänteitä Näytä tarkat tiedot
Työelämän muuttuessa kaikki opiskelijat hyötyvät yrittäjyystaitojen oppimisesta, mutta vain osa opiskelijoista hakeutuu yrittäjyysopintoihin oma-aloitteisesti. Tämä kirja antaa tietoa, miten a) opettaa yrittäjyystaitoja etenkin niille opiskelijoille, jotka eivät itse yrittäjyysopintoihin hakeudu, ja b) hyödyntää opiskelijoiden valtava potentiaali heidän itsensä ja yhteiskunnan eduksi. Kirjan taustalla on Opetus- ja kulttuuriministeriön kaksi yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kärkihanketta (YTYÄ 2015-2017 ja YYTO 2018-2021), joihin osallistui yhteensä 14 korkeakoulua ja yhdeksän yrittäjyyden opiskelijajärjestöä (entrepreneurship societies, ES). Hankepartnerit ovat vuodesta 2015 lähtien kehittäneet ja edistäneet yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa eri menetelmin, sekä tutkineet menetelmien kautta tuottamia tuloksia.
Vinkkejä opetukseen korkeakoulussa - kaikki oppivat Näytä tarkat tiedot
Kohti digitaalista tulevaisuuden työelämää koneteknologian aloilla Näytä tarkat tiedot
Kohti digitaalista tulevaisuuden työelämää koneteknologian aloilla on ammatilliselle yleisölle suunnattu julkaisu, joka tarjoaa näkökulmia konetekniikan koulutuksen ja ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin. Koneteknologian aloilla koronapandemia toi digitalisaation yhä keskeisemmäksi osaksi tuotteita, tuotekehitystä, tuotantoa ja laitteiden kunnossapitoa. Koronapandemia nopeutti teollisuustuotteiden hallintaan liittyvien digiratkaisujen käyttöönottoa niin uusissa kuin jo käytössä olevissa tuotteissa. Käyttöön on otettu automaatiota, IoT-ratkaisuja ja esimerkiksi VR-avusteista kunnossapitoa. Julkaisussa käsitellään digiosaamisen lisäämistä koneteknologia-alan työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Tarkoituksena on vastata koneteknologia-alojen digitaalisten ratkaisujen luomiin osaamistarpeisiin uusilla oppijalähtöisillä X-Garage-hybridioppimisympäristöillä sekä matalan aloituskynnyksen lähi- ja etäopiskelua yhdistävillä koulutuksilla.
https://www.aalto.fi/fi/oasis...ttavaisemmin (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Turvallisempi tila, safer space, koskettaa meitä kaikkia. Erityisen tärkeä se on oppimistilanteissa. Turvallisen tilan luominen opetukseen mahdollistaa rauhallisen ja tasapuolisen keskustelun haastavista ja arkaluontoisistakin aiheista. Vuorovaikutukseen kannustava turvallinen tila kehittää kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja ja tukee opiskelijajohtoista oppimista ja hyvinvointia. Toive tuoda teemaa esille on noussut voimakkaasti opiskelijoilta. Kolme Aallon opiskelijaa lähti toteuttamaan teemaa opiskelijoille ominaisella tavalla, sarjakuvien kautta. Opiskelijoilta opiskelijoille. Materiaaleja on käytetty myös osana opetusta. Projekti toteutettiin osana Aalto-yliopiston OASIS of Radical Wellbeing -hanketta hyvinvointilähettiläsroolin kautta, jonka tarkoituksena on edistää hyvinvointi- ja inkluusioasioita koko Aallon yhteisössä. Nämä materiaalit ovat vapaasti printattavissa linkissä olevalta sivulta myös muissa korkeakouluyhteisöissä.
Oppiminen kuuluu kaikille (OKK) -työkirja Näytä tarkat tiedot
Oppiminen kuuluu kaikille (OKK) -työkirja on käytännön väline oman opetuksen muotoiluun. Tavoitteena on poistaa oppimisen esteet ja luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille oppia ja onnistua. Saavutettavuus ja inkluusio ovat keskeisiä. Työkirjan OKK-muotoilupyörä pohjautuu Universal Design for Learning (UDL) -toimintamalliin. Muotoilupyörän avulla voit suunnitella omaa opetustaan vaihe vaiheelta. Työkirja on tehty Laurea-ammattikorkeakoulussa OPH:n rahoittamassa hankkeessa 2023.
DIGI 2022: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä Näytä tarkat tiedot
Tämä e-julkaisu jatkaa vuosittain ilmestyvää Metropolian Digi-mikrokirjasarjaa. Digi 2022 tarjoaa mosaiikkimaisen katsauksen vuoden kiinnostavimpiin tapahtumiin muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen ja mobiilipalvelujen osalta. Etäopetuskausi on hellittänyt ja samalla yhdestä maailmanlaajuisesta kriisistä on siirrytty toiseen. Mikä on ajankohtaista digimaailmassa juuri nyt? Mikrokirjan anti perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun eri yksiköitä ja ammatteja edustavien asiantuntijoiden artikkeleihin. He hyödyntävät ammattiuransa tuomaa näkemystä ja tietämystä, jota on täydennetty kotimaisella ja kansainvälisellä lähdekirjallisuudella.
Tarinallisuus pedagogiikassa – TARU oppimateriaalipankki Näytä tarkat tiedot
Olet löytänyt TARU-materiaalipankin! Tämä kokonaisuus johdattaa sinut tarinalliseen ajatteluun ja löydät konkreettisia vinkkejä sen pedagogiseen soveltamiseen. Julkaisun toisessa osassa voit tutustua tarinallisuuteen hyvinvoinnin edistäjänä. Materiaali on koottu Opetushallituksen rahoittamien ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamien, opettajille suunnattujen Tarinallisuus koulussa- ja Tarinallisuus opetuksessa -täydennyskoulutusten loppukoontina. Tämä on oppimateriaalin 2. uusittu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2019 verkkosivuston muodossa osoitteessa http://taru-oppimateriaalipankki.metropolia.fi/. Päivityksen myötä julkaisusta on tehty saavutettavuusdirektiivin mukainen.
Liikettä opetukseen -ideataulut Näytä tarkat tiedot
Liikettä opetukseen -materiaaliin on koottu eri tahojen kehittämiä ideoita, joilla voi tehdä nuorten aikuisten oppimistilanteesta aktiivisen ja uudella tavalla motivoivan yhdistämällä liikettä opetussisältöihin esim. ammattioppilaitosten yhteisiin tutkinnonnosiin. Nämä ideataulut toimivat hyvin mukaan otettavaksi tai seinälle kiinnitettäväksi. Laajempi kuvaus ja ohjeet harjoitteista ja ideoista löytyy verkkojulkaisusta Liikettä opetukseen -harjoiteohjeet osoitteesta http://www.metropolia.fi/liikettaopetukseen. Liikettä opetukseen -materiaalia voi käyttää eri opetussisällöissä. Ideataulujen teemoja ovat yleiset ideat, viestintä- ja kieliopinnot, matematiikka ja luonnontieteet sekä hyvinvointi ja työelämätaidot. Materiaali on tuotettu osana CONNEXT for inclusion -hanketta (ESR 2018–21), jonka kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, heidän vanhempansa ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa kehitetään erilaisia ohjauksen välineitä sekä pelillistä, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jolla tuetaan oikean opintopolun löytymistä ja opintoihin sitoutumista.
Kerro, katsotaan! Opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan Näytä tarkat tiedot
Kerro, katsotaan! -opas tarjoaa kattavan kuvauksen tarinateatteri-menetelmästä ja sen pedagogisesta soveltamisesta. Kirja valottaa työtavan historiaa ja tausta-ajattelua sekä kokoaa siihen liittyviä tekniikoita. Kokonaisuus soveltuu tarinallisuudesta, toiminnallisuudesta ja luovien prosessien ohjaamisesta kiinnostuneille opettajille, ohjaajille ja kenelle tahansa tarinateatterista kiinnostuneelle. Kokeneelle toimijalle se antaa Päivi Rahmelin sanoituksen tämän herkän lajin kokonaisuudesta ja hänen pedagogisesta lähestymistavastaan sen äärellä. Kirjoittaja on menetelmän Suomeen tuoja ja pitkäaikainen kehittäjä. Hän on Metropolian lehtori, entisen esittävän taiteen koulutusohjelman yksi vetäjä ja Kasvunpaikan TarinaInstituutin johtava kouluttaja sekä Tarinateatteri FoxTrotin ohjaaja. Päivin tausta on kasvatuspykologiassa, työnohjauksessa ja erityisesti psykodraamassa ja tarinateatterissa. Viime vuosina hän on keskittynyt Opetushallituksen rahoittamiin opettajien tarinateatterin täydennyskoulutuksiin, joiden syleilyssä tämä opas on saanut muotonsa.
Etäopetuksen hyvät käytännöt - mitä ovat opetus ja oppiminen digitaalisuuden puristuksessa? Näytä tarkat tiedot
https://www.youtube.com/watch?v=nqHkzaIvYq8 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Pidin tämän puheenvuoron oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän* järjestämässä verkkotapahtumassa "Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon" *On osa avoimen tieteen kansallista koordinaatiota ja tieteellisten seurain valtuuskunnan toimintaa.
Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys Näytä tarkat tiedot
Miksi ja miten opettajan osaamista sekä minäpystyvyyttä teknologian käyttäjänä kannattaa kehittää? Miten teknologia voidaan nähdä yhtenä osana oppimista tukevaa ja mielekästä opetusta? Mater toimii hyvin esimerkiksi koulun kehittämiseen liittyvän keskustelun avaajana. Materiaali on tuotettu OpenDigi – opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä -hankkeessa (OKM, 2017–2020) ja sitä on hyödynnetty kehittäjäyhteisöjen toiminnan ja oppimisen tukena. Hankkeessa olivat mukana Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Lapin yliopisto sekä kunkin alueen aktiivisia kehittäjäkouluja.
Tekijänoikeudet opetuksessa Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...14024510.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...22571805.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...14024507.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...14025945.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...14027275.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...22571779.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...14029755.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...22571808.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...14028185.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Opetuksen ja oppimisen suunnittelu, Learning Design Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...72679174.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...72679208.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73094830.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73094819.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73094832.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73145966.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73145945.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73145908.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Learning Design – opetuksen ja oppimisen suunnittelu tarkoittaa sekä opettajan opetuksen suunnittelua ja valmistelua että opiskelijan tavoitteellisen oppimisen suunnittelua. Tämä sisältää oppimisprosessin, oppimistilanteiden, oppimisaktiviteettien mm. oppimistehtävien sekä työskentelyohjeiden, ja ohjauksen suunnittelua. Se on myös oppimisympäristöjen, digitaalisten oppimisen välineiden ja menetelmien valintaa.
Oppimisprosessin suunnittelu Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...73473102.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73473109.mp4 (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73529605.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73529610.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73529596.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73568082.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73568072.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73568053.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73627786.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73627773.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73627784.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73675307.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73675302.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73675299.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73723931.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73723943.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73723948.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73764988.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73765020.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73764980.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73804715.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73804721.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73804777.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73845251.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73845225.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73845218.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73878579.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73878485.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73878569.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73919959.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73919956.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73919958.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73981749.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73981753.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...73981751.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...74021385.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...74021389.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...74021384.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Oppimisprosessilla tarkoitetaan ajallisesti ja askelittain etenevää, ennalta suunniteltua ja tavoitteellista oppimista. Oppimisprosessi on pidempikestoinen, useammasta oppimistilanteesta muodostuva tavoitteellinen opetuskokonaisuus. Oppimisprosessi on helpompi käsittää, kun sitä mietitään matkana, polkuna, eri etappien muodostamana kokonaisuutena, tienä, seikkailuna, pelinä.
Verkko-opetus Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...47533517.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47533328.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47624425.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47624431.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47624430.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47662264.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47662268.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47662273.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47697543.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47697548.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47697538.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47770882.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47770874.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47770894.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47805947.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47806115.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47805943.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47861838.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47861796.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47861791.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47896227.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47896233.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47896237.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47956476.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47956482.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...47956488.m4a (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48004956.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48004955.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48004962.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48048928.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48048939.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48048942.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48109073.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48109026.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48109021.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48163292.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48163284.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48163279.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48209831.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48209840.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...48209839.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Verkko-opetus tarkoittaa opetuksen järjestämistä verkkoon erilaisin digitaalisin välinein siten, että se on käytettävissä eri laitteilla selainpohjaisesti tai mobiili sovelluksena. Se voi olla online -kursseja, MOOCeja ja itseopiskelukursseja, webinaareja, verkostoja sekä niiden fasilitointia ja ohjausta. Verkko-opetus voidaan suunnitella joko samanaikaiseen tai eriaikaiseen opiskeluun. Oppimateriaalipaketit ovat myös verkko-opetusta. Oppimisprosessin kuvaus verkkoalustalla on myös verkko-opetusta. Verkon työkaluja voidaan käyttää oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä, vaikka itse opiskelu ei tapahdukaan verkkoympäristössä.
Johdatus robotiikan opetukseen Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...0705630.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...0705627.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...1027528.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...1027497.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...1027521.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...9800072.docx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...9790627.docx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...9790313.docx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...31211395.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...1211384.docx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Lukutaito keinona kehitysmaiden yhteiskuntapolitiikassa Näytä tarkat tiedot
https://rannikonpuolustaja.fi/lehtiarkisto/ (Kansalliskirjasto - Arto)
https://rannikonpuolustaja.fi/lehtiarkisto/ (Kansalliskirjasto - Arto)
https://rannikonpuolustaja.fi/lehtiarkisto/ (Kansalliskirjasto - Arto)
https://rannikonpuolustaja.fi/lehtiarkisto/ (Kansalliskirjasto - Arto)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3251-8
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...3-3251-8.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Koulutuksen ja kasvatuksen kenttä pyrkii jatkuvasti luomaan ja kehittämään paitsi myönteisiä oppimisympäristöjä, myös tukemaan oppilaiden akateemisia ja sosiaalisia tavoitteita, tarpeita ja toiveita. Opetussuunnitelmat, jotka määrittävät opetuksen sisältöä ja laatua, korostavat nykyisin aktiivista, kokemuksellista ja yhteisöllistä oppimista, jotta lapsilla olisi valmiuksia pärjätä modernissa yhteiskunnassa myös koulutien päätyttyä. Näitä yleisiä valmiuksia voidaan nimittää myös tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Klassisista leikki- ja oppimisteorioista kumpuavan <i>pelillistämisen</i> on havaittu olevan monipuolinen ja lupaava työkalu välittämään tulevaisuuden työelämätaitoja sekä yleisesti muovaamaan opetustilanteita myönteisemmäksi erityisesti nuorille oppijoille. Pelillistämisen ohella sovelletaan usein myös <i>tarinallistamista</i>, jossa narratiivit, hahmot ja roolipelaaminen yhdistyvät työkaluksi, jonka käyttö voi vaihdella aina lyhytkestoisista tuokioista pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen pedagogiseen malliin asti. Vaikka tarinallistaminen on varsin yleinen tapa elävöittää opetusta, tutkittua tietoa sen pedagogiikasta tai suhteesta oppilaiden kokemuksiin on vielä suhteellisen vähän, jonka vuoksi tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: <i>Miten formaalin opetuksen tarinallistaminen on yhteydessä oppilaiden koulukokemukseen, taitoihin ja asenteiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen? </i> Tämä väitöskirja sisältää kaksi tapaustutkimusta, joissa molemmissa tarinallistamista hyödynnetään sekä osana pedagogiikkaa että oppimisympäristöä 12–14-vuotiaille oppilaille. Ensimmäinen tutkimus käsittelee tarinallistettua koulua, jossa erilaiset fiktiiviset (Harry Potter, Star Wars) ja ei-fiktiiviset (urheilustadion, luonto) teemat ja tarinat ovat pitkäkestoisesti osana oppilaiden päivittäistä koulunkäyntiä. Kahden artikkelijulkaisun tavoitteena on laadullisen grounded theory -menetelmän avulla luoda teoriatietoa tarinallistetusta pedagogiikasta ja tarkastella sen suhdetta erityisesti oppilaiden koulukokemukseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen. Toinen tapaustutkimus tarkastelee lyhytkestoista roolipelipohjaista oppimisympäristöä, jossa tarinallistaminen pyrkii mahdollistamaan sekä pelillisen- että roolipelikokemuksen oppilaille. Näitä kokemuksia ja niiden yhteyttä oppilaiden tulevaisuuden työelämätaitoihin ja -asenteisiin mitataan määrällisellä kvasikokeella. Kokonaisuudessaan väitöskirjan monimenetelmällisen mallin tavoitteena on hahmottaa tarinallistamisen kokonaisvaltaista luonnetta ja selkeyttää sen mahdollisia hyötyjä ja haittoja oppilaiden koulukokemukselle, sosiaaliselle käyttäytymiselle sekä asenne- ja taitovalmiuksille. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että tarinallistaminen voi positiivisesti tukea oppilaiden koulukokemusta, sosiaalista käyttäytymistä sekä asenteita ja kykyjä tulevaisuuden työelämätaitoja kohtaan. Tarinallistettu pedagogiikka voi vahvistaa yhteisöllisyyden ja voimaantumisen kokemuksia, jotka edelleen tukevat sekä oppilaiden että opettajien akateemista ja sosiaalista ilmapiiriä. Lisäksi roolipeli- ja pelillisyyskokemukset voivat edistää oppilaiden työelämävalmiuksia kuten joustavuutta, itseohjautuvuutta sekä tuotteliaisuutta. Tulosten mukaan myös myönteistä asennoitumista työelämätaitoja ja niiden opettelua kohtaan voidaan vahvistaa erilaisten kokemuksellisten, tarinallisten ja roolipelipohjaisten aktiviteettien avulla. Huomioitavaa kuitenkin on, että mahdolliset habituaation ja uutuudenviehätyksen vaikutukset sekä sekoittavat tekijät, joita ei mitattu, voivat vaikuttaa löydöksiin niin lyhyt- kuin pitkäkestoisessa tarinallistamisessa. Lisäksi pedagogiikan laatu yhdistettynä valikoituun tarinaan, teemaan tai miljööseen tulee arvioida huolellisesti, jottei tarinallistaminen tarkoituksellisesti välittäisi epätoivottuja arvoja, kuten syrjivää käytöstä. Jotta tutkimuksen ja käytännön pedagogisten kehityssuuntien välistä kuilua voitaisiin pienentää, tämä väitöskirja tarjoaa sekä teoreettisia että käytännön johtopäätöksiä tarinallistamisen integroimiseksi formaaliin opetukseen. Tapaustutkimusten autenttiset kohteet havainnollistavat tarinallistamisen laajuutta ja moniulotteisuutta, joka osoittaa sen potentiaalin muun muassa ei-digitaalisena opetusmetodina. Vaikka nykymuotoiset teknologiset innovaatiot mahdollistavat uudenlaisia immersion kokemuksia ja edesauttavat erilaisten sisältöjen tarjontaa, on sosiaalinen, kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus konkreettisissa oppimisympäristöissä yhä säilyttänyt arvonsa. Kaiken kaikkiaan, perustuen neljän eri osajulkaisun grounded theory -malleihin sekä merkitseviin tuloksiin tarinallistetusta interventiosta, tämä väitöskirja edistää ymmärrystä ja tietoa formaalin opetuksen tarinallistamisesta ja pyrkii siten tarjoamaan lähtökohtia tuleviin tutkimuksiin ja toteutuksiin sekä tieteentekijöille että käytännön toimijoille, jotka tavoittelevat tarkoituksenmukaista, kiinnostavaa ja mielekästä opetusta erityisesti nuorille oppijoille.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2176-5
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...3-2176-5.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Väitöskirja tarkastelee inkluusion rakentumista peruskoulun yläluokilla (vuosiluokat 7–9). Koulumaailman käsitteenä inkluusio viittaa kaikkien yhdessä opiskeluun omista lähtökohdistaan käsin sekä jokaista oppijaa kunnioittavaan koulukulttuuriin. Tutkimustehtävänä oli selvittää inkluusion toimimisen edellytyksiä yläkoulussa ja tarkastella inkluusiota yläkoulun prosessina. Inklusiivisen yläkoulun rakentumista tarkasteltiin opettajien (n=38), oppilaiden (n=4) ja oppilashuollon toimijoiden (n=6) näkökulmista. Tutkimustehtävää lähestyttiin myös systeemiteoreettisesti. Sosiaalisen entropian teoria ja itseorganisoitumisen teoria tarjosivat viitekehyksen inkluusiota kohti kulkevan yläkoulun tarkasteluun prosessina. Tutkimus toteutettiin kouluetnografiana. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin että teorialähtöisesti itseorganisoitumisen teorian ydinkäsitteiden avulla. Tutkimustulosten mukaan toimivan inkluusion edellytyksiä ovat hyvä suunnittelu, riittävä resursointi sekä inklusiiviseen kasvatukseen valmistava opettajakoulutus ja täydennyskoulutus. Moniammatillisuus ja oppilashuolto liitettiin osaksi inklusiivisen yläkoulun toimimisen edellytyksiä. Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusio yhdistettiin monesti erityisopetukseen, vaikka käsitteenä kaikille yhteinen koulu viittaa koko koulun toimintaan. Tutkimuksen perusteella inkluusio eteni prosessina. Kokemukset inkluusiosta ilman resursseja saivat yläkoulun opettajat empimään inklusiiviseksi kutsutun koulun toimivuutta. Epäjärjestyksen lisääntyminen luokissa koettiin haittaavan oppimista ja opettamista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kantoivat huolta siitä, onko jokaisella oppilaalla peruskoulun päättyessä riittävät tiedot ja taidot siirtyä opiskelemaan toiselle asteelle. Oppilashuollon toimijat korostivat jokaisen oppilaan oikeutta osallisuuteen. Oppilaat pohtivat koulusysteemin tekemiä eroja oppilaiden välillä. Omaa tai toisen tuen tarvetta ei koettu oppilaiden keskuudessa erityisenä asiana. Mukaan kuulumisen tarve ohitti paikoin oppimisen tarpeen, mutta ei syrjäyttänyt sitä. Inkluusion systeeminen tarkastelu tarjoaa kouluille mahdollisuuden arvioida inkluusiota koulukohtaisena prosessina ja sitä kautta kehittää koulujen omaa inklusiivista toimintakulttuuria.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1878-9
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...3-1878-9.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Ympäristöhuoli ja globaali ekososiaalinen kriisi haastavat kasvatuksen hakemaan ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ekologisen kestävyyden edistämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia suomalaisessa peruskoulussa. Asiaa tarkastellaan monitasoisena ja -tahoisena ilmiönä politiikkaohjauksen, opetussuunnitelmaohjauksen, koulun nykytoiminnan ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien valossa. Tämä tutkimus esittää uuden näkökulman vallitsevaan kokonaisvaltaisuutta ja systeemisyyttä painottavaan ympäristö- ja kestävyyskasvatustutkimukseen tarkastelemalla koulua ekologisen kestävyyden edistäjänä kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian tutkimusperinteen näkökulmasta. Aineisto muodostuu dokumenteista, haastatteluaineistosta, havainnointiaineistosta ja pienistä kyselyistä. Aineisto on analysoitu pääasiassa laadullisin menetelmin (dokumenttianalyysi, teema-analyysi, dilemma-analyysi). Dokumenttianalyysissa ja kyselyjen analyysissä on käytetty lisäksi määrällistä sisällön erittelyä. Tarkasteltaessa miten ympäristö- ja koulutuspolitiikan eri tasojen dokumentit ohjaavat koulua ekologiseen kestävyyteen, tutkimus toi ilmi, että koulutus on ympäristöpolitiikalle yksi ohjauksen välineistä kohti yhteiskunnan ekologista kestävyyttä. Koulutuspolitiikassa puolestaan sosiaalinen kestävyys on ekologista kestävyyttä keskeisempi toiminnan kohde. Näin ohjausdokumentit, jotka pyrkivät edistämään ekologista kestävyyttä koulussa, muodostuvat välineen sijasta säännöiksi. Vaikka koulujen ekologisen kestävyyden edistäminen on mukana ohjausdokumenteissa kaikilla tasoilla, ekologisen kestävyyden keskeisyyden viesti heikkenee ja jää abstraktiksi siirryttäessä globaaleista päätöksistä kohti koulun arkea. Tarkasteltaessa miten perusopetuksen opetussuunnitelma ohjaa ekologiseen kestävyyteen, tutkimus osoitti, että kestävyyskysymykset ovat olennainen osa koko opetussuunnitelmaa, mutta ekologinen kestävyys on esillä joissakin oppiaineissa heikosti, eikä opetussuunnitelma ole ekologisen kestävyyden suhteen yhtenäinen eikä johdonmukainen. Peruskoulun arki sisältää suuren määrän ekologisen kestävyyden edistämisen dilemmoja. Keskittyminen yhteen toiminnan elementtiin, esimerkiksi ekologisen kestävyyden edistämisen välineisiin, ei riitä, vaan kaikki toiminnan elementit ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä. Toiminnan elementteihin kiinnittyneet dilemmat eivät ole vain toiminnan esteitä, vaan myös tarpeita luovia mahdollisuuksia. Laajenemisen mahdollisuuksien pohjalta hahmoteltiin ekologisen kestävyyden edistämisen sfääri. Se kurottaa pienistä arkipäivän ekologisista valinnoista ekologisen kestävyyden kokonaisuuksien käsittelyyn, opettajien riippumattomasta autonomiasta yhteisammatillisuuteen ja koulutoiminnan monista velvoitteista priorisointiin. Ekspansiivinen kehitys edellyttää etenemistä kaikilla sfäärin ulottuvuuksilla. Ekologisen kestävyyden edistäminen koulussa kehittyy syklisesti palaten välillä takaisin syklin edellisiin vaiheisiin. Eri teemoihin keskittyvät minisyklit rakentavat ohuempina ja vahvempina säikeinä koko ekologisen kestävyyden edistämisen kehityskaaren. Koulun toiminnan ympäristösuhteen tunnistaminen on ekologisesti kestävään tulevaisuuteen tähtäävän toiminnan alkusolu, jonka oivaltamisesta koulun keskeiset toimijat voivat lähteä määrittelemään muutokseen tähtääviä tavoitteitaan. Tulokset voidaan tiivistää kuuteen väitteeseen: (1) Ekologisen kestävyyden edistäminen koulussa on monitasoinen ilmiö. (2) Vuorovaikutussuhteet toiminnan elementtien sisällä, elementtien välillä ja suhteessa muihin toimintajärjestelmiin vaikuttavat rihmastomaisena kokonaisuutena ekologisen kestävyyden edistämiseen. (3) Ekologisen kestävyyden edistämistoiminnan edellytys ja alkusolu on koulun toiminnan ympäristösuhteen tunnistaminen. (4) Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet synnyttävät koulun toimintajärjestelmässä ristiriitoja, jotka ilmenevät moninaisina häiriöinä, dilemmoina ja konflikteina koulun arjessa ja luovat tarvetta muutokselle. (5) Ekologisen kestävyyden edistämistoiminta muuttuu ja voi laajeta ajan kuluessa ekspansiivisen oppimisen kehällä. (6) Ekologisen kestävyyden edistämisen sfääri määrittelee kulloisenkin hetken laajenemisen mahdollisuudet. Tutkimuksessa on tuotu esille sekä systeemisiä yhteyksiä että ekologisen kestävyyden käytännön toteuttamisen ehtoja kulttuurisen transformaation synnyttämiseksi, joten keskustelu ulottuu sekä teoreettisen että käytännönläheisen tutkimuksen alueille. Tutkimus tarjoaa ympäristökasvatustutkimukselle monipuolisen sellaisten näkökulmien kirjon, joista ekologisen kestävyyden edistämistä koulussa voidaan tarkastella. Tutkimus voikin toimia myös uusien kestävyyskasvatuksen tutkimusten virikkeenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932610
www.theseus.fi/bitstrea...vi_Seija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis is to design and implement building automation installations in the learning environments of part of the degree's teaching and to make digital material for the use of the Salo regional vocational college. The work is carried out in compliance with the qualification criteria and following valid laws and standards. Solutions and models from other educational institutions that have already been found to work will also be used. CAD-MATIC software is used in the design work, exercises and teaching. In the construction of permanent solutions for the learning environment, the students of the vocational college are guided. Testing of learning environments is done with the first teaching group. The result is a functional learning environment where students achieve the competence defined by the basis of the degree and a digital learning environment that supports practical exercises and theory teaching.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537573
www.theseus.fi/bitstrea...a_Severi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin virtuaalilaitteiden hyödyntämistä neurologian apuvälineenä. Työn tavoitteena oli toteuttaa esimerkillinen demotyö ja räätälöidyt ohjeet, miten neurologi kykenee itsenäisesti toteuttamaan vastaavia projekteja ilman muuta koulutusta tai perehdytystä aiheeseen. Ensimmäisessä osassa tutustuttiin virtuaaliseen todellisuuteen ja tämän hyödyntämiseen neurologiassa. Lukijalle avattiin virtuaalitodellisuuden historiaa ja tämän mahdollista tulevaisuutta. Tämän jälkeen avattiin mitä merkitystä neurologialla on opinnäytetyöhön. Seuraavassa vaiheessa lukijalle avattiin työn eri vaiheet ja vaatimukset. Työssä testattiin eri toimintatapoja, miten saadaan onnistunut projekti valmiiksi. Ohjeiden alkuun tiivistettiin ne asiat, joita vähintään vaaditaan toiminnalliselta projektilta. Työhön on kerätty ohjeita, miten tehdä onnistunut projekti, jotta lukija välttyisi samoilta virheiltä työn eri vaiheissa. Lopulta opinnäytetyöstä toteutettiin tiivis paketti, jota voi käyttää jatkossa. Vaikka ohjeet suunniteltiin neurologian kohderyhmää varten, ohjeita voi käyttää myös vastaavanlaisista projekteista kiinnostunut henkilö. Tekijä oppi virtuaalitodellisuudesta paljon ja näkee tämän mahdollisuudet tulevaisuudessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403114157
www.theseus.fi/bitstrea...la_Mikko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Suomen koulutusjärjestelmä uudistettiin nostamalla oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen vuoden 2021 alusta alkaen. Nivelvaiheen koulutuksista muodostui 1.8.2022 alkaen uusi tutkintokoulutukseen valmistava koulutus (TUVA). TUVA-koulutus on koulutus, joka on tarkoitettu kaikille, joiden opiskeluvalmiudet tarvitsevat parantamista toisen asteen opintoja varten. Sasky koulutuskuntayhtymässä TUVA-koulutus käynnistyi myös usealla eri paikkakunnalla elokuussa 2022. Sasky koulutuskuntayhtymän oppilaitoksessa Vammalan ammattikoulussa havaittiin heti syksyn 2022 aikana, että vahvasti tekniikan aloihin painottuvassa oppilaitoksessa uusi TUVA-koulutus ei antanut parhaita mahdollisia valmiuksia suunnata tekniikan alojen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opinnäytetyönä lähdettiin kehittämään Vammalan ammattikoulun tekniikan aloille sopivaa TUVA-suuntautumista. Suuntautumiselle annettiin nimeksi Tekniikan TUVA. Opinnäytetyössä alettiin ensin tutkimaan ja keräämään aineistoa TUVA-koulutuksesta sen nykyisessä muodossa vuonna 2022–2023. Tutkimusta alettiin tekemään haastattelemalla Saskyn TUVAssa toimivat vastuuopettajat sekä järjestämällä kysely Saskyn TUVAssa opiskeleville opiskelijoille. Tutkimus sisälsi sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Lähestymistapana opinnäytetyössä on konstruktiivinen tutkimus, jossa pyrittiin löytämään teoreettisesti perusteltu ratkaisu käytännön ongelmaan. Kerätyn aineiston pohjalta alettiin suunnitella Tekniikan TUVA -suuntautumiselle pilottia syyslukukaudelle 2023. Pilotti toteutettiin ja toteutuksen jälkeen siitä kerättiin palaute siinä mukana olleilta opiskelijoilta joulukuussa 2023. Saatujen palautteiden ja opinnäytetyön tekijän omien kokemusten pohjalta tehtiin jatkokehittämisehdotukset Tekniikan TUVA -suuntautumisen seuraavaa toteutusta varten. Opinnäytetyön tuloksena saatiin tavallisen TUVA-koulutuksen rinnalle tekniikkaan painottuva Tekniikan TUVA -toteutus. Se on käytettävissä sellaisenaan Sasky koulutuskuntayhtymän oppilaitoksessa Vammalan ammattikoulussa tai hieman muuttamalla Sasky koulutuskuntayhtymän muissa tekniikkaa opettavissa oppilaitoksissa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303284301
www.theseus.fi/bitstrea...ko_Marko.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aihe on syntynyt tarpeesta kehittää Turun ammatti-instituutin (TAI) varastoalan koulutusta, erityisesti sen fyysisen oppimisympäristön osalta sekä tarpeesta uudelleenorganisoida Peltolan koulutalon sisälogistiikka. Opinnäytetyön tavoitteena oli vastata kysymyksiin: Mitkä tilat ovat mahdollisia tulevalle varastolle? Miten suunniteltu tila voisi toimia oppimisympäristönä palvelulogistiikan opiskelijoille sekä tukea heidän työelämätaitojensa (vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisu) kehittymistä? Mitä tarpeita Peltolan koulutalon osastoilla on sisälogistiikalle? Työn viitekehyksenä toimi oppimisympäristön käsite ja varaston suunnitteluprosessi. Oppimisympäristön käsite määriteltiin tässä työssä paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jonka tarkoitus on edistää oppimista. Olennaista oli tilan suunnittelu autenttisen, työelämälähtöisen oppimisympäristön luomiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin varaston sijainnin ja layoutin suunnittelussa rakentavan konstruktion menetelmää. Sisälogistiikan ja opetuksen integrointi osuus toteutettiin mallin rakentamisen menetelmän periaatteen mukaan ja sisälogistiikan toiminnot suunniteltiin opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Esitutkimuksen lähdeaineisto koostui tilaushistoriatiedoista ja Peltolan koulutalon opettajilta saaduista tiedoista. Tilakartoituksen pohjana käytettiin koulurakennusten pohjapiirustuksia. Työn tarkoituksena oli tuottaa esitutkimus mahdollisista ratkaisuista fyysiselle varastolle Peltolan koulutalon alueella. Työn tuloksena päädyttiin suosittelemaan puuosaston työsalin muuttamista varastoksi. Työn tulokset hyödyntävät opetuksen laadun parantamista sekä opiskelijoiden ammattitaidon kehittymistä työelämälähtöisesti. Työn tuloksista hyötyvät myös koulutalon eri osastot keskitetyn sisälogistiikan selkiyttäessä tavaravirtojen hallintaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098672
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Tomi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää merenkulun ammatillisen opetuksen integroitumista harjoittelujaksoilla laatimalla harjoitteluun meneville opiskelijoille saatekirje, sekä harjoittelun tavoitelomake. Opinnäytetyön aiheen taustalla oli harjoitteluista saadut kokemukset, joiden perusteella harjoitteluprosessin aloittamista voitaisiin selkeyttää antamalla harjoittelupaikkana toimiville laivoille ja harjoitteluohjaajille riittävät tiedot harjoittelijoista ja harjoiteltavista asioista. Opiskelijalle taas voitaisiin avata konkreettisemmin harjoittelujen tavoitteita ja tarjota mahdollisuus osaamisen näyttöjen antamiseen. Työ oli muodoltaan tuotekehitysprosessi, jossa laaditut lomakkeet täyttivät niille asetetut laatuvaatimukset. Liitteenä olevat lomakkeet on täytetty esimerkin omaisesti, noudattaen opinnäytetyön aiherajausta. Lomakkeita on mahdollista hyödyntää alasta riippumatta ja niitä saa käyttää ja muokata vapaasti parhaaksi katsomallaan tavalla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313052
www.theseus.fi/bitstrea...la_Elina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehitettiin toimintatapoja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Kehittäminen suunnattiin koulussa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kehittämistyön taustalla oli huoli opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksen ja pahoinvoinnin lisääntymisestä. Kehittäminen toteutettiin yhteisölähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Sataedun Kokemäen toimipaikassa. Osassa kehittämistyön vaiheissa oli mukana myös muita Sataedun toimipaikkoja. Kehittämisessä oli mukana opiskelijoita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä. Kehittämistyössä keskeistä oli yhteinen vuoropuhelu ja dialogi. Kehittämistyön tuloksena saatiin lisättyä henkilöstön tietoisuutta nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Yhteisten dialogien pohjalta kerättiin ja kehitettiin opetushenkilöstön käyttöön toimintatapoja, joiden avulla voidaan tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Toimintatavat liittyivät pääasiassa opiskeluryhmässä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja niissä on huomioitu sekä opettajan että opiskelijoiden välinen vuorovaikutus. Toimintatapoja koottiin vastuuopettajan muistilistaan, jonka avulla voidaan vähentää yksinäisyyden kokemusta ja tukea opiskelijoiden tunnetta turvallisuudesta, toimijuudesta ja positiivisesta itsetunnosta. Tärkeänä nähtiin jokaisen opiskelijan kohtaaminen päivittäin ja hyvinvoinnin vahvistaminen vuorovaikutuksen avulla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514262
www.theseus.fi/bitstrea...li_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Varhaiskasvatuksessa asiakaskunta on vuosien aikana muuttunut yhä monimuotoisemmaksi ja yksi kasvava osa ovat monikieliset perheet. Varhaiskasvatus on hyväksi todettu keino tukea perheiden kotoutumista Suomeen. Haasteita monikielisten perheiden kanssa kommunikoinnissa aiheuttaa yhteisen kielen puute ja arjen asioista on vaikeaa kertoa ilman tulkkia. Kieli- kulttuuri- ja katsomustietoisuus on saamassa entistä enemmän tilaa varhaiskasvatuksen arjessa, kun Suomen väestö maahanmuuton seurauksena monimuotoistuu. Lapsen osallisuus on tärkeä osa-alue varhaiskasvatuksessa, sillä se antaa lapselle vallan vaikuttaa omaan tekemiseensä ja luo hänelle turvallisuuden tunnetta. On henkilöstön tehtävä luoda salliva ja turvallinen ilmapiiri jokaiselle lapselle. Opinnäytetyössä tutustuttiin toisen kielen opettamiseen ja oppimiseen liittyvään tutkimukseen, kielitietoiseen varhaiskasvatukseen sekä kuvien käyttöön vieraan kielen oppimisen tukena. Tarkoituksena oli luoda sähköinen kuvamateriaali, jolla helpottaa varhaiskasvattajien kommunikointia vieraskielisten asiakasperheiden kanssa sekä antaa varhaiskasvatuksessa juuri aloittavalle vieraskieliselle lapselle osallistumisen mahdollisuuksia. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä Porin kaupungin päiväkoti Lounatuulelle. Materiaalin luomiseen käytettiin TobiiDynavoxin Boardmaker 7 -kuvaohjelmaa. Tuloksena saatiin kattava kuvamateriaali monikielisten perheiden kanssa työskentelyyn varhaiskasvatuksen arjessa. Kuvamateriaalin avulla voidaan ohjeistaa perheitä esimerkiksi oikeista toimintatavoista lapsen sairastuttua tai kertoa lapsen päivästä vanhempien hakiessa häntä kotiin. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi vuorovaikutuksen tukena yhdessä suomenkielisen puheen kanssa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423989
www.theseus.fi/bitstrea...sakerttu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla 8.–9.-luokkalaisten nuorten kokemuksia koulussa saadusta seksuaalikasvatuksesta. Aihe rajattiin koskemaan 8.–9.-luokkalaisia ja sitä perusteltiin sillä, että 8.–9.-luokkalaisilla on jo riittävästi kokemusta saamastaan seksuaalikasvatuksesta biologian- ja terveystiedon tunneilta, sekä terveydenhoitajan vastaanotolta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa koulun antaman seksuaalikasvatuksen sisällöstä, sekä nuorten toivomuksista niiden suhteen. Työ selvittää minkälaisista seksuaalisuuden aiheista nuoret ovat saaneet seksuaalikasvatusta, minkälaisista aiheista nuoret kaipaavat lisää tietoa, sekä kuinka inklusiivista seksuaalikasvatus on. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kysymyksiä laatiessa huomioitiin koululaisten ikä, kehitystaso sekä Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) Euroopan aluetoimiston ja BZgA:n (Die Bundeszentrale für gesundheitliche Aufklärung tai Federal Centre for Health Education) julkaisema Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Tutkimuksessa käytettiin apuna strukturoituja monivalintakysymyksiä. Oppilaat vastasivat kysymyksiin nimettömästi Google Forms-alustalla. Strukturoitu kyselylomake on helppo täyttää ja se on luotettava kyselytapa yläkouluikäisille nuorille. Tutkimukseen hyväksyttiin 85 nuorta. Tässä tutkimuksessa nuoret vaikuttivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä seksuaalisuutta koskevien tietojensa tasoon. Koulun ohella varteenotettavina seksuaalisuuden tietolähteinä mainittiin internet ja huoltaja. Tämän tutkimuksen valossa nuoret kaipaavat enemmän tietoa seksuaalisuudesta kuin mitä heille tarjotaan. Nuoret pitivät seksuaalisuudesta puhumista tärkeänä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511982
www.theseus.fi/bitstrea...to_Juuso.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä kehitin Taideterapeuttisia menetelmiä käyttävän kiertävän koulusosionomin toimintamallin perusopetuksen oppilashuoltoon. Opinnäytetyö oli kehittämistyö. Kehittämistyö perustui sekä kuvataideterapeuttisia menetelmien kokeiluihin varhaiskasvatuksessa, yläkoulussa ja aikuislukiossa, että tietoperustaan kuvataideterapeuttisista menetelmistä, niiden sopivuudesta kouluun ja nuorten psykososiaalisen tuen tarpeesta. Opinnäytetyö esittelee taideterapeuttisen työskentelyn perusperiaatteet ja sen miten se vaikuttaa ihmiseen, miten kiertävän koulusosionomin malli toimii ja miten kiertävän työote mahdollistaa kuvataideterapeuttisten menetelmien käyttämisen mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423771
www.theseus.fi/bitstrea...aineTiia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Seksuaaliterveyden edistäminen tulee huomioida terveydenhuollossa osana kuntoutuksen kokonaisuutta, sillä seksuaaliterveys on tärkeä osatekijä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Huomioimalla seksuaaliterveys fysioterapiassa, voidaan vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan seksuaaliterveyttä ei huomioida fysioterapiassa tarpeeksi riittämättömästä seksuaaliterveyden osaamisesta johtuen, vaikka tieteellistä perustaa sille on. Fysioterapian peruskoulutuksen tulisi antaa riittävä osaaminen seksuaaliterveyden edistämiseen, mutta opetus huomioi tämän alueen heikosti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa fysioterapeuttien kokemuksia fysioterapian peruskoulutuksen seksuaaliterveyden opetuksesta sekä fysioterapeuttien käsityksiä työelämässä tarvittavasta seksuaaliterveyden osaamisesta. Tavoitteena oli kehittää Satakunnan ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelman seksuaaliterveyden opetusta osoittamalla seksuaaliterveyden osaamisen merkitys fysioterapeuttien työssä sekä herättää ajatuksia aiheen tärkeydestä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli määrällinen ja aineisto hankittiin sähköisellä kyselylomakkeella 27.9.-24.10.2021 välisenä aikana yhteistyössä Lounais-Suomen fysioterapeutit ry:n kanssa. Tutkimuksessa tuli esille riittämätön seksuaaliterveyden opetus fysioterapiakoulutuksessa ja sen opetukselle koettiin olevan tarvetta työelämässä. Seksuaaliterveyden huomioimista ja sen toteuttamista ei opittu fysioterapiakoulutuksessa. Seksuaaliterveyden opetusta lisättäisiin opetussuunnitelmiin omana kurssinaan ja liitettynä osaksi muita kursseja huomioimalla opetuksessa etenkin aiheen puheeksi ottaminen, kivun vaikutus seksuaaliterveyteen ja yleinen ymmärrys aiheesta. Fysioterapeuteilla on mielenkiintoa seksuaaliterveyden osaamiseen myös täydennyskoulutuksien muodossa, mutta opetusta ei fysioterapiakoulutuksessa ole tarpeeksi vastaamaan tähän tai työelämän tarpeisiin. Seksuaaliterveyden opetuksen merkitys fysioterapiakoulutuksessa osoitettiin ja tuloksilla voidaan kehittää fysioterapiakoulutuksen seksuaaliterveyden opetusta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027325
www.theseus.fi/bitstrea...aa_Jenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on raportti tutkimuksestani, joka tehtiin yhteistyössä Porin kaupungin sivistystoimen kanssa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten Porin kaupungin peruskoulujen 5.-9. luokilla hyödynnetään digitalisaatiota oppimisen välineenä. Tutkimuksen kyselyt luotiin Google Formsin kyselylomakkeella. Kyselyitä tehtiin kolme erilaista, jokaiselle kohderyhmälle omansa (alakoulu, yläkoulu ja opettajat). Kyselyt olivat avoinna vastaajille 9.-30.9.2020. Kyselyihin vastattiin anonyymisti. Tutkimuksen kyselyihin vastasi yhteensä 835 alakoululaista, 1650 yläkoululaista ja 137 opettajaa. Molemmilla koulutasoilla oltiin vahvasti sitä mieltä, että Chromebook on tuonut paljon apua koulunkäyntiin ja oppimiseen. Alakoululaisten vastauksista selvisi, että heidän opetuksessaan Chromebookia hyödynnetään eniten ympäristöopin, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian opiskelussa. Yläkoulussa Chromebookia hyödynnetään opetuskäytössä selkeästi eniten äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa, mutta runsaasti vieraiden kielien sekä biologian opiskelussa. Opettajien kyselystä kävi ilmi, että he ovat saaneet suurilta osin riittävästi koulutusta Chromebookin opetuskäyttöä varten ja Chromebookin käyttö koettiin helpoksi. Työtaakan lisääntyminen ja ajankäytön hallinta koettiin Chromebookin mukanaan tuomaksi negatiiviseksi puoleksi. Kokonaisuutena ajatellen Chromebookin koettiin tuovan runsaasti lisäarvoa opetustyöhön. Opettajien mielestä oppilaat saavat erittäin paljon tai melko paljon apua Chromebookista koulunkäyntiin ja oppimiseen. Porin kaupungin kouluissa Chromebookien käyttö on nyt jo monipuolista, mutta laitteen hyödyntäminen tulee vielä varmasti lisääntymään tulevien vuosien aikana.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102252700
www.theseus.fi/bitstrea...arssinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
We asked the client and the supervising teacher for feedback on the output. The output was modified on the basis of the instructions received. Everyone was satisfied with the finished output. Further research ideas in the thesis include the experiences of nursing. Students in image communication and the development of the use of image communication.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102421599
www.theseus.fi/bitstrea...tusvideo.mpg (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...anttinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideo ISBAR-raportointimenetelmästä Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden sairaalaosastojen koulutuskäyttöön. Opetusvideo toteutettiin löytämämme teoriapohjan perusteella, käyttäen fiktiivistä, mutta kuitenkin mahdolliseksi myös tosielämässä todettua raportointia sairaanhoitajalta lääkärille. Lopputuloksena oli valmis opetusvideo, jonka pituus editoinnin jälkeen oli 4 minuuttia 19 sekuntia. Videolla käsittelimme rintakipupotilaan tilan raportointia lääkärille, sisältäen dioja selventämään ISBAR-raportointijärjestelmän mukaista kulkua. Jatkotutkimuksena voisi ISBAR-raportointimenetelmän käytöstä tehdä kyselyn eri osastoille sen käytöstä ja siitä, onko potilasturvallisuus lisääntynyt, sekä raportoinnista johtuvat haittatapahtumat vähentyneet.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082617982
www.theseus.fi/bitstrea..._maritta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideo Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatio-opetuksen tueksi Lapset puheeksi -keskustelusta. Tavoitteena oli kehittää mielenterveys- ja päihdetyön simulaatio-opetusta opetusvideon avulla, tuottaa selkeää ja ajantasaista tietoa Lapset puheeksi –keskustelusta, tuottaa apuväline oppimiseen sekä levittää tietoa menetelmästä. Työn tilaajana ja yhteistyötahona toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on projektimuotoinen, toiminnallinen opinnäytetyö. Lapset puheeksi –menetelmä on työmenetelmä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyön teoriaosassa tuodaan esille, miten etenee tyypillinen lapsen kehitys, mitkä tekijät suojaavat ja mitkä voivat haavoittaa tätä kehitystä. samoin tuodaan esille, miten lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattihenkilöt voivat tukea vanhempia turvaamaan lapsensa kehitystä terveeksi aikuiseksi ja suojaamaan lastaan haavoittuvilta tekijöiltä. Lapset puheeksi -keskustelu on Toimiva lapsi&perhe -työn menetelmä, joka kehitettiin alun perin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien lapsiperheiden tueksi. Nykyisin Lapset puheeksi -keskustelut on otettu käyttöön myös ns. tavallisten lapsiperheiden hoitotyössä, ja menetelmää käytetäänkin laajasti esimerkiksi neuvolatyössä. Lapset puheeksi on voimavaralähtöinen menetelmä, ja sen tarkoitus on avustaa vanhempia havaitsemaan ja kartoittamaan oman perheensä voimavaroja ja ehkä käyttämätöntä potentiaaliakin. Keskeisesti Lapset puheeksi -keskusteluun liittyvät suojaavat ja haavoittavat tekijät. Haavoittavat tekijät ovat negatiivisia asioita, jotka voivat aiheuttaa perheessä haasteita ja vaikeuksia, etenkin jos negatiivinen tekijä pääsee kehittymään kauan. Suojaavat tekijät pehmentävät näiden haasteiden vaikutusta ja nimensä mukaisesti turvaavat arkea, elämän sujuvuutta ja lasten tervettä kehitystä näitä haavoittavia tekijöitä vastaan. Projektimuotoisessa toiminnallisessa opinnäytetyössä kuvataan projektityöskentely teoriassa, kuvataan projektityöskentelyn vaiheet ja arvioidaan projektin onnistumista ja lopputulosta. Tuotoksena syntyi opetusvideo Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatio-opetuksen tueksi. Opetusvideo esitettiin tilaajalle. Tilaaja antoi palautteen sähköisessä muodossa (Liite 3).
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102420155
www.theseus.fi/bitstrea...ducation.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816808
www.theseus.fi/bitstrea...n_Tuomas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin oppimiskäsityksiä ja simulaattoriopetuksen pedagogisia malleja ja niihin perustuen tuotettiin merenkulun komentosiltasimulaattoriopetukseen pedagoginen malli. Pedagogiseksi malliksi muodostui kokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat osaamisvaatimukset ja tavoitteena osaaminen todellisessa työympäristössä. Osaamisvaatimukset ovat dokumentoituna opetussuunnitelmiin ja harjoitussuunnitelmiin. Harjoitussuunnitelmat ovat simulaattoriopetuksen suunnittelun ja toteutuksen perusta. Mallissa osaamista tuotetaan simulaattoriopetuksella, jonka vaiheita ovat simulaattoriperehdytys, aloituskeskustelu, simulaattoriharjoitukset ja palautekeskustelu. Varsinaiset simulaattoriharjoitukset sisältävät harjoitusorientaatiovaiheen eli briefingin, simulaattoriharjoitukset ja niihin liittyvät skenaariot sekä opetuskeskusteluvaiheen eli debriefingin. Riittävä teoriaosaaminen on välttämätöntä ja sen saavuttaminen tapahtuu ennen simulaattoriopetusta. Malli perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen ja opetuksessa sovelletaan oppimisen sekä simulaattoriopetuksen hyviä käytäntöjä. Mallissa sovelletaan kokemuksellisen oppimisen periaatetta, jossa oppijan mentaalinen malli komentosiltatyöskentelystä kehittyy kokemusten ja reflektoinnin kautta. Oppimisen siirtovaikutukseen perustuen kokemus muuttuu osaamiseksi todellisessa työympäristössä. Mallissa on huomioitu osaamisvaatimusten ja todellisen työympäristön liittyminen toisiinsa. Jatkotutkimuksena esitetään simulaattoriharjoitusten vastaavuuden tutkimista todellisen työympäristön ja simulaattoriharjoitusten välillä sekä simulaattori-harjoitusten siirtovaikutuksen tutkimista komentosiltatyöskentelyn näkökulmasta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-200-3
www.theseus.fi/bitstrea...erkoissa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316964
www.theseus.fi/bitstrea...inenAnne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä työssä selvitettiin osaamisperusteisuuden tuomat muutokset ammattiopetuksessa 2015-2016, testattiin verkko- ja mobiilisovellusten tarkoituksenmukaista lisäämistä opetuksen tueksi Sataedun tarjoamin resurssein, luotiin yrittäjyyskurssimateriaali nykyaikaisen opettajuuden näkökulmat ja vaatimukset huomioiden. Tutkimuksen tuloksena todettiin osaamisperusteisuuden nopeuttavan opiskelijan mahdollisuutta valmistua opinnoistaan, lisäksi hänen aiempaa osaamistaan pystytään hyödyntämään paremmin. Muutuvan opettajuuden myötä opiskelijat tulee arvioida tasapuolisemmin osaamisen perusteella, kiinnittämättä huomiota poissaoloihin ja opettajan henkilökohtaisiin näkemyksiin. Opiskelijoiden motivaation ylläpitämiseksi opettajuuden tulee muuttua ohjaavaan rooliin sekä ohjata opiskelija entistä yksilöllisemmin kohti valmistumista. Osaamisperusteisuuden todettiin tuoneen kuitenkin myös kasvatuksellisia ristiriitoja poissaolojen suhteen sekä vaativan opettajakunnan asenteiden muuttumista. Erilaiset ilmaiset sovellukset todettiin opetuksessa hyviksi työkaluiksi, oikeiden sovellusten löytyminen oli kuitenkin ongelmallista. Osaamistasoltaan opiskelijoiden todettiin olevan hyvin eritasoisia. Osa opiskelijoista oli opettajia selvästi edellä eri sovellusten käytössä, mutta osallaopiskelijoista oli myös isoja puutteita osaamisessa. Tietohallinnon tuki oli uusia sovelluksia käyttöönotettaessa pakollista tilanteissa, joissa opiskelijoiden ja opettajan tietämys ei riittänyt. Tietohallinnon todettiinkin olevan tärkeä tuki opetuksen muuttamiseksi tieto-ja viestintäteknologiaa hyödyntävämmäksi. Eri sovellusten käyttöönotossa todettiin suurimmaksi haasteeksi opettajan rohkeuden ja osaamisen puute sekä haluttomuus astua omalle epämukavuus alueelle. Kehittämistyön yrittäjyyskurssin sisällöistä saatiin tutkimustietoutta pilot -kokeilun avulla. Pilot kokeilu toteutettiin Sataedussa matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla. Palautteiden perusteella kurssisisältöä muokattiin. Valmis kurssimateriaali tukee eri tahtiin etenevien opiskelijoiden osaamisperusteisuuden toteutumista sekä opetuksen muuttamista.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701061150
www.theseus.fi/bitstrea...a_Joonas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Vuoden 2016 syksyllä otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka sisältää uuden oppiaineen Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen. Tämä synnytti aivan uudenlaisen tarpeen, sillä ohjelmointi on ollut osana opetusta vasta yläasteella ja silloinkin valinnaisten aineiden kautta. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin laite, jolla konkretisoitaisiin ohjelmoinnin periaatteita ja joka tulisi toimimaan sen opettamisen apuvälineenä. Työssä tutkittiin myös mitä ohjelmoinnista kannattaa opettaa ja millä tavoin ne opetettaisiin laitetta apuna käyttäen. Opinnäytetyössä käytiin läpi laitteen kehityksen vaiheet ideasta toteutukseen ja sen käyttämistä opetuksen apuvälineenä
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718094
www.theseus.fi/bitstrea...loRajala.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysmateriaali hengitysvajauspotilaan noninvasiivisista ventilaatiomuodoista päivystyksen henkilökunnalle. Tilaajana tälle projektiluontoiselle opinnäytetyölle toimi Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ja ensihoidon toimialue. Tämä projektiluontoinen opinnäytetyö koostuu kirjallisesta raportista, joka sisältää tätä opinnäytetyötä koskevan hengitysvajauspotilaan hoidon teoriaosuuden. Keskeisinä käsitteinä olivat ohjaus ja opetus, hengitysvajauspotilas, noninvasiivinen ventilaatio, hoitotyön laatu ja näyttöön perustuva hoitotyö. Opinnäytetyön kirjallinen osuus laadittiin yhdessä, koska teoriataustasta haluttiin luoda yhdenmukainen ja opinnäytetyön aiheeseen johdattava helppolukuinen kokonaisuus. Myös valokuvat sekä PowerPoint-tuotos laadittiin ja toteutettiin yhteistyössä. Tämän projektiluontoisen opinnäytetyön kaikissa eri vaiheissa ohjaavana opettajana toimi Marja Flinck. PowerPoint- materiaalin keräämistä varten CPAP- ja BiPAP-laitteet valokuvattiin Satakunnan keskussairaalan päivystysosastolla ja laitteiden perehdytyksessä toimivat sairaanhoitajat Mari Johansson ja Paula Salonen. Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä työskentelee 108 henkilökunnan jäsentä, joista 96 on sairaanhoitajia. Tuotoksen esittämiseen arvioitiin osallistuvaksi 15 henkilöstön jäsentä, mutta esityksessä paikalla oli yhdeksän henkilöä. Materiaali esitettiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen henkilökunnalle osastotunnilla 18.11.2015 ja tuotos arvioitiin arviointilomakkeen avulla esityksen jälkeen. Valmis tuotos luovutettiin tilaajalle sähköisessä muodossa 27.11.2015. Arviointilomakkeen perusteella voitiin todeta, että tuotos koettiin hyväksi ja käyttökelpoiseksi perehdytysmateriaaliksi. Myös Satakunnan ammattikorkeakoulun terveysala kiinnostui tuotoksesta ja se luovutettiin kyseisen ammattikorkeakoulun terveysalan käyttöön. Tuotoksen todellinen käyttökelpoisuus selviää vasta, kun materiaalia on käytetty perehdyttämisessä.