Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 9 205
- Siirry seuraavalle sivulle
Vastuullisesta ja laadukkaasta avoimesta oppimisesta Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...2846579.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Tietoinen päätös - tekniikan suuntaan Näytä tarkat tiedot
Nora Öistämö Rakentamisen laatu RALA ry:stä kertoo, miten hän päätyi tekniikan alalle. Haastattelijana on Teija Lehto Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Koulutuksen kehittämispalveluista. Video on kuvattu kesäkuussa 2020. Video on osa TAMKin Naistech - Naisvoimaa tekniikkaan -hanketta.
Verkkototeutuksen laatukriteerit Näytä tarkat tiedot
https://aoe.fi/api/v1/d...77650988.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...77651026.pdf (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...7435641.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
https://aoe.fi/api/v1/d...7650943.pptx (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1584-9
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...3-1584-9.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tohtorinkoulutuksen laatua ja laadunvarmistusmekanismeja tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristössä institutionaalisen logiikan teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimus keskittyy erityisesti Euroopan maiden ja Kiinan kansainväliseen yhteistyöhön tohtorinkoulutuksen järjestämisessä. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat 1) Kuinka tohtorinkoulutuksen laadun ja sen tutkimusympäristön välinen suhde voidaan tulkita teoreettisesti institutionaalisen logiikan näkökulmasta? 2) Kuinka tutkimusympäristö on vaikuttanut kansainväliseen eurooppalaisten ja kiinalaisten toimijoiden yhteistyossa tarjoaman tohtorinkoulutuksen laatuun. Ensimmäinen tutkimuskysymys osoittaa tutkimuksellisen tarpeen kokonaisvaltaiselle teoreettiselle viitekehykselle, joka mahdollistaa tohtorinkoulutuksen muutosprosessin tarkastelun, joka puolestaan myötävaikuttaa tohtorinkoulutuksen laatuun tutkimusympäristössään. Toinen tutkimuskysymys vastaa tarpeeseen saada lisää empiiristä evidenssiä Eurooppa-Kiina yhteistyössä toteutetun kansainvälisen, yhteisen tohtorinkoulutuksen laadusta ja laadunvarmistusmekanismeista. Tutkimuskysymyksiin vastataan sekä teorian kehittämisen että empiirisen analyysin kautta. Teoreettisena tuotoksena tutkimus rakentaa viitekehyksen, jonka avulla voidaan ymmärtää tohtorinkoulutuksen muutosprosessia tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristöissä institutionaalisen logiikan näkökulmasta. Viitekehyksen lähtökohtana on, että tohtorinkoulutuksen laatua tarkastellaan muutoksena ja tohtorinkoulutus on muutosprosessi, johon moninaiset institutionaaliset logiikat tuovat panoksensa. Institutionaaliset logiikat perustuvat tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristöön, toimijoiden aikaisempiin kokemuksiin ja taustoihin, jotka sovittuvat yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kunnes vakaa vuorovaikutteinen dynamiikka on saavutettu tuotosten ja mahdollisten tulosten suhteen. Tutkimus rajaa ja määrittelee viisi tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristössä vaikuttavaa ideaalisen institutionaalisen logiikan tyyppiä: valtion logiikka, profession logiikka, perhelogiikka, markkinalogiikka ja yritysmaailman logiikka. Tutkimus tunnistaa myös institutionaalisia logiikoita (sisältäen profession, valtion, markkinoiden ja yritysmaailman logiikat), jotka ovat juurtuneita korkeakoulutuksen laadun eri käsityksiin (sisältäen laatu poikkeuksellisuutena, erinomaisuutena, vastineena rahalle ja tarkoituksenmukaisuutena). Empiirisestä näkökulmasta, kansainvälinen Euroopan maiden ja Kiinan yhteinen tohtorinkoulutus tapahtuu monitoimijaisen ja monitasoisen yhteistyön kontekstissa. Tutkimus tuottaa evidenssia siitä, että tohtorinkoulutuksen kaikkien viiden institutionaalisen logiikan ideaalityypin vaikutus on löydettävissä Suomen ja Kiinan tohtorinkoulutusjärjestelmistä. Tietyn logiikan vaikutuksen laajuus on kuitenkin erilainen maiden tohtorinkoulutusjärjestelmissä. Suomen ja Kiinan tohtorinkoulutusjärjestelmät ovat samanlaisia profession ja markkinoiden logiikoiden vaikutusten suhteen, mutta ne eroavat toisistaan perheen ja yritysmaailman logiikoiden osalta. Valtion logiikan vaikutus on samanlainen ainoastaan joillakin naiden kahden maan tohtorinkoulutusjärjestelmän ulottuvuuksilla. Mika tärkeintä erot ovat ilmeisiä paitsi tietyn logiikan vaikutusten suhteen, niin myös siinä, miten moninaiset logiikat ovat suhteessa toisiinsa ja mikä logiikan variantti on vallitseva. Logiikoiden dynamiikat muodostavat institutionaalisen ympäristön Kiinan ja Suomen kansainvälisen yhteisen tohtorinkoulutuksen tarjonnalle. Suomessa Chinese Scholarship Council (CSC) -rahoituksella opiskelevia kiinalaisia tohtoriopiskelijoita koskeva alatutkimus osoitti, että moninaisten logiikoiden dynamiikat mahdollistivat tohtoriopiskelijoiden muutosprosessit ja vaikuttivat heidän ammatillisen identiteetin muodostumiseensa, käsityksiinsä akateemisesta työstä ja suhteesta väitöskirjan ohjaajiin. Toisessa Kiinan ja Portugalin tohtorinkoulutusyhteistyötä käsittelevässä tapaustutkimuksessa havaittiin, että Euroopan ja Kiinan yhteinen tohtorinkoulutus vaikuttaa tohtorinkoulutuksen laadunvarmistusmekanismien rakentamiseen. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista tutkimusasetelmaa, joka muodostui kuudesta alatutkimuksesta. Naita alatutkimuksia varten on kerätty ja analysoitu runsaasti aineistoa: 90 haastattelua Kiinassa ja Suomessa, joihin osallistui yhteensä 156 henkilöä, kolme tutkimuskohteissa toteutettua havainnointia Kiinassa sekä dokumenttiaineistoa. Kuuden alatutkimuksen tulokset raportoidaan tässä väitöskirjassa ja viidessä vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa.
Arvottomuudesta osallisuuteen - opiskelijoiden käsitykset ohjaavan koulutuksen laadusta työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämisen pohjana Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9860-2
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-9860-2.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opiskelijoiden laatukäsityksiä ohjaavassa koulutuksessa ja etsiä koulutuksen kehittämisalueita. Ohjaava koulutus on työvoimakoulutuksena toteutettua, työllistymiseen tähtäävää koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oman ammatillisen suunnitelmansa edistämisessä ja työllistymisessä. Sen tavoitteena on auttaa työttömiä löytämään paikkansa työelämässä. Viitekehyksenä oli koulutuksen laatu. Käsitys laadusta ymmärretään tässä tutkimuksessa transkendenttiseksi ja subjektiiviseksi ilmiöksi, jota ei voida täsmällisesti määritellä tai mitata, vaan se nähdään kokonaisvaltaiseksi ja yksilön käsityksiin liittyväksi. Sitä ei voida pelkistää ainoastaan objektiivisiksi laadun osatekijöiksi, vaan se pohjautuu yksilön subjektiivisiin kokemuksiin. Ohjaava koulutus on nähty tehottomaksi. Koulutuksen arvioinnissa seurataan ensisijaisesti työllistyneiden määrää ja asiakastyytyväisyyttä, vaikka tavoitteet liittyvät laajemmin osallistujan elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien lisääntymiseen. Tarvitaan uusia tapoja ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Monilta eri tahoilta nousee tarve kehittää moniammatillista yhteistyötä työttömien auttamisessa. Tutkimuksen lähestymistapana on fenomenografia (kehittävä fenomenografia), jossa tutkimuskohteena ovat ihmisten erilaisia ilmiöitä koskevat käsitykset ja niihin liittyvät ajatteluprosessit, joiden avulla kohteesta luodaan merkityksiä. Kehittävässä fenomenografiassa tuloksilla ei ole vain itseisarvo vaan ne toimivat kehittämisen välineenä. Tutkimuskohdetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: millaisia ovat opiskelijoiden erilaiset tavat käsittää koulutuksen laatu ohjaavassa koulutuksessa, ja miten ohjaavaa koulutusta tulisi kehittää opiskelijan näkökulmasta vaikuttavammaksi? Tutkimusaineisto muodostui kahdesta eri aineistosta:19 opiskelijan puolistrukturoidusta haastattelusta ja työministeriön Internet-pohjaisen järjestelmän kahden vuoden oppilaspalautteista (OPAL). Tutkimus toi esiin erityisesti opiskelijoiden käsityksen koulutuksen laadun määrittelyssä. Lisäksi se antaa kehittämisehdotuksia työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämiseksi. Tulosten mukaan laatukäsitykset liittyivät kouluttajien asenteisiin, ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, kouluttajien ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen, tavoitteiden toteutumiseen, toimivaan oppimisympäristöön sekä yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Keskeisiä tekijöitä olivat hyvä ilmapiiri, opiskelijoiden kokema arvostus, yhteisöllisyys sekä muutos suhteessa lähtötilanteeseen. Opiskelijan kokeman arvottomuuden tilalle tuli yhteisöllisyyden mahdollistama osallisuuden kokemus. Kohtaaminen ja vuorovaikutus määrittelivät suurelta osin käsitystä laadusta. Laatukäsitykset kytkeytyivät näiden ilmiöiden ympärille. Keskeisinä kehittämisalueina näyttäytyivät henkilöstöresurssit, yksilöllisen ohjauksen kehittäminen, yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen, työelämäjaksojen hyödyntäminen porttina työelämään, ryhmäprosessin hyödyntäminen opiskelijan voimaannuttajana sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ohjaavan koulutuksen kontekstissa. Lisäksi arviointia tulisi kehittää tavoitelähtöisemmäksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä liitettynä koulutuskontekstiin. Koulutuskonteksti mahdollistaa elämänhallinnan lisääntymisen ja toimijuuden vahvistumisen. Työelämäjaksot ovat merkittävä väylä työllistymiseen ja oman paikkansa löytämiseen yhteiskunnassa. Tutkimus toi esiin sen, että koulutuksen tuottajan arvoilla on vaikutusta opiskelijan tavoitteiden toteutumiseen. Kunnioittava suhtautuminen opiskelijoihin luo hyvää ilmapiiriä, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemisen ja rakentavan vuorovaikutuksen eri osapuolten välillä. Tästä seuraava voimaantuminen edistää muutosta ja mahdollistaa koulutuksen tavoitteiden toteutumisen.
www.urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7300-5
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-7300-5.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Rintasyövän väestöseulonta on vaikuttavaa Väitöstutkimuksessa selvitettiin maksuttoman rintasyövän väestöseulonnan laatua ja seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen. Tutkimus perustui Suomen Syöpäyhdistyksen Joukkotarkastusrekisterin kutsu- ja tarkastustietoihin ja Suomen Syöpärekisterin seurantatietoihin vuosilta 1991-2003. Aineisto sisälsi lähes 400 000 suomalaisnaisen tiedot. Väestöseulonta täytti Euroopan Unionin laatuvaatimukset ja oli vaikuttavaa. Seulontaan kutsuttujen naisten rintasyöpäkuolleisuus 50-69-vuotiaana oli noin viidenneksen alhaisempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Voimakkain kuolleisuusvaikutus 60-79-vuoden iässä havaittiin kunnissa, jotka kutsuivat 50-69-vuotiaita naisia seulontaan. Satunnaistetut kokeet ovat osoittaneet seulonnan alentavan rintasyöpäkuolleisuutta. Koska rutiinitoiminnan vaikutus kuolleisuuteen voi olla erilainen kuin koeasetelmassa, väestöseulonnan arviointi on tärkeää. Väitöstutkimus oli ensimmäinen, joka selvitti seulonnan kuolleisuusvaikutusta vuoden 1991 jälkeen, jolloin seulonnan piiriin saatiin kaikki 50-59-vuotiaat suomalaisnaiset. Vaikka seulonnan laatu täytti Euroopan Unionin vaatimukset, havaittiin eräissä laatutekijöissä, kuten lisätutkimusten määrissä, syöpien osuudessa, sekä seulonnan syöväntunnistuskyvyssä eroja seulontayksiköiden välillä. Laatutunnuksissa havaittu vaihtelu ei kuitenkaan ollut yhteydessä kuolleisuusvaikutuksen tasoon. Mammografiaseulonnan kyky tunnistaa rintasyöpä parani naisten ikääntyessä. Kun myös kuolleisuusvaikutus oli paras 50-69-vuotiaina seulotuilla naisilla, voitiin todeta, että kutsuiän laajentaminen nykyisestä 50-59-vuodesta 50-69-vuoteen tulee parantamaan seulonnan vaikuttavuutta. Estettyjen rintasyöpäkuolemien määrä tosin jäänee melko pieneksi ainakin alkuvuosina. Laajennuksen kustannusvaikuttavuus on toistaiseksi arvailujen varassa. Useat kunnat ovat kutsuneet 60-69-vuotiaita naisia maksullisiin seulontoihin. Suomessa tehdään myös mammografiatutkimuksia, joihin hakeudutaan lääkäriltä saadun lähetteen avulla. Näitä mammografioita ei ole rekisteröity, eikä niiden laajuudesta tai vaikuttavuudesta ole tietoja.
Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu. Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012 Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9115-3
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-9115-3.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012 Tutkittavina ilmiöinä ovat varhaiskasvatuksen laatu ja valtionhallinnon ohjaus. Sekä laatu että ohjaus ovat kontekstuaalisia, konstruktivistia ja dynaamisia ilmiöitä, jotka rakentuvat ja muovaantuvat sosiaalisesti siinä ajassa ja yhteisössä missä ne ilmenevät. Tutkimuksen kontekstina on varhaiskasvatuksen valtionhallinto ja erityisesti sosiaalihuollon toimiala. Tutkimus on toteutettu cross-over -tyyppisenä instituutio- ja yhteiskuntahistoriallisena tutkimuksena, jossa yhdistyvät kasvatus- ja varhaiskasvatustieteellinen laadun tutkimus historialliseen ja yhteiskunnalliseen tarkasteluun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen valtionhallinnon laadun ohjauksen kehityksestä. Kyseessä on policytason governance -tutkimus, jonka aineisto koostuu valtionhallinnon kirjallisista makrotason dokumenteista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten laatu ilmenee ja konstruoituu puheena määrällisesti, ajallisesti ja laadulle annettujen merkityssisältöjen ja -teemojen kautta varhaiskasvatuksen valtionhallinnon normi- ja informaatio-ohjauksen asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi tutkia millainen on normi- ja informaatio-ohjauksen keskinäinen yhteys ja suhde laatupuheen osalta. Tutkimuksen ajallinen kaari ulottuu neljänkymmenen vuoden ajanjaksolle ja viidelle eri vuosikymmenelle päivähoitolain synnystä nykyhetkeen, vuosiin 1972-2012. Tutkimuksen tulokset kertovat laatupuheen vähäisyydestä ja jäsentymättömyydestä keskeisissä policy -tason ohjausasiakirjoissa. Varhaiskasvatusta on ohjattu vahvemmin informaatio-ohjauksella kuin normiohjauksella. Ohjauksessa on ollut selkeitä ohjaustyhjiöitä, jolloin epäselvää on ollut ohjaavan tahon lisäksi myös ohjaustehtävät, vastuunjako ja ohjauksessa käytettävät menetelmät. Jäsentymättömyys ilmenee siinä, että laadun sisältö ja merkitys jäävät asiakirjoissa yleiseksi ja täten modernistiseen paradigmaan kiinnittyväksi. Varhaiskasvatus kaipaakin tutkimuksen tulosten valossa kansallista laadun kokonaisvaltaista jäsentämistä, selventämistä ja mallintamista post- ja transmodernismin hengessä. Tutkimus osoittaa varhaiskasvatuksen laatupuheen kokonaisvaltaisemman jäsentämisen ja sitä kautta laadun kehittämisen laaja-alaisuuden tarpeen. Laatupuhe tutkituissa asiakirjoissa kiinnittyy vahvasti määrälliseen laatuun ja vain harvoihin laadun osatekijöihin, erityisesti pedagogisen laadun tarkastelu on kapea-alaista. Laatupuhe on keskittynyt korostetusti päivähoidon työvoimapoliittiseen ja sosiaali- ja perhepoliittiseen tehtävään. Kapea-alaisesta määrällisen laadun käsittelystä tulisikin kulkea kohti laadullisen laadun kokonaisvaltaisempaa jäsennystä. Laadun ohjaus tulisi myös nykyistä tiiviimmin kytkeytyä perustellusti valittuun ja suomalaiseen kontekstiin soveltuvaan teoreettiseen pohjaan. Tutkimuksen valossa varhaiskasvatuksen laadun ohjauksen laadussa on kehitettävää. Valtionhallinnon tasolla ja sosiaalihuollon toimialalla tutkimuksen ajanjaksolla toteutunut ohjaus olisi kaivannut tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja systematisointia. Vahvaa kytköstä normi- ja informaatio-ohjauksen laatupuheiden välillä ei aineistoissa muodostunut. Ohjauksen voidaan sanoa olleen epätasaista ja ajoittain jopa näköalatonta ohjauksen suunnan ja tarpeen osalta. Varhaiskasvatuksen laadun ohjauksessa on vallinnut normivaje. Ohjauksen tutkimus ja erityisesti ohjauksen vaikuttavuuden arviointi on myös ollut puutteellista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä meneillään olevassa 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistamisessa. Tutkimus on ajankohtainen myös päivähoidon valtionhallinnon ohjauksen siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tutkimustuloksia voi käyttää hyödyksi myös historiallisessa valtiohallinnon ohjausjärjestelmän kulttuurisessa ja paradigmaattisessa muutoksessa sekä ohjauksen jatkokehittämisessä.
www.urn.fi/urn:isbn:951-44-6684-5
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-6684-5.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistus 1990-luvun lopulla lisäsi työssäoppimisen laajuutta kaikissa toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa. Uudistuksen jälkeen työssäoppimisen laadun kehittäminen on ollut tavoitteena useassa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeessa. Käydyssä laatukeskustelussa on kiinnitetty vähän huomiota siihen, millä tavoin laadun käsite työssäoppimisen kontekstissa ymmärretään. Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä työssäoppimisen laatu on opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työssäoppimisen laadun käsitettä sekä arvioida erilaisia työssäoppimisen laadun kehittämiseen käytettyjä menetelmiä yhdessä työssäoppimisen toimijoiden kanssa. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2001-2005 aikana kolmen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen yhteydessä. Työssäoppimisen laadun arvioinnissa käytetty 12-osainen laatukäsitteistö on muodostettu eläytymismenetelmäaineiston analyysin pohjalta. Tutkimuksen tulokset perustuvat opiskelijoilta, opettajilta ja työpaikkaohjaajilta focusryhmähaastattelujen, verkkokeskustelun, 360-arvioinnin ja Internet-kyselyn avulla kerättyyn työssäoppimisen laadun arviointiaineistoon sekä eri toimijoiden kirjoittamiin arviointiraportteihin käytetyistä arviointimenetelmistä. Laatutyön painopiste on itsearvioinnissa ja työssäoppimisen laadun verkostomaisessa kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työssäoppimisen laadun käsite korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta ammattialan työn ja oppimiskäsityksen luonteen mukaisesti. Laatukäsityksissä on eroja verkoston eri toimijoiden välillä. Opiskelijoiden käsitys laadusta oli vahvasti sidoksissa ammattitaidon oppimisen prosessiin ja oppimisen mahdollisuuteen työpaikalla. Opettajien laatukäsitys painotti rakenteita ja olosuhteiden luomista oppimiselle, kun taas työpaikkaohjaajien laatunäkökulma korosti lopputulosta ja opiskelijan osoittamaa ammattitaitoa. Kaikilla tutkimuksessa testatuilla menetelmillä on rajoituksensa ja vahvuutensa, jotka menetelmää valittaessa on tiedostettava. 360-arvioinnin soveltuvuutta työssäoppimisen laadunarviointiin puoltaa erityisesti siihen sisältyvä pedagoginen ulottuvuus. 360-arviointi on keino perehdyttää ja tehdä laadun käsitteistön sisältöjä tutuiksi eri osapuolille. Arviointituloksista käytävä yhteinen keskustelu on tärkeää erilaisten odotusten, näkökulmien ja laatukäsitysten tiedostamiseksi. Menetelmän käyttöä rajoittaa kehittymistulosten seurannan vaikeus. Verkkokeskustelu tekee työssäoppimisen prosessin näkyväksi ja antaa opettajalle mahdollisuuden seurata prosessin laatua reaaliajassa. Laatutyön kannalta verkkokeskustelun ongelmana on systemaattisuuden puute, minkä vuoksi verkkokeskustelu on laatutyössä täydentävä menetelmä. Focusryhmähaastattelun ongelmana laatutyössä on menetelmän irrallisuus oppimisen prosessista, pedagogiikasta ja kehittämisestä. Menetelmän osallistavasta ja voimannuttavasta luonteesta huolimatta, focusryhmien avulla on vaikea arvioida ongelman laajuutta tai yleisyyttä tai saada seurantaan soveltuvaa tietoa. Internet-kyselyn avulla saavutetaan monet tietotekniikkaan yleisesti liitettävät edut. Arviointi on nopeaa, tarkkaa, taloudellista sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Menetelmä soveltuu ajalliseen seurantaan ja vertailuun. Tietoverkossa tapahtuvassa arvioinnissa menetetään laadun kehittämisen kannalta tärkeä inhimillinen kommunikaatio, joka ei ole korvattavissa numeerisilla yhteenvedoilla. Eri menetelmien avulla kerättyjen aineistojen analyysin tulokset vahvistavat käsitystä korkealaatuisista työssäoppimisen oppimisympäristöistä tutkimukseen osallistuneissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sekä opiskelijoiden että työpaikkaohjaajien subjektiiviset arviot työssäoppimisen laadusta olivat myönteisiä.
www.urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6997-8
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-6997-8.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Tutkimuksessa tarkastellaan palvelun laadun arviointia moniportaisessa julkisessa organisaatiossa. Laatutyöhön kuuluu keskeisenä osana laadun arviointi. Ongelmallista julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen arvioinnissa on se, että lainsäädäntö jättää usein viranomaisten harkinnan varaan sen, millaisina palvelut tosiasiallisesti tuotetaan eivätkä kunnalliset päätöksentekijätkään välttämättä aseta palvelujen laadulle kovin tarkkoja tavoitteita. Jos em. tahot asettavat palvelun laatua koskevia tavoitteita, ne asetetaan yleensä palvelun lopputulokselle eikä palvelun tuotantoprosessin välivaiheille. Moniportaisissa organisaatioissa ja organisaatiohierarkian eri tasoilla ylempien organisaatiotasojen osuus palvelujen tuottamisessa jää usein arvioinnissa mm. tavoitteiden puutteellisuuden vuoksi vähemmälle huomiolle kuin asiakasrajapinnassa toimivien organisaatiotasojen. Asiaan vaikuttaa myös tulosjohtamiseen liittyvä käytäntö, jossa ylempi organisaatiotaso arvioi alempaansa eikä päinvastoin. Tulosjohtaminen on ankkuroitunut Suomen julkiseen hallintoon aiemmin ja vahvemmalla otteella kuin laatujohtaminen. Selkeiden laatua koskevien tavoitteiden puute hankaloittaa arvioimista, erityisesti tavoiteperusteista arviointia, jossa toimintaa verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden puutteellisuus asettaa paineita arvioida toimintaa eri intressitahojen näkemykset huomioon ottavan monitahoarvioinnin avulla. Palvelun laadun intressitahoja julkisessa hallinnossa ovat palvelujen käyttäjien lisäksi mm. poliittiset päätöksentekijät ja kansalaiset, palvelua tuottavan organisaation johto sekä palvelua tuottava henkilöstö ja moniportaisissa organisaatioissa vielä organisaation eri tasot. Eri intressitahojen näkökulmat ja vaateet palvelun laadulle määräytyvät niiden suhteesta palveluun samoin kuin niiden asema ja tehtävät arvioinnissa ja arviointitiedon hyväksikäytössä. Moniportaisissa organisaatioissa keskeisin intressitaho ylemmän organisaatiotason tuottamalle palvelulle on alempi organisaatiotaso. Alemman organisaatiotason näkökulmasta katsottuna ei ole riittävää arvioida moniportaisissa organisaatioissa ylemmän organisaatiotason toimintaa esim. laatupalkintokriteereiden avulla, vaan ylemmän organisaatiotason toimintaa on tarpeen arvioida palvelukohtaisesti. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että palvelukohtaisesti määritellään ylemmän ja alemman organisaatiotason työosuus (osapalvelu) moniportaisen organisaation palveluketjussa. Tutkimuksessa päädyttiin myös näkemykseen, jonka mukaan palvelut on varsinkin ylemmän organisaatiotason toiminnan suhteen syytä suunnitella moniportaisissa organisaatioissa etukäteen eri intressitahojen vaateita yhteen sovittaen. Tutkimuksen tuloksena syntyi arviointikehikko moniportaisten julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen laadun arviointiin. Arviointikehikossa otetaan kantaa siihen, miten arvioinnin eri vaiheissa olisi tarkoituksenmukaista edetä ja millaisia näkökohtia eri vaiheissa on tarpeen ottaa huomioon.
www.urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7207-7
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-7207-7.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Miten yliopistojen kokonaisarviointeja hyödynnetään? Kaikissa suomalaisissa yliopistoissa tehtiin kokonaisarviointi vuosina 1993 - 2000. Tutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen, miten näitä arviointeja on yliopistoissa hyödynnetty. Tarkastelemalla kahta erilaista yliopistoa pyrin saamaan esille erilaisia tapoja hyödyntää kokonaisarviointia. Lähestyn asiaa viiden täsmentävän kysymyksen kautta: kuka, mitä, miten, missä ja miksi on käyttänyt arviointia. Vastaukset perustuvat 40 haastatteluun. Haastatellut ovat rehtoreita, dekaaneja, yliopistojen ja opetusministeriön virkamiehiä sekä ulkopuolisten arviointiryhmien jäseniä. Tutkimus osoittaa, että sen kohteena olleet yliopistot käyttivät arviointia eri tavoin. Pelkistetysti sanottuna toisessa painotettiin näkyvyyden parantamista, toisessa oppimista. Arviointia käytettiin myös yliopistojen kehittämiseen, jota niiltä erityisesti odotettiin, ja kehittämistoimien legitimointiin. Molemmissa yliopistoissa korkea (akateeminen) asema yhdistettynä arviointiprosessiin osallistumiseen tarjosi parhaat mahdollisuudet käyttää arviointia monipuolisesti. Riippumatta organisatorisesta asemasta arviointiprosessiin osallistuminen edisti sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista. Arvioinnin hyödyntämisen kannalta keskeisiä tekijöitä kummassakin yliopistossa olivat aktiiviset, sitoutuneet yksilöt, vuorovaikutus (keskustelu) ja yliopiston muutoskyky.
www.urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8237-3
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-8237-3.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Poliisin ja syyttäjän yhteistyö rikosprosessissa alkaa tutkinnanjohtajan johdolla suoritettavassa esitutkinnassa. Syyttäjälle on säädetty oikeus huolehtia esitutkinnan riittävyydestä oman toimintansa ja rikosprosessin jatkumisen varmistamiseksi. Yhteistyön nykytilaan ovat vaikuttaneet erityisesti tehdyt muutokset lainsäädännössä ja organisaatiorakenteissa. Poliisien ja syyttäjien yhteinen nimismiesorganisaatio lopetettiin ja tilalle perustettiin laajempina organisaatioina kihlakunnanvirastot. Kihlakunnanvirastojen tilalle ovat rakentuneet poliisilaitokset ja syyttäjänvirastot, joiden toiminta-alueet ovat vieläkin laajemmat. Oman lisänsä yhteistyön luonteeseen on antanut se, että julkishallinnon virastojen tulosjohtaminen ja yhteisen prosessin johtaminen ei ole ongelmatonta. Julkishallinnon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on yleisellä tasolla todettu vaikeaksi. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö on eri ministeriöiden taholta tulosjohdettua, joten sen arvioiminen ja mittaaminen on erityisen vaikeaa. Yhteisten ja sopusointuisten tavoitteiden kehittämistä edistää avoin ja toisten roolit tiedostava vuorovaikutus. Tutkimus tuo esille yhteistyön kehittymisessä ilmenneitä yksityiskohtia. Tutkimuksen avulla vahvistuu muun muassa olettamus, että lopputuloksen laatua kehittävät konkreettinen yhteistyö paikallistasolla sekä esimiesvirastojen aktiivinen ja yhdenmukainen toiminta. Näiden kehittämiselle on eduksi mahdollisimman yhdenmukaiset strategiset linjaukset. Esitutkinnan laadulla on myös oma merkityksensä rikosprosessin laatuun ja osaltaan myös sen nopeuteen.
www.urn.fi/urn:isbn:951-44-4893-6
https://trepo.tuni.fi/bitstrea...4-4893-6.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)
Tutkimuksen lähtökohtana on ollut se, että henkilöstöllä käsityksineen on organisaation laatutyössä keskeinen rooli. Käsitykset ohjaavat joko tietoisesti tai tiedostamatta henkilöstön toimintaa. Tästä syystä käsitysten käyttöä laadun ja laatutyön tutkimisessa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena perinteisten laatuindikaattoreiden käytön ohella. Laatutyöllä tarkoitetaan organisaation tietoista kehittämistä laadun parantamiseksi. Laadun tarkastelua on tutkimuksessa tehty eri laatunäkökulmien sekä laatutasomallien avulla. Laatunäkökulmat mahdollistavat laadun tarkastelun eri painotuksin, ja siten laatukäsite on saatu konkreettisemmaksi. Laatunäkökulmia ovat asiakaskeskeinen -, tuotanto-, prosessi- ja valmistuskeskeinen -, ympäristö- ja yhteiskuntakeskeinen -, tuote- ja suunnittelukeskeinen -, arvokeskeinen - sekä kilpailukeskeinen laatu. Tutkimuksen tekemisen syynä on olettamus, että laadulla ja työyhteisön ilmapiirillä on yhteyksiä, jotka vaikuttavat organisaation laadun ja laatutyön tasoon. Tutkimusaineisto on kerätty Oulun seudun ammattikorkeakoulun henkilöstölle suunnatulla kyselyllä vuonna 1999. Kohdejoukon koko oli 220 opetushenkilöstöön kuuluvaa. Vastausprosentti oli 63,6. Tutkimustulokset kuvaavat siis yhden ammattikorkeakoulun henkilöstön käsityksiä tiettynä ajankohtana. Aineistoa on käsitelty faktori- ja polkuanalyysien sekä epälineaaristen analyysien avulla. Näiden tilastomatemaattisten menetelmien avulla on pyritty löytämään riippuvuus- ja vaikutussuhteita ilmiöiden välillä. Tulosten mukaan opetushenkilöstö näytti kokevan työssään kehittämismahdollisuuksia, mikä voidaan tulkita ainakin osittain positiivisiksi odotuksiksi tulevassa toiminnassa. Ongelmana työssä koettiin rajalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Selkeää syytä tähän ei voida tutkimustulosten valossa määritellä. Henkilöstö koki tekevänsä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta osaamiseen perustuvaa urakehitystä ei pidetty mahdollisena. Syy tähän tulisi selvittää mahdollisimman pian, koska sen vaikutus tarvittavan kehitysmotivaation syntyyn saattaa aiheuttaa jälkeenjääneisyyttä verrattuna niihin, joilla tämä asia koetaan toisin. Palautteen antaminen, rohkaiseminen aloitteellisuuteen sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon edellyttävät myös kehittämistä. Henkilöstön käsityksissä painottuu asiakaslaatu, joka edellyttää kuitenkin konkretisoimista. Ympäristö- ja yhteiskuntalaatua ei pidetä samalla tavalla tärkeänä. Kuitenkin tärkein laatutekijä on tulosten perusteella tuotanto-, prosessi- ja valmistuslaatu, koska muut laatunäkökulmat näyttävät olevan sidoksissa siihen. Laatukäsityksissä ja -työssä oli havaittavissa koulutusalakohtaisia eroja. Ainoastaan arvolaatua koskevat käsitykset olivat samansuuntaisia eri koulutusalojen kesken. Tutkimus ei pystynyt vastaamaan siihen, mistä havaitut erot johtuvat, mutta tutkittaessa tiedekorkeakoulujen tieteenalojen toimintaa, on myös havaittu samansuuntaisia eroja. Tuloksista seuraa havainto, ettei ammattikorkeakoulua ole syytä käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan erilaisuutta kunnioittaen. Ilmapiirin ja laadun välisistä yhteyksistä tutkimus nosti esille viitteitä työilmapiirin ominaisuuksista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä organisaation laadun kannalta. Työskentelyolosuhteiden tulisi olla osallistumisen mahdollistavia, tehtävä - ja roolisuhteiden selkeitä, työssä tulee voida tun-tea kannustusta, työn tulee tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutuksessa oppimiseen ja henkilöstön tulee voida työskennellä autonomisesti, sillä autonomiakäsitykset näyttävät selittävän kolmanneksen laatukäsitysten vaihtelusta. Stressitekijöillä ei näytä olevan yhteyttä laatutekijöihin. Tulokset edellyttävät organisaation hallintomallin sekä suositun tiimityön edellytysten kriittistä analysointia. Laadun ja ilmapiirin välisistä yhteyksistä saatiin viitteitä myös siitä, että laadun merkitys hyvän ilmapiirin syntymiselle voi olla suurempi kuin hyvän ilmapiirin olemassaolo laadun syntymiselle. Tulokset antoivat myös aineksia organisaation johdon merkityksen uudelleen arviointiin laadun ja laatutyön kannalta. Johdon rooli korostuu toimintaedellytysten luomisessa, eikä niinkään pelkkänä laadun "keulakuvana" olemisena. Tämä siksi, että laatutekijät selittävät johdon tukea ja kannustusta merkittävässä määrin. Tulos saattaakin antaa aineksia laatu- sekä johtamisteorioiden kehittämiseen.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-67166-7-1
www.theseus.fi/bitstrea...ti4_2012.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403285416
www.theseus.fi/bitstrea...uori_Anu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin suomalaiselle pk-yritykselle, minkä aiheena on laadunhallintajärjestelmän rakentaminen yritykseen ISO 9001 -standardin vaatimuksia hyödyntäen. Opinnäytetyö käsittelee laatukäsikirjan tekoa minkä tavoitteena oli ensisijaisesti saada uudelle yritykselle valmiudet hankkia sertifikaatit. Tutkimus aloitettiin tutustumalla ISO 9001 -standardiin, riskeihin ja sertifiointiprosessiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, joissa haastateltavina olivat yrityksen tekninen johtaja ja toimitusjohtaja. Tuloksena saatiin laadittua laaja laatukäsikirja organisaation nykytilasta ja toimintatavoista. Vielä erikseen laadittiin Excel-taulukko puutteista ja tarvittavista toimenpiteistä, joita ISO 9001 -standardi vaatii, jotta organisaatio saisi tavoitellun sertifikaatin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331339
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Suvi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat Majoitusyritys X:n palveluihin ja mitkä asiat vaikuttivat heidän tyytyväisyyteensä. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää mitkä asiat vaikuttivat asiakkaiden tyytyväisyyteen. Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Satakuntalaiselle hotellille. Päätimme toimeksiantajan kanssa, että he pysyvät anonyymina, joten heitä kutsuttiin nimellä Majoitusyritys X. Opinnäytetyö sai alkunsa siitä, että olin harjoittelussa toimeksiantajallani, jonka kautta tuli opinnäytetyön idea. Tutkimuksen kohderyhmä oli hotellin sekä ravintolan asiakkaat. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Aineistonkeruu tapahtui asiakastyytyväisyyskyselyllä, joka toteutui Google Forms -kyselyn sekä paperisen kyselylomakkeen avulla. Hotellihuoneisiin jaettiin saatekirjeet, joissa oli QR-koodi Google Forms -kyselyyn sekä paperinen kyselylomake. Aineistonkeruu tapahtui 10. heinäkuuta–3. syyskuuta. Vastauksia asiakastyytyväisyyskyselyyn saatiin 43 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurin osa Majoitusyritys X:n asiakkaista olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja sen osa-alueisiin. Vastaajista suurin osa kertoi, että he ovat täysin tai melkein kokonaan tyytyväisiä saamaansa palvelukokonaisuuteen ja, että heidän odotuksensa täyttyivät täysin tai melkein kokonaan. Henkilökuntaa kehuttiin myös lämpimäksi ja ystävälliseksi. Tutkimukseen vastanneista vain muutama kertoi olleensa tyytymätön johonkin asiaan vierailunsa aikana. Vastauksista ilmeni muutama kehitysidea aamiaiseen, salaattipöytään ja à la carte -annoksiin liittyen. Tutkimuksen tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että Majoitusyritys X on onnistunut melko hyvin pitämään asiakkaansa tyytyväisinä, koska vastaajissa ei ollut montaa tyytymätöntä asiakasta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731786
www.theseus.fi/bitstrea...lto_Erik.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää optimaalisen frisbeegolf-draiverin ominaisuudet. Työ toteutettiin asiakasyritys Fribakille. Työssä haluttiin luoda markkinan näkökulmasta optimaalinen peliväline, joten tutkimus päätettiin toteuttaa kyselyllä. Näin varmistettiin, että tulokset olivat oikeasti markkinan toivomia. Työ voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisenä osassa käsiteltiin teoriaa, erilaisista työtä koskevista näkökulmista. Teoria-aiheet olivat tutkimus, tuotekehittely ja frisbeegolf. Toisessa vaiheessa valittiin tutkimusmenetelmä ja suunniteltiin kysely niin, että vastaukset olisivat mahdollisimman hyödyllisiä. Toisessa vaiheessa myös toteutettiin tutkimuskysely ja kerättiin aineisto. Kolmas vaihe oli sitten tutkimustulosten analysointia ja yhteenvetoa. Tutkimukseen tulleista 340 vastauksesta tehtiin lopulta yhteenveto jokaisesta kysymyksestä erikseen. Lopuksi vielä tehtiin nopea tiivistelmä ja yhteenveto ominaisuuksista, joita kuluttajat omaan pelivälineensä kaipaavat ja käytiin läpi millainen sen tulisi olla. Tutkimuksessa saatiin hyvin selville harrastajien näkemykset ja niiden avulla tehtiin tehty analyysi ominaisuuksista antaa tarkat ohjeet asiakkaalle mahdolliseen toteutukseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832122
www.theseus.fi/bitstrea..._Katinka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Perushoidon laadun yhdenmukaisuus ja potilaan tarpeisiin vastaavat toimintatavat ovat tutkimuksen ja kehittämisen arvoiset ajankohtaiset tutkimusaiheet valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Hoitotyön toiminnan parantamisen perusedellytyksinä toimivat, hoitotyön laadun arviointi, hoitotyön kehittäminen ja yhdenmukaiset toimintatavat. Perushoidon toteuttaminen kuuluu jokaisen hoitotyöntekijän vastuulle ollen osa hoitotyöntekijän perustehtävää. Perushoidon toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana perushoidon osa-alueiden huomiointi, arviointi, ennaltaehkäisy, tukeminen, raportointi, kirjaaminen ja potilasohjaus. Perushoidon laadun toteutumista seuraamalla saadaan arvokasta tietoa mihin perushoidon osa-alueisiin hoitotyössä tulisi kiinnittää huomiota. Satasairaala aloitti vuonna 2016 perushoidon kansallisen kehittämisen STEPPI-hankkeessa ja jatkaa sitä edelleen STEPPI -verkostotyöllä. Opinnäytetyö oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata Satakunnan hyvinvointialueen perustason hoito-osastoilla (n=17) toteutetun perushoidon laatua hoitohenkilökunnan (N=429) arvioimana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa perushoidon laadun kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin sähköisellä Perushoidon laatu -kyselyllä. Kyselyyn vastasi 148 hoitotyöntekijää ja vastausprosentti oli 34,5 %. Määrällisestä aineistosta laskettiin summamuuttujat, joista analysoitiin keskiarvot perushoidon osa-alueittain. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti hyödyntäen teoreettisena viitekehyksenä Fundamentals of Care (FOC) -viitekehystä. Perushoidon osa-alueet toteutuivat pääasiassa hyvin. Erittämisen sekä hygienian ja aseptiikan osa-alueet toteutuivat kiitettävästi. Suunhoidon osa-alue toteutui tyydyttävästi. Kehittämistä vaativat osa-alueet liittyivät hoitotyön toimintaympäristöön, fyysisiin, psykososiaalisiin että hoitosuhteeseen liittyviin osa-alueisiin. Hoitotyöntekijöiden määrä koettiin liian pieneksi, jonka vuoksi kiire ja ajanpuute heikensivät hoitohenkilökunnan mukaan perushoidon laatua. Kehittämistä vaativia kohteita löytyi kaikista perushoidon osa-alueita koskevista luokista. Koulutus koettiin tärkeäksi ja koulutusehdotukset koskivat yleisesti perushoidon kaikkia osa-alueita. Kohdennetuista koulutuksista tuotiin esille suunhoidon ja lääkkeettömien hoitomuotojen koulutukset. Lisäravinteiden käytöstä ja mittareiden käyttöönotoista kaivattiin myös koulutuksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133595
www.theseus.fi/bitstrea...a-impola.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
RAI (Resident Assessment Instrument) on toimintakykymittari, jonka avulla arvioidaan asukkaan palveluntarve ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. RAI:n käyttö perustuu vanhuspalvelulakiin. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tunnistaa RAI:n hyödynnettävyyttä edistäviä tekijöitä, jotka motivoivat hoitohenkilöstöä RAI-arviointien parempaan hyödyntämiseen jokapäiväisessä hoitotyössä. Tarkoituksena oli laatia kyselyn tulosten perusteella aivoriihessä konkreettiset kehittämisehdotukset RAI-arviointien hyödynnettävyydestä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus, jossa tiedon kerääminen toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin noin 1000 hoitotyötä tekevälle työntekijälle. Kysely koostui 24 kysymyksestä, joista 10 oli strukturoituja, 12 sekamuotoisia ja 2 avointa kysymystä. Kyselytutkimuksen tulosten jatkojalostaminen toteutettiin aivoriihivaiheessa, jossa etsittiin käytännöllisiä kehittämisehdotuksia RAI-arvioiden hyödynnettävyydestä. Tuloksissa tuli esille, että ymmärrys RAI:n merkityksestä osana hoitotyötä on hyvä, mutta käytännön toteuttamiseen kaivattiin lisää koulutusta, perehdytystä ja aikaa. Vaikka valtaosa vastaajista olikin saanut perehdytystä ja koulutusta, toivottiin ohjauksen tehokkuuteen lisää panostusta tekemällä kirjallisia ohjeita, tekemällä arvioita yhdessä kokeneemman kollegan kanssa tai saamalla koulutusta RAI-käsikirjan käyttöön. Aivoriihessä pohdittiin keinoja, joilla organisaatio voi tukea RAI-arviointeja tekevien hoitajien osaamista ja mielenkiintoa arviointien tekemiseen. Avoin keskustelu aiheesta, ymmärryksen lisääminen RAI-vastaavien roolia vahvistamalla sekä koulutuksen lisääminen ja selkeyttäminen lisäävät mielenkiintoa, jolloin tavoitellaan laadukkaita ja asukaslähtöisiä arvioita. Kehittämistyön johtopäätöksinä olivat lähiesihenkilöiden osaamisen lisääminen ja se, että he näkevät arvioinnin merkityksen osana hoitotyötä sekä myös johtamista. Se, että lähiesihenkilöllä on osaaminen RAI-arvioiden tekemiseen ja hyödyntämiseen lisää merkityksellisyyttä hoitohenkilökunnan sitouttamisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433887
www.theseus.fi/bitstrea...la_Sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin toiminannanohjausjärjestelmän käyttöönottoa ja soveltuvuutta tilitoimiston käyttöön. Sidosryhmien vaatimusten jatkuvasti kasvaessa toiminannanohjauksen kehittäminen organisaatiossa koettiin tarpeelliseksi. Toimeksiantaja on Taloushallintoliitto Ry:n jäsen, mikä yhdessä lain ja säädösten kanssa asettaa vaatimukset työn laadulle ja valmistumiselle. Ajankohtaisia ongelmia alalla ovat työssä jaksaminen, osaamisen puute ja digitalisaation tuomat haasteet. Jotta työn suorittamisesta voidaan selviytyä lakien ja asetusten vaatimusten mukaan, tarvitaan toimivaa, yhtenäistä ja tehokasta työtehtävien hallintaa, joka tukee myös työssä jaksamista. Toimeksiantajayrityksessä on vuonna 2016 otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka käyttö ei ole vakiintunut jokapäiväiseen työhön. Päätettiin selvittää pilotoimalla, onko aiemmin valittu toiminnanohjausjärjestelmä edelleen sellainen, joka täyttää toivotut laatu- ja vaativuuskriteerit. Pilotoinnin avulla testattiin, soveltuuko valittu toiminannaohjausjärjestelmä tilitoimiston käyttöön selkiyttäen työtehtävien hallintaa tarpeeksi. Toimintatapaa tutkittiin myös loppukäyttäjän näkökulmasta ottaen huomioon koettu tuotto-panossuhde. Laadukkaammalla työtehtävien hallinnalla tavoitellaan parempaa työn laatua, parempaa asiakaspalvelua, henkilöstön työssäjaksamista sekä vaikutusta laskutukseen ja sen myötä myös kannattavuuteen. Työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aluksi tehtiin osallistuvaa havainnointia ja määritettiin organisaation nykytila. Teoriassa käytiin läpi liiketoiminnan laatuvaatimukset, uuden järjestelmän käyttöönotto, muutos prosessina sekä muutosjohtaminen. Pilotoinnin testiosuuden jälkeen aineistoa hankittiin ensin pilottiryhmälle ja sen jälkeen koko organisaatiolle kohdistetulla kyselyllä, jonka tulosten varmistamiseksi kysymykset käytiin läpi myös suullisesti. Raportin tutkimusosuudessa kuvattiin käyttöönoton aloitus, pilotointi, havainnot muutoksen alussa, koulutus, ryhmähaastattelu, kyselyt ja niiden tulokset sekä kehitysideat. Empiirinen tutkimus vahvisti hyvin muutoksen teoriaa. Pilotoinnin tuloksena saatiin kehitysidea, jonka myötä uusi toimintatapa päätettiin ottaa käyttöön koko organisaatiossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835411
www.theseus.fi/bitstrea...aki_emmi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen Service desk -tiimin palveluasiantuntijoiden työn ongelmakohtia haastattelu-tutkimuksella. Tutkimuksen kohteena oleva yritys on talous- ja henkilöstöhal-linnon yritys ja sen yksi ensimmäisen tukitason Service desk -tiimi. Haastat-telumateriaalien pohjalta todettuihin haasteisiin kirjasin mahdollisia kehitys-ehdotuksia tiimin ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Teoriaosuudessa perehdytään Service desk -työn ja laadukkaan asiakaspal-velun teoriaan. Laadukasta asiakaspalvelua määritellään muun muassa tu-tustumalla Service desk -työn tavoitteisiin ja asiakaspalvelijoiden tärkeimpiin ominaisuuksiin. Kohdeyrityksen tiimin työtehtävät painottuvat käyttövaltuus-hallinnallisiin tehtäviin, joten teoriassa on määritelty myös käyttövaltuushallin-nan käsite. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska tutkimuskysymykset ja aihealue oli rajattu koskemaan asiakaspalvelun haasteita kohdeyrityksen yhdessä tiimissä. Yksilöhaastatteluihin kutsuttiin kohdeyrityksen tiimistä neljä asiantuntijaa. Haastattelututkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina, jotka nauhoitettiin tutkimusmateriaalin analysoimisen helpottamiseksi. Tutkimus-menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että kohdeyrityksen tiimin asia-kaspalvelua on aiheellista kehittää eri osa-alueilla. Kehitysehdotuksia ovat henkilöstön lisäkoulutukset järjestelmien käytöstä ja viestinnästä, yhteistyön parantaminen yhteistyötahojen kanssa, asiakkaiden opastaminen sähköisten tilauslomakkeiden käytössä sekä työtapojen muuttaminen ajankäytöllisesti tehokkaammaksi. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritys saa ajankohtaista ja merkityksellistä tietoa asiakaspalvelijoiden kokemista haasteista sekä mah-dollisia kehitysehdotuksia, jotta yrityksen on mahdollista kehittää palveluaan entistä paremmaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838111
www.theseus.fi/bitstrea...ck_Koski.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis dealt with the ensuring of the residents’ quality of life from the perspective of a nurse. The thesis was carried out in collaboration with the staff of Rannikkokoti located in the city of Rauma. The purpose of the thesis was to investigate what ensuring the residents’ quality of life means from the perspective of a nurse and how is it promoted and maintained. The goal was to produce information about ensuring the residents’ quality of life for the staff of Rannikkokoti and with that improve the nursing work carried out there. The thesis was carried out as a qualitative study for which the material was collected during November 2022 by interviewing ten (n=10) nurses at Rannikkokoti, most of whom were practical nurses. A thematic interview frame-work was used for the interviews, and they were recorded. The material was analyzed using content analysis. The material was transcribed into text, after which it was reduced and grouped into lower and upper categories according to the thesis questions. The results were reported according to the lower and upper categories formed from the material. The results of the thesis revealed that ensuring quality of life of residents in nursing work is divided into two areas: understanding the residents’ quality of life and the factors affecting it, as well as the means of promoting and maintaining the quality of life. Based on the interviews, ensuring the residents' quality of life in nursing work is shown in the nurses’ understanding of the resident’s basic psychological needs and other factors affecting the quality of life. Promoting and maintaining the quality of life is shown by considering the different areas of functional ability, the means of nursing, the importance of the nursing environment and the ethical values of nursing. Ensuring the resident's quality of life is understood as an important part of the nurse's work. In practice, permanent employees are best able to promote and maintain the quality of life. Little research has been done on the topic of the thesis from the nurses’ point of view. Further research conducted on a larger scale, for example by means of a questionnaire sent to the nurses of several units, would produce comprehensive results and promote the development of nursing work. The perspective of the residents themselves and their relatives has also been little studied, which would be just as important to highlight more.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838192
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Essi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Rauman paperitehtaan puunkäsittelyn päähakelinjan hakkeen laatua. Tavoitteena oli selvittää, millaista haketta kuorimon päähakkuri tuottaa. Tutkimukset rajattiin ensisijaisesti kuorimon päähakkuriin, taakse purkautuvaan kiekkohakkuriin. Hakelaadun tutkinnalla saatiin selville, miten paljon päähakkuri tuottaa hävikkiä, miten hävikin muodot ilmenevät sekä mitkä ovat niihin vaikuttavia tekijöitä. Lähtökohtaisesti lähdettiin tutkimaan hakkurin tuottamien tikkujen ja ylisuuren jakeen määrää, jotka ovat aiheuttaneet kohtalaisen paljon ongelmia tuotannossa. Päätutkimuksen ohelle aloitettiin tutkimukset seulomon seulomasta purusta. Selvitettiin, kuinka paljon purun mukana kulkeutuu hävikkiin käyttökelpoista kuitua. Työssä edettiin DMAIC-mallin mukaan. Määriteltiin tutkimuksen kohde, mitattiin ja suoritettiin empiirinen tutkimus sekä analysoitiin tutkimustulokset. Löydetyille epäkohdille määriteltiin myös ehdotuksia jatkotutkimuksia varten, miten tuotannon toimivuutta saataisiin paremmaksi ja hävikin määrää vähennettyä jatkossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144405
www.theseus.fi/bitstrea...o_hannes.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Teknologian kehittyessä, sovelluskehitystä tekevien organisaatioiden on muokattava ja kehitettävä ohjelmistotuotteita tukemaan uusia vaatimuksia. Sovelluskehityksessä uusien versioiden toimitus käyttäjille on yksi keskeisistä prosesseista. Niiden laadukas kehitys ja käyttöönotto on pidettävä mahdollisimman nopeana ja tehokkaana. Opinnäytetyössä keskityttiin tehostamaan kohdeorganisaatiossa uusien ovellusversioiden kehitystä ja toimitusta sekä helpottamaan niiden käyttöönottoa asiakkailla. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka avulla hankittiin tietoa organisaation versiokehitys- ja toimitusprosesseista sekä asiakkaiden uuden version käyttöönotosta. Tavoitteena oli tehdä kehitysehdotus organisaatiolle prosessien tehostamiseksi sekä tunnistaa asiakkaiden ongelmat, tarpeet ja vaatimukset käyttöönotolle. Tutkimus osoitti, että sovellusversioiden tuotannon, toimituksen ja käyttöönoton tehostaminen vaatii parannuksia sovelluksen laatuun sekä dokumentaatioon. Uusien sovellusversioiden käyttöönotto ei ollut asiakkailla helppoa, koska se vaati pitkiä ja laajoja testauksia sekä dokumentaatio ei vastannut asiakastarpeita. Näiden korjaamiseksi tehtiin kehitysehdotuksia sovelluskehitys- sekä toimitusprosesseihin. Työssä luotiin versiotiedotteiden pohja asiakasvaatimusten perusteella. Se vastaa paremmin asiakastarpeisiin uusien ohjelmistoversioiden julkaisun yhteydessä. Laadukas sovelluskehitys helpottaisi asiakkaiden käyttöönottotyötä sekä vähentää virheenkorjaustyötä versiojulkaisujen yhteydessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021971
www.theseus.fi/bitstrea...en_Petra.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli asiakastyytyväisyystutkimus maalausalan yritykselle. Työn tarkoituksen oli selvittää yrityksen asiakkaiden tyytyväisyyttä yrityksen tämänhetkisestä toiminnasta sekä selvittää mitkä tekijät vaikuttavat asiakkaiden tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen. Opinnäytetyö keskittyy asiakastyytyväisyyteen, tulosten hyödyntämiseen yrityksen toiminnan parantamiseksi sekä tiedon saamisesta siitä, mitä osa-alueita tulisi vielä kehittää. Yrityksessä ei aikaisemmin olla tutkittu asiakastyytyväisyyttä. Kyselyssä asiakkailla oli mahdollista kirjoitta vapaa palaute -osioihin omia kokemuksia ja mielipiteitä yrityksestä, joita on tarkoitus käyttää yrityksen kotisivuilla asiakasreferensseinä myynnin edistämisen keinoina. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kysely lähetettiin yrityksen 2020–2022 asiakkaille sähköpostitse elokuussa 2022. Asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin 110 asiakkaalle joista 41 vastasi kyselyyn. Kyselyn loin Google Forms-sovelluksessa. Kyselyn tukena käytettiin kvalitatiivisen menetelmän havainnointia. Tutkimuksesta selvisi, että asiakkaat olivat yleisesti hyvin tyytyväisiä yrityksen toimintaan. Asiakkaat olivat todella tyytyväisiä saamaansa ystävälliseen ja kohteliaaseen palveluun, riittävän tiedon saannista tilatuista palveluista ja tuotteista, sovitussa aikataulussa pysymisestä sekä laatuodotuksien toteutumiseen. Yksittäisiltä vastaajilta ilmeni kehittämistarpeita eri asioista kuten henkilökunnan tavoitettavuudesta sekä työn tiedottamisesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302202605
www.theseus.fi/bitstrea...en_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön avulla toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kotipalveluyritykselle nimeltään JEMILA. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat tämänhetkiseen asiakaspalveluun sekä siivoustulokseen. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä lisäpalveluja asiakkaat toivoisivat yritykseltä. Avoimen vastauksen kysymyksissä selvitettiin esimerkiksi, suosittelisivatko asiakkaat yritystä muille ja mitä kautta asiakas oli löytänyt yrityksen. Kyselytutkimus toteutettiin täysin paperisena ja tutkimuksessa kysyttiin sekä määrällisiä, että laadullisia kysymyksiä. kyselylomakkeita jaettiin 35 kappaletta, joista 34 palautettiin täytettynä. Tutkimustulosten perusteella kyselyyn vastanneet asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kyselytutkimuksessa selvitettiin viisiasteikkoisen arvosanataulukon avulla tyytyväisyyttä asiakaspalveluun sekä siivoustulokseen. Molemmissa kysymyksissä asiakkaat olivat vastanneet enimmäkseen olevansa joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyys on tärkeä osa jokaista yritystä. Tämän tutkimuksen avulla saatiin selvitettyä, minkälainen asiakaskunta yrityksellä on ja millaisia toiveita ja parannusehdotuksia heillä oli. Jatkossa yrityksellä on tavoitteena saada lisää asiakaskuntaa yrityksen nettisivujen kautta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303203891
www.theseus.fi/bitstrea...n-Mikael.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia laatukäsikirja Sat-Electric Oy:lle. Laatukäsikirjan tarkoituksena on toimia pohjana laadunhallintajärjestelmälle ja ohjata organisaation toimintaa laatukäsikirjan mukaiseen toimintatapaan. Laatukäsikirjaa voidaan käyttää osana henkilöstön perehdytystä. Asiakkaat saattavat kysellä urakkatarjouspyynnössä laadunhallinnasta. Liittämällä laatukäsikirja urakkatarjouksen liitteeksi, laatukäsikirjan avulla voidaan osoittaa yrityksen laatupolitiikkaa asiakkaille tai muille sidosryhmille. Opinnäytetyön alkupuolella käsitellään laatua yleisesti sekä laatua hieman myös historiallisesta näkökulmasta. Tästä siirrytään kohti ISO 9001 standardin mukaista laadunhallintajärjestelmää ja sen asettamia vaatimuksia sekä esitellään yritykselle luodun laatukäsikirjan rakenne. Opinnäytetyön loppupuolella käsitellään sertifiointi prosessia yleisesti. Työn lopputuloksena saatiin laatukäsikirja Sat-Electric Oy:lle. Laatukäsikirja laadittiin ISO 9001 periaatteiden mukaisesti siten, että laatukäsikirjan päivittäminen täydelliseksi ISO 9001 mukaiseksi laadunhallintajärjestelmäksi on mahdollista. Laatukäsikirja sisältää asioita, joita ei haluta opinnäytetyössä kerrottavan, joten laatukäsikirjaa ei julkaista kokonaisuutena opinnäytetyön sisällössä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195669
www.theseus.fi/bitstrea...ne_vilma.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on LRA-Yhtiöt Oy eli Lännen Rakenne Oy:n ja Rakennuspalvelu Aalto Oy:n muodostama työyhteenliittymä. Opinnäytetyön tuotos tukee toimeksiantaja yrityksen kasvua ja toimintaa pääurakoitsijana rakennushankkeessa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan tarpeen pohjalta kehittää turvallisuus- ja laatudokumentointiaan. Suunnitelmien avulla osoitetaan yrityksen rakentamisen laatua ja turvallisuutta, toimenpiteitä, käytäntöjä sekä vastuiden jakautumista yrityksen sisällä. Pääurakoitsijana rakennushankkeessa toimiva urakoitsija laatii kaikkia työmaan toimintoja ohjaavat laatu- ja turvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmat kokoavat yhteen määräykset, rakennuttajan esittämät seikat, pääurakoitsijan omat käytännöt sekä hyvän rakentamistavan. Laatu- ja turvallisuussuunnitelmien avulla pääurakoitsija esittää rakennuttajalle omat keinonsa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä säännöt muille rakennushankkeessa työskenteleville urakoitsijoille. Opinnäytetyötä varten selvitettiin rakentamisen laadun- ja turvallisuudendokumentointia, sisältörajauksia käsittelevät lainvoimaiset määräykset sekä yleiset hyvän rakentamistavankäytännöt. Nämä muodostavat teoriapohjan työn toteuttamiselle. Turvallisuussuunnitelman sekä laatusuunnitelman laatimisessa huomioitiin lisäksi toimeksiantajayrityksen olemassa oleva dokumentointi ja käytössä olevat toimintamallit. Tässä opinnäytetyössä käsitellään laatu- ja turvallisuussuunnittelun laatimisen kannalta merkittävimmät lähtökohdat, sekä kummankin suunnitelman sisältö. Opinnäytetyön tuloksena valmistui toimeksiantajayrityksen omaan käyttöön jäävät suunnitelmapohjat työmaan laatusuunnitelmalle ja työmaan turvallisuussuunnitelmalle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510754
www.theseus.fi/bitstrea...la_Antti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia nykytila-analyysi Erkomat Oy:n varastotyön palvelun laadusta organisaation sisäisille asiakkaille. Tätä nykytila-analyysia yritys voi käyttää varaston kehityshankkeiden ohjeistuksena ja apuvälineenä tulevaisuudessa. Aiheeseen liittyvää analysointia ei yrityksessä ole aiemmin tehty, joten opinnäytetyön tulokset tulevat olemaan tärkeä apu varaston palvelun laadun parantamisessa. Opinnäytetyön aluksi esiteltiin toimeksiantajayritys ja oma roolini kyseisessä yrityksessä sekä opinnäytetyön tavoite. Teoriaosuudessa käsiteltiin käytetyt tutkimusmenetelmät ja perusteltiin niiden soveltuvuus tämän opinnäytetyön tutkimusongelman ratkaisuun. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin valikoitiin haastateltavat organisaation työntekijöistä, jolla varmistettiin saadun tiedon luotettavuus. Teoriaosuus jatkui varastotyön ja siihen liittyvien työvaiheiden ja erilaisten varastotyyppien määrittelyllä. Osiossa käsiteltiin myös tehokkuuden ja laadun mittaamiseen liittyvää teoriaa. Teoriasta löydettiin keinoja tehokkaan varastotoiminnan rakentamiseen. Lopuksi analysoitiin haastatteluilla saatujen tutkimusmateriaalien ja teoriatiedon pohjalta nykyisen varastotyön kriittiset vaiheet ja havaitut ongelmat. Löydettyihin ongelmiin laadittiin ratkaisu- ja kehitysehdotuksia, joilla nähtiin mahdollistettavan varaston laadukkaampi palvelu tulevaisuudessa. Näitä keinoja olivat varaston työtehtävien selkeä määrittely ja sen pohjalta laaditut työtehtävät sekä varaston sisälogistiikan uudelleenjärjestely.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912213
www.theseus.fi/bitstrea...ha_Rauli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin SaaS-ohjelmistopalvelua hankkivien asiakkaiden näkemyksiä heille tarjottavan palvelun kehittämisen kohteista. Kysely toteutettiin strukturoidulla haastattelulla, joka toimitettiin asiakkaiden edustajille sähköisellä lomakkeella. Kyselyn tulokset käsitellään tässä työssä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan palvelun tuottamista julkisyhteisölle hankintalain viitekehyksessä sekä SaaS palvelun konseptia. Palvelun laatua käsitellään laajasti, kattaen sen muodostumisen, asiakkaiden odotukset palvelun laadusta sekä asiakaskokemuksen merkityksen. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi palvelun asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden kehittämistä. Kyselyn tuloksien perusteella saatiin asiakkaiden vastaukset palvelun kehittämiskohteista. Palvelun SaaS-ohjelmiston osalta kehityskohteet olivat ohjelmiston käyttöliittymän, raportointi sekä yleinen käytettävyys. Palvelun asiakaspalvelun osalta kehityskohteet olivat yhteydenottojen läpimenoajat, ratkaisukuvaukset sekä asiakaspalvelukanavien monipuolisuus. Palvelun kehittämisen osalta vastauksissa toivottiin ennakoivampaa palvelun kehittämistyötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212874
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Janne.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tuotoksena toteutettiin laatujärjestelmä HHT-RAKENNUS Oy:lle. Laatujärjestelmän laatimisen tarkoituksena oli kehittää HHT-RAKENNUS Oy:lle järjestelmä, jonka avulla se pystyy vakiinnuttamaan hyvät ja laadukkaat toiminnot rakentamisessa. Hyvän ja laadukkaan laatujärjestelmän avulla yritys kehittää asiakastyytyväisyyttä, kustannustehokkuutta sekä kilpailutuskykyään. Yrityksellä oli entuudestaan laatukäsikirja käytössään, jonka pohjalta laatujärjestelmää lähdettiin toteuttamaan. Laatujärjestelmän luomisessa käytettiin ISO 9001 -standardin vaatimuksia. Kaikki standardin vaatimukset eivät täyty tuotetussa laatujärjestelmässä. Toimeksiantaja yritys täydentää laatujärjestelmän omien toimintatapojensa mukaiseksi. Laatujärjestelmän kehittäminen ja parantaminen on jatkuva prosessi, joka ei lopu koskaan. Opinnäytetyö koostuu teoriasta, jossa käsitellään laatua eri muodoissa ja tavoissa, kuten johtamisessa ja rakentamisessa. Näiden lisäksi opinnäytetyössä käsitellään laadunvarmistamista. Työhön lisättiin ISO 9001 -standardin vaatimukset, jonka ansiosta yritys voi toteuttaa jälkikäteen laatujärjestelmän standardin mukaiseksi ja hakea sertifikaattia. Laatujärjestelmä pyrittiin pitämään mahdollisimman selkeänä, jonka vuoksi se on jaettu useampaan pienempään asiakirjaan, josta yrityksen jokaisen henkilön on helppo hakea tarvitsemansa tieto. Opinnäytetyön liitteissä on esitetty laaditut laatukäsikirja sekä toimintakansio.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212843
www.theseus.fi/bitstrea...n_Jasmin.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on arvioida investoinnin kannattavuutta. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa. Investointi sijoittuu Wirvoitusjuomatehtaan juomanvalmistusosastolle, ja sen tarkoitus on automatisoida kuiva-aineiden lisääminen valmistettavan juoman joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osastolle hankittaisiin kolme suursäkkitelinettä, kuljettimet sekä vaaka-asema. Sekoittaja on jo olemassa, joten se ei ole osana investoinnista syntyviä kustannuksia. Investointisuunnitelma on tehty sillä ajatuksella, että automatisoitu prosessi koskisi aluksi vain eniten käytettyjä kuiva-aineita, joihin lukeutuu sitruunahappo, kaliumdisulfiitti sekä kaliumsorbaatti. Automatisoidun prosessin tarkoituksena on pienentää kustannuksia, parantaa laatua sekä työturvallisuutta. Se myös mahdollistaisi tulevaisuudessa suurempien erien valmistuksen. Lisäksi sitä voitaisiin hyödyntää satunnaisesti käytettävien kuiva-aineiden lisäämisessä, joita kuitenkin tarvitsee lisätä kerralla suuriakin määriä. Työssä on käytössä kvalitatiivinen tutkimusote, jonka avulla pyrittiin ymmärtämään investoinnin kannattavuutta kokonaisvaltaisesti. Työn tieto perustuu laajaan teoriaosuuteen, jonka valossa pohdittiin investoinnin vaikutuksia laatuun ja työturvallisuuteen. Lisäksi investoinnista toteutettiin investointilaskelmat, jotka ovat takaisinmaksuaika sekä pääoman tuottoastemenetelmä. Investointilaskelmia oli käytössä kaksi, luotettavan tuloksen takaamiseksi. Työn loppupäätelmäksi voidaan todeta investoinnin olevan todella kannattava niin taloudellisesti kuin muidenkin hyödyllisten vaikutusten osalta, jotka liittyivät laatuun sekä työturvallisuuteen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514195
www.theseus.fi/bitstrea...en_Milla.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin määrällisellä eli kvantitatiivisella tapaustutkimuksella asiakkaiden tyytyväisyyttä toimeksiantajana olevan Parturi-kampaamo Style & Gravityn palvelujen laatuun eli mihin palvelun osa-alueisiin he ovat jo tyytyväisiä ja mitä toimeksiantajayritys voisi vielä mahdollisesti toiminnassaan kehittää. Kyselyssä saatujen vastausten sekä avoimen palautteen perusteella analysoitiin nykytilannetta sekä esitettiin toimeksiantajalle muutamia kehitysehdotuksia asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan palvelutapahtuma, selvitetään mistä asiakastyytyväisyys koostuu ja mitkä asiat vaikuttavat asiakkaiden mielestä palvelun laatuun. Lisäksi esitellään kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän tutkimustapa, -tavoite ja -tarkoitus. Palvelun laadun analysoinnissa käytettiin SERVQUAL-menetelmää sekä SWOT-analyysia. Kysely lähetettiin vuoden 2023 maaliskuussa Style & Gravityn asiakkaille, jotka ovat käyttäneet palveluita aikavälillä 2022–2023. Vastauksia kertyi yhteensä 73 kappaletta. Tutkimuksessa selvisi, että asiakkaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä S & G:n palveluihin. He arvostavat parturi-kampaamon mukavaa tunnelmaa ja laadukasta palvelua. Asiakaspalautteiden kehitysehdotuksena tuli esimerkiksi hierova pesupaikan tuoli ja sekä tilojen viihtyisyyden lisääminen. Opinnäytetyön tekijä on toteuttanut työn objektiivisesti, eli puolueettomasti. Toimeksiantajan omaan harkintaa jää, mitä kehitysehdotuksia hän haluaa toteuttaa. Tämän tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan yleistää edes vastaavan palvelualan muihin toimijoihin, koska jokainen parturi-kampaamon yritys toimii omalla liikeideallaan ja toimintatavallaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052714928
www.theseus.fi/bitstrea...n_Niklas.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyönä tehtiin projektinhoitajan kansio Tammelan Talotekniikka Oy:n käyttöön. Tämä tehtiin sähkön projektinhoitajille, koska tämä todettiin hyödylliseksi. Työssä rakennettiin kansiot, joista on tarkoitus löytää mahdolliset tiedot projektin viemiseen eteenpäin. Työssä tutkittiin paljon ST- ja RT-kortistoja, joista löydettiin todella paljon hyödyllistä ja tärkeää tietoa projektinhoitajille. Näitä tutkittiin paljon, koska työhön vaadittiin oikean tiedon keräämistä. Kortistojen lisäksi todettiin tärkeäksi tutkia muitakin opinnäytetöitä, koska näistä löydettiin laajasti paljon muutakin tietoa projektin hoitamista varten. Tuloksena saatiin rakennettua kansio pohjainen rakenne, jota pystyy hyödyntämään projektin aikana. Tänne lisättiin Excel, PDF ja Word pohjia, joita käytetään projekteissa. Kansiota on helppo muokata ja sinne on helposti lisättävissä lisää aineistoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015817
www.theseus.fi/bitstrea...a_Samuli.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkasteltiin ketterän ohjelmistokehitysprojektin sisäänrakennetun laadun kehittämistä. Työn tavoitteena oli esittää konkreettisia kehittämisehdotuksia, joiden avulla tutkimuksen kohteena olevan ketterän ohjelmistokehitys projektin sisäänrakennettua laatua voidaan parantaa. Tietoperustassa käydään läpi ohjelmistokehityksen ketteriä periaatteita, esitetään merkittävimmät erot ketterien ja perinteisen ohjelmistokehitys menetelmien välillä, käydään läpi ketterän ohjelmistokehityksen menetelmiä ja syvennytään tutkimuksen kohteena olevan projektin käytössä oleviin SAFe- ja Scrum-viitekehyksiin. Lopuksi käydään läpi SAFe-viitekehyksen ydinarvot ja sisäänrakennetun laadun elementit. Tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelujen teemat perustuivat ilmiöön liittyvään kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan tutkimuksen kohteena olevassa projektissa työskentelevää henkilöä. Tämän jälkeen tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelun avulla peilaten tutkimustuloksia teorialähtöisesti aiempiin tutkimuksiin. Tutkimustulosten perusteella syntyi monipuolinen läpileikkaus teemoista, joiden nähdään vaikuttavan tutkimuksen kohteena olevan ketterän ohjelmistokehitysprojektin sisäänrakennettuun laatuun ja sen parantamiseen. Merkittävimmiksi teemoiksi koettiin: SAFe-viitekehyksen roolien ja tapahtumien oikeanlainen hyödyntäminen, sujuva arvonvirtaus, laadunvarmistus ja testaus, jatkuva parantaminen sekä välitön ja onnistunut kommunikaatio. Näiden tutkimustulosten sekä aiempien tutkimusten tulosten perusteella tehtiin johtopäätökset tuloksista. Lisäksi esitettiin tutkimuksen tavoitteena olleita konkreettisia kehitysehdotuksia sisäänrakennetun laadun kehittämiseksi tutkimuksen kohteena olevassa ketterässä ohjelmistokehitysprojektissa. Laadulliselle tutkimukselle ominaisesti tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan suoraan muita ohjelmistokehitysprojekteja. Tutkimuksen perusteella saatiin kuitenkin tietoa tutkimuksen kohteena olevan projektin sisäänrakennettua laatua koskevien kehittämistoimenpiteiden osalta sekä esitettiin niiden pohjalta konkreettisia kehittämisehdotuksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016205
www.theseus.fi/bitstrea...a_Emilia.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli valmistella toimeksiantajayritys SQAS-auditoinnin hakemiseen. Työn tuotoksen perusteella yrityksellä olisi valmius hakea toiminnalleen kyseistä auditointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii harjavaltalainen teollisuuden logistiikan palveluihin erikoistunut yritys, jonka palveluihin kuuluu tehtaan sisäinen ja ulkoinen logistiikka, terminaalipalvelut, korjaamo- ja huoltopalvelut, trukki- ja konepalvelut, maanrakennus sekä ulkoalueiden hoitopalvelut. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua, dokumenttianalyysia ja havainnointia. Koska opinnäytetyöntekijä on itse toimeksiantajayrityksessä töissä, toteutettiin havainnointi jokapäiväisen työn lomassa. Haastattelut käytiin pääasiassa yrityksen toimitusjohtajan kanssa, jolta saatiin paras katsaus yrityksen nykytilasta ja toiminnasta. Dokumenttianalyysia käytettiin SQAS-auditoinnin kyselylomakkeen analysointiin, jossa esitetään auditoinnin suuntaviivat sekä vaatimukset. Dokumenttianalyysia käytettiin myös Pre-Assessment -dokumenttiin tutustuessa. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu keskeisimmistä käsitteistä ja näkökulmista, jotka kuuluvat vastuulliseen logistiikkaan. Nämä ovat käsitteitä, joita SQAS-auditoinnissa pääasiassa tarkastellaan: ympäristöystävällisyys, yhteiskuntavastuu, laatu ja turvallisuus. Teoriaosuudessa haluttiin yleisen tiedon ja teorian lisäksi tuoda esille toimeksiantajayrityksen yleiset näkökulmat kyseisistä aiheista. SQAS-suuntaviivojen ja vaatimusten perusteella saatiin analysoitua yrityksen nykytilaa ja sitä kautta luotua yritykselle kehitys- ja muutosideoita auditointia varten. Kerättyjen tietojen perusteella saatiin täytettyä Pre-Assessment -dokumentti, jonka yritys voi lähettää eteenpäin hakiessaan auditointia. Työssä käsiteltiin auditoinnin yleisiä suuntaviivoja, ja varsinainen auditointihakemus sekä yksityiskohtaisempien toimintoihin liittyvien vaatimusten tarkastelu on rajattu opinnäytetyön ulkopuolelle.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023071724583
www.theseus.fi/bitstrea...li_Niilo.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tehtiin markkinatutkimus siivousyrityksen potentiaalisista asiakkaista. Markkinatutkimuksen kysely toteutettiin sähköisesti sähköpostin sekä puhelinhaastattelujen avulla. Kvantitatiivisella tutkimuksella tuotettiin tietoa yrityksen potentiaalisista asiakkaista toimeksiantajalle, joka oli Porin Raikas-yhtiöt Oy. Toteutetun markkinatutkimuksen teoriaosat pohjautuvat asiakasmarkkinointiin, palveluun, palvelun laadun ulottuvuuksiin sekä palvelun laadun mittaamiseen. Mittaamiseen tarvittavien teoriaosien pohjalta kyselylomakkeen kysymykset muotoiltiin markkinatutkimukseen sopiviksi. Opinnäytetyön teoriasta koostuvat osat kerättiin käyttämällä lähteenä kirjallisuutta ja internetistä saata villa olevaa tietoa. Kyselytutkimukseen saatiin sähköisen lomakkeen sekä puhelinhaastattelujen kautta 58 vastausta. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuun aikana, jolloin yrityksillä oli kokonaisuudessaan kuukausi aikaa vastata kyselyyn. Tutkimuksen kyselyyn saatuja vastauksia ja kokonaistuloksia on avattu opinnäytetyössä erilaisten kaavioiden muodossa. Saaduista tuloksista käy ilmi potentiaalisten asiakkaiden yrityskoko, määrä, toimiala, nykyisellään käyttämät siivouspalvelut ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät. Kysymyksien luonnissa on hyödynnetty asiakasmarkkinoinnin, palvelunlaadun kymmentä ulottuvuutta ja Servqual-menetelmää. Kysymyksien muoto antaa viittauksia potentiaalisten asiakkaiden arvoista, asenteista ja mieltymyksistä. Saadut vastaukset antavat toimeksiantajalle tärkeää tietoa sellaisista asioista, mitä vastaajat odottavat siivouspalveluita tuottavalta yrityksiltä ja sen työntekijöiltä. Vastauksista saatavan kokonaiskäsityksen myötä toimeksiantajayrityksellä on mahdollisuus kehittää omaa asiakasviestintäänsä potentiaalisten asiakkaiden suuntaan.