Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 14 020
- Siirry seuraavalle sivulle
Alueelliset toimeentuloerot ennen ja jälkeen asumismenojen huomioon ottamista Näytä tarkat tiedot
Kuntatason rakenteet ja hyvinvointi objektiivisesta näkökulmasta Lapissa ja Pohjois-Karjalassa Näytä tarkat tiedot
Kohti parempaa hyvinvointipalveluiden vaikutusmekanismien paikallistuntemusta Näytä tarkat tiedot
Täällä Kaino - kuuleeko kunta? Päättäjänä kuntalaisten ja virkamiesten välimaastossa Näytä tarkat tiedot
Talous- ja velkaneuvonta - sosiaalityötä vai ei? Näytä tarkat tiedot
Talouden ja sosiaalipolitiikan suhteesta Näytä tarkat tiedot
Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset Näytä tarkat tiedot
Vanhusneuvostot, vanhuus ja edunvalvonnan kohde Näytä tarkat tiedot
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä monikanavarahoitus on terveydenhuollon perustasoisissa vastaanottopalveluissa ja miksi siitä on muodostunut ongelma. Tarkastelussa on myös se, miten laaja ongelma on valtakunnallisesti ja alueellisesti näissä palveluissa, joihin kuuluvat kunnalliset palvelut, työterveyshuolto, Kela-korvatut yksityiset palvelut ja YTHS:n palvelut. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuksia, tilastoja sekä historiallisia ja terveys- ja puoluepoliittisia asiakirjoja. Tutkimus tuotti uuden alueellisen tilaston työterveyshuollosta. Esimerkkitapauksena käytettiin Oulua, jota koskevalla aineistolla selvitettiin perusterveydenhuoltotasoisen vastaanottotoiminnan kustannusten ja rahoituksen kohdentumista ikäryhmittäin. Vastaanottotoiminnan aineistosta tehtiin laskelmia monikanavarahoituksen vähentämisen vaikutuksista. Monikanavarahoituksen määrittely kunnallisten palvelujen ja julkisen sairausvakuutuksen rinnakkaisuutena on ollut tähän asti suppeaa. Ilmiö perustuu lainsäädännön ja institutionaalisten rakenteiden kehitykseen sekä kansainvälisiin vaikutteisiin. Asiantuntijat nostivat ilmiön ongelman päätöksentekoon 2010-luvulla. Vaikka avoterveydenhuollon rahoitus on monikanavaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, Suomi ei tilastoissa muuten poikkea OECD-maista. Asiakirja-analyysin perusteella Vasemmistoliitto, Keskusta, SDP ja Vihreät ovat esittäneet selkeimmin monikanavarahoituksen vähentämistä tai yksikanavarahoitusta. Rahoitusjärjestelmän merkitys on erilainen eri alueilla, sillä eri palvelukanavien kustannukset vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi työterveyshuollon osuus on ollut kunnittain noin 10–40 % yhteenlasketuista kunnallisten ja työterveyshuollon palvelujen kustannuksista. Tavoitteet yksikanavaisuudesta voivat ovat kalliita, jos rahoituksen lähteet ja määrät vähenevät. Esimerkkianalyyseissa julkisen rahoituksen tarve kasvaisi avosairaanhoidossa noin 30 %, ja koko maan tasolla vaikutus saattaisi olla vajaa 300 miljoonaa euroa. Monikanavarahoitusta ei voida kokonaan poistaa, koska valtio osallistuu terveydenhuoltoon ja yksityinen rahoitus on oma rahoituskanavansa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110929006
www.theseus.fi/bitstrea...en_virpi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on vaihdellut 2000-luvulla 1500 ja 6000 välillä. Poikkeuksena on vuosi 2015, jolloin turvapaikanhakijoita saapui Suomeen yli 30 000. Osa heistä asuu edelleen Suomen vastaanottokeskuksissa. Turvapaikkaprosessi on pitkä ja siihen ajanjaksoon voi sisältyä useita kielteisiä päätöksiä, aikaa paperittomana henkilönä Suomessa, valituksia hallinto-oikeuteen ja palaamista taas vastanottokeskuksen palveluiden piiriin. Kun turvapaikanhakija vihdoin saa oleskeluluvan ja kotikunta-merkinnän, alkaa siirtyminen vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä kuntaan. Tämä vaihe on lyhyt, mutta merkittävä askel kohti kotoutumista kotikuntaan. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin turvapaikanhakijan kokemuksia vaiheesta, jossa hän siirtyy vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä kunnan palveluiden piiriin. Tutkimuksen kohderyhmänä oli SPR Satakunnan piirin Porin vastaanottokeskuksen palveluiden piirissä olleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluluvan huhtikuun 2023 jälkeen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään ne kehityskohteet, mihin vastaanottokeskuksen sosiaalitiimin ohjaus- ja neuvontapalvelulla voidaan vaikuttaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli monivalintakysymyksiä, väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Koska osa kohderyhmään kuuluvista henkilöistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, kutsuttiin kaikki tutkimukseen osallistujat tapaamiseen, jossa lomake täytettiin yhdessä keskustellen. Samalla saatiin tutkimusta täydentäviä huomioita, jotka kirjattiin tutkimuspäiväkirjaan. Tarvittaessa tapaamisella käytettiin puhelintulkkausta. Tutkimuksesta nousi esiin kolme kehityskohdetta: Yhteistyö SPR:n vapaaehtoisten jäsenien kanssa, viranomaisyhteistyö ja vertaistuen hyödyntäminen. Kyselyä varten onnistuttiin tavoittamaan verrattain pieni määrä, vain viisi henkilöä. Tutkimus olisi voitu toteuttaa myös teemahaastattelulla. Tällä menetelmällä aiheesta olisi saatu tarkempaa ja syvempää tietoa. Tämä onkin aihe jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin tarkemmin pureutua turvapaikanhakijoiden tarpeisiin kuntaan siirtymisen nivelvaiheessa ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151530
www.theseus.fi/bitstrea...iteilija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205772
www.theseus.fi/bitstrea...ri_teija.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Ilmastolain (423/2022) uudistuminen astui 1.3.2023 voimaan, ja sen myötä kunnille tuli velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Velvoite pyrkii vahvistamaan kuntien ilmastotyötä. Kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelma viimeistään 2025–2029 valtuustokauden aikana. Opinnäytetyössä käsiteltiin kuntien ilmastojohtamista ja ilmastosuunnitelman laatimista, ja tapausesimerkkeinä toimivat Eura ja Kokemäki. Opinnäytetyö tehtiin osana ympäristöministeriön rahoittamaa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hanketta. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen tuotos, joka perustuu pääosin kerättyyn aineistoon ja henkilöhaastatteluihin. Aineistoa kerättiin eri viranomais- sekä asiantuntijatahojen hallinnoimista verkkolähteistä ja julkaisuista. Lähteet valikoituivat luotettavuuteen ja ajankohtaisuuteen perustuen. Haastattelut suoritettiin Euran ja Kokemäen yhteyshenkilöille. Eurassa ja Kokemäellä on aloitettu aktiivisesti ilmastotyötä, ja kunnat ovat halukkaita kehittämään omaa ilmastojohtamistaan. Kunnissa on laadittu ilmasto- ja ympäristötoimiin perustuvat ohjelmat, jotka ohjaavat kuntien toimia ilmastotyössä. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kuntien tulee täydentää ohjelmiaan, jotta ne täyttävät ilmastolain vaatimukset. Kunnille laadittiin toimintamallit, joiden mukaan kunnat voivat kehittää ilmastojohtamista ja ilmastotyötä. Kuntien ilmastosuunnitelmien laatiminen on monitahoista työtä. Resurssien takaamiseksi kunnat voivat hyödyntää erilaisia rahoituskanavia ja tukiverkostoja. Ilmastosuunnitelmat voidaan laatia myös yhteistyönä kuntien kesken, jolloin saadaan jaettua vaadittavien resurssien määrää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510811
www.theseus.fi/bitstrea...lm_Terhi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, että mitkä taloushallinto-ohjelmistot sopivat pienen ja keskisuuren kunnan käyttöön sekä mitä pitää ottaa huomioon ohjelmistoa valittaessa. Opinnäytetyön viitekehyksen keskeisimmät käsitteet olivat kuntaorganisaation taloushallinto, taloushallinnon prosessit ja taloushallinnon ohjelmistot. Teoriaosassa perehdyttiin kuntaorganisaation toimintaan ja sen taloushallinnon prosesseihin. Pääosassa oli sähköinen taloushallinto. Tutkimusosassa selvitettiin kunnille lähetetyn kyselyn avulla mitä järjestelmiä eri kokoisissa kunnissa oli kyselyhetkellä käytössä, oltiinko niihin tyytyväisiä sekä mistä ohjelmistovaihtoehdoista oltiin kiinnostuneita, jos ohjelmistoa haluttiin vaihtaa. Avoimen palautteen avulla selvitettiin lisätietoja johtopäätösten tueksi. Tutkimuksen tuloksina saatiin selville, että mitä ohjelmistoja yleisimmin eri kokoisissa kuntaorganisaatiossa käytettiin sekä tyytyväisyyden taso käytössä oleviin järjestelmiin. Avoimen palautteen avulla saatiin hyviä kommentteja koskien käytössä olevia järjestelmiä sekä yleisesti taloushallinnon tilannetta kuntasektorilla. Saatiin myös selville, että tarjolla olevissa ohjelmistoissa on näitä sähköisen taloushallinnon ominaisuuksia mitä teoriaosassa esiteltiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös, että ohjelmistouudistusta suunnittelevat kunnat voisivat käyttää tutkimustuloksia apuna omissa uudistusprojekteissaan. Kunnat saavat tutkimuksesta tietoa mitä ohjelmistovaihtoehtoja on muissa kunnissa sekä mitä eri asioita kannattaa ottaa huomioon projektia suunniteltaessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022081719495
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This study illustrates the measures that municipal authorities have to take either directly or in cooperation with producers in order to meet the requirements of the renewals to waste act on producer liability system of packing waste as a part of municipal waste recycling regarding waste fractions determined in the aforementioned waste act. This study also contains a status review on waste collection points (properties) needed both in the City of Pori and in the other municipalities belonging to the regions of Pori waste management territory, some exemplary calculations on waste transportation costs (if nothing is changed in the current waste collection models) and a summary on key points when organizing tenders for waste transportation contracts. The study also illustrates how the changes in waste act 646/2011 effect on municipal waste management and organizing waste transportation tenders. Key points were collected as an info package from Suomen Kiertovoima ry. KUHA waste management project for municipalities materials. Also, an abstract was made of packing waste producer liability system as a part of municipal waste recycling from the Government’s JÄTEKIVA-project materials. The listing of principal things when organizing tenders was collected from the related laws, statutes, regulations, and KUHA project materials. The most important part of the study is the data analysis of the properties in the regions of Pori waste management territory. The errors in data material (approximately 8 % of all material) were corrected and spreadsheets and calculations were created according to the customer’s (City of Pori) specifications. Also, summary spreadsheets were created from the key figures and exemplary calculations on annual waste container collection costs, with varying collection frequencies (when using one compartment collection trucks) were created. The information on data analysis spreadsheets (10 pcs) is classified as confidential.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112925025
www.theseus.fi/bitstrea...ju_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyön tarkoituksena oli perehtyä kunnallishallinnon päätöksentekoprosesseihin ja siihen liittyvin prosessin vaiheisiin, joiden avulla kunta pystyy tuottamaan hyvän hallintotavan mukaisia päätöksiä. Yhtenä tavoitteena oli perehtyä julkisen johtamisen malleihin ja mallien pääpiirteisiin. Kehittämistyön yhteydessä perehdyttiin päätöksentekoprosesseihin sekä johtamismalleihin ja luotiin selkeä vastuunjako Pomarkun kunnan sivistystoimen päätöksentekoon. Työn teoriaosuudessa avattiin kunnallisen päätöksen-teon teoreettista taustaa, sivistyksen toimialan tehtäväkenttää sekä julkisen johtamisen malleja. Kehittämistyön tuotoksena, konstruktiona, toteutettiin Pomarkun kunnan sivistystoi-melle toimintaohje. Toimintaohjeen avulla selkeytettiin toimivallan jakoa, johtamisjäjestelmää sekä päätöksentekoprosesseja sivistystoimessa. Pomarkun kunnan hallinto-säännön määräyksiä tarkennettiin sivistystoimen toimintaohjeen kautta. Kehittämistyö toteutettiin konstruktiivinen tutkimus. Tutkimustapana oli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä sekä avoimia haastatteluita. Kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin dokumenttianalyysin pohjalta toimintaohjeen ensimmäinen versio. Ensimmäistä toimintaohjeen versiota muokattiin myöhemmin haastatteluiden pohjalta. Toimintaohjeen lopullinen versio syntyi peilaamalla dokumenttianalyysin ja haastatteluiden pohjalta tehtyä toimintaohjetta lainsäädäntöön.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626497
www.theseus.fi/bitstrea...li_Paivi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.theseus.fi/bitstrea...3/Liite1.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kiinteistösalkutuksella tarkoitetaan kiinteistön omistajan omistamien kiinteistöjen jakamista eri toimenpidesalkkuihin. Kiinteistösalkutusta käytetään apuna suurien kiinteistömassojen luokittelussa. Kuntasektori suurena kiinteistöomistajana käyttää kiinteistösalkutusta kiinteistömassansa jaottelussa. Erilaisia salkutuskäytäntöjä on useita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Porin kaupungin nykyistä kiinteistösalkutusta kaupungin suoraan omistamien kiinteistöjen osalta. Tavoitteena oli kehittää uusi informatiivisempi kiinteistösalkkurakenne ja määritellä salkkuihin alatasot, jotka kuvaavat salkuissa olevia rakennuksia ja niiden ylläpitotasoja. Kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, koska pyrkimyksenä on toimintojen ja käytänteiden kehittäminen. Kirjallisen aineiston lisäksi menetelminä käytettiin havainnointia sekä osallistavaa aivoriihityöskentelyä, jotka toteutettiin kehittämistyöpajoina. Kehittämistyön aluksi tutustuttiin salkutuksen teoriaan ja erilaisiin kuntasektorin salkutusmalleihin ja -käytäntöihin sekä nykyiseen Porin kaupungin kiinteistösalkutukseen. Kehittämistyöpajoissa kehitettiin uusi kiinteistösalkkurakenne ja tarkentavat alatasot, joita kutsutaan ylläpitotasoiksi. Salkkurakenteen ja -jaottelun lähtökohtana olivat voimassa oleva Porin kaupungin palveluverkkopäätös, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa määritellyt palvelut ja niiden tavoitteet sekä tilatehokkuustavoitteet, kiinteistöjen käyttöaste ja kunto sekä kiinteistöjen kulttuurihistoriallinen arvo tai suojelustatus. Kehittämistyön lopputuloksena oli uusi kehitetty salkutusjärjestelmä ja sen mukaisesti toteutettu kiinteistöjako. Uusi salkkujako ylläpitotasoineen antaa tärkeää tietoa muun muassa kunnossapidon ja korjausten koordinointiin, ylläpitoon sekä kiinteistön vuokraukseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204155255
www.theseus.fi/bitstrea..._Salonen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kunnan tehtävänä on seurata kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vastata kunnan palveluissa toteutuvista toimenpiteistä. Kunnan tulee järjestää asukkailleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä terveysneuvontaa, joka tukee sairauksien ehkäisyssä. Pirkanmaan maakunnan alueella kehitetään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelman mukaisesti perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää asiakaslähtöisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hoitajavastaanottoa ja palvelupolkua aikuisväestölle erääseen pirkanmaalaiseen kuntaan. Tavoitteena oli selvittää asiakasraadin avulla, minkälaisia hyvinvoinnin palveluita aikuisväestö kunnassa toivovat saavansa. Kehittämistehtävän kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua ja selvitettiin asiakasraadin avulla, minkälaisia hyvinvoinnin palveluita aikuisväestö kunnassa toivovat saavansa. Asiakasraadin vastauksia hyödyntäen yhtenä tavoitteena oli luoda palvelupolku ja hyvinvointihoitajan vastaanottotoiminta. Asiakasraadista lähteneiden toiveiden pohjalta aloitti toimintansa sosiaali- ja terveyskeskuksessa hyvinvointiyksikkö, joka toimii moniammatillisessa yhteistyössä. Asiakasraadissa suurimmaksi toiveeksi nousi elintapaohjauksen järjestäminen kunnassa, joka paneutuisi vastaanotolla ravitsemukseen, liikuntaan sekä unen tärkeyteen, päihteitä unohtamatta. Tästä toiveesta hyvinvointiyksikön sisällä aloitti toimintansa hyvinvointihoitaja, joka antaa matalan kynnyksen elintapaohjausta kuntalaisille vastaanoton muodossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205445
www.theseus.fi/bitstrea...en_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän kehittämistehtävän aihe syntyi omasta mielenkiinnostani ikääntyneiden palveluihin ja osittain myös silloin olemassa olevasta käytännön tarpeesta. Kehittämishankkeessa käsitellään vanhuspalvelulain mukaisia ilmoituksia iäkkään henkilön palvelutarpeesta eli ns. huoli-ilmoituksia. Huoli-ilmoitus toimii välineenä iäkkään henkilön palveluntarpeen tunnistamisessa. Aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Kehittämistehtäväni tarkoitus oli tutkia ja selvittää käytäntölähtöisesti sitä kuinka paljon huoli-ilmoituksia Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään (Kessote:een) kuuluviin kuntiin on tullut, sekä sitä, minkälaisista aihepiireistä niitä on tullut. Kiinnostavaa oli myös tietää, kuinka usein huoli-ilmoituksen tekijä on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ja kuinka usein yksittäinen kansalainen. Kehittämistehtävässäni tehtiin käytäntölähtöinen tutkimus, jossa analysoitiin Kessote:een kuuluviin kuntiin tulleita huoli-ilmoituksia kahden kuukauden ajalta. Tutkimus-aineisto kerättiin Kessoten palveluohjaajien avustuksella syksyllä 2021. Tutkimusjaksolla Eurajoelle, Harjavaltaan, Kokemäelle tuli yhteensä 53 huoli-ilmoitusta. Ikääntyneiden määrään suhteutettuna eniten huoli-ilmoituksia tuli Nakkilaan. Yleisimmät syyt huoli-ilmoituksiin olivat hyvin samankaltaisia, kuin valtakunnallisesti. Eniten ilmoituksia tuoli epäillyistä muistiongelmista. Toinen, lähes yhtä yleinen syy oli ilmoitus jonkinasteista toimintakyvyn laskusta ja siitä seuranneesta kotona pärjäämättömyydestä. Käytösoireet ja harhaluuloisuus olivat myös yleisiä aiheita huoli-ilmoituksissa. Esiin nousi myös epäilys omaishoitajan jaksamisesta, asuinolosuhteista sekä taloudellisesta hyväksikäytöstä sekä fyysisestä kaltoinkohtelusta. Merkille pantavaa oli se, että 38 kpl huoli-ilmoituksista oli tullut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja loput yksityishenkilöiltä. Toisaalta samasta henkilöstä oli voitu tehdä useita huoli-ilmoituksia.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013015
www.theseus.fi/bitstrea...gas_Satu.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja laatia Euran kuntaan sen ensimmäinen ympäristöohjelma vuosille 2022-2026. Tavoitteena ympäristöohjelman laatimisessa oli valita teemat ohjelmaan sekä suunnitella ja päättää toimenpide-ehdotukset niille. Lisäksi ympäristöohjelmassa on tarkasteltu mm ympäristöjohtamista ja muita ympäristönäkökulmia kuntatasolla. Tässä opinnäytetyössä esitetään kattavasti yhdeksän teemaa ja viidelle teemalle toimenpide-ehdotukset. Nämä viisi kärkiteemaa Eurassa ovat kestävät hankinnat, jäte- ja kiertotalous, energiatehokkuus ja uusiutuva energia, yhdyskuntatekniset asiat sekä ympäristökasvatus/hyvinvointi/terveys. Projektin toteutusta varten koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui ja kommentoi muutamia kertoja työn edistyessä. Ympäristöohjelman tekemiseen laadittiin tarkka suunnitelma työmenetelmistä, joita olivat erilaisista lähteistä tiedonhakua, valtakunnalliset webinaarit, haastattelut, kuntakysely ja keskustelutilaisuus kuntalaisille. Näiden tuloksena syntyi ympäristöohjelma, jonka päätavoitteena on toimillaan hillitä ilmastonmuutosta, säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä edistää kiertotaloutta kunnassa. Kunnalla on mahdollisuus omilla toimillaan hillitä ilmastonmuutosta ja luoda kuntalaisille edellytyksiä toimia arjessa kestävällä, ympäristöystävällisellä tavalla. Ympäristöohjelman valmistumisen jälkeen se hyväksytetään kunnanhallituksella ja kunnanvaltuustolla, jonka jälkeen se ohjeistaa kunnassa ja kuntalaisia toimimaan kestävän kehityksen mukaan ja olemaan osana kuntastrategiaa. Kunnan johtoryhmä osaltaan vastaa ympäristöohjelman seurannasta ja siinä esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Ympäristöohjelman täytäntöönpano aloitetaan hyväksymiskierroksen jälkeen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213633
www.theseus.fi/bitstrea..._Janette.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa kissojen asemaa. Lainsäädäntö ei takaa riittäviä valtuuksia reagoida vapaana ja vapaasti kulkeviin ja lisääntyviin kissakantoihin. Kissat ovat usein sisäsiittoisia ja sairaita yksilöitä tai ryhmittymiä, joita ruokitaan, mutta joille ei tarjota lämmintä kotia eikä tarpeellista lääketieteellistä hoitoa. Niin kauan, kun kissalla on joku, joka väittää sen omakseen ja lain vähimmäisedellytykset täyttyvät, ei tilanteeseen voida puuttua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat ne keinot, joilla kissojen eläinsuojelullista asemaa voitaisiin kehittää. Kissat ovat yhteiskunnassa heikossa asemassa ja ihmisten asenteet nojaavat ”vapaan ja onnellisen” kissan suuntaan. Totuus on kuitenkin karumpi, jonka vuoksi pidin aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena. Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit voivat eläinsuojelulain nojalla toteuttaa tarkastuksia ja tarvittaessa määrätä kieltoja ja määräyksiä. Lievemmissä tapauksissa voidaan omistajaa ohjeistaa, neuvoa ja valistaa. Kuntien valvontaeläinlääkärit toimivat paikallisella tasolla usein yhteistyössä eläinsuojeluyhdistysten kanssa kissakantojen hillitsemiseksi. Monet yhdistykset toimivat aktiivisesti mm. kissapopulaatioiden vähentämiseksi ja pelastamiseksi. Tutkimusongelmaa lähestytään haastattelujen kautta. Haastattelukysymyksiin vastasi läänineläinlääkäreitä, valvontaeläinlääkäreitä ja eläinsuojeluyhdistyksiä. Haastattelu on toteutettu myös eläinoikeusjuristin kanssa eläinten perusoikeuksiin liittyen. Haastatteluista ilmeni neljä tärkeää teemaa: kissojen perusoikeudet ja lainsäädäntö, ihmisten asenteet sekä resurssit. Yhteiskuntaa tulisi kehittää siten, että myös kissoilla olisi laissa turvatut perusoikeudet. Lisäksi ihmisiä tulisi valistaa kissojen hyvinvoinnista ja lisätä tietoutta leikkauttamisen ja tunnistusmerkitsemisen tärkeydestä. Myös resursseja tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä ja tukea myös yhdistysten toimintaa paikallisesti. Keinot, jotka nyt ovat käytössä, ovat pyrkimyksiä ennalta ehkäisyyn tai haastavimpien, jo käsillä olevien tilanteiden purkamiseen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127710
www.theseus.fi/bitstrea...nenJenni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan toiveesta kehittämään Pomarkun kunnan tiedonhallintaa ja tuomaan teoriatietoa tiedonhallinnasta niille toimeksiantajan henkilökunnan jäsenille, jotka eivät vielä ole asiaan perehtyneet. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa tiedonhallintamallin luomisprosessia. Tiedonhallintamalli on toiminnallinen kuvaus kunnan tiedonhallinnasta. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja materiaalia kerättiin havainnoimalla, henkilökohtaisilla tiedonannoilla, sekä kirjallisuutta ja webinaareja tarkastelemalla. Opinnäytetyö on tutkimusmenetelmältään kvalitatiivinen, koska kvalitatiivisessa työssä kerätään kirjallista aineistoa, eikä niinkään numeraalista. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) eli tiedonhallintalaki ja sen edellyttämä tiedonhallintamalli on suuressa osassa tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyössä käsitellään toimeksiantajan toiveisiin pohjautuen tiedonhallinnan kehittämistä pääosin tiedonhallintalain, sekä tiedonhallintamallin kautta, mutta työssä käsitellään tiedonhallintaa myös yleisellä tasolla. Työn tuloksena syntyi suunnitelma, jonka avulla toimeksiantaja, eli Pomarkun kunta voi toteuttaa tiedonhallintamallin luomisen määräaikaan, eli vuoden vaihteeseen 2020 mennessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148710
www.theseus.fi/bitstrea...n_karita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This Thesis is study of Northern Satakunta, Merikarvia and Noormarkku districts family businesses and their financial impact. Purpose of this study was to find family businesses from Northern Satakunta, Merikarvia and Noormarkku. The objectives were to find out businesses’ financial impact on business life in Satakunta. In this study family businesses in Northern Satakunta region were searched from the internet. Every municipality had a homepage which had a list about businesses in their region. From that list also were found family businesses. The found family businesses and their contact information were gathered into a list. The list with the found contact information were given to Perheyritysverkosto Ry. Some of the family businesses had good homepages and had the information of them being a family business. Most of the businesses found on the municipality business list had not very good homepages or did not had them at all. In that case there were not a way to verify businesses being family businesses. This influenced on the amount of family businesses that were found in the municipalities. Results of this study suggest that family businesses can cope in difficult situations. In small municipalities and in the countryside business owners have one or two businesses at the same time. This helps when the other business is not doing so well. Small municipalities and countryside businesses also have long history and knowledge how to act in difficult situations. These businesses have better opportunity to modify old or create new product or service to meet its region’s demands.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091720526
www.theseus.fi/bitstrea...la_sanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The Law on Public Information Management went into effect on 1 January 2020 and with it came several obligations to the authorities, one of which was to establish and update the data management model as needed. In this thesis, a model of information management was established for the municipality of Karvia. The Law on Public Administration Information Management 906/2019 was mainly used as source materials, as well as the Ministry of Finance's recommended data management model. The work used a qualitative method, which is useful especially when the subject of the thesis is a phenomenon about which quite little was known. In support of the qualitative method, an action study was also taken, based on task and need-centered and practice orientation. Thesis theory section reported on topics such as the thesis assignment, thesis problems, as well as focusing on the law itself on public administration information management 906/2019. The Empire section explored the compilation of the data management model step-by-step as such, which corresponds to the Karvia Municipality's desire for its own data management model. The thesis was carried out as written output, which was approved at a meeting of the municipal government of Karvia on 31 August 2020. A sufficient and comprehensive data management model was brought to the attention of this moment. The data management model is a document that is continuously updated, so whenever changes occur in the organization in data management, the data management model must also be updated.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061814056
www.theseus.fi/bitstrea..._Johanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Ulvilan kunnan riskienhallinnan nykytilaa, sekä selvittää onko nykyinen riskienhallintaprosessi riittävä. Tavoitteena oli myös kehittää kunnalle työkaluja riskienhallintaan. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut, joiden teemat valikoituivat haastateltavien työtehtävien perusteella. Haastateltavat olivat toimeksiantajan valitsemia ja he työskentelivät esimiestehtävissä kunnan eri osastoilla. Haastateltavien työnkuvaan kuului riskienhallinta viran puolesta. Aluksi tutkittiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sekä lainsäädäntöä ja muita viranomaisohjeita. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Ulvilan kunnan riskienhallintaprosessi oli suurimmaksi osaksi kunnossa, vaikka pieniä puutteitakin löytyi. Haastatteluissa havaittiin, että suurimmat puutteet liittyivät yhtenäisten riskienhallinnan menetelmien ja työkalujen puuttumiseen. Tämän vuoksi ongelmakohtia esiintyi myös riskien arvioinnissa. Opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää apuvälineenä Ulvilan kunnan riskienhallinnan kehittämisessä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083014646
www.theseus.fi/bitstrea...oki_outi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalisen median roolia kuntien viestinnässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla eri kuntien sosiaalisen median ohjeet eroavat toisistaan ja miten ohjeissa huomioitiin voimassa oleva lainsäädäntö. Lisäksi selvitettiin työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia lainsäädännön näkökulmasta työskenneltäessä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin sosiaalista mediaa yleisellä tasolla sekä sosiaalisen median roolia kuntaviestinnässä. Samassa yhteydessä tutkittiin sitä, miten kunnat hyödyntävät sosiaalista mediaa viestinnässään ja mitä sosiaalisen median kanavia kunnat käyttävät. Lainsäädännön osalta selvitettiin keskeiset sosiaalista mediaa koskevat säädökset perustuslaista aina kunta- ja rikoslakiin asti. Tutkimuksen empiriaosuudessa analysoitiin kahdeksan eri kunnan sosiaalisen median ohjeita ja niiden sisältöjä. Tarkastelun jälkeen selvitettiin eri ohjeiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä eri ohjeista löytyviä hyviä piirteitä. Lopuksi pohdittiin sitä, millaisia asioita hyvän sosiaalisen median ohjeen tulisi sisältää ja onko mahdollista luoda sellaista sosiaalisen median ohjeistuksen runkoa, jota voisi hyödyntää myös muiden kuntien ja organisaatioiden ohjeistuksissa. Ohjeistuksista pyrittiin löytämään sellaiset asiat, joita organisaatioiden olisi syytä sisällyttää sosiaalisen median ohjeeseensa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että eri kuntien sosiaalisen median ohjeet eroavat toisistaan varsin paljon niin asiakokonaisuuksiltaan kuin yksityiskohdil-taankin. Osa ohjeista on useiden sivujen mittaisia, hyvin laajoja ja yksityiskohtaisia, kun taas toiset ovat parin sivun mittaisia netiketti-tyyppisiä ratkaisuja. Lainsäädäntö oli huomioitu hyvin tarkasteltavana olleissa ohjeissa. Ohjeissa oli myös kiinnitetty huomiota työntekijän ja työnantajan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vastuisiin. Opinnäytetyö osoittaa, että ottaen huomioon organisaatioiden erilaisuuden, niiden toimintatapojen ja eri toimialojen toimimisen sosiaalisessa mediassa, on miltei mahdotonta tehdä sellaista yleispätevää sosiaalisen median ohjetta, joka toimisi kaikissa organisaatioissa. Sitä vastoin voidaan kuitenkin luoda sosiaalisen median ohjeistuksen runko, johon on koottu kaikki sellaiset oleelliset asiat, jotka sopivat ja jotka pitäisi sisällyttää jokaisen organisaation ohjeeseen. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntynyttä sosiaalisen median ohjeistuksen runkoa voivat hyödyntää kaikki kuntaorganisaatiot lisäämällä omaan ohjeeseensa organisaation erityispiirteisiin liittyviä asioita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249577
www.theseus.fi/bitstrea...en_paula.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia millaiset hallintosäännöt vuoden 2015 kuntalain mukaan tulee laatia Kosken Tl kunnalle. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Millainen hallintosääntö Kosken Tl kunnalle tulisi laatia, jotta se täyttää kuntalain vaatimukset? Opinnäytetyön lopputuloksena oli uuden hallintosään-nön laadinta Kosken Tl kunnalle. Tutkimus oli laadullinen ja oikeustieteellinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Opinnäytetyö tehtiin kevään 2016 aikana. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin sitä, mikä kunta oikeastaan on, sekä mikä on hallintosääntö ja mitä uuden kuntalain mukaan hallintosääntöön pitää kirjata. Teoriaosassa esiteltiin myös kunnan yleiseen toimintaan merkittävästi vaikuttavat lait, kuten kuntalaki ja hallintolaki. Empiirisessä osassa kerrottiin perustietoja Kosken Tl kunnasta, koska kunnan ominai-suudet vaikuttavat hallintosääntöihin. Pienen kunnan ja suuren kaupungin hallintosäännöt voivat paljonkin erota toisistaan. Merkittävä osa empiiristä osaa oli Kosken Tl kunnan hallintosäännön luominen, joka on varsinaisen raportin liitteenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016560
www.theseus.fi/bitstrea...nta_erja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä eri vaiheita on kunnan tukitoiminnon ulkoistusprosessissa ja saavutetaanko ulkoistamisella sille asetettuja tavoitteita, kuten säästöjä ja toimintavarmuutta. Opinnäytetyössä tutkittiin kunnan tukitoiminnoista talous- ja henkilöstöhallintoa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Siikaisten kunta. Ulkoistamisella tarkoitetaan sitä, että tietty, eriytetty palvelukokonaisuus omana kokonaisuutenaan annetaan ulkopuolisen tahon tehtäväksi. Kunnissa ulkoistettavia palveluita ovat enimmäkseen tukipalvelut, kuten esimerkiksi talous- ja henkilöstöpalvelut. Ulkoistusprosessin päävaiheita ovat ulkoistusstrategian ja kumppanin valinta, sopimuksen neuvottelu, siirtoprojekti, palvelun hallinta ja jatkuva kehittäminen sekä terminointi/siirtoprojekti. Ulkoistusstrategian valinnassa mietitään asioita kuten, miten prosessia lähdetään viemään eteenpäin. Opinnäyte suoritettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua ja analyysimenetelmänä teemoittelua. Opinnäytetyön teoriaosaan tutkittiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita sekä päätöspöytäkirjoja. Opinnäytetyön empiriaosaa varten hankittiin materiaalia haastattelemalla neljää henkilöä, jotka työnsä puolesta ovat olleet mukana ulkoistusprosessissa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä havaittiin, että ulkoistusprosessin läpivienti kestää vähintään puoli vuotta. Julkishallinnon ulkoistusprosessi kestää yleensä tätä pidempään. Ulkoistusprosessiin osallistuvat kunnassa niin viranhaltijat, henkilöstö kuin luottamushenkilöt. Haastattelujen perusteella todettiin, että ulkoistamalla tukitoiminto voidaan saada kustannussäästöjä ja toimintavarmuutta tavoitteiden mukaisesti. Ulkoistamisen keskeisiä ongelmia niin teorian kuin vastaajienkin mukaan olivat tiedon siirtyminen kauemmas kunnasta ja kuntaan jääneiden työntekijöiden toimenkuvien muuttuminen entistä laajemmiksi. Myös siirtoprojektin toteutuminen ja useiden ohjelmien samanaikainen käyttö aiheuttivat lisää työtä ja ongelmia. Jatkossa ulkoistusprosessia helpottamaan tulisi laatia prosessikuvaus ja sitä tukeva ohjeistus.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417354
www.theseus.fi/bitstrea...a_levula.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tutkimuksessa tarkastellaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän palveluissa. Työn painopiste on yrittäjän näkökulma, ja tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, millaisia haasteita yksityiset yrittäjät kokevat tulevassa palvelusetelijärjestelmän käyttöönotossa. Tutkimuksessa myös haetaan ratkaisua siihen, miten näistä haasteista selvitään. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusaineisto on kerätty suorittamalla teemahaastatteluja sekä kuntaorganisaatiossa, että yksityisten yrittäjien kohdalla. Tutkimuksen kannalta oleellista oli selvittää ensin kunnan asiantuntijoiden mielipiteet ja kokemukset tulevasta muutoksesta, ja näiden haastattelujen tulosten pohjalta rajata varsinainen tutkimusongelma sekä etsiä siihen vastauksia. Yrittäjien haastattelujen tuloksista on nostettu esiin yleistyksen ja teemoittelun avulla kohtia, jotka yrittäjät kokevat haasteina ja mahdollisina ongelmakohtina tulevassa palvelusetelijärjestelmän käyttöönotossa. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton haasteena nähtiin itse järjestelmän toiminta ja sen vaatimat toimenpiteet. Huolta herätti etenkin ensimmäisen vaiheen kirjautumisprosessi, ja tarvittavien tietojen ja liitteiden lisääminen järjestelmään. Haasteena koettiin myös palvelun hinnoittelu, niin että hinta on kilpailukykyinen muihin yrittäjiin nähden, riittävän houkutteleva ja mahdollinen asiakkaalle, mutta kuitenkin riittävän tuottava yrittäjälle. Palvelusetelin käyttöönotto kunnissa on toistaiseksi ollut vähäistä, vaikka tutkimustulosten valossa se tuo etuja prosessin kaikille osapuolille. Yrittäjän kannalta etuna on mahdollisuus päästä mukaan kunnallisten palveluiden tuottamiseen yrityksen koosta riippumatta. Aikaisemmin kilpailutusprosessin vaatima volyymi on tehnyt sen monelle pienyrittäjälle mahdottomaksi. Tämä tukee yrittäjyyden syntyä kunnan alueelle sekä lisää työllisyyttä. Kunnan kohdalla etuna on mahdollisuus tuottaa palveluja uudella tavalla ja vastata kasvavaan kysyntään kohtuullisin kustannuksin. Asiakkaan kannalta etuna on prosessien muuttuminen läpinäkyvimmiksi, sekä valinnanvapauden lisääntyminen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046276
www.theseus.fi/bitstrea...maa_kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaalisen median roolia kunnan viestinnässä sekä tutkia, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään kuntien viestinnässä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin sosiaalista mediaa, tutustuttiin sen tunnetuimpiin sovelluksiin sekä perehdyttiin kuntien viestintään yleisesti. Työssä tarkasteltiin myös kuntien viestintään vaikuttavia ja sitä sääteleviä lakeja. Kuntien sosiaalisen median käyttöön tutustuttiin Kuntaliiton tekemän viestintätutkimuksen tulosten pohjalta. Empiriaosuudessa tutustuttiin Pirkkalan kunnan some-strategiaan ja selvitettiin, miten strategiassa asetetut määrälliset, sisällölliset ja laadulliset tavoitteet oli saavutettu. Tavoitteiden toteutumista selvitettiin tutkimalla Pirkkalan kunnan Facebook- ja Twitter-tilien päivitysten määrää sekä päivitysten laatua. Tavoitteiden toteutumisen selvittämiseksi haastateltiin myös Pirkkalan kunnan kansliapäällikköä ja tiedottajaa. Saatujen tulosten perusteella pyrittiin antamaan kunnalle kehitysehdotuksia tulevaisuutta varten. Tutkimuksen perusteella Pirkkalan kunnan some-strategian osalta johtopäätökset olivat varsin selkeät, some-strategiassa asetetut tavoitteet oli pääosin saavutettu. Kehitysehdotukset koskivat lähinnä vuorovaikutteisuuden lisäämistä ja johtoryhmän jäsenten aktivoimista sosiaalisen median käyttöön. Sosiaalisen media rooli kuntien viestinnässä on nykypäivänä varsin merkittävä. Lähes kaikki Suomen kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa ja sosiaalisen median käyttö on koko ajan yleistymässä myös kuntasektorilla. Sosiaalinen media on nopeaa ja vuorovaikutteista viestintää, joka sopii erinomaisesti myös julkiselle sektorille.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066369
www.theseus.fi/bitstrea...ra_Laura.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten matkailun kehittäminen on Satakunnan kunnissa järjestetty ja millaiseksi kunta näkee roolinsa matkailun kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kunnat tekevät käytännössä Satakunnan matkailun edistämiseksi ja miten alueen matkailua tulisi edelleen kehittää kuntien näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin matkailun kehittämiseen liittyviä tekijöitä ja matkailun merkitystä elinkeinona kunnalle. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntien matkailutoimijoita eri puolilta Satakuntaa. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa, jolloin tutkimusaineistosta luotiin kokonaisuus aineistosta käsin. Tämä tutkimus osoitti, että kunnat kokevat tehtävien määrittelyn matkailussa vaikeaksi, koska matkailun kehittäminen itsessään ei lakisääteisesti kuulu kuntien tehtäviin. Satakunnan kunnat näkevät tehtävikseen matkailussa ensisijaisesti kaavoituksen, koordinoinnin, yritystuen ja markkinoinnin. Matkailun merkitys elinkeinona vaihtelee kunnissa ja tämän vuoksi myös matkailuun sijoitetut henkilö- ja muut resurssit vaihtelevat paljon. Kuntien ja muiden matkailutoimijoiden yhteistyön paikoittainen vähyys sekä tehtävien ja tehtäväkenttien koordinoinnin puuttuminen tekee matkailun kehittämisestä hyvin haastavaa. Kunnat näkevät Satakunnan matkailun tulevaisuuden kuitenkin positiivisena talouden yleistilanteesta huolimatta: kasvavana toimialana ja kotimaanmatkailun lisääntymisenä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905202997
www.theseus.fi/bitstrea...i_Krista.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia kuntalaisviestinnän toimivuutta sekä kunnan muutosviestintää. Lisäksi tutkittiin julkisyhteisön viestintäkanavien käyttöä, saavatko kuntalaiset tarvitsemansa tiedon käytettyjä kanavia pitkin ja mitä kanavia kuntalaiset käyttävät aktiivisimmin. Tutkimuksen kohteena oli Nakkilan kunta. Ajankohtaisena aiheena on kuntaliitosselvitys, jonka vaiheista tiedottaminen oli alaongelmana tutkimuksessa. Aineisto tutkimukseen kerättiin www-kyselynä, kvantitatiivisella, strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös tarkentavia avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 140 nakkilalaista ikäjoukosta 18–64-vuotiaat. Tutkimuskutsu henkilökohtaisena kirjeenä postitettiin joulu-tammikuun 2008–2009 vaihteessa 400:lle kyseiseen ikäryhmään kuuluvalle, satunnaisotoksella valitulle, nakkilalaiselle ja lisäksi tutkimuksesta oli ilmoitus marraskuussa 2008 ilmestyneessä Nakkila tiedottaa -lehdessä. Linkki tutkimukseen löytyi Nakkilan kunnan internetkotisivuilta. Tutkimus osoitti, että nakkilalaiset olivat keskimäärin melko tyytyväisiä kunnan viestinnän ja tiedottamisen toimivuuteen ja riittävyyteen. Parhaimmiksi ja käytetyimmiksi viestintäkanaviksi listautuivat kunnan tiedotuslehti, internetsivut ja viikoittain ilmestyvä Nakkila - Harjavalta ilmoittaa -lehtinen sekä sanomalehdet. Kunnan toiminta joissakin viestintätilanteissa koettiin välttäväksi. Kuntaliitosselvityksestä viestiminen koettiin pääosin myös keskitasoa huonommaksi. Tutkimuksen avulla saatiin runsaasti tietoa siitä, miten viestintää ja tiedottamista kuntalaisille voitaisiin kehittää.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200908064103
www.theseus.fi/bitstrea..._Susanna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Kankaanpään kaupungin kuntalehden ensimmäisen numeron toimitustyön tekeminen. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka toimeksiantajana oli Kankaanpään kaupunki. Työ tehtiin, koska Kankaanpään kaupunki halusi parantaa tiedotustaan. Kuntalehden haluttiin lisäävän myönteistä kuvaa kaupungista ja aktivoivan kaupunkilaisia sekä toimivan myös markkinointitarkoituksessa. Työmenetelmänä käytettiin realistista evaluaatiota, joka sopi parhaiten prosessin tutkimiseen. Työn tavoitteena oli kirjoittaa lehteen hyviä ja kaupungin strategian mukaisia juttuja. Työhön kuului myös juttujen kuvittaminen. Työn onnistumisen mittareina käytettiin aikataulussa pysymistä sekä aineiston keruun ja toimituksellisen työn onnistumista. Toimitustyö onnistui hyvin lukuun ottamatta aikataulun venähtämistä. Aineiston keruu onnistui kiitettävästi ja sille asetettiin paljon arvoa raportoinnissa. Työhön kuului myös hyvien käytäntöjen erittely lehden tulevaisuutta silmällä pitäen. Hyviä käytäntöjä listattiin työn etenemisen myötä omiin kokemuksiin perustuen.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910164971
www.theseus.fi/bitstrea...kka_Kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena on Kankaanpään uuden kuntalehti Lähteen lukijatutkimus. Työn tarkoituksena on selvittää, miten kankaanpääläiset ottavat uuden julkaisun vastaan. Tulosten perusteella nähdään, onko jotain parannettavaa ja miten lehti palvelisi asukkaita paremmin. Opinnäytetyön teoreettinen osa keskittyy kysymysten ja lomakkeen suunnitteluun. Teoriaosuus pyrkii selvittämään lukijalle, miten rakentaa hyvä mielipidetutkimus ja minkälaisia kysymyksiä se sisältää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tietoja kerättiin kyselylomakkeiden ja puhelinhaastattelujen avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 93 kappaletta. Lehden mukana olleeseen kyselyyn vastasi 63 kaupunkilaista ja puhelinhaastatteluja tehtiin yhteensä 30 kappaletta. Tulokset on esitetty sekä kaavioina että sanallisesti. Tutkimus osoittaa, että Lähde-lehden ensimmäinen numero miellytti kaupungin asukkaita, mutta parannettavaakin löytyy. Tutkimustulos oli pääpiirteittäin hyvä, eikä mitään suuria muutostarpeita ollut lehden tulevia numeroita ajatellen. Muutokset ovat pääosin lehden ulkoasuun liittyviä seikkoja.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810153558
www.theseus.fi/bitstrea...en_Jutta.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Liedon kunnalle ei ole aikaisemmin tehty viestintäsuunnitelmaa normaaliolojen erityistilanteisiin, joten kriisiviestintäsuunnitelma koettiin kunnassa tarpeelliseksi. Niihin varautuminen ja niistä tiedottaminen ovat tärkeä osa kunnan toimintaa. Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen Liedon kunnalle. Työn tarkoituksena oli tehdä kriisiviestintäsuunnitelmasta ohje ja apuväline normaaliolojen erityistilanteiden sekä poikkeusolojen viestintään. Tavoitteena on onnistunut erityistilanteiden viestintä. Opinnäytetyön liitteenä on kriisiviestinnän ohje, joka tulee koko henkilökunnan käyttöön. Työn edetessä pidettiin palavereita työn ohjaajan ja kohdeorganisaation sekä pelastuslaitoksen kanssa. Myös jokaiselle hallintokunnan johtajalle ja osastosihteereille lähetettiin kysely sähköpostitse. Teoriaosuus pohjautuu pääasiassa kriisiviestinnän kirjallisuuteen ja kohdeorganisaatiolta sekä pelastuslaitokselta saatuihin materiaaleihin. Kunnan johtoryhmä on hyväksynyt omalta osaltaan työn. Lopputulokseen oltiin tyytyväisiä ja sen uskottiin olevan hyödyllinen apuväline jatkossa. Opinnäytetyön liitteenä oleva kriisiviestinnän ohje julkaistaan Liedon kunnan Intranetissä koko henkilöstölle. Tarkoituksena on, että tämän kriisiviestintäsuunnitelman pohjalta jokainen Liedon kunnan toimiala tekee oman toimialakohtaisen kriisiviestintäsuunnitelman.
Kunnalla on julkisoikeudellisesta perusluonteestaan huolimatta myös yksityisoikeudellinen identiteetti. Kunta voi sitoutua yksityisoikeudellisiin velvoitteisiin ja jopa joutua velvoitetuksi ilman omaa tahtoaan esimerkiksi vahingonkorvausasiassa. Kunnan on siksi muodostettava kantoja ja tehtävä päätöksiä asioissa, jotka ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia. Kunnan päätöksentekoa koskevat säännökset puolestaan ovat julkisoikeudellisia. Päätökset muun muassa ovat laajasti muutoksenhakukelpoisia. Artikkeliväitöskirja koskee eräitä kunnan yksityisoikeudellisen toiminnan yleisiä ilmenemismuotoja eli vahingonkorvausta, työsopimusta, kiinteistönluovutusta ja takausta, samoin kuin kunnan näitä oikeussuhteita koskevaa päätöksentekoa ja erityisesti tähän päätöksentekoon kohdistuvaa oikeudellista valvontaa yhtäältä oikeudenalojen omien tavoitteiden ja toisaalta valvontajärjestelmän tavoitteiden kautta. Tarkastelu kohdistuu eritoten kuntalain mukaiseen kunnallisvalitukseen. Tarkastelun viitekehyksenä on ruotsalaisesta oikeustieteestä ja erityisesti P. O. Ekelöfin kirjoituksista peräisin oleva ns. tavoitesuuntautunut tulkinta. Sääntelyn tavoitteiden määrittelyn, niiden keskinäisten painoarvojen punninnan ja eri tulkintavaihtoehtojen seurausten arvioinnin kautta voidaan tehdä johtopäätös, että vallitsevassa oikeustilassa on joitakin muutostarpeita ja että niitä kaikkia ei voida toteuttaa pelkästään lain uuden tulkinnan kautta, vaan tarvitaan myös lainmuutoksia. Muutostarpeet ovat näkyvimmillään sellaisissa yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa, jotka ovat luonteeltaan erityisen henkilösidonnaisia, kuten vahingonkorvausasioissa ja työsuhteissa. Tällaisissa asioissa kunnallinen muutoksenhakujärjestelmä voi nykyisellään aiheuttaa perusteetonta viivästystä tai haittaa oikeussuhteen syntymiselle ilman, että järjestelmä tuottaisi vastaavaa hyötyä asianosaisen oikeussuojan tai kunnan jäsenen valvontamahdollisuuden näkökulmasta. Ehdotankin tämän johdosta eräitä kuntalakiin tehtäviä valituskelpoisuutta ja oikaisuvaatimusoikeutta koskevia muutoksia. Sen sijaan kun kyse on yksityisoikeudellisesta oikeussuhteesta, joka ei ole luonteeltaan henkilösidonnainen, kuten kiinteistön kauppa tai kunnan antama takaus, muutostarve on vähäisempi. Kunnan asukkaiden oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan sekä valvoa kunnan taloudenpitoa edellyttävät, että oikeudellisen valvonnan välineet ovat tähän riittäviä.
Väitöskirjassa tutkitaan Suomen kuntien tilintarkastusta ja taloudenhoitoa koskevan lainsäädännön kehitystä autonomian ajalta nykypäivään. Tutkimuskohteena ovat kuntia koskevan lain ja kuntien tilintarkastusta koskevien säädösten muutokset. Tutkimus kuuluu julkisoikeuden alaan, ja se tarkastelee mainitun lainsäädännön historiallista muutosta ja kehitystä. Kuntia koskeva asetus annettiin vuonna 1865, jossa säädettiin ensimmäisen kerran kuntien hallinnosta ja taloudesta sekä kunnallisesta tilintarkastuksesta. Kaupunkeja koskeva vastaava asetus annettiin vuonna 1873. Alussa sekä kuntien taloushallinto että niiden luottamushenkilöiden toimesta toteutettu tilintarkastus saattoi olla hyvinkin hapuilevaa tarkastajien taitojen sekä kunnallista hallintoa ja taloudenpitoa koskevien ohjeiden ja säännösten puutteellisuuden ja kirjavuuden johdosta. Kunnalliset keskusjärjestöt saivat vuonna 1925 muutettujen kunnallisten lakien mukaan yksinoikeuden määrätä kunnalle tai kaupungille yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valtuustojen niin päättäessä. Kunnallisten keskusjärjestöjen yksinoikeus jatkui tämän jälkeen päättyen vuoden 1996 tilintarkastukseen. Vuoden 1941 valtiopäivillä tehty aloite julkisen tilintarkastajatutkinnon aikaansaamiseksi ei toteutunut joko ymmärtämättömyydestä tai mielenkiinnon puutteesta johtuen. Vuonna 1991 annettiin viimein asetus JHTT-tilintarkastajan tutkinnosta, joka oli myös uudistuneen lainsäädännön mukaan kunnan tilintarkastajan pätevyysvaatimuksena. JHTT-tutkinnosta vastasi JHTT-lautakunta. Tämän jälkeen ryhdyttiin aikaisemmasta poiketen suhteellisen lyhyen ajan kuluessa toimenpiteisiin yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastajien tutkintojen yhdistämiseksi. Vuonna 2015 annettiin nykyinen tilintarkastusta koskeva laki, jonka mukaan aikaisemmasta itsenäisestä JHTT-tutkinnosta tuli JHT-erikoistumistutkinto. Tilintarkastajien hyväksymisestä vastaa Tilintarkastusvalvonta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Nykyisin kunnan tilintarkastuksesta vastaa lain mukaan JHT-tilintarkastaja tai myös uuden lain mukainen JHTT-tilintarkastaja.
Kynnyksen yli : julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalvelujen saamisen edellytyksistä Näytä tarkat tiedot
Tutkimus käsittelee vanhuspalveluihin pääsyn oikeudellisia edellytyksiä. Kohteena ovat vanhuspalvelujen myöntämistä koskevat menettelysäännökset sekä säännösten toimeenpano kunnallisten soveltamisohjeiden kautta tarkasteltuna. Tavoitteena on määritellä ne oikeuden sisäiset ja ulkopuoliset tekijät, jotka vaikuttavat hoivakynnyksen muodostumiseen eli vaikeuttavat asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin. Tutkimuksessa yhdistetään kriittinen lainoppi empiirisen oikeustutkimuksen menetelmiin. Suurin osa tarkasteltavista menettelysäännöksistä sisältyy vuonna 2013 voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin eli ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Vanhuspalvelulaki on toimeenpantu kunnissa tehokkaasti, ja lain tavoitteiden mukaiset vaikutukset palvelurakenteeseen ovat toteutuneet nopeasti. Soveltamisohjeet osoittavat lain toimeenpanoon liittyvän kuitenkin ennakoimattomia vaikutuksia, jotka nostavat hoivakynnystä vastoin lainsäätäjän tarkoitusta. Tutkimuksen mukaan fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on syrjäyttänyt sosiaaliset harkintaperusteet päätöksentekoa ohjaavissa soveltamisohjeissa. Tämän seurauksena vanhuksen oma koti ja jäljellä oleva toimintakyky muuttuvat laissa tarkoitetuista hyvinvoinnin takeista riittävän hoivan saamisen esteiksi. Tulosten mukaan hoivakynnyksen muodostavat tieto palvelujen olemassaolosta ja niiden saamisen perusteista, kunnassa tehdyt linjaukset palvelujen myöntämisperusteista sekä mahdollisuus vaikuttaa myönnettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Valinnanvapauden käyttö palveluseteleiden muodossa nostaa hoivakynnystä silloin, kun sitä käytetään heikkoon toimintakykyyn perustuvissa palveluissa, joissa autonomisen valinnan edellytykset ovat lähtökohtaisesti heikot. Kun asiakas ei pysty itse käyttämään valinnanvapauttaan täysimääräisesti, hänestä tulee muiden ohjauksessa toimiva sijaiskuluttaja. Hoivakynnys on tutkimuksen mukaan madallettavissa soveltamalla nykyisiä menettelysäännöksiä siten, että turvataan palveluperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mahdollisimman hyvin. Sääntelyssä itsessään ei todettu merkittäviä puutteita.
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225832
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...lv200616.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), opetusministeriö, Opetushallitus ja Suomen Kuntaliitto selvittivät lasten päivähoidon ja esiopetuksen valtakunnallista tilannetta syksyllä 2005. Erityisinä painopisteinä olivat päivähoidon osalta lasten ja henkilöstön välisen mitoituksen seuranta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito sekä päivähoidon järjestelyt iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
Kuntien kulttuuritoiminta ja sen kustannukset : tietotarpeiden ja -lähteiden kartoitus 2000-luvun alussa Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-409-6
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...37-409-6.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
Tämän hallintotieteellisen laadullisen tutkimuksen keskiössä on kuntaorganisaatio yhteiskunnallisten muutosten keskiössä. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää millainen muutos johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tapahtui COVID-19 pandemian aikana siirryttäessä virtuaaliseen työhön. Kuntaorganisaation muutosta voidaan kuvata moniulotteiseksi paradoksien muodostamaksi kokonaisuudeksi. Kunta on nähty valtion jatkeena palveluita tuottavana palvelukoneena, jolle valtio antaa, ja jolta valtio ottaa tehtäviä. Kunta poliittisena ja elinvoimaa tuottavana, yleistä etua vaalivana yhteisönä tarvitsee vuorovaikutuksesta kumpuavaa toimintaa. Pelkästään johtamisen tai johtajan ominaisuuksien tarkastelu ei anna riittäviä vastauksia. Kuntaa haastavat paradoksaaliset kysymykset edellyttävät uuden tyyppistä suhtautumista johtamiseen ja paradoksien hallintaan. Tämä tutkimus perustuu sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle tunnistaen, että maailma rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutussuhteessa. Tämä laadullinen tutkimus pitää sisällään 22 kunta-alan ylimmän ja keskijohdon haastattelua kahdesta eri kunnasta ja sen aineistolähtöinen abduktiivinen analysointi on johdattanut organisaation sisäistä sosiaalista pääoma, hiljaisuutta ja oman äänen käyttöä koskevan tieteellisen keskustelun äärelle. Aineistosta nousivat esille myös kuntien johtamiseen liittyvät paradoksit. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen johtaminen tukee sosiaalisen pääoman kehittymistä ja oman äänen käyttöä sekä miten voimme tunnistaa paradokseja ja lisätä paradoksiajattelua johtamisen käytänteissä. Sosiaalista pääomaa ja paradoksiajattelua tukevassa johtamisessa erityisesti johtamisen, luottamuksen ja menestyksen paradoksien tunnistaminen ja johtaminen on keskiössä. Tutkimus osallistuu keskusteluun virtuaalisen johtamisen käsitteestä ja sosiaalista pääomaa ja paradoksiajattelua tukevasta ihmisten johtamisesta. Tutkimuksessa keskustellaan tulosten vaikutuksesta ja annetaan käytännön suosituksia johtamisen työssä onnistumiseen.
Julkisyhteisön hankinnat ympäristömerkki työkaluna Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-455-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2023_70.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...y%202023.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Syksyn 2023 kuntatalousohjelma on laadittu valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen ja pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Ohjelma kattaa koko vaalikauden. Valmistelussa on huomioitu hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen siltä osin kuin toimenpiteet sisältyvät valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2024 tai julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2027. Osa hallituksen valmistelemien toimenpiteiden vaikutuksista tarkentuu vasta toimenpiteiden valmistelun edetessä ja huomioidaan myöhemmin hallituskauden aikana valmisteltavissa kuntatalousohjelmissa. Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä valtion talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella ja päätetyillä toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta vuoteen 2027 asti. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa.