Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 8 577
- Siirry seuraavalle sivulle
Artikkeleita kansalaisyhteiskunnasta Näytä tarkat tiedot
https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/ (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090325269
www.theseus.fi/bitstrea...aa_Noora.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä KRIS Satakunnan kanssa. Työ toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa tarkoituksena oli kehittää voimavaralähtöisten menetelmien käyttöä päihteettömyyden tukemisessa. Kehittämistyön kohteeksi valikoitui yhdistyksen käyttämä tukisuunnitelmalomake. Voimavaralähtöisten menetelmien käytön nykytila kartoitettiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelun tulosten analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysia. Kehittämistyö toteutettiin työryhmässä, johon kuului opinnäytetyön tekijän lisäksi kaksi yhdistyksen työntekijää. Työryhmä kokoontui kehittämistyöskentelyä varten kaksi kertaa työpajoihin, joissa voimavaralähtöisiin menetelmiin pohjautuvaa työkalua kehitettiin. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi voimavarojen kartoittamiseen tehty voimavara-aurinko ja siihen liittyvät itsenäisesti työstettävät tehtävät. Voimavara-aurinko koostuu kolmesta osiosta, joita ovat omien vahvuuksien nimeäminen, riskitekijöiden sanoittaminen sekä voimavarojen, suojatekijöiden ja resurssien löytäminen. Kehitetyn voimavara-auringon tarkoitus on toimia pohjana voimavaroista käytävälle keskustelulle. Keskustelu on tarkoitus dokumentoida lomakkeille, jotta jokaisen yksilöllinen toipumisprosessi tulee näkyväksi ja jotta tapahtuneeseen muutokseen voidaan aika ajoin säännöllisesti palata. Voimavarojen kartoittamista varten suunnitellut itsenäiset tehtävät sekä voimavara-auringon käytön testaus olivat osa opinnäytetyöprosessia. Testauksen jälkeen kehittämistyön tulosta ei enää kehitetty eteenpäin. Testauksesta saadut kokemukset olivat menetelmän toimivuuden ja siinä käytetyn viitekehyksen osalta positiivisia. Kehitetty voimavarakartoitus koettiin toimivaksi työkaluksi. Työkalun käyttöä tulee kuitenkin vielä harjoitella, jotta käytöstä tulee sujuvampaa.
OLKA®-toiminta tutuksi perusterveydenhuollossa : teemapäivä sote-keskus Lännessä Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029054
www.theseus.fi/bitstrea...Lahtinen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to organize a theme day at the health centre Länsi. The goal of the theme day was to introduce OLKA activities in primary healthcare. In addition, the goal was to develop a feedback survey, which could be used to gather feedback from the event's visitors as comprehensively as possible, and which OLKA activities could use in the future in events and meetings related to volunteering. The theoretical basis of the thesis was focused on OLKA and volunteer activities, peer support and collective activities in the social and health sector and studied their significance as part of healthcare activities. Several studies showed that the role of volunteering and peer support as part of healthcare is significant. Health care resources alone are not enough to take care of the overall well-being of the patient, so in the future the co-operation between the third sector and health care will be emphasized. The studies showcased the lack of awareness of volunteering among primary care professionals. For this reason, it is important to start operations at the level of primary health care, so that the help made possible by peer support can also be offered to patients visiting at health centres and their relatives. Our thesis was an operational project that was carried out in co-operation with the OLKA activities and the Satakunnan yhteisökeskus, which commissioned the work. The project work group consisted of experts from different parties, which made it possible to utilize versatile know-how throughout the project. As a result of the thesis, a theme day was organized, and a feedback survey was developed for the event's visitors, the associations and operators that participated in the event. The feedback was comprehensively collected and based on the results, the event was very successful, and the visitors felt that they had gained new information about an important topic. Most of the visitors found the event useful, and the participating associations were impressed by the number of meetings and the networking opportunity offered by the event.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032964
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Marja.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of the thesis was to develop a telephone service to reduce loneliness for Pori´s Mental Health Association Hyvis and the Tul peremmäl project. Founded in 1971, Pori´s Mental Health Association Hyvis ry is a low-threshold meeting place open to all. The association's target group includes mental health recoverers, the elderly and lonely people. The Tul peremmäl project (2021–2023) is a project founded by Pori´s Mental Health Association Hyvis ry. The project is funded by STEA and its target group is lonely people aged 29 to 65. The theoretical part of the thesis deals with loneliness, volunteer work and its forms, as well as telephone services operating in Finland. The functional part deals with service planning, volunteer selection and training, and a survey on training. At the end of the thesis, the description of the telephone service is reviewed. According to the results of the survey, the training as a whole was excellent, sufficiently long and easy to understand. Most of the volunteers were looking forward to the call after the training.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121035785
www.theseus.fi/bitstrea...ma_Paula.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa neljän Etelä-Pirkanmaan kunnan alueella toimivalle työllisyydenhoidon yhdistykselle konkreettinen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman keskeinen kysymys oli, millaisella palvelukonseptilla yhdistys kykenee toimimaan kannattavasti. Olennaista oli ennakoida toimintaympäristöä sekä tutkia, millaisia rahoituslähteitä työllisyydenhoidon hankkeisiin on tarjolla ja millainen yhtiömuoto tukee valittua palvelukonseptia. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö. Työtä ohjasivat käytännölliset tavoitteet, joihin haettiin tukea teoriasta. Keskeisiä tutkittavia käsitteitä olivat toimintaympäristö, yhdistyksen palvelut ja niiden konseptointi sekä taloudellinen tuloksellisuus. Tavoitteena oli luonnostella ja kehittää uusia ratkaisuja ja tuottaa uutta tietoa. Kehittämistyön lähestymistapana oli tapaustutkimus, jossa oli konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä, koska kehittämissuunnitelma on ensisijaisesti strateginen työkalu hallitustyöskentelyn tueksi. Näkökulma sisältää myös ennakointia. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin avoimia asiantuntija- ja ryhmähaastatteluja, osallistavia yhteisöllisiä menetelmiä, benchmarkingia sekä SWOT-nelikenttäanalyysiä. Taustoituksessa ja tiedonhankinnassa käytettiin erittäin laajasti ajankohtaisia kirjallisia lähteitä. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui hallituksen käyttöön kehittämissuunnitelma ”Kannattavan palvelukonseptin tuotteistaminen työllisyydenhoidon yhdistykselle: Selvitys rahoitusvaihtoehdoista ja hanke-ehdotuksia yhdistyksen hallituksen strategisen suunnittelutyön tueksi”. Hinnoittelun perustaksi valmistui myös erillinen Excel-pohjainen tuntihintalaskuri, jolla on mahdollista laskea sekä arvonlisäveroton (yhdistys) että arvonlisäverollinen (yritys) tuntihinta. Laskuria voidaan hyödyntää kilpailutuksissa, hankerahoitusarvioinnissa ja omarahoituksen palvelutuotteiden hinnoittelussa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336833
www.theseus.fi/bitstrea...nen_kati.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vastuullisuusohjelma Satakunnan Sininauha ry:lle. Satakunnan Sininauha on Satakunnassa ja erityisesti Porin seudulla toimiva yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa asumispalveluita sekä toimintaa erilaisten hankkeiden muodossa. Vastuullisuusohjelmalla haetaan yhdistykselle kilpailuetua ja uskottavuutta muista toimijoista erottumiseen. Työssä selvitettiin, millainen vastuullisuusohjelma tukisi ja edistäisi yhdistyksen toimintaa. Pohdittiin, miten vastuullisuusohjelma saadaan osaksi yhdistyksen toimintaa ja miten sidosryhmät saadaan sitoutettua mukaan. Selvitettiin vastuullisuusohjelman taustalla vaikuttavia normeja ja lainsäädäntöä sekä erot termien yhteiskuntavastuu ja yritysvastuu välillä. Työssä pohdittiin erilaisia tapoja raportoida vastuullisuudesta sekä käsiteltiin onnistuneen raportin sisältöä ja tunnusmerkkejä, vaikka tässä työssä ei itse raportointia toteutettu. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin yhdistykseltä saatuja dokumentteja ja haastatteluja, joille tehtiin sisällönanalyysi. Kestävän kehityksen periaatteet toimivat viitekehyksenä suunnitelmalle ja vastuullisuusohjelman teemat pohjattiin yhdistyksen strategiaan sekä arvoihin. Lopputuloksena valmistui vastuullisuusohjelma, joka on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä taloudellis-hallinnolliseen vastuuseen. Vastuullisuusohjelman pohjalta yhdistyksen on helpompi lähteä toteuttamaan vastuullisuusraportointia. Suunnitelmassa on valmiina kestävän kehityksen periaatteisiin nojaavat tavoitteet, toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä mittarit kehityksen ja tulosten mittaamiseen. Ohjelmassa listatut kehityskohteet kasvattavat yhdistyksen uskottavuutta sidosryhmien keskuudessa ja ohjelmaan on mahdollista saada sitoutettua mukaan yhteistyökumppaneita. Samalla yhdistyksen imago kirkastuu ja tunnettavuus kasvaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402183094
www.theseus.fi/bitstrea...la_Heidi.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin vuonna 2023 toimeksiantajalle. Toimeksiantajana työssä oli valtakunnallinen potilasjärjestö. Opinnäytetyössä aiheena oli yhdistystoiminta ja yhdistyksen toiminnan rahoitus, tarkemmin kuvailtuna julkisen rahoituksen harkinnanvaraisen avustuksen hakeminen ja avustushakemuksen mittaristojen määrittäminen. Toimeksiantajalla oli ajankohtainen tarve saada erilaista näkökulmaa yhdistyksen rahoitukseen liittyen, rahoituksen ollessa katkolla. Avustushakemusta tehdessä, tarkoituksena oli pyrkiä kuvaamaan yhdistyksen toimintaa, toiminnan erityispiirteenä olevan vertaistuen ollessa mittaamisen ja tuloksellisuuden tarkastelun kohde. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin avustushakemus, jonka avulla kyseessä olevan yhdistyksen toimintaa tuetaan taloudellisesti, yhdistyksen muiden tulonlähteiden ollessa sen jäsenmaksuista muodostuvat tulot. Aihetta tutkittiin ennen avustushakemuksen laatimista tarkastelemalla yhdistyksen hallinnon toimintoja ja yhdistystoiminnan rahoitusta yleisellä tasolla. Lähteinä toimivat erilaiset tahot, jotka ohjailevat yhdistysten toimintaa ja avustusten hakemisprosessia. Tietoperustaa oli myös tekijän omakohtainen kokemus yhdistystoiminnasta yli 10 vuoden ajalta ja yhdistyksen aktiivisena jäsenenä saavutettu käsitys kyseessä olevan yhdistyksen toiminnoista. Opinnäytetyössä on teoreettinen ja empiirinen osio, toteutuksen ollessa toiminnalliselle opinnäytetyölle ominainen tuotos avustushakemuksen muodossa. Avustushakemuksessa yhdistyksen toimintaa kuvattiin rahoittajan vaatimilla tavoilla. Näitä tapoja olivat mittarit, jotta toiminnan määrää ja muuttujia kyettiin arvioimaan ja luomaan tavoitteita, joihin tulisi päästä. Mittareiden tulisi luoda toimintamalli, jolla yhdistys voi luoda seurannan ja arvioinnin statistiikkaa, rahoittajan seuraavaan tuloksellisuusraportointiin mennessä. Opinnäytetyö tarkasteli yhdistyksen nykyisen toiminnan mittaamista ja keskeisenä päätelmänä ohjaa yhdistyksen nykyisen ja tulevien avustushakemuksien aineiston järjestelmällistä kokoamista ja jäsenistöön kohdistuvia, säännöllisiä kyselyitä. Työn päätelmä oli suositus toimeksiantajalle tehdä jatkossa säännöllistä ja suunnitelmallista tiedon keräämistä niistä toiminnoista, joiden tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa toiminnan tuloksellisuuden mittaamisessa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510790
www.theseus.fi/bitstrea...pi_Paula.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehostaa Suomen Esperantoliiton toimintaa. Painopiste oli erityisesti hallinnollisen työn kehittämisessä. Tarkoituksena oli tuottaa myös tietoa yhdistystoimintaan soveltuvista digitaalisista työkaluista ja antaa kehittämisideoita hallinnollisen työn tehostamiseksi muun muassa digitaalisia työkaluja ja ohjelmia hyödyntämällä. Kehittämisideoiden täytäntöönpano rajattiin tämän kehittämistyön ulkopuolelle. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys koostui järjestötoiminnan toimintatapojen erityispiirteistä ja hallinnon järjestämisestä, digimuutoksen johtamisesta ja digikehityksen edellytyksistä. Kehittämistyön lähestymistapana oli tapaustutkimus. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin aivoriihtä, teemahaastattelua ja dokumenttianalyysimäistä digitaalisten työvälineiden vertailua. Aivoriihet toteutettiin kohdeorganisaation hallituksen ja jäsenistön kesken. Haastattelut tehtiin vertaisjärjestöjen edustajille ja digitaalisten työvälineiden vertailu pohjautui saatavilla oleviin tietoihin ja analyyseihin. Empiirisessä tutkimuksessa ilmeni, että hallinnollisen työn organisointia tulisi kehittää suunnitelmallisesti. Hallinnollinen työskentely ei ole täysin tehokasta muun muassa raskaiden toimintaprosessien ja puuttuvien ohjelmistojen tai työvälineiden vuoksi. Toisaalta kehityshalukkuus ja -valmius korostui tutkimuksessa. Teorian ja empiirisen tutkimuksen perusteella kohdeorganisaatiolle annettiin kehittämisehdotuksia erityisesti hallinnollisten toimintojen kehittämiseksi. Kehittämisehdotukset koostuivat suosituksista toimintatapojen kehittämiseksi sekä digitaalisten työvälineiden käyttöön ottamisesta ja käyttöönotossa huomioitavista seikoista. Suosituksiin sisältyi muun muassa nykyaikaisen jäsenrekisteriohjelman käyttöönotto ja verkkokaupan perustaminen monipuolisten maksutapojen kera sekä uteliaisuutta tukevan toimintailmapiirin luominen tarvittavaa perehdytystä unohtamatta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313383
www.theseus.fi/bitstrea...a_Janita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten poliittista paikallisyhdistystä johdetaan toimivasti sekä miten yhdistyksen toiminta myös saataisiin jatkumaan sujuvasti. Työn merkitys ja tavoite on yhdistyksen toiminnan ylläpitäminen sekä toiminnan jatkuvuus. Tämän työn toimeksiantajana sekä kohdeyhdistyksenä on erään rekisteröityneen puolueen paikallisyhdistys (ry). Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keruu tehtiin teemahaastattelua hyödyntäen. Haastateltavana oli kohdeyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja ja haastattelu toteutettiin kasvokkain. Haastattelu tallennettiin äänentallentimella, jonka jälkeen suoritettiin litterointi ja tuloksena syntyi kirjallinen aineisto. Kirjallisesta aineistosta tehtiin sisällönanalyysiä ja sitä peilattiin työssä kerättyyn teoriaan. Yhdistyksen johtamisella on suuri merkitys yhdistyksen toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta. Yhdistyksen johtohahmona voidaan yleisesti pitää yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa eli puhekielessä se kääntyy yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli yhdistyksessä, vaikka hänellä ei juurikaan ole aseman tuomaa valtaa. Yhdistyksen johtaminen on vapaaehtoisten johtamista. Yhdistyksissä ylin päätösvalta on sen jäsenillä ja käytännön toiminnasta vastaa hallitus. Työn tuloksista voidaan todeta, että yhdistyksen johtaminen on vaativa tehtävä. Vapaaehtoisia johdettaessa vaaditaan monipuolista osaamista sekä tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtajan on oltava jämäkkä, mutta ei kuitenkaan diktaattorimainen johtaja. Hyvä puheenjohtaja ei välttämättä tarvitse aikaisempaa johtamiskokemusta, vaan tehtävään oppii tekemällä. Toimivassa yhdistyksessä vallitsee hyvä ryhmähenki, jossa jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Yhdistyksen toiminta saadaan jatkumaan sujuvasti, jos tulevaan valmistaudutaan hyvissä ajoin. Puheenjohtajan vaihtuessa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä edeltäjän kanssa. Tiedonsiirto voi tapahtua pääsääntöisesti suullisesti, mutta yhdistystoiminnan jatkumisen kannalta osa tiedosta olisi hyvä olla ylhäällä myös kirjallisessa muodossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223527
www.theseus.fi/bitstrea..._Annikka.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli kartoittaa vapaaehtoistoiminnan motivaatiotekijöitä, jotka edistävät eläkeikäisen sitoutumista vapaaehtoistoimintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli hankkia lisää tietoa motivaatioon vaikuttavista tekijöistä, jotka täydentävät Fingerroosin säätiön vapaaehtoistoimintaa. Haastattelun kohderyhmänä olivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän eläkeikäiset vapaaehtoiset. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksena saatiin moninaisia motivaatiotekijöitä, jotka sitouttavat vapaaehtoisia tekemään pyyteetöntä auttamistyötä. Eläkeläisiä motivoivat eniten sisällön saaminen omaan elämään, auttamisen halu, yhteiset aktiviteetit ja taloudellinen mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan. He kokivat, että saavat itselleen hyvinvointia, koska heillä oli mahdollisuus ajallisesti eläkkeellä ollessaan auttaa vanhuksia. Opinnäytetyön tilaajana oli Turussa toimiva Fingerroosin säätiö, jossa aloitettiin vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vuonna 2022.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626411
www.theseus.fi/bitstrea...sa-Matti.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Someron Ratsastajat ry is an equestrian sports club located in Somero, South-Western Finland. Most sports clubs in the country are nonprofit organizations – Someron Ratsastajat ry is an exception to the rule as it owns a riding school as well as rents stalls for private customers’ horses. The aim of this study was to examine the financial situation of the club from the point of view of risk analysis and risk management. The following research questions were posed to reach this goal: What kind of financial risks are there in Someron Ratsastajat ry? How can they be managed? How likely are they considered? What would happen if the risks actualized? This case study was conducted using the qualitative research method with some aspects of the quantitative method. The theoretical part of this thesis dealt with the basic terminology of risk management. The concept of financial risks was introduced along with their main types and some common tools of risk management. The main emphasis was put on the method PK-HAAVA which was used in this study. The empirical part started with a general view on the income and expenditure of Someron Ratsastajat ry. This was followed by reporting financial risks as identified by PK-HAAVA and as categorized in the theoretical part. It was found out that the economy of the club as a whole is relatively stable. However, the riding school is subject to a set of risks, especially towards profitability and solidity. The results of the study are not very specific to equestrian sports clubs, so all kinds of associations in Finland may find it useful.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010627
www.theseus.fi/bitstrea...i_Janita.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona, jossa tarkoitus oli löytää ratkaisu pienehkön yhdistyksen taloushallinon tehtävien hoitamiseksi avainhenkilön jäädessä pois toiminnasta. Toinen tavoite oli dokumentoida projekti, jotta siitä hyötyisi myös muut yhdistykset. Kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö sekä tapaustutkimus. Opinnäytetyössä on sekä teoria, että toiminnallinen osuus. Aineisto nojautuu avainhenkilöiden haastatteluihin, joihin projektin runko nojautui. Teoriaosuudessa hyödynnettiin alan tietokirjallisuutta kattavasti sekä erinäisiä verkkosivuja. Lainsäädäntö sekä yhdistysten että kirjanpidon osalta on tuotu hyvin esille. Opinnäytetyössä on myös tarkasteltu erilaisia ilmaisia kirjanpito-ohjelmia. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan ensimmäiseksi taloushallintoa ja mistä eri osista taloushallinto koostuu. Osiossa jaotellaan osto- ja myyntireskontra sekä kirjanpito. Tuloslaskelma toimii apuna, josta näkee konkreettisesti yhdistyksen taloudellisen toi-minnan. Toinen teoriaosuus kertoo yhdistystoiminnan perusperiaatteista sekä tuodaan esiin siihen liittyvää lainsäädäntöä. Käytäntö koostuu tarkasteltavan yhdistyksen tavasta toimia sekä avataan projektia taloushallinnon ratkaisujen osalta. Opinnäytetyön tuloksena ratkaistiin yhdistyksen talous-hallinon jatko sekä projekti dokumentoitiin vaihe vaiheelta. Opinnäytetyön ratkaisu nojaa vahvasti paikallisten toimijoiden keskinäiseen sopimukseen, joten kaikilta osin tutkimusta ei voi sellaisenaan hyödyntää muualla.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113504
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Hanni.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was the study of alternative funding models for Nauha ry ´s peer and volunteer activities. Nauha ry operates in Pirkanmaa, and in addition to peer and voluntary activities, it´s industries include substance abuse work, employment care, housing services and immigrant activities. The assistance center for social and health organization STEA has annually distributed the grant money consisting of Veikkaus oy´s gaming income to social and health organizations. There has already been information in the public that a change in the distribution of grants of this kind is coming. Many third sector organizations, including Nauha ry´s peer and voluntary activities, depend on this funding to run the business. The aim of the thesis is to find other forms of funding in addition to or as substitutes for STEA grants. The method used in the thesis was project- based research, which was used to study and evaluate different alternatives that would be suitable as a funding model for association activities and to meet criteria required for volunteering. The thesis evaluated and compared future options to secure funding in the event of a significant reduction or complete cessation of STEA grants. In addition, the ethics of Veikkaus oy´s income as a financier of organizational and association activities was discussed. One source of inspiration for the thesis was the Arrels Fundació in Barcelona, whose funding model was assessed as one of the options, where applicable. In addition, many other funding models for the future were found to be good in the presentation and application phase of the thesis.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015598
www.theseus.fi/bitstrea...ravainen.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Aatteellisia yhdistyksiä koskeva lainsäädäntö Suomessa on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Samankaltaisia piirteitä yhdistystoiminnan ohjauksesta on muissa Pohjoismaissa, mutta varsinaista yhdistyslakia ei ole muualla. Yhdistyslaki muodostaa kuitenkin perustan yhdistysten hallinnolle muun lainsäädännön, kuten kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki, ohella. Hyvän hallinnon periaatteita puolestaan on tehty yrityspuolelle, jossa tämä ns. corporate governance on edellytys pörssin päälistalla kaupankäynnin kohteeksi pääsylle. Yhdistyshallinto eroaa yritysten hallinnosta peruslähtökohdaltaan, joten yhdistysten hallinnon tarkastamisessa on syytä kiinnittää huomiota eri asioihin kuin yritysten tarkastamisessa. Opinnäytetyön kehittämistehtävä oli laatia koulutussisältö omalle yritykselleni, joka on laajentamassa palveluvalikoimaansa auktorisoiduille tilintarkastajille kohdennetulla yhdistyshallinnon tarkastamisen koulutuksella. Koska yhdistysten tarkastamisen markkina on kuitenkin rajallinen, ei tällaista koulutusta ole varsinaisesti vielä ollut tarjolla rajallisen kohderyhmän vuoksi. Opinnäytetyö ja sen tuloksena syntynyt koulutussisältö toteutettiin dokumenttianalyysiin perustuvana tapaustutkimuksena. Tietoperustan muodostivat sekä lainsäädäntö, yhdistyshallinnosta tehdyt kirjat että yli 20 vuoden kokemus yhdistysten tarkastamisesta ja niiden hallinnossa toimimisesta. Lisäksi hyödynsin myös osaamisen kehittämisen ja kasvatustieteen teoksia. Kehittämistyön tuloksena syntyi koulutussisältö, jota yritykseni voi toteuttaa käytännön koulutuksina kohderyhmälle. Opinnäyte toimii toivottavasti myös pohjana keskustelulle yhdistyshallinnosta ja sen tarkastamisesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103113156
www.theseus.fi/bitstrea...n_Ekholm.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
The purpose of this thesis was, by using quantitative research, to examine KRIS-Satakunta ry's current and former members' opinions on the society's services and to collect developing suggestions. The objective was to have the results of the poll available to KRIS-Satakunta ry as they develop their activities and report to the sponsor (STEA). The aim was also to develop the writers' own occupational encountering with recoverers and get more prepared in doing research. This thesis has a quantitative approach but also includes a qualitative part since there's open questions in the questionnaire. Material was gathered from KRIS-Satakunta ry attenders with an online form. The research took interest in how often the answerers use KRIS-Satakunta ry's services and for how long have they lived by KRIS principles. There were also questions on sobriety, lawfulness and prison work. At the end of form were three open questions on how KRIS-Satakunta ry's work can be improved. Research found that KRIS-Satakunta ry attenders had benefited from the support got-ten from the association. Most of the answerers told they got better comprehension on their addiction via KRIS. Many took part in KRIS self-help groups somewhat or very much. Majority of the attenders had someone to support them in sobriety within KRIS. Often these same people had succeeded in staying sober after coming to KRIS-Satakunta ry. A suggestion for follow-up study is developing co-operation with third sector and Criminal Sanctions Agency.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178727
www.theseus.fi/bitstrea...en_Roosa.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyössä tehtiin urheilu-seuralle hyvän hallinnon opas. Opas tehtiin toimeksiantona Kokemäen Kova-Väki Pesäpallo Ry:lle. KK-V tarvitsi opasta, koska vuonna 2017 selvisi, että yhdistys oli joutunut talousrikoksen uhriksi. Opas tehtiin, jotta urheiluseura pystyisi parantamaan prosessejaan ja suojautumaan hyväksikäytöiltä ja talousrikoksilta. Opas tehtiin myös, jotta hallituksen jäsenet olisivat tietoisia vastuistaan ja velvoitteistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda urheiluseuran hyvän hallinnon opas, joka on kir-joitettu yleiskielellä. Tavoitteena oli myös tehdä opas, josta on urheiluseuralle hyötyä ja joka auttaa sitä kehittämään prosessejaan. Oppaan tavoitteena oli luoda kompakti paketti, joka kuvaa yhdistyksen ympärivuotista toimintaa selkeästi. Oppaan on tarkoi-tus olla kirjoitettu kielellä, jota tavallinen yhdistyksen hallituksen jäsen pystyy luke-maan ja ymmärtämään. Sisällön tavoitteena oli tuottaa opas, joka kulkee järkevässä aikajanassa ja josta haluttu tieto on helppo löytää. Oppaassa käsitellään jäsenyyttä, kokouskäytäntöä, päätöksentekoa, talouden hoitamista, verotusta, tilinpäätöstä ja budjetointia. Oppaaseen tehtiin urheiluseuralle mukailtuja asiakirjamalleja ja selitettiin taloushallinnontermejä kansankielisiksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja dokumenttien analysointia. Teemahaastattelua käytettiin selvittämään seuran nykyisiä prosesseja. Dokumenttien analysointia käytettiin, kun tulkittiin seuran sääntöjä ja www-sivuja. Tulokseksi saa-tiin käyttökelpoinen hyvän hallinnon opas, jota käyttämällä yhdistys pystyy uudista-maan toimintamallejaan ja suojautumaan värinkäytöiltä. Opinnäytetyön aikaansaannoksena oli urheiluseuran hyvän hallinnon opas, kohdistet-tuna Kokemäen Kova-Väki Pesäpallo Ry:lle. Opas sisältää käytännön esimerkkejä päivittäisistä taloushallinnon tilanteista ja yleiskielellä opettaa maallikoita ymmärtä-mään taloushallintoa ja toimimaan oikein hallituksen jäsenenä.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-155-6
www.theseus.fi/bitstrea..._toimien.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810963
www.theseus.fi/bitstrea...n_marika.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön aiheena olivat yhdistykset ja niiden verottaminen. Aihe oli mielenkiintoinen siitäkin syystä, että maamme on tulvillaan erilaisia yhdistyksiä, jotka toimivat hieman eri tavalla ja joita verotetaan eri lailla. Minulle yhdistysmaailma on tuttua sekä työnantajan roolissa että luottamushenkilönä toimien. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten erilaisia yhdistyksiä verotetaan ja milloin niitä verotetaan. Tätä ongelmaa lähdettiin purkamaan luokittelemalla yhdistykset eri kategorioihin. Sekä selvitettiin mm. rekisteröinnin ja yhdistyksen tosiasiallisen toiminnan vaikutusta. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan yhdistyksiä kotimaassa ja merkityksellisimpinä verolajeina huomioitiin tulo-, arvonlisä- ja arpajaisverot, mutta jätettiin varallisuus- ja kiinteistöverot huomioimatta. Yhdistysten saamien talkootyötulojen merkitystä että ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta selvitettiin. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, jossa tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisella lähestymistavalla. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin valmiita kirjallisia aineistoja kirjallisuudesta, Verohallinnolta ja lainsäädännöstä. Tutkimusaineistona käytettiin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä ja Verohallinnon julkaisemia esimerkkejä. Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että yhdistysrekisteriin merkitseminen antaa yhdistyksille oikeustoimikelpoisuuden, joten sen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen vastuista kuten ovat rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet. Toinen merkittävä huomio koski yleishyödyllisyyttä. Yleishyödyllisen statuksen saaneen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa henkilökohtaisen tulolähteen tuloistaan, vaan ainoastaan elinkeinotulostaan, kun taas ei-yleishyödyllisen yhdistyksen pitää maksaa veroa kaikista tuloistaan. Lisäksi yleishyödyllinen yhdistys voi hakea veronhuojennusta myös elinkeinotulostaan, jos se todetaan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavaksi. Kolmas merkittävä huomio liittyi arvolisäverovelvollisuuteen. Yleishyödylliset yhdistykset ovat arvonlisäverovelvollisia tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jos se tapahtuu liiketoiminnan muodossa huomioiden kuitenkin vähäisen liiketoiminnan raja. Tuloverolain mukainen elinkeinotoiminta ja arvonlisäverolain mukainen liiketoiminta eivät aivan vastanneet toisiaan, vaikka olivatkin lähellä. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut päätöksissään verotuksellisia ongelmia, jotka kuvaavat hyvin yleistä linjausta kunakin ajankohtana. Näitä päätöksiä tulkiten voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä, mutta uusissa tapauksissa lopullisen verotusratkaisun silti tekee Verohallinto aina tapauskohtaisesti.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817143
www.theseus.fi/bitstrea...en_minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön muoto oli toiminnallinen projektityö ja tavoitteena oli järjestää Prader- Willin oireyhtymän (PWS)- yhdistyksen jäsenperheille syystapaaminen Porissa 2012. PWS- yhdistys tilasi tapahtuman Satakunnan ammattikorkeakoulun palvelukeskus Soteekilta ja se toteutettiin LIIKKU- hankkeen osana. Opinnäytetyö liitettiin osaksi projektin toteutusta ja sen päätavoitteet olivat tutustua projektimuotoiseen työskentelyyn / projektivastaavan rooliin, PWS- oireyhtymään sekä suunnitella liikuntaohjelmaa PWS- lapsille ja soveltaa se heidän tarpeitaan vastaavaksi. Osaksi työtä muodostui myös turvallisuus ja riskikartoitus sekä tutustuminen yhdistys- ja järjestötoimintaan. PWS- yhdistyksen tavoite yhteistyöltä oli järjestää vertaistukitapaaminen ja tarjota lapsille kehitystä tukevaa ohjelmaa. Syystapaaminen toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa Porissa lauantaina 29.9.2012. Osallistujia oli yhteensä 37, joista aikuisia oli 23 ja lapsia 14. Projektivastaavan tehtäviin kuului etukäteisvalmistelut ja tapahtumapäivästä vastaaminen. Liikuntaosuuden suunnittelussa huomioitiin PWS- lasten erityistarpeet, kuten haasteet motorisessa kehityksessä sekä liikunnan soveltaminen ja strukturointi. Strukturoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toiminnan jäsentelyä, kuten tilan varustelua kuvilla, konkreettisilla vihjeillä ja rajauksilla. Projektityyppistä opinnäytetyötä arvioitiin päiväkirjamuistiinpanoilla sekä tapahtumaan palautekyselyllä. Tutkimuksen arvioinnin ja palautteiden pohjalta voidaan todeta, että syystapaamisella on merkitystä tapahtumaan osallistuneille perheille. Tapahtuman tärkeimmäksi anniksi nousivat vertaistuki ja kokemusten vaihto. Lapsille järjestetty liikuntatuokio puolestaan tarjosi liikunnanriemua ja osalle myös uusia liikuntakokemuksia. Motoriikkaradan eri pisteet oli rakennettu haastamaan ja kehittämään PWS- lapsen perusliikkumisvalmiuksia, kuten tarkkuutta ja tasapainoa. Eriyttämisen erilaisin keinoin pisteistä saatiin toimivia taitotasoltaan erilaisille liikkujille. Liikuntatuokion strukturointi konkreettisin vihjein ja kuvin selkeytti ohjelman kulkua sekä toi apua vuorovaikutustilanteisiin. Opinnäytetyö kehitti ammatillista osaamistani syventäen ymmärrystä suunnittelun merkityksestä, ohjaamisesta sekä projektityöskentelyn kokonaisuuden hallinnasta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-325-4
www.theseus.fi/bitstrea...koversio.pdf (Diakonia-ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tällä julkaisulla Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) osallistuu sosiaaliturvaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Julkaisu keskittyy ihmisten tuen tarpeen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ajankohtaisiin haasteisiin. Teoksen nimi Turvaverkkoa paikkaamassa viittaa siihen, että sosiaaliturvaan liittyvät tuen muodot eivät ole valmiita. Luonteeltaan teos on asiantuntijapuheenvuorojen kokonaisuus, ja kaikki artikkelit ovat kosketuksissa nykytodellisuuteen. Artikkelit vastaavat omalta osaltaan etenkin sosiaalipalvelujen järjestämisen, tilaamisen ja tuottamisen rakenteellisiin ja sisällöllisiin uudistamistarpeisiin. Julkaisu jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa sosiaalityön asiantuntijuuden, sosiaalisen kuntoutuksen ja johtamisen kysymystä jäsennetään asettamalla ne verkottumisen ja rakenteiden hallittavuuden asiayhteyteen. Toinen osa tuo esiin järjestöjen ja järjestötaustaisten toimijoiden roolia, mahdollisuuksia ja haasteita sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Kolmas osa orientoituu tulevaisuuteen kokeilujen ja kehittämisen keinoin.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-474-9
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...M_2023_2.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Tämä selvitys on laadittu osana oikeusministeriön Vapaa!-Fri! -hanketta. Selvityksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä erityisesti kunta-kansalaisyhteiskunta -yhteistyön sekä alueellisten verkostojärjestöjen merkityksestä paikalliselle vapaaehtoistoiminnalle. Selvityksen keskeinen aineisto koostuu 19 kunnalle järjestetyistä klinikkatilaisuuksista sekä maakunnallisesti toimivien eri kansalaistoimijoita palvelevien organisaatioiden edustajien ryhmähaastatteluista. Kunnalla voi olla merkittävä rooli elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Selvityksen perusteella kunnat näkevät kunta-kansalaisyhteiskunta -yhteistyön edistämisen kannalta olennaisena kehittää seuraavanlaisia rakenteita ja toimintatapoja: kunnan käytäntöjä ja kyvykkyyksiä vapaaehtoissektorin uudistumisen tukemisessa; tapoja säännöllisille kohtaamiselle ja kehittämiselle yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa; kunnan ja vapaaehtoissektorin yhteistyön linjaamista strategisesti vaikuttavalla osallisuus- tai yhdistysohjelmalla. Selvityksemme perusteella verkostojärjestöillä on monipuolisia ja vaihtelevia rooleja. Verkostojärjestöjen perustehtävä näyttää olevan alueella toimivien yhdistysten tuominen yhteen sekä keskenään että kuntien ja muun julkisen sektorin kanssa. Toimijat ovat keskenään erilaisia, mutta verkostojärjestö tuntuu toimivan melko hyvin kokoavana terminä. <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-458-9">Tässä linkki julkaisuun Vapaaehtoistoimintaa vahvistamalla kohti ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksia. Vapaa!-Fri! –hankkeen toimenpideraportti</a>
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-194-2
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2023_20.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Valtionavustushankkeessa toimiva järjestötyöryhmä arvioi harkinnanvaraisia valtionavustuksia keinona rahoittaa järjestöjen varainhankintaa. Työryhmä ei selvittänyt muita mahdollisuuksia tukea järjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Varainhankinnan kehittäminen ei vähennä järjestöille myönnettävän julkisen rahoituksen merkitystä. Monet järjestöt haluavat tehdä varainhankintaa, mutta kokevat, ettei niillä ole siihen tarvittavia resursseja. Järjestöillä on myös erilaiset lähtökohdat kerätä varoja varsinaista toimintaansa varten. Varainhankintaa on kehitettävä tavalla, joka ei lisää järjestöjen välistä eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Valtionapuviranomaiset myöntävät valtionavustuksia pääsääntöisesti järjestöjen varsinaiseen toimintaan. Valtionapuviranomainen voi harkintansa mukaan myöntää järjestölle valtionavustuksen myös varainhankintaan käytettäväksi. Harkinnassa on arvioitava julkisten varojen käyttöä ja otettava huomioon valtionavustusten myöntämiseen liittyviä reunaehtoja. Valtionapuviranomainen voi käyttää erilaisia keinoja myöntäessään järjestölle valtionavustusta varainhankintaa varten. Valtionavustuksen käyttöön liittyy tällöin käyttötarkoituksen mukaisia ehtoja ja rajoituksia. Kun valtionavustustoimintaa kehitetään, järjestöjen autonomiaan ja niiden toimintaedellytyksiin on tarpeen kiinnittää huomiota. Varainhankinnan tekemisen on oltava järjestön harkinnassa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-948-6
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2023_30.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 21.10.2022 työryhmän selvittämään opintokeskusten valtionosuusrahoitukseen liittyviä käytäntöjä sekä opintokeskusten keskimääräisen yksikköhinnan laskentaan vaikuttavia opintokeskusten käyttökustannuksiin hyväksyttäviä kustannuksia. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja kuvata opintokeskusten ja järjestöjen keskinäiset käytännöt opintokeskusten valtionosuusrahoituksen siirtämisestä ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten raportoinnista, löytää ja punnita eri vaihtoehtoja valtionosuuden käyttöön liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja raportoinnin järjestämiseksi sekä esittää selvitystyön pohjalta tarpeelliset muutosehdotukset opintokeskusten rahoitusjärjestelmään mukaan lukien mahdolliset lainsäädäntötarpeet. Raportti sisältää työryhmän ehdotukset ratkaisuvaihtoehdoiksi (vaihtoehdot A ja B), joista työryhmä on päätynyt suosittamaan vaihtoehtoa B (niin sanottu tarkennettu nykytila) ottaen huomioon, mitä vaikutusarvioinneissa on kuvattu. Vaihtoehto koostuu opintokeskusten yksikköhintalaskentaan ja käyttökustannusten ilmoittamiseen sekä koulutustuen myöntämiseen ja puoluerahoituksen valvontaan liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Vaihtoehdon toteuttamiseksi on tarkoitus käynnistää säädösvalmistelu ja muu vaihtoehdossa kuvattu kehittämistyö mahdollisimman pian ottaen huomioon selvitystyön myötä tehdyt johtopäätökset.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8432-5
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...1_37_rap.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä ja sen perusteluissa järjestöjen tehtävät nähdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, palveluiden tuottamisessa yksityisinä palvelutuottajina ja vaikuttamistoiminnassa erilaisten asiakasryhmien edustamisessa. Järjestöjen toiminnot ja palvelut nähdään osana palvelukokonaisuuksia. Suomessa toimii noin 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista vajaa 900 tuottaa luvan- tai ilmoituksenvaraisia palveluja. Jokaisella hyvinvointialueella toimii Helsingin ulkopuolella keskimäärin 400 potentiaalista järjestökumppania. Autonomiset ja yhteistyökykyiset kansalaisjärjestöt ovat hyvinvointialueille tärkeä voimavara silloin, kun niitä ei alisteta vain julkisten palveluiden jatkeiksi. Hyvinvointialueiden johtaminen perustuu tiedolla johtamiseen. Järjestöistä kertyy tämän selvityksen mukaan oikeudellista rekisteritietoa, oikeutettua tilastotietoa ja osaamisperustaista näkemystietoa. Palveluketjuissa kahden ensin mainitun yhdyspinnalla kohtaa henkilötunnuksellinen rekisteritieto ja henkilötunnukseton osallistumistieto. Tietosuojakysymykset ja tiedonkeruun puutteet ratkaisemalla voidaan luoda resurssiviisas ja palveluohjaava sote-ekosysteemi. Selvityksessä on kymmenen näkökulma- ja yhdeksäntoista toimenpidesuositusta hyte-työn syventämiseksi, yhteisötalouden tarkastelemiseksi ja käyttäjä- ja asiantuntijatiedon hyödyntämiseksi tiedon avulla.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-525-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2021_27.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Järjestöille myönnetään vuosittain lähes miljardi euroa valtionavustuksina. Suurin osa siitä perustuu rahapelitoiminnan tuottoon, jonka odotetaan alenevan. Siksi rahoitusmallia aletaan uudistaa. Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt ovat tällä hetkellä tarpeettoman erilaisia keskenään. Järjestöjen valtionavustuskäytänteiden kehittämisjaoston tehtävänä oli selvittää, millaisia valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta myönnetään ja minkälaisia valtionavustuskäytäntöjä siihen liittyy. Kehittämisjaosto toimi valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa ja sen tehtävä perustui pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Kehittämisjaosto esittää selvityksensä perusteella kahdeksaa ehdotusta maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi kehittämisjaosto ehdottaa monialaisen toimeenpanoryhmän perustamista. Ehdotuksissa määritellään, miten valtionapuviranomaiset kohdentaisivat valtionavustuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ehdotukset antavat valtionapuviranomaisille uusia keinoja valtionavustusten harkintaa ja myöntämistä sekä käytön arviointia varten. Ehdotuksilla tuetaan myös järjestöjen osallisuutta, talouden ja toiminnan ennakoitavuutta sekä niiden vaikutuksia valtionavustustoiminnassa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-642-3
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...sin_alla.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Jäsenmäärältään suurin kymmenesosa maan seuroista tavoittaa lähes puolet kaikista seurajäsenistä. Tässä raportissa syvennetään näkemystä suomalaisesta seuratoiminnasta isojen yli 800 jäsenen seurojen näkökulmasta. Työssä hyödynnetään vuonna 2017 maan liikunta- ja urheiluseuroilta kerättyä määrällistä tutkimusaineistoa, joka koskee vuoden 2016 tilannetta seuroissa. Lisäksi on kerätty haastatteluaineisto 15:stä yli 800 jäsenen seurasta sekä kahdeksalta lajiliittojen ja kaupunkien ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat suuren seuran erot ja erityispiirteet keskisuuriin ja pieniin seuroihin verrattuna? 2. Mihin suuntaan suurten seurojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? 3. Kuinka suurten seurojen roolia ja asemaa arvioidaan ulkoisten asiantuntijoiden näkökulmasta? 4. Mikä rooli ja asema suurilla seuroilla on liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa? Pienempiin seuroihin verrattuna isot seurat toimivat useammin suurissa kasvavissa kaupungeissa. Suurten seurojen talousluvut ovat kasvaneet, mutta ulkoisen varainhankinnan osuus kokonaisuudessa on vähentynyt. Isot seurat ovat hakeneet kehitystä pääosin palkkatyön ja ammattimaistumisen kautta. Suurten seurojen toiminnassa on yleistä kehittymisen halu ja kyky, toimintajärjestelmän ja johtamisen järjestelmällisyys sekä ”yritysmäinen” toimintalogiikka. Suurella seuralla ulkoinen yhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Suurten seurojen erityishaasteina ovat vapaaehtoisten aktiivisuus sekä toiminnan olosuhteisiin liittyvät haasteet. On viitteitä, että tulevaisuudessa isojen seurojen osuus seuratoiminnan kokonaisvolyymista kasvaa edelleen. Suurille seuroille on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sekä samalla vahvistaa suurten seurojen roolia ja asemaa yhteiskunnassa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-796-0
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2020_04.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Oikeusministeriön työryhmä selvitti huhti–lokakuussa 2019 yhdistys- ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeita yhteisöllisen kansalaistoiminnan helpottamiseksi. Työryhmä keräsi tietoa ja näkemyksiä muutostarpeista verkkokyselyllä, jonka perusteella valituista ja kehitellyistä aiheista keskusteltiin työryhmän valmistelemissa ja ylläpitämissä verkkokeskusteluissa sekä oikeusministeriön ja järjestöjen yhteisissä työpajoissa. Työryhmän verkkokyselyyn vastasi yhteensä 857 vastaajaa, joista suurin osa toimi jossakin roolissa yhdistyksessä. Työryhmän ensimmäiseen verkkokeskusteluun osallistui 49 henkilöä ja toiseen verkkokeskusteluun 75 henkilöä, mukaan lukien työryhmän jäseniä ja asiantuntijoita. Keskeisenä kansalaistoimintaa helpottavana yhdistyslain muutoksena pidetään talouden dokumentointia ja raportointia koskevien vaatimusten keventämistä. Rekisteröityjen yhdistysten osalta pidetään tarpeellisena selkeämpiä yhdistyslain säännöksiä, tahdonvaltaisten säännösten lisäämistä ja yhdistyksen rakennemuutosten ja purkamisen helpottamista. Uuden yhteisömuodon säätämisen sijasta vapaamuotoista kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa muuttamalla yhdistyslakia vastaamaan paremmin pienimuotoisen toiminnan tarpeita. Toisaalta rekisteröimättömän yhdistyksen sääntelyn kehittäminen nähdään mahdollisena vaihtoehtona vapaamuotoisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Lainsäädännön lisäksi yhdistys- ja kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa vaikuttamalla tuen tai resurssin antajien käytäntöihin, lisäämällä mallisääntöjä ja ohjeita sekä keventämällä muualta kuin yhdistyslaista yhdistyksille aiheutuvia hallinnollisia velvoitteita.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3898-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...1.1.2018.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Kansallinen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoite- ja toimenpideohjelma 2014–2020 valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa monialaisessa koordinaatioryhmässä, joka on myös vastannut ohjelman koordinaatiosta ja seurannasta. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan tässä muita kuin työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Turvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen vahvistuminen ja pysyvyys. Väliarviointiraportti koostuu kahdesta osasta: ohjelman 92 toimenpiteen toteutumisen arvioinnista sekä eri tahojen kirjoittamista artikkeleista, missä on arvioitu organisaatioiden omaa toimintaa ja pohdittu painopistealueita jatkotyöhön. Tapaturmakuolemien väheneminen on ollut tavoitteiden suuntaista ohjelmakauden ensimmäisellä puoliskolla. Ohjelman toimintakokonaisuuksista turvallisuuskulttuuria on kyetty parantamaan ja tietoisuutta turvallisuusasioista lisäämään järjestöyhteistyöllä ja turvallisuus-viestinnällä. Valtio-neuvoston periaatepäätöstä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi ei ole saatu aikaan, vaikka lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista ja lähes 80 % vammaan johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Onnettomuuksien ehkäisy on jatkuvaa työtä ja kuuluu jokaiselle. Aina löytyy parannettavaa.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-575-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea.../1/okm25.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Seuratason näkökulmasta suomalaista liikunta- ja urheiluseurakenttää on analysoitu pitkäjänteisesti kymmenen vuoden välein 1980-luvulta alkaen. Tässä raportissa kuvataan keskeisimmät havainnot muutoksista ja trendeistä vuoden 2016 (n=835) tilannetta kuvaavia seuratietoja hyödyntäen. Vertailuja tehdään vuosien 1986 (n=835), 1996 (n=495) ja 2006 (n=550) tietoihin nähden. Aineistot on kerätty kyselyin. Kysely nojautuu Heinilän malliin liikuntaseurasta sosiaalisena organisaationa. Tutkimusongelmat, joihin vastausta haettiin, olivat: 1. Miten suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat ja koko seurakenttä on muuttunut edeltäneen 30 vuoden aikana ja erityisesti viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana? 2. Millaiset olivat seurojen ominaispiirteet vuonna 2016? 3. Millaisia kehityskulkuja on tunnistettavissa seuratoimintaan liittyen? Seurakentän keskeisimmät trendit olivat eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistuminen ja kustannustason nousu. Kyseiset kehityslinjat olivat tunnistettavissa jo kymmenen vuotta sitten, mutta ne näkyivät tuoreimman aineiston kautta konkreettisesti seuratasolla entistä selkeämmin. Yleisesti ottaen seurojen kehitys oli kohentuneen osaamisen ja asiantuntemuksen myötä edennyt suuntaan, johon seurat ovat pyrkineetkin. Useimmiten esiintyneet ongelmat liittyivät vapaaehtoistoimijoihin, vaikka aktiivisimpien toimijoiden määrä seuraa kohden oli kasvanut.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3941-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...tuksessa.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa nykyistä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja sen toimintaympäristöä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille. Perustettavien 18 maakunnan lisäksi sote-palveluiden järjestämisessä toimijoina tulevat olemaan viisi sote-yhteistyöaluetta, joiden vastuualuetta ovat keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävissä vastuutoimijoina säilyvät kunnat, yhteistyössä maakuntien ja kuntayhtymien kanssa. Selvityshenkilö arvioi tässä raportissa järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja - edellytyksiä uudessa sote-järjestelmässä. Tarkastelu on rajattu koskemaan/ koskee sellaisten yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Selvityshenkilö arvioi raportissaan ja tekee toimenpide-ehdotuksia koskien 1) mitkä ovat yleishyödyllisen toimijan toimintaedellytykset ja - mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä suhteessa kuntiin ja maakuntiin, huomioiden asiakkaan valinnanvapauden vahvistamisen ja kunnan ja maakunnan autonomisen toimijuuden asettamat vaatimukset; 2) Millä kriteerein on määriteltävissä järjestöjen toiminta, jolla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon, ja minkälaisia tapoja on nähtävissä tällaisen toiminnan resurssien turvaamiseen; ja 3) Minkälaisia mahdollisuuksia ja tapoja yleishyödyllisellä yhteisöllä on toimia yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajien tai muiden yleishyödyllisten sote-toimijoiden kumppanina. Lisäksi raportti tuo tuo esille sote-uudistuksen myötä vahvistuvia tarpeita lisätä järjestöomisteisen palvelutuotannon omistajaohjauksen osaamista. Sote-uudistuksen aikatauluun kohdistuvat aikamääreet ovat kesäkuun tilanteen mukaisia. Heinäkuun 2018 tietojen mukaan sote-uudistus tulisi voimaan 1.1.2021.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-593-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...luseurat.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986-2016 - tutkimusraportista on julkaistu tiivistelmä. Tässä raporttitiivistelmässä esitetään tutkimuksen keskeisimmät johtopäätökset ja seuratoiminnan mahdollinen suunta 2020-luvulla. Seurat ovat keskeisessä asemassa suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Liikuntakulttuurin moninaistumisesta huolimatta seurat ovat organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan ydinyksiköitä. Niiden merkitys niin huippu- ja kilpaurheilun kuin harrasteliikunnankin näkökulmasta on suuri. Ennen kaikkea lasten ja nuorten liikuttajina ja liikuntaan sosiaalistajina seurojen rooli on nykytilanteessa jokseenkin korvaamaton.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-321-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...20mukaan.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Helsingin yliopiston toteuttama hanke Kaikki mukaan? Avoin hallinto ja uudet osallistumismuodot (KAMU) tutki, miten eri järjestöt ja muut sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan kansallisten lakien ja asetusten valmisteluun. Teimme laajat kyselyt valtakunnallisille järjestöille ja säädöksiä valmisteleville virkamiehille, ja lisäksi haastattelimme heitä. Tulokset osoittavat, että moni järjestö on tyytymätön siihen, miten ne pääsevät valmisteluun mukaan. Suurimmat järjestöt sekä vakiintuneita instituutioita, elinkeinoelämää ja työntekijöitä edustavat järjestöt kokevat pääsevänsä valmisteluun parhaiten mukaan. Näitä järjestöjä kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa, ja ne ovat myös tyytyväisimpiä asemaansa valmistelussa. Sen sijaan pienemmät järjestöt sekä erilaisia ihmisryhmiä ja ammattikuntia edustavat järjestöt sekä vapaa-ajan järjestöt eivät koe pääsevänsä osallistumaan valmisteluun yhtä hyvin. Virkamiehille tehty kysely nosti esiin supervaikuttajien kärkijoukon, johon nousivat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Virkamiehille tehty kysely osoitti myös, että erityisesti elinkeinoelämän järjestöillä on vahva asema lakien valmistelussa: lakeja valmistelevat virkamiehet ovat eniten vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Myös virkamiehet pitävät järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuulemista säädösvalmistelussa tärkeänä. Laaja ja aktiivinen kuuleminen auttaa lakiesityksiä menemään läpi eduskuntakäsittelyssä. Ongelmana virkamiehet pitävät valmistelun tiukkoja aikatauluja ja niukkoja resursseja, jotka voivat kaventaa kuulemista. Verkkokuulemista on kehitetty, mutta se ei ole vielä lyönyt itseään läpi Suomessa. Virkamiehet käyttävät verkkokeskusteluja ja -kyselyjä kuulemisessa harvoin, ja järjestöt osallistuvat niihin melko nihkeästi. Järjestöjen ja virkamiesten ensireaktiot uuteen sähköiseen lausuntopalvelu.fi:hin ovat kuitenkin pääosin positiivisia. Tulokset osoittavat, että kuulemisen laajuuteen, läpinäkyvyyteen ja ajoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valmistelussa voisi kokeilla esimerkiksi ”digikomiteaa”, jolla valmistelua tehtäisiin verkon avulla läpinäkyväksi.
Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-106-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...ys_132_s.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Selvitysmiehet esittävät että kansalaistoiminnan edistämiseksi, demokratian vahvistamiseksi ja syrjään jäävien osallisuuden kehittämiseksi osa kansalaisjärjestöille suunnatusta hankerahoituksesta varataan ohjelmalliseen kehitys- ja muutostyöhön. Julkisen palvelun velvoitteesta, yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista (SGEI), yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja hankintalain täsmennyksistä luodaan toimenpidekokonaisuus, jolla ratkaistaan palvelujärjestelmän ongelmakohtia. Palvelu- ja verotuskokonaisuudesta kirjataan lausumat tulevan hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntapolitiikkaosioon. Kuntien palvelutoimintaa kehitetään kumppanuuden perustalta. Ministeriöt ja kunnat tunnistavat väliin putoavat kansalaistoimijat ja heidän julkisen kansalaistoimintatuen tarpeensa. Suomessa jatketaan hyvää yleisavustuskäytäntöä valtiorahoittajan pääasiallisena rahoitusinstrumenttina. Järjestöjen kansallisessa avustamisessa siirrytään yhdenmukaiseen sähköiseen haku- ja asiointijärjestelmään. Järjestöjen osallisuus ja asiantuntemus avustusten myöntämisprosessissa varmistetaan kaikissa ministeriöissä. Epämuodollisen kansalaistoiminnan rahoitus mahdollistetaan kaikkien ministeriöiden ja kuntien osalta. Avustusten rinnalle kehitetään toimintarahakäytäntö. EU-hankkeiden hallinnointia yksinkertaistetaan ja kevennetään tulevalla ohjelmakaudella. Tukien maksatusta nopeutetaan ja tuista maksetaan tarvittaessa järjestöille ennakkoa. Ohjelmakausien katkeamaton toteutuminen varmistetaan. Neuvonta- ja järjestökoulutusta antavat tahot muodostavat valtakunnallisen kansalaisyhteiskunnan tukiverkoston. Perustetaan alueellisia neuvonta- ja tukiorganisaatioita Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen mallilla Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Nämä toimivat tarvittaessa myös välittäjäorganisaatioina pienille toimijoille. Keskitetään informaatio tarjolla olevista neuvontapalveluista yhdelle sivustolle.
Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset. Lausuntoyhteenveto selvityksestä Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-079-4
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...lma_30_s.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Lausuntokierros "Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset" -selvityksestä järjestettiin 2.2.2011 - 3.3.2011. Joillekin tahoille annettiin pyydettäessä lisäaikaa. Lausunto-kierroksella annettiin yhteensä 46 lausuntoa. Lista lausunnon antaneista tahoista on yhteenvedon liitteenä. Lausunnon antajat suhtautuivat pääosin myönteisesti selvityksen tekoon. Selvityksen aihepiiriä pidettiin yhteiskunnallisesti merkittävänä, ja monissa lausunnoissa kommentoitiin selvityksen luovan edellytyksiä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle. Järjestöt pitivät tärkeänä sitä, että selvityksen esityksiä ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan muun muassa kirjaamalla niitä tulevaan hallitusohjelmaan. Useissa järjestöjen lausunnoissa tuotiin esiin, että esitysten läpiviemisessä ei tule olla lähtökohtana kustannusneutraalisuus. Sekä viranomaistahot että järjestöt katsoivat, että joidenkin esitysten toteuttaminen vaatii lisäresursseja. Ministeriöt suhtautuivat myönteisesti selvityshenkilöiden esitykseen kansalaisyhteiskunnan kehitystoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa tehtävästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Myös järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioiden avulla oli yleisesti hyväksytty näkemys. Ministeriöt kannattivat lisäksi avustusjärjestelmien koordinoinnin tehostamista, menettelytapojen yhdenmukaistamista ja sähköisen asioinnin mahdollistamista.