Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 168
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017582
www.theseus.fi/bitstrea...osefiina.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tutkin Yhdysvaltojen opiskelijavaihtoon liittyviä asioita Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan näkökulmasta. Opinnäytetyössäni tutkittiin opiskelijavaihtoon liittyviä asioita, Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurieroja ja muita ongelmia, joita opiskelijavaihdon aikana saattaa tulla esille. Opinnäytetyöni lähtökohtana toimivat omat kokemukseni Yhdysvaltojen opiskelijavaihdosta ja oma mielenkiinto aihetta kohtaan. Halusin myös tuoda enemmän lisätietoja Yhdysvaltojen opiskelijavaihdosta niin toimeksiantajalleni kuin opiskelijoille. Opinnäytetyöni toimeksiantaja toimii Satakunnan Ammattikorkeakoulun kansainvälisyyspalvelut. Opinnäytetyöni toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Toiminnallisessa osuudessa tehtiin blogi, jossa mentiin koko opiskelijavaihtoprosessi läpi viidessätoista eri blogipostauksessa. Blogipostaukset alkavat vaihtohaulla ja päättyvät Suomeen palaamiseen. Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda blogi, josta on apua Yhdysvaltojen opiskelijavaihtoon lähteville Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Blogipostauksissa on faktatietoja, omia kokemuksia, teemahaastateltavien kokemuksia ja hyödyllisiä vinkkejä. Aloitin kirjoittamaan blogitekstejä toukokuussa 2018 ja sain blogin valmiiksi lokakuussa 2018. Blogiini pääsee tutustumaan http://vaihtoonyhdysvaltoihin.samk.fi/ Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelin neljää eri Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka olivat jo olleet Yhdysvalloissa opiskelijavaihdossa. Teemahaastatteluista sain hyviä tuloksia, joita pystyin hyödyntämään niin toiminnallisessa osuudessa kuin teoreettisessa viitekehyksessä. Opinnäytetyöni tavoite saavutettiin. Blogini liitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun nettisivuille, josta kuka vain pääsee lukemaan blogiani. Toimeksiantajana pystyy hyödyntämään blogia markkinointivälineenä ja ymmärtämään paremmin, millaisia asioita opiskelijoilla voi tulla vastaan Yhdysvaltojen opiskelijavaihdossa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810153563
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Minna.pdf (Satakunnan ammattikorkeakoulu - Theseus)
This thesis focused on the export process from the European Union to the United States of America. The European made men’s suits are used as an example product. The aim of this study was to find out the steps of the export process, what the regulations and restrictions are subject to the textile imports in the United States, how the customs declaration is made and which documents are needed. The study also showed how the customs documents are supposed to fill in completely and correctly so that the declaration would be as smooth as possible. The study also focused on the most common problems in the export process and how to avoid them. The theoretical basis of this study was Michael Porter’s competitive advantage theory and David Ricardo’s comparative advantage theory. The study was conducted as a desk study. Finland’s and the United States customs publications were used as sources and to get the up to date information the web pages of the Customs and international trade organizations were utilized. According to the results of this study the export process can be said to be complex. In the process the legislation of both countries and the norms used in international trade have to be taken into account. The regulations and restrictions have impact as early as on the first steps of the process, how the merchandise is labeled and packed. Because the customs declaration requires knowledge on the legislation customs brokers are often used. The textile products made in the European Union do not need a certificate of origin or a visa and are not subject to any quotas. The study found that the CN classifications are both in the EU and in the USA. The study found out how high the import duties and fees would be for men’s suits and under which tariff they should be classified. Due to high duties and expensive labor costs clothes made in the EU cannot compete in price in the Unites States markets. For example the North American Free Trade Agreement ensures duty free entry for Mexican textile products. The study offered basic information on the customs declaration between Finland and the United States.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-307-5
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...cle%20II.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...le%20III.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...cle%20IV.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...e_Akonwi.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
https://lauda.ulapland.fi/bitstrea...icle%20I.pdf (Lapin yliopisto - Lauda)
Tässä tutkielmassa tuodaan esiin, miten alkuperäiskansaan kuuluvien paikallisten asukkaitten toiminta ja periksiantamattomuus tulevat esiin kansallispuiston alueella toimittaessa. Tutkimuksen kohteena on viranomaisten ja paikallisten yhteistoiminta Kamerunin kansallispuistossa ja millaisena epätasa-arvoiset valtasuhteet näkyvät rinnakkainelossa. Aiempi yhteisjohtajuutta koskeva kriittinen kirjallisuus tuo esiin, että resurssien käytöstä päätettäessä annetut ohjeet ovat usein ylhäältä alas ruohonjuuritasolle annettuja. Päätöksenteossa harvoin otetaan huomioon paikallisten asukkaitten asiantuntijuus. Sitä vastoin vahvistuu käsitys, että alkuperäiskansan suhtautumista maan omistajuuteen ei oteta huomioon. Kritiikkiä kohdistuu myös siihen, että emme tunne tarpeeksi keinoja, miten ihmiset saadaan tunnistamaan kohtaamaansa epätasa-arvo ja toimimaan sellaista järjestelmää vastaan. Kaiken kaikkiaan tämän opinnäytteen tarkoitus on tuoda esiin yhteisjohtamisen teorian kautta sitä, millaisina epätasa-arvoiset valtasuhteet näyttäytyvät ja millaisia virallisia ja epävirallisia tapoja on käytössä, kun osapuolet haluavat saada omat tarpeensa tyydytetyksi. Kun Kamerun-vuoren luonnonpuistoaluetta oltiin luomassa vuonna 2009, esitteli Kamerunin valtio suunnitelman alueen yhteisjohtamisesta. Tavoitteena oli saada alueen luonnonvarat säilymään kestävällä pohjalla. Ne, jotka asuvat lähellä kansallispuistoa ja kuuluvat kylien metsänhoidollisten komiteoiden (VFMC) jäsenyyteen, saavat antaa palautetta suunnitelmasta joka viides vuosi. Tästä vaikuttamisen mahdollisuudesta huolimatta on olemassa eri käsityksiä siitä, miten paikallisten asukkaitten tarpeet tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi vaikka yhteisjohtamisen perusmalliin kuuluu oleellisesti se, että kaikilla osapuolilla on tasaveroiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon, ovat viimeisimmät havainnot osoittaneet, että yhteisjohtamisessa toisilla on valtaa enemmän kuin toisilla. Tämä selvitys kyseenalaistaa yhteisjohtamisen vaikuttavuuden. Tähän mennessä julkaistu kirjallisuus yhteisjohtajuudesta ei osoita tarpeeksi, että epätasa-arvoisessa asemassa olevat ihmiset kehittävät vaihtoehtoisia tapoja tulla toimeen selviytyäkseen elämässään. Aiemmat tutkimukset ovat usein tuoneet esiin sen, että resurssijohtamisen keinoin ei paikallisia ihmisiä saada voimaantumaan. Tässäkään opinnäytteessä ei tule esiin, että ihmisten oma-aloitteisuus lisääntyisi tai ihmisten tarpeet tulisivat tyydytetyksi. Jotta voitaisiin vastata tähän haasteeseen, tässä tutkimus analysoi valtasuhteiden, hierarkian ja egelatarianismin yhteenkietoutumia, kuvaten laajempaa teoreettista katsantoa, jossa tutkitaan Kamerunin kansallispuiston alueella ilmeneviä valtasuhteita ja miten ne käytännössä vaikuttavat alueen kulttuurin säilymiseen kestävänä. Käyttämällä etnografista kyselytapaa, opinnäyte tuo esiin valtionhallinnon viranhaltijoitten, vapaaehtoisjärjestöjen, alueellisten komiteoiden ja kylien paikallisyhteisöjen mukanaolon Kamerunin kansallispuiston yhteisjohtamisessa. Tulokset osoittavat, että vaikka yhteisjohtamisen mallilla ei paikallistuntemusta saada tuoduksi täysin esiin, voivat paikalliset asukkaat jatkamalla sinnikkäästi toimintaa ja ammentamalla tietoa omasta kulttuuriperinnöstään käsin, saada oma kulttuuri ja asuinseutunsa säilymään. Ihmisten tulee keskeytymättä ja kiertelemättä jatkaa toimia kohdata paikalliseen ympäristöön kohdistuvia muutoksia. Esimerkiksi ympäristösuojeluohjelmien (CDA) avulla voivat kansallispuistojen hallintoviranomaiset tarjota paikallisille mahdollisuuksia maatalouden kehittämiseen lisäämällä tietoisuutta monimuotoisuuden säilyttämisestä valtion suojelualueilla. Kun saadaan muutamat yksittäiset ihmiset ottamaan suojeluohjelma käyttöön ja huomaamaan sen tuomat taloudelliset hyödyt, voivat toiset vastustavat tapaa, kun se on vastoin heidän vapauttaan ja käsitystään maasta. Ihmiset voivat sekä säilyttää vahvan kulttuurisen asemansa että osallistua yhteisjohtajuuteen.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3337-4
https://www.doria.fi/bitstrea...tion_web.pdf (Maanpuolustuskorkeakoulu - Doria)
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen vuoden ajanjaksolla voimatasapainon muutosta Lähi-idän alueellisessa valtarakenteessa, liittolaissuhteiden muutoksia sekä turvallisuuseliittien roolia maan sisäisessä valtataistelussa. Tuloksia verrattiin historiallisessa kontekstissa arabikevättä edeltävään aikaan kahdessa tapaustutkimusmaassa: Egyptissä ja Jordaniassa. Teoriaviitekehyksenä sovellettiin Englantilaisen koulukunnan ja Lähi-idän tutkimuksen teoriamalleja, sekä tutkijan kehittelemää sekurokratian konseptuaalista mallia. Tutkimuksen keskeinen tulos on havainto sekurokratian merkittävästä roolista osana autoritaarista valtiomallia. Sekurokratian sisälle on luotu useita toinen toistaan tasapainottavia ryhmittymiä. Tapaustutkimusmaiden arabikevään jälkeisen turvallisuustilanteen muutoksia selittävien tekijöiden joukossa turvallisuuseliittien valtakamppailu nousi merkittävään rooliin. Valtakamppailua käytiin eliittien kesken joko pelkästään maan sisällä tai vaihtoehtoisesti osin myös valtion ulkopuolisten voimien tukemana. Tutkimuksen perusteella sekurokratiat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: keskitettyyn ja hajautettuun malliin. Jos eri turvallisuuseliitti-ryhmien edut, vallankäyttö ja etäisyys vallan keskipisteeseen ovat tasapainossa puhutaan keskitetyn sekurokratian mallista, mikä ennustaa vallassa olevan regiimin pysyvyyttä ja vakautta. Jos taas sekurokratian rakenne on hajautetun mallin mukainen, sen valtakamppailu voi johtaa yhden osan pyrkimyksiin hegemonia-asemasta. Egyptin tapauksessa arabikevään jälkeinen turvallisuuseliittien valtakamppailu asetettiin maan vakauden edelle ja eliittien valtakamppailu on jatkunut tähän päivään. Tilanteessa vuoden 2021 lopussa valta on al-Sisin perhedynastialla ja sotilastiedustelun eliitillä (hajautettu malli). Hajautettu malli ei ennusta pitkäaikaista vallassa pysymistä; vahva ulkopuolinen heräte, esimerkiksi Bidenin hallinnon sotilaallisen talousavun lopettaminen voisi johtaa uuteen valtakamppailuun ja al-Sisin valta-aseman haastamiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että sekurokratoiden selviytymisstrategiana on vallanvertikaalin käyttö valtiohallinnon eri tasoilla. Valtakamppailun tilanteessa käytetään tasapainotusstrategiaa (omni-balancing), missä alueellisia vahvoja valtioita ja suurvaltoja pyritään yhdistämään hallitsijan puolelle kilpailevia eliittiryhmittymiä tai revisionistisia ulkovaltoja vastaan. Egyptissä presidentti al-Sisin valtaannousu johti maan lähentymiseen presidentti Putinin Venäjän kanssa sekä etääntymiseen aiemmasta Yhdysvalloille uskollisen Lähi-idän liittolaisen roolista. Jordaniassa puolestaan maa on nyt entistä tiiviimmin liittoutunut Yhdysvaltojen kanssa. Esimerkkinä tästä on tammikuussa 2021 maiden kesken solmittu sotilasyhteistyötä ja jordanialaisten tukikohtien käyttöä säätelevä isäntämaatuki-sopimus. Tutkimustulosten valossa autoritaariselle vallanperimykselle tyypillistä on se, että julkisuuteen näkymättömän sisäisen valtakamppailun jälkeen uudeksi valtionpäämieheksi pyritään nostamaan sekurokratian sisältä sen oman intressiryhmän edustaja, tai vaihtoehtoisesti sekurokratian valitsema ulkopuolinen poliitikko, jonka vastuulle korporaation intressien vaaliminen lankeaa vastapalveluksena sekurokratian tuesta keulakuva-poliitikon vallassa pitämiseksi. Alueellisen turvallisuusjärjestyksen osalta tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että Yhdysvaltojen painopisteen siirto Tyynellemerelle vii ja Aasiaan on antanut Venäjälle mahdollisuuden palauttaa vaikutusvaltaansa Lähiitään. Venäjällä ei kuitenkaan ole resursseja kompensoida Yhdysvaltojen arabivaltioiden turvallisuuseliiteille allokoimaa taloudellista tukea. Tämä on antanut tilaa alueellisten toimijoiden kuten Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian vaikutusvallan kasvattamiselle - tosin Venäjän hyväksynnällä. Tuki ei myöskään tule ilmaiseksi, sillä sponsorit edellyttävät, että niille alisteisessa asemassa olevat maat omaksuvat tukijavaltioidensa uhkakuvat, sekä konfliktitilanteissa kontribuoivat sotilaallisia kyvykkyyksiä näiden valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten päämäärien saavuttamiseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202141362
https://www.doria.fi/bitstrea...ratL1_21.pdf (Maanpuolustuskorkeakoulu - Doria)
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-400-2
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...S_2023_9.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
This report shows that ongoing transformations in multilateral cooperation and intensifying global challenges are making multilateralism vulnerable to strategic competition when it comes to its conduct, fundamental norms, and in respect of its aims. The report contends that while formal multilateral institutions are not forsaken in principle, alternative forums are often prioritised in practice. Different powers utilise both the UN system, as well as alternative institutions, broad and more narrow-based informal institutions such as the G Groups, and ad hoc formations. Regional multilateralism is gaining ground as an attractive alternative form of cooperation. These observations have been made by examining key powers’ takes on multilateral cooperation: the European Union, the United States, China, and Russia, and the role of multilateral cooperation in managing the Covid-19 pandemic. The EU is Finland’s most important reference group and its key channel for exerting influence. Making the EU a stronger and more unitary actor in multilateral cooperation is clearly in Finland’s interests. Increased political attention and expertise directed towards flexible and informal forms of multilateral cooperation, and key actors in the Global South, would enhance smaller states’ aspirations to remain relevant players in multilateral cooperation in an era of strategic cooperation.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-158-2
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2021_40.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...tarjonta.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Tarkastelemme tässä raportissa ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Keskustelemme optimaalisen järjestelmän ominaisuuksista käsitteellisesti, vertailemme Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmään, sekä kuvailemme ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Lisäksi tarkastelemme SISU-mikrosimulaatiomallin avulla raportissamme erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia. Merkittävä osa ulosotossa olevista on pienituloisia ja järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla. Ulosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia mm. työn tarjontaan. Tässä raportissa simuloiduilla reformeilla voitaisiin alentaa keskimääräistä työllistymisveroastetta toistuvaistulosta velkaansa lyhentävien ulosotossa olevien henkilöiden joukossa korkeimmillaan lähes puolitoista prosenttiyksikköä. Reformivaihtoehdoista progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikuttaa eniten työllistymisveroasteeseen. Alentunut velkojen takaisinmaksu kuitenkin näkyy takaisinmaksun venymisenä ja siten työn tarjonnan alenemisena myöhempinä vuosina. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät välttämättä vaikuta työn tarjontaan merkittävästi. Johtopäätöksinä toteamme, että järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi, sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta reformivaihtoehdoilta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-281-336-7
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2021_01.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Kiinan ja Yhdysvaltojen välisellä suurvaltakilpailulla ja sen kiihtymisellä on vaikutusta kansainvälisiin yrityksiin. Suurvallat käyttävät yhä aktiivisemmin erilaisia politiikkavälineitä tavoitteena vahvistaa globaalia asemaansa ja saavuttaa tai ylläpitää etumatkaa kriittisten teknologioiden kehityksessä. Ulkoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan viittä politiikkavälinettä (pakotteet, vientivalvonta, kansainvälinen standardisointi, markkinoillepääsyrajoitukset ja rahoitus) ja niiden vaikutuksia suomalaisyrityksiin. Selvitys on osa Team Finland -toimintaa yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukemiseksi. Yhdysvallat ja Kiina ovat Suomelle tärkeitä taloudellisia kumppaneita. Maiden välisen kilpailun vaikutukset näkyvät pakotteiden, vientivalvonnan ja standardisoinnin kautta erityisesti teknologiasektorilla. Kansainvälisille yrityksille suurvaltakilpailu voi tarkoittaa valintatilannetta kahden markkinan välillä tai toimintojen maantieteellistä eriyttämistä sekä globaalien kaupallisten mahdollisuuksien kapenemista. Yritysten on tunnettava entistä paremmin asiakkaansa, hankintaketjunsa ja rahoittajansa. Tilanne vaatii entistä parempaa ymmärrystä poliittisten toimien vaikutuksista liiketoimintaan ja sen riskeihin, kansallisen tilannekuvan ylläpitoa ja tiedonvaihtoa. Erityisesti pk-yritysten tietoisuutta suurvaltakilpailusta tulee lisätä. Julkaisu on päivitetty 30.7.2021, s. 15.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-505-1
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...uity%202.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
This report investigates the evolution of America's global engagement. In particular, it examines both the longer-term trends and the more immediate dynamics that affect the global role of the United States. The report first considers domestic developments as well as strategic debates, to provide a context for understanding the potential changes and continuities in American foreign and security policy during and beyond the unfolding Trump era. The intention is to shed light on the evolution of US global engagement and national interests in terms of the future of international order, great-power relations and the strategic setting of Northern Europe. Within this global framework, the analysis also contributes to the understanding of Finland’s broad security environment. In their first year, President Donald J. Trump and his administration have stressed competition between states, shifted US focus to hard power, emphasised the conditionality of alliance commitments, shown a preference for bilateral transactions, and paid less attention to America’s core liberal values. Nevertheless, in practice the US has been less disruptionist than initially feared. In particular, it remains committed to NATO, continues its engagement in the Asia-Pacific and Afghanistan, combats transnational terrorism and views China and Russia as strategic competitors. Yet, the oscillation between change and continuity has alarmed America’s allies and partners. A transatlantic “waiting game” has emerged, defined by the need to pursue both strategic patience and selective sector-based proactivity
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-955-2
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...27022015.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Selvitys pyrkii antamaan kokonaiskuvan kansainvälisten investointien oikeudellisesta sääntelystä. Oikeudellisesti sitovien säännösten ohella tehdään selkoa myös niin sanotusta pehmeästä sääntelystä (soft law). Selvitys antaa taustaa ajankohtaiselle keskustelulle muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin vapaakauppa- ja investointisopimusneuvotteluihin liittyvistä investointisuojakysymyksistä. Selvityksen luvussa II käsitellään kansainvälisten investointien taloudellista ja poliittista taustaa. Luvun III tarkoituksena on antaa kansainvälisten investointien sääntelylle historiallista ulottuvuutta ja myös luoda sääntelylle teoreettinen viitekehys.
Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi Näytä tarkat tiedot
Abstract The research examines the U.S. approach to the independence of the Philippines and its stages at the end of the 1920’s and in the early 1930’s. The Philippines belonged to the United States from 1898 to 1946. The relationship between the two countries was quite controversial from the very beginning. Many of the different phases and factors resulted in the U.S. Congress passing a law in March 1934, which guaranteed full independence to the Philippines after a ten-year transition period. The birth of the law which led to Philippine independence was a complex political process, with a number of variables influencing the attitudes and the solution. These factors accounting for the formation of the solution changed as time progressed. One of the key variables in terms of the Act of Independence began when the Great Depression began in 1929, which affected especially agricultural producers. As the Philippines was administratively a part of the federal government, in these circles it was seen that only independence could be the solution to close the archipelago outside of the domestic market. In fact, the sugar and coconut imports from the Philippines were not a real competitor to the federal farmers. In addition to the domestic farmers the Cuban sugar producers, who were headed by U.S. investors, felt that Philippine duty-free import was challenging their share of the federal market. They were of the opinion that the independence of the Philippines could guarantee them better market positions in the federal sugar market, and strove to promote the Independence Act as soon as possible. As a result of the worsening unemployment situation Filipino migrant workers started competing for scarce jobs. As a part of the United States Filipinos had free immigration rights. In particular, on the west coast and in the employees’ organizations, independence was seen as the easiest way to limit immigration. In addition to the economic cycle other significant factors were the changes in foreign policy, and in particular the rise of Japan as a powerful superpower in the Far East. The federal government and the majority of the Congress represented opposing views of the independence issue. The Congress was able to show strength in this confrontation. The main sources of the material consist of the U.S. government documents, the Congress document collections, foreign relations document collections, memoirs and other documents.