Varauksia ei voi tehdä 6.12.–6.1. kirjastojärjestelmän vaihdon takia.

Raumanmeren peruskoulun 7.-9.-luokkalaisten ravitsemustottumukset ja kokemukset ravitsemuskasvatuksesta

Aineiston käyttöoikeudet
All rights reserved
QR-koodi

Raumanmeren peruskoulun 7.-9.-luokkalaisten ravitsemustottumukset ja kokemukset ravitsemuskasvatuksesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset ravitsemustottumukset Raumanmeren peruskoulun 7.-9.-luokkalaisilla on ja millaisia kokemuksia heillä on ravitsemuskasvatuksesta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa oppilaiden ravitsemuksesta. Tutkimustiedolla voitaisiin tarvittaessa kehittää koulussa ja kouluterveydenhuollossa tapahtuvaa ravitsemuskasvatusta ja kohdentaa sitä eri osa-alueisiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimukseen kohdejoukkoon kuuluivat kaikki Raumanmeren koulun 7.-9.-luokkalaiset (N = 422). Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja vastausprosentti oli 78 % (n = 327). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina ja lukumäärinä ja niitä havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin. Tutkimustulosten mukaan oppilaiden ravitsemustottumukset olivat hyvät. Suurin osa noudatti ateriarytmiä, syöden säännöllisesti aamupalan, koululounaan, päivällisen ja välipaloja. Tulosten mukaan oppilaiden ruokavaliossa on myös korjattavaa. Moni söi makeisia ja joi virvoitusjuomia useammin kuin kerran viikossa. Myöskään kalan viikoittainen saantisuositus ei useimpien (63 %) ruokavaliossa toteutunut. D-vitamiinilisän tulisi olla osa jokaisen nuoren ravitsemusta, mutta 42 % oppilaista ei käyttänyt lisää säännöllisesti. Tulosten mukaan oppilaat olivat saaneet eniten tietoa terveellisestä ravinnosta ja ruokavaliosta sekä lautasmallista. Vähiten tietoa oppilaat olivat saaneet suolan määrästä ruokavaliossa sekä rasvojen laadusta. Eniten ravitsemustietoa oppilaat kertoivat saaneensa kotitalouden ja terveystiedon opettajiltaan, terveydenhoitajalta ja vanhemmiltaan. Vähiten tietoa oli saatu kavereilta ja sisaruksilta. Eniten ravitsemusta oli käsitelty oppitunneilla ja oppikirjojen avulla. Vähiten asioita oli käsitelty ulkopuolisen vierailijan kertomana tai ryhmätyön avulla. Kehittämisehdotuksena on, että koulussa tapahtuvaa ravitsemuskasvatusta kohdennettaisiin käsittelemään aiempaa enemmän makeisten ja virvoitusjuomien liiallisen käytön haittoja ja sitä, miten nämä asiat voitaisiin korvata ruokavaliossa jollain muulla. Lisäksi oppilaiden kalan osuutta ruokavaliossa tulisi pyrkiä lisäämään. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla oppilaiden ravitsemustottumuksiin vaikuttavat asiat, sekä tutkimus siitä, miten nuoret haluaisivat ravitsemuskasvatusta toteutettavan. Olisi myös kiinnostavaa tutkia nuorten ravintolisien käyttöä ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä.

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet